Kansantalouden tuotanto pieneni marraskuussa

Kausitasoitettu tuotanto laski marraskuussa 0,4 prosenttia edelliskuukaudesta, kertoo Tilastokeskus. Työpäiväkorjattu tuotanto oli marraskuussa 0,5 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Työpäiväkorjattuna alkutuotanto nousi reilun prosentin vuoden takaisesta. Jalostus laski prosentin ja palvelut vajaan prosentin vuoden 2014 marraskuusta.

Alkutuotannolla tarkoitetaan maa-, riista-, metsä- ja kalataloutta. Jalostus sisältää teollisuuden ja rakentamisen. Palvelut sisältävät kaupan, majoitus- ja ravitsemistoiminnan, liikenteen, liike-elämän palvelut sekä kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan ja julkiset palvelut.

”Saudi-Arabia tuhoaa maata läntisillä aseilla, osin suomalaisillakin” – Hämeen-Anttila HS:ssa: Tästä syystä kirkkojen kellot eivät soi Jemenin sodan uhreille

Kuva: Jari Soini
Jaakko Hämeen-Anttila.

– Meillä on vahva taipumus demonisoida yksilöitä, kiinnittää kaikki ongelmat yhteen henkilöön ja häivyttää taustakysymykset jonnekin, no, taustalle, kirjoittaa professori Jaakko Hämeen-Anttila kolumnissaan Helsingin Sanomissa.

Hämeen Anttila huomioi esimerkkinä, että uutisia seuraamalla päätyy uskomaan, että ilman presidentti Recep Tayyip Erdoğania Turkissa olisi rauha ja ihmisillä hyvä tahto. Ja meneillään on ”yhden miehen vallan­kaappaus”.

Erdoğan on oire, ei ongelma, hän tiivistää. Sama pätee Hämeen-Anttilan mukaan myös Marine Le Peniin ja Donald Trumpiin.

– On kuitenkin paljon vaivattomampaa syyllistää muutama ihminen kuin ryhtyä miettimään, miksi heitä kannatetaan.

Hämeen-Anttila jatkaa, että demonisoinnin lisäksi meillä on taipumus jaksaa välittää vain yhdestä ilmiöstä kerrallaan.

Osittain kyse on hänen mukaansa myös raadollisesta suurvaltapolitiikasta.

Siitä syystä Syyrian sota on näyttävämmin esillä kuin samanaikainen Jemenin kansanmurha.

Syyrian sota on näyttävämmin esillä kuin samanaikainen Jemenin kansanmurha.

– Syyriassa kaikki vakiopahikset, Bašar al-Assad, Iran ja Venäjä, ovat samalla puolella, ja heidät on helppo tuomita, Hämeen-Anttila kirjoittaa.

– Jemenissä lännen liittolainen Saudi-Arabia tuhoaa maata läntisillä aseilla, osin suomalaisillakin. Maailmalla suuret mediat eivät kuitenkaan nosta Jemeniä päivittäin otsikkoihin, eivätkä siksi kirkkojen kellot soi Suomessakaan Jemenin sodan uhreille.

Hän painottaa, ettei taustan tarkastelu suinkaan tarkoita, että hyväksyisi Erdoganin, Trumpin ja muitten samankaltaisten toiminnan.

– Päinvastoin, taistelu uusia pikkuerdoganeja vastaan on mahdollista vain, jos ymmärrämme, miksi aikaisemmat ovat menestyneet.

Jaakko Hämeen-Anttila on arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori. Hän toimii professorina Edinburghin yliopistossa Skotlannissa. Lähtönsä yhdeksi syyksi hän kertoi hallituksen koulutusleikkaukset.

Sipilä: ”Uudelleen kohdistamisia tulee” – hallitus pusertaa miljardin säästöjä julkiseen talouteen

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.), pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja ulkoministeri Timo Soini (ps.) hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa Kesärannassa tänään.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan hallitus on päässyt puoliväliriihessä sopuun miljardin säästöistä julkiseen talouteen ja apteekkisääntelyn uudistamisesta.

Sipilän mukaan hallituksen 72 prosentin työllisyysastetavoite on suurin piirtein kasassa, jos talouskasvu olisi kahden prosentin tasolla tästä vuodesta alkaen koko loppukauden.

– Ennusteet eivät kuitenkaan vielä tue tällaista kasvua, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.

Tavoite velaksi elämisen lopettamisesta 2021 mennessä lasketaan ilman suuria hankintoja, Sipilä sanoi. Hävittäjäkauppa tehdään ainakin osin velaksi.

Työllisyystoimista kerrotaan Sipilän mukaan vasta huomenna. Jos ministereitä päätetään lisätä, myös se päätös tulee huomenna. Sipilän mukaan ei ole kuitenkaan varmaa, päätetäänkö ministerien määrää lisätä.

Uusia leikkauspäätöksiä ei pääministerin mukaan tule, mutta kuntien normeihin tulee muutoksia.

– Kokonaisuudesta ei ole tarkoitus leikata, mutta uudelleen kohdistamisia tulee, hän sanoi.

Itsehoitolääkkeitä ehkä päivittäistavarakauppaan.

Apteekkipalvelujen saatavuutta lisätään nostamalla apteekkien toimipistelupien määrää. Hallitus linjasi, että apteekkisääntelyä joustavoitetaan, mutta apteekkitoiminta säilyy luvanvaraisena.

Lisäksi selvitetään tiettyjen itsehoitolääkkeiden myynnin mahdollista laajentamista päivittäistavarakauppaan. Tämä tehtäisiin lääketurvallisuutta painottaen siten, että esimerkiksi lääkerasvat voisivat tulla päivittäistavarakauppaan, mutta särkylääkkeet eivät.

Linjauksen tavoitteena on lisätä apteekkien määrää Suomessa ja purkaa apteekkilupiin liittyvää sääntelyä nykyjärjestelmän puitteissa.

Fimean kriteeristöä luvan määräytymisessä selkiytetään. Fimealle voitaisiin antaa nykyisestä tilanteesta poiketen mahdollisuus aloitteellisuuteen apteekkiluvan myöntämisessä alueilla, joissa se katsoo apteekkien palvelutason olevan liian matala.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen mukaan säästöjä kuntien menoihin haetaan muun muassa kannustinjärjestelmällä, joka ohjaa tuottamaan palveluja halvemmalla vuoden 2019 jälkeen. Vehviläisen mukaan kannustinjärjestelmä vaatii vielä tarkkaa jatkovalmistelua.

Kuntien säästöjä haetaan myös julkisten tilojen käytön tehostamisesta, johon etsitään niin ikään kannusteita.

Neljännessä kappaleessa on Hornet-kauppa korjattu hävittäjäkaupaksi klo 19.11.

Vasemmistojohtajat korostivat tutkitun tiedon merkitystä: ”Tässä ajassa tarvitaan vahva vastavoima populismille”

Kuva: Jari Soini
Työväenliikkeen kirjaston 30-vuotista taivalta juhlistettiin isolla joukolla.

Työväenliikkeen kirjasto juhli maanantai-iltapäivänä 30-vuotissyntymäpäiväänsä hyvässä seurassa. Sörnäisten rantatien tiloihin kokoontui suuri joukko kirjaston käyttäjiä, ystäviä ja yhteistyötahojen edustajia.

Kirjastoa ylläpitävään Työväenperinne ry:hyn kuuluu nykyisin 34 jäsenyhteisöä, joukossa vasemmiston molemmat eduskuntapuolueet, keskeiset ammattiliitot, työväen kulttuuri-, sivistys- ja urheilujärjestöt sekä talouselämän puolelta muun muassa Tradeka.

Niin SDP:ssä kuin vasemmistoliitossakin Työväenliikkeen kirjaston panos työväenperinteen tutkimuksessa ja vaalimisessa noteerataan korkealle. Niinpä molemmista puolueista tervehdyksen juhlivalle kirjastolle toivat itse puheenjohtajat.

– Tämä kirjasto tallentaa ja kertoo sitä historiaa, jolla suomalaista hyvinvointivaltiota on rakennettu sivistyksen ja kulttuurin varaan. Se suvaitsevaisen ja avoimen yhteiskunnan rakennustyö on kestänyt vuosikymmeniä, ja keskeisenä osana siinä on ollut, että päätökset on pyritty perustamaan tutkitulle tiedolle. Siitä syystä tämän kirjaston merkitys on todella iso, sanoi SDP:n tervehdyspuheen pitänyt Antti Rinne, joka kertoi itse tutustuneensa Työväenliikkeen kirjaston toimintaan  ensi kerran 1990-luvulla, jolloin hän syvensi tietämystään ammattiyhdistyslikkeen tiettyjen osa-alueiden toiminnasta tutkimustyön kautta.

– Tässä ajassa tarvitaan tutkittua tietoa, tässä ajassa tarvitaan vahvaa vastavoimaa populismille ja niille erilaisille hämärän aatteille, jotka eri puolilla Eurooppaa, mutta myös  globaalisti myllertävät.  Sen takia on tärkeää, että tämänkaltaista kirjastotoimintaa pyritään viemään eteenpäin suomalaisessa avoimessa yhteiskunnassa.

Rinne sanoi toivovansa, että SDP voi jatkossakin olla tukemassa Työväenliikkeen kirjaston toimintaa, kun kirjastoala ja koko tietoyhteiskunta tulevat kokemaan suuria muutoksia.

– Tekoäly tulee varmasti ihan jo lähivuosina tulee vaikuttamaan toimintakulttuuriimme, ja se tulee muuttamaan maailmaa aika paljon. Myös kirjastoja ja tietokantojen käyttöä, ja uskonkin, että tulevaisuudessa entistä useammilla on mahdollisuus hyödyntää tämänkin kirjaston arvokkaita aarteita.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson nauratti yleisöä toteamalla, että Työväenliikkeen kirjaston syntymävuoden 1987 merkkitapauksiin on liitettävä myös erään turkulaisen Li-tytön syntymä.

– Ilman Työväenliikkeen kirjastoa, ilman sitä työtä, joka pohjautuu siihen tietoon, mitä tästä kirjastosta löytyy, ei työväenperinne säilyisi hengissä ainakaan nykyisessä laajuudessaan. Ja ilman työväenkirjastoa ja siellä tehtävää työtä on olemassa riski, että ymmärrys siitä, mitä kaikkea työväenperinteeseen liittyy ja on historian saatossa liittynyt, pikku hiljaa murenee, pohti Andersson.

Keskustelua aiheesta

Yliopistotutkija: Macronin monipuolinen henkilöhistoria altistaa erilaisten luurankojen löytymiselle

Kuva: Lehtikuva-AFP

Keskustaliberaali Emmanuel Macron saavutti voiton Ranskan presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella sunnuntaina. Hän saavutti vaaleissa 23,86 prosentin kokonaisäänimäärän. Macronin kanssa vaalien toiselle kierrokselle nousi oikeistopopulisti Marine Le Pen, joka ylsi 21,43 prosentin äänimäärään.

Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkoston yliopistotutkija Timo Miettisen mukaan vaalitulos ei ollut varsinaisesti yllättävä.

– Vaalitulos heijasteli hyvin viime viikolla nähtyjä gallup-tuloksia. Pienenä yllätyksenä voidaan pitää sitä, että Les Républicains -puolueen skandaaleista kevään mittaan kärsinyt entinen pääministeri François Fillon nousi hyvinkin lähelle kärkikaksikkoa. Myös äärivasemmiston Jean-Luc Mélenchonin hieman yli 19 prosentin kannatusta voidaan pitää odotettua korkeampana.

Vaalien suurin häviäjä oli perinteinen suurpuolue Ranskan sosialistipuolue, jonka ehdokas Benoît Hamon saavutti vain 6,3 prosentin äänisaaliin. Miettisen mukaan sosialistien vaalitulos selittyy osin Ranskan nykyisen presidentin François Hollanden henkilökohtaisen suosion romahtamisella. Toisaalta sosialistien huonoon tulokseen vaikuttaa myös puolueen sisäinen hajaannus sekä hallitusvastuu.

Toukokuun seitsemäntenä päivänä järjestettävillä presidentinvaalien toisella kierroksella vastakkain asettuvat vahvasti EU-vastainen Le Pen sekä liberaali EU-myönteinen Macron. Yliopistotutkija Miettinen pitää viimeaikaisten kyselyjen valossa Macronin voittoa todennäköisenä.

– Toisaalta, kuten kesän Brexit-äänestyksessä ja viime syksyn Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa nähtiin, kyselyt saattavat olla väärässä. Macronin johto on kuitenkin tällä hetkellä aivan toisessa suuruusluokassa kuin kahdessa aikaisemmassa tapauksessa. Pidänkin hänen voittoaan hyvin todennäköisenä.

Ensimmäisellä kierroksella äänestysprosentti nousi lähemmäs 80 prosenttia. Miettinen pitää äänestysprosenttia jo varsin korkeana, eikä usko sen nousevan merkittävästi vaalien toisella kierroksella.

– Uskoisin, että todennäköisin tilanne, jossa äänestysprosentti nousisi voimakkaasti, olisi vuoden 2002 vaalien kaltainen ja tukisi myös mahdollisesti Macronia.

Vuonna 2002 Ranskalaiset lähtivät sankoin joukoin liikkeelle pysäyttääkseen Marine Le Penin isän Jean-Marie Le Penin nousun presidentiksi.

Vaalien toisen kierroksella keskeiseksi nousee se, kumpi ehdokkaista kykenee haalimaan eniten äänien ensimmäisellä kierroksella tippuneilta ehdokkailta, etenkin Fillonilta ja Mélenchonilta. Miettisen mukaan toisen kierroksen mielenkiintoisimmaksi äänestäjäryhmäksi nousee Mélenchonia ensimmäisellä kierroksella äänestäneet.

– Mélenchon oli suosittu erityisesti nuorten keskuudessa. He saattavatkin jättää helposti äänestämättä, jos sopivaa ehdokasta ei löydy.

Tutkija Timo Miettinen pitää Macronin voittoa hyvin todennäköisenä.

Miettinen näkee Le Penin suurimmaksi ongelmaksi sen, että hänen suosionsa on huono hänen omien kannattajiensa ulkopuolella. Le Penin on vaikea saavuttaa äänestäjiä muiden ehdokkaiden kannattajien joukosta. Macronin tulos saattaa puolestaan kärsiä, jos äänestysprosentti jää alhaiseksi. Le Penin äänestäjät ovat varmempia kannastaan ja lähtevät todennäköisemmin vaaliuurnille.

Ranskan kevään presidentinvaalien kampanjointia ovat värittäneet lukuisat skandaalit. Etenkin François Fillon on rypenyt kohujen keskellä. Häntä on syytetty muun muassa kalliiden pukujen vastaanottamisesta sekä oman vaimon palkkaamisesta poliittiseksi avaustajakseen.

Perheenjäsenen palkkaaminen avustajaksi ei ole Ranskassa laitonta, mutta Fillonin vaimoa on syytetty puolen miljoonan euron palkan vastaanottamisesta usean vuoden aikana tekemättä lainkaan töitä.

Le Pen on toiminut pitkään politiikassa, ja hänen taustansa on tutkittu perinpohjin. Macron puolestaan on noussut vaalien ennakkosuosikiksi nopealla tahdilla. Miettinen ei kuitenkaan lähde suoralta kädeltä spekuloimaan mahdollisia skandaaleja.

– Macronin monipuolinen henkilöhistoria altistaa erilaisten luurankojen löytymiselle. Kuten keväällä olemme nähneet, kaikkea voi tapahtua. En kuitenkaan osaa arvata mitään yksittäistä asiaa, joka voisi toimia lopputulokseen vaikuttavan tapahtumaketjun käynnistäjänä.

Toisen kierroksen mielenkiintoisimmaksi äänestäjäryhmäksi nousee Mélenchonia ensimmäisellä kierroksella äänestäneet.

Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tulos heijastunee myös ensi kesäkuussa järjestettäviin Ranskan parlamenttivaaleihin. Macronin vastikään perustetulla En Marche -puolueella ei vielä tällä hetkellä ole yhtään kansanedustajaa, ja Miettinen arveleekin puolueen asettavan joitakin ehdokkaita vaaleihin. On kuitenkin mahdollista, että puolueen parlamenttivaalien tulos jää alhaiseksi, joka saattaa heikentää Macronin vallankäytön mahdollisuuksia presidenttinä, mikäli hänet tehtävään valitaan.

Ehdokkaiden kampanjoissa tulevan kahden viikon aikana kannattaa Miettisen mukaan kiinnittää huomiota ehdokkaiden EU-linjaan.

– Minua tutkijana kiinnostaa etenkin se, mitkä todellisuudessa ovat Macronin konkreettiset keinot EU-alueen kehittämisessä. Hän on puhunut paljon esimerkiksi EU-alueen ongelmista sekä Saksan liian määräävästä asemasta. Lisäksi hän on ehdottanut EU:lle omaa budjettia ja valtionvarainministeriötä.

– On kiinnostavaa seurata, miten uskottavasti Macron pystyy perustelemaan reformejaan ja kuinka realistisia hänen ehdotuksensa EU:n kehittämisestä ovat.

Miettistä askarruttaa se, miten tiukoille Macron toisen kierroksen kampanjoinnissa laitetetaan. On mahdollista, että toisen kierroksen teemaksi muodostuu enemmän symbolinen vastakkainasettelu, jossa Macron esiintyy EU:n koossapitäjänä ja Le Pen EU:n hajottajana. Kyseisen kaltaisessa asetelmassa konkretia uhkaa jäädä keskustelussa taka-alalle.

Tulevat viikot näyttävät, kumpaan suuntaan keskustelun painopiste siirtyy.

Topi Juga–Demokraatti

Pohjanmaan demarit siirtäisivät maakuntavaaleja – inhimillisesti ja taloudellisesti kestävän soten syntyminen edellyttää aikalisää

Piirin puheenjohtaja Matias Mäkynen iloitsi kuntavaalien onnistumisista Pohjanmaalla.

Pohjanmaan sosialidemokraattien viikonloppuisessa kevätpiirikokouksessa Kannuksessa puhutti erityisesti eriarvoisuuden kasvu sekä sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset. Piirikokouksesta kajahti myös tiukat terveiset hallituksen puoliväliriiheen.

Pohjanmaan sosialidemokraattien mielestä maakuntavaalit tulisi siirtää kuntavaalien yhteyteen vuoteen 2021. Vaalivalmistelut Pohjanmaalla kuitenkin aloitetaan, sillä hallituksen ratkaisuja on vaikea ennustaa. Piirin puheenjohtaja ja SDP:n puoluehallituksen jäsen Matias Mäkynen sanoo, että tavoitteena on lähteä vaaleihin Vaasan vaalipiirin kolmessa maakunnassa täysillä listoilla. Teemoiksi nousevat kasvu, työllisyys ja hoiva.

–Kolmella maakunnallamme on omat vahvuutensa, joissa emme kilpaile keskenämme vaan kansainvälisillä markkinoilla. Jokaista alaa on tuettava liikenneväyliä kehittämällä – muun muassa Kokkolan satamaväylän syventämisellä, Vaasa-Uumaja -lautan uusimisella, raideliikenteen kehittämisellä Etelä-Pohjanmaalla sekä tärkeiden maanteiden kunnossapidolla, listasi Mäkynen piirikokouspuheessaan.

Kevätpiirikokous järjestettiin Kannuksen upealla työväentalolla.


Eriarvoisuuden kasvu kuriin

Poliittisessa tilannekatsauksessaan Mäkynen lähetti terveisensä hallituksen puoliväliriiheen. Hallituksella on Mäkysen mukaan mahdollisuus tehdä päätöksiä työllisyyden parantamiseksi sekä tilaisuus tarkistaa linjaansa, jotta eriarvoisuuden kasvu saadaan pysäytettyä.

Sipilän hallituksen tekemät leikkaukset muun muassa koulutukseen ja ihmisten perusturvaan ovat vain vauhdittaneet eriarvoisuuden kasvua. Hallitus on kasvattanut kansalaisten tuloeroja myös veropolitiikallaan, Mäkynen sanoi poliittisessa tilannekatsauksessaan.

–Pelkkä työryhmien asettaminen ei vähennä eriarvoisuutta, vaan tarvitaan oikeudenmukaisia poliittisia päätöksiä, muistutti Mäkynen.

Mäkysen mukaan mikään puolue ei kiistä sote-uudistuksen tarvetta, mutta siinä olisi tarpeen ottaa aikalisä. Hän muistutti, että ”pakolla ja kiireellä” tehtävän ”vuosisadan uudistuksen” tavoitteet uhkaavat jäädä toteutumatta. Asiantuntijatkin varoittavat kasvavista terveyseroista ja nousevista asiakasmaksuista.

–Sote-uudistukselle on yhdessä ja parlamentaarisesti mietittävä inhimillisesti ja taloudellisesti kestävät askelmerkit, Mäkynen sanoi.

Sotesta käydyssä keskustelussa Jukka Pekka Matintupa Alajärveltä kantoi huolta maaseutukaupunkien terveyskeskusten kohtalosta.

–Hallituksen malli uhkaa johtaa palveluverkon supistamiseen, eikä valinnanvapaus tule toteutumaan tasa-arvoisesti kaikkialla. Reuna-alueet kärsivät ja yksityisiä palveluntuottajia nämä seudut eivät kiinnosta, Matintupa ennusti.

Piiri tarjosi piirikokousväelle lounaan soppatykistä kiitokseksi kuntavaalityöstä.


Kuntavaalien onnistumisista iloittiin

Piirikokouksessa riitti myös puhetta kuntavaalien tuloksesta. Vaasan vaalipiirissä SDP:n kannatus kasvoi 0,3 prosenttia ja ääniä saatiin noin tuhat enemmän kuin viime kuntavaaleissa. Vaalipiirin 40 kunnasta 26:ssa SDP nosti kannatustaan.

Heli Hokkanen kertoi kokousväelle, miten Ähtärissä onnistuttiin kasvattamaan kannatusta kuudella prosenttiyksiköllä. Kaksi lisäpaikkaa valtuustosta irtosi ehdokasmäärän kasvun, ikärakenteeltaan monipuolisen listan ja aktiivisen vaalityön ansiosta.

–Ähtärissä pitkästä aikaa oikeasti haravoitiin työpaikat ehdokashankinnan aikana ja järjestettiin aiempaa enemmän vaalitilaisuuksia. Seuraavaksi on huolehdittava uusien luottamushenkilöiden kouluttamisesta ja valittava kummit jokaiselle uudelle valtuutetulle, hän kertoi.

Kari Urpilainen Kokkolasta muistutti poliittisen jännitteen merkityksestä vaalitaistossa – nyt todellinen jännite liittyi koulutusleikkauksiin.

– Keski-Pohjanmaallakin koulutus on ollut se keskeisin voimavara, johon maakunnan myönteinen kehittyminen on perustunut. Onneksi puoluekokous helmikuussa yhtyi puolueosastomme aloitteeseen siitä, että jokaisessa maakunnassa tulee turvata korkeakoulupalvelut, kiitteli Kari Urpilainen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta