Virkakielen mutkia suoristetaan asiakkaan eduksi – ”Selitämme vaikeat termit”

Virkakielen koukeroita oiotaan.

Byrokratian termiviidakossa kahlaaville on luvassa helpotusta, kun eri virastot selkiyttävät käyttämäänsä kieltä. Verohallinto kertoo, että jatkossa asiakkaat saavat kirjeitä kielellä, jota asiakas ymmärtää. Asiakkaille lähetettävien kirjeiden kieli ja rakenne pääsevät remonttiin.

– Käytännössä asiakaskirjeiden sisältö muuttuu siten, että teksti kirjoitetaan asiakkaan näkökulmasta. Asiakkaalle kerrotaan selkeästi, mitä hänen täytyy tehdä. Puhuttelemme asiakkaita suoraan ja selitämme vaikeat termit, Verohallinto tiedottaa sivuillaan.

Kirjeiden uudistaminen liittyy uuden verotustietojärjestelmän käyttöönottoon.

Virkakielikampanja päättyi – työ jatkuu

Verohallinnon suunnitelmista selkiyttää kieltään kerrotaan muun muassa Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) sivuilla, jonne kootaan ajankohtaista tietoa myös virkakielen uusista tuulista.

Kotus kertoo, että myös muut tietojärjestelmiään uusivat virastot, esimerkiksi Kela, ovat ottaneet työn alle omien tekstiensä uusimisen. Muutokset voivat liittyä myös lakimuutoksiin – kun jotakin yksityiskohtaa tekstistä pitää muuttaa lakimuutosten takia, otetaan tarkasteluun samalla koko teksti.

Kotus keskittyi viime vuonna kampanjassaan virkakieleen. Virkakielikampanjan puitteissa pilottikaupunki Vaasa kehitti kaupunginhallituksen esityslistan valmistelutekstejä ja laittoi hallinnon, päätöksenteon ja kaavoituksen sanastot kuntoon. Myös Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi uudisti asiakaskirjeitään.

 

Keskustelua aiheesta

Varje dag blir 20 000 flickor bortgifta

Kuva: Foto: Naresh Newar/IPS
Rashmi Hamal är en lokal aktivist som kämpar mot barnäktenskap i sin hemregion i västra Nepal. Tack vare hennes insatser kunde en kamrat räddas från att bli bortgift alldeles för tidigt.

Varje dag blir fler än 20 000 flickor bortgifta som inte hunnit fylla 18 år. Det visar en ny studie som gjorts i samarbete mellan Rädda barnen och Världsbanken.

 


Rapportförfattarna har granskat lagar mot barnäktenskap i olika delar av världen och presenterar en dyster bild av situationen. Även i länder som har lagar mot barnäktenskap blir många flickor bortgifta för tidigt, något som varje år drabbar närmare åtta miljoner flickor i världen, enligt rapporten.

– Detta är ett mycket allvarligt problem för unga flickor i olika delar av världen, men även för flickornas framtida familjer och deras kommande barns hälsa, säger Rädda barnens chef Carolyn Miles till IPS.

Flickor som gifts bort för tidigt löper en högre risk att drabbas av hälsoproblem, fattigdom och avhopp från skolan. Samtidigt tycks bristande utbildning vara både orsak och konsekvens vid barnäktenskap. I hela världen finns det 61 miljoner flickor som inte går i skolan. Carolyn Miles påpekar att dessa barn löper en högre risk att bli bortgifta för tidigt.

– Skolan utgör en säkerhetsmekanism för flickor, säger hon.

Flickor som går i skolan när de blir bortgifta tvingas dock ofta att hoppa av sin utbildning. Bortgifta flickor utsätts bland annat för sociala påtryckningar. I vissa fall är det myndighetsregler som gör att de tvingas sluta sin utbildning. I exempelvis Tanzania har skolor rätten att stänga av elever som blivit bortgifta eller flickor som blivit gravida.

När flickor nekas sin grundläggande rätt till skolgång förnekas de också framtida valmöjligheter i sina liv, vilket på sikt även drabbar hela samhällen.

Vissa länder har samtidigt gjort stora framsteg, däribland Mexiko, Nepal och Zimbabwe, som antingen har höjt åldersgränsen för när äktenskap tillåts eller tagit bort möjligheterna att utfärda dispens.

I många länder är det dock fortfarande tillåtet att gifta bort flickor som inte har fyllt 18 år om föräldrarna godkänner äktenskapet, medan andra länder har lägre åldersgränser för äktenskap. I exempelvis Bangladesh infördes nyligen en regel som innebär att flickor som är under 18 år ”i särskilda fall” får gifta sig, vilket betraktas som ett stort steg bakåt i kampen mot barnäktenskap.

Även om det i första hand handlar om en sedvänja som är vanlig i utvecklingsländer förekommer även barnäktenskap i USA. I alla landets 50 delstater är det fortfarande tillåtet för personer att gifta sig innan de har fyllt 18 år, antingen genom att lägsta åldern för giftermål är lägre, eller genom möjligheten att få dispens. Som exempel kan nämnas delstaten New Hampshire som nyligen förkastade ett förslag om att höja lägsta åldern för äktenskap från den nuvarande 13-årsgränsen till 18 år.

Rapportförfattarna konstaterar att det finns närmare 100 miljoner flickor i världen som lever i länder med ett svagt juridiskt skydd mot barnäktenskap. Studien visar också att två tredjedelar av barnäktenskapen äger rum i länder där sedvänjan är förbjuden – vilket betyder att lagarna inte tillämpas.

Trots att det i Bangladesh finns en regel som slår fast att den som gifter sig ska ha fyllt 18 år toppar landet statistiken när det gäller barnäktenskap. Hela 65 procent av de bangladeshiska flickorna gifter sig innan de fyllt 18 år.

I Väst- och Centralafrika gifter sig varje år 1,7 miljoner barn för tidigt, vilket innebär att regionen ligger mycket högt i fråga om andelen barn som blir bortgifta.

Carolyn Miles säger till IPS att kampen mot barnäktenskap inte bara handlar om stiftandet av nya lagar.

– Det behövs lagar som inte erbjuder kryphål. Men det handlar också om att förändra de lokala sedvänjor som innebär att det anses var okej att en flicka gifter sig, säger hon.

Kampen mot barnäktenskap är något som världens länder kommit överens om genom Agenda 2030. Målsättningen är att barnäktenskap inte längre ska förekomma 2030.

MNESORD

Diskussion

HS: Asvalttiurakoissa vuosia jatkuneita epäselvyyksiä Helsingissä – kilpailutus, hinnoittelu ja laskutus tarkasteltavaksi

Kuva: Jari Soini
Kuvan työajoneuvoilla ei ole tekemistä jutun aiheen kanssa.

Helsingissä on aloitettu sisäinen tarkastus asvalttiurakoiden kilpailutuksista, hinnoittelusta ja laskutuksesta, kertoo Helsingin Sanomat. Lehden mukaan Helsingin katujen asvaltointiurakoissa on noussut esiin vuosia jatkuneita epäselvyyksiä.

Sisäinen tarkastus kohdistuu Helsingin kaupungin liikelaitokseen Staraan, joka on keskittynyt muun muassa rakentamiseen. HS:n mukaan Starassa on hyväksytty vuosittain laskutuksia, joissa näyttää olevan esimerkiksi ylihintaisia tuotteita ja runsaasti epäselviä tuntitöitä.

Selvitettävänä olevat asvalttiurakat ovat Staran suurimpia jokavuotisia kilpailutuksia, joiden arvo on yhteensä karkeasti arvioituna viisi miljoonaa euroa vuodessa, HS kirjoittaa. Kilpailutuksissa ovat mukana korjausasvaltoinnit ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksen asvalttityöt.

STT

 

Erikoinen oikeusjuttu alkaa – käsittely heti KKO:ssa, tuomiosta ei voi valittaa

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen.

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen virkarikossyytteitä aletaan käsitellä tänään korkeimmassa oikeudessa. Maan ylimmän syyttäjäviranomaisen epäillään olleen esteellinen, kun hän osallistui syyttäjälaitoksen koulutushankintoihin. Nissistä syytetään virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Istunto alkaa iltapäivällä suullisella valmisteluistunnolla, jossa pyritään selvittämään muun muassa se, mitkä asiat ovat riitaisia ja keitä tulisi kuulla oikeudessa todistajana.

Nissisen veli oli hallituksen puheenjohtajana yrityksessä, jolta ostettiin syyttäjälaitokselle johtamisvalmennusta yli 74 000 eurolla. Valtakunnansyyttäjä itse kiistää rikosepäilyt.

Nissisen veli on yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja yhtiön osake-enemmistön omistaja. Hän on toiminut firman hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2003 paria vuotta lukuun ottamatta, jolloin hän toimi hallituksen jäsenenä.

Nissistä epäiltiin aluksi tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta eli huolimattomasta toiminnasta. Myöhemmin poliisi päätyi arvioimaan, että Nissisen oli täytynyt ymmärtää toimivansa lainvastaisesti ja epäily koveni.

Syyttäjänä apulaisoikeuskansleri

Laki määrää, että syyte valtakunnansyyttäjää vastaan käsitellään korkeimmassa oikeudessa (KKO). KKO:n viestinnän mukaan tällaisissa tapauksissa tuomioistuimen päätöksistä ei ole varsinaista valittamisoikeutta. Mahdollisesta tuomion virheestä voi kuitenkin esimerkiksi kannella tai hakea tuomion purkua edelleen KKO:sta erityisellä perusteella.

Syyttäjänä jutussa toimii apulaisoikeuskansleri Kimmo Hakonen. Hänen mukaansa on todennäköisiä syitä epäillä, että Nissinen on osallistunut valmennushankintoihin esteellisenä.

Oikeusministeriö pidätti Nissisen virasta elokuun lopussa. Jo aiemmin Nissinen jäi virkavapaalle. Valtakunnansyyttäjän tehtävää hoitaa tällä hetkellä apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviainen.

Nissinen oli itse ollut valmennuksessa

Rikosepäilyjä koskevana aikana Nissinen on toiminut sekä Itä-Suomen syyttäjänviraston päällikkönä että valtakunnansyyttäjänä.

Nissinen on kertonut STT:lle, että oli itse ollut aikaisemmin oman esimiehensä lähettämänä veljensä Deep Lead -yrityksen valmennuksessa ja toi vaihtoehdon esille Itä-Suomen syyttäjänvirastossa. Hän päätti koulutuksen hankinnasta virastossa.

Vuonna 2010 Nissisestä tuli valtakunnansyyttäjänä ja hän aloitti virastossa keskustelun johtamisvalmiuksista. Nissinen kertoi STT:lle ottaneensa Deep Leadin esille, koska Itä-Suomessa ja monissa muissakin syyttäjänvirastoissa oli käytetty sitä.

– Osallistuin sillä tavalla asian käsittelyyn.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen kanssa sovittiin, että koska olin esteellinen, Kalske teki hallinnolliset päätökset. Jälkikäteen ajatellen minun ei tietenkään esteellisenä olisi ollut syytä olla niinkään aktiivinen jo keskusteluvaiheessa vaan poistua huoneesta, Nissinen kertoi STT:lle viime talvena.

Olli-Pekka Paajanen, STT

 

STT–OLLI-PEKKA PAAJANEN

CNN:n kysely: Trumpin tapa hoitaa Maria-hurrikaani ei vakuuttanut yhdysvaltalaisia

Donald Trump saa pyyhkeitä.

Yhä harvempi amerikkalainen hyväksyy presidentti Donald Trumpin tavan toimia hurrikaanin iskiessä, ilmenee uutiskanava CNN:n teettämästä kyselystä. Kyselyn mukaan vain 44 prosenttia hyväksyy sen, kuinka Trump liittovaltion kautta hoitaa hurrikaanitilanteet.

Kysely tehtiin sen jälkeen, kun Maria-hurrikaani oli runnonut Puerto Ricoa. Vielä syyskuun puolivälissä 64 prosenttia amerikkalaista sanoi hyväksyvänsä Trumpin tavan hoitaa hurrikaanit. Tuolloin liittovaltion hoidettavana oli muun muassa ollut Harvey- ja Irma-hurrikaanit.

SSRS:n toteuttamaan kyselyyn vastasi reilu 1 000 ihmistä 12.–15 lokakuuta. Virhemarginaali on 3,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

STT,  Atlanta 

 

USU: Enemmistö pitäisi elinkautisvangit linnassa ikänsä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Kolme viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että elinkautisen vankeusrangaistuksen tulisi olla aidosti elinkautinen eli vanki istuisi rangaistustaan koko loppuelämänsä. Asia käy ilmi Uutissuomalaisen teettämästä kyselystä.

Viidennes kyselyyn vastanneista ei puolestaan halunnut, että elinkautisvanki on kiven sisässä kuolemaansa saakka. Saman verran ei halunnut tai osannut ottaa asiaan kantaa.

Tietoykkösen toteuttamaan kyselyyn vastasi syykuussa tuhat suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.