tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Ukraina astuu lähemmäs Eurooppaa – Hollannilla mahdollisuus vesittää sopimus

Kuva: Lehtikuva/AFP
Ukrainan presidentti Petro Poroshenko.

Ukraina otti vuodenvaihteessa harppauksen kohti Eurooppaa, kun sen vapaakauppasopimus EU:n kanssa astui voimaan. Sopimuksella on ollut merkittävä rooli Ukrainan kriisissä. Venäjä on pitänyt sitä uhkana omille intresseilleen ja reagoinut siihen aggressiivisesti.

– Vapaakauppasopimus on yksi konkreettinen asia, jonka ympärillä räjähti, sanoo vanhempi tutkija Kristi Raik Ulkopoliittisesta instituutista.

Ukrainan entinen presidentti Viktor Janukovits laukaisi protestiaallon Kiovassa syksyllä 2013, kun hän yllättäen kieltäytyi allekirjoittamasta laajaa yhteistyösopimusta EU:n kanssa. Vapaakauppa-alueen muodostaminen oli sopimuksen keskiössä.

Kauppasopimuksilla on harvoin yhtä käänteentekeviä seurauksia: valta vaihtui Kiovassa, Venäjä miehitti Krimin ja Ukrainassa syttyi sota.

Yhteistyösopimus allekirjoitettiin lopulta seuraavana kesänä Ukrainan uuden presidentin Petro Poroshenkon johdolla. Kiistanalaista vapaakauppaosiota kuitenkin lykättiin yli vuodella Venäjän painostuksen takia. Venäjä uhkasi Ukrainaa pakotteilla, jos sopimus tulee voimaan.

Syyt geopolitiikassa

Aikalisän kuluessa EU ja Ukraina ovat käyneet neuvotteluja Venäjän kanssa. EU-lähteiden mukaan ne päättyivät laihoin tuloksin: Venäjä ei kyennyt ilmaisemaan huolilleen painavia syitä.
Kristi Raikin mukaan kyse on talouden sijaan geopolitiikasta. Venäjä kokee Ukrainan EU-lähentymisen uhaksi omille suurvaltapyrkimyksilleen.

Aikalisän päätteeksi Venäjä toteutti uhkauksensa: se jäädytti oman vapaakauppasopimuksensa Ukrainan kanssa. Lisäksi ukrainalaisille elintarvikkeille ja maataloustuotteille määrättiin tuontikielto Venäjälle.

Ukrainan presidentti Poroshenkon mukaan maa on valmis maksamaan Venäjän aiheuttaman hinnan EU-lähentymisestä.

Venäjän vastatoimien vaikutusta vähentää se, että Ukrainan Venäjän-kauppa on romahtanut sodan seurauksena.

– Yleinen arvio eri puolilla on, että Venäjän toimien taloudelliset vaikutukset ovat pelättyä pienemmät, sanoo europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.).

Hautala toimii puheenjohtajana valtuuskunnassa, joka tekee tiivistä yhteistyötä EU:n itäisten kumppanimaiden parlamenttien kanssa.

”Yltiöoptimismi karissut”

EU-kaupan osuus on kasvanut Ukrainassa, mutta se ei korvaa suoraan Venäjä-kaupan menetyksiä. Ukraina on vienyt Venäjälle pääosin koneita ja laitteita, joille ei ole kysyntää EU-markkinoilla.

Ukrainan tulisi nyt muuttaa talousmalliaan ja tuotenormejaan EU:n vaatimusten mukaiseksi. Hidas uudistustahti on herättänyt turhautumista Brysselissä.

– Yltiöoptimismi on karissut. Yhteiskunnan ongelmien kova ydin on vielä jäljellä, eräs EU-lähde sanoo viitaten syvälle juurtuneeseen korruptioon.

Vapaakauppasopimuksen lykkäystä perusteltiin osin sillä, että se tarjosi sodan runtelemalle maalle lisäaikaa sopeutua EU-lähentymiseen. EU:n mukaan päätös tehtiin Ukrainan hallituksen pyynnöstä.

Aikalisän kuluessa EU helpotti asteittain ukrainalaisten tuotteiden pääsyä markkinoilleen.

– Puhtaasti kaupallisesti se oli ihan hyvä ratkaisu Ukrainalle, Raik arvioi.

– Kielteiset vaikutukset olivat poliittisia. Luotiin epävarmuutta siitä, mikä EU:n sitoutuminen Ukrainan tukemiseen on. Se hidasti uudistusten toimeenpanoa.

Kokonaisuutena lykkäyspäätös oli Raikin mielestä virhe. Se näytti taipumiselta Venäjän voimapolitiikan edessä.

– Luotiin vääriä odotuksia Venäjälle. Venäjä odotti, että tässä olisi mahdollisuuksia kaataa tai vahvasti vesittää sopimusta.

Katseet kääntyvät Hollantiin

Hollannissa järjestetään huhtikuussa kansanäänestys, joka voi vesittää EU:n ja Ukrainan yhteistyösopimuksen toimeenpanon.

Hollantilaiset äänestävät siitä, onko sopimus hyväksyttävä. Sen toimeenpano edellyttää kaikkien EU-maiden tuen.

Äänestys on neuvoa-antava, mutta Hollannin hallitus ei voi käytännössä sivuuttaa sen tulosta. Kyselyjen mukaan hollantilaiset saattavat hyvin äänestää sopimusta vastaan.

Viime kädessä kansanäänestyksessä on kyse Hollannin sisäpolitiikasta ja EU-vastaisten voimien vahvistumisesta. Äänestys järjestetään euroskeptikkojen kansalaisaloitteesta.

Sopimuksen vastustajat perustelevat kantaansa sillä, että EU on politiikallaan lietsonut Ukrainan kriisiä.

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on varoittanut hollantilaisia ”Euroopan laajuisesta kriisistä”, jos he äänestävät sopimusta vastaan. Junckerin mukaan Venäjä saisi sopimuksen vesittyessä Ukrainan yhä vahvemmin kainaloonsa.

Keskustelua aiheesta

HS: Maahanmuuttajataustaista miestä epäillään puukotetun – rikosilmoituksen mukaan häneltä kysyttiin, oletko muslimi

Vantaalla epäillään puukotetun maahanmuuttajataustaista miestä sunnuntai-iltana, uutisoi Helsingin Sanomat. Itä-Uudenmaan poliisin rikosylikomisario Petri Eronen kuitenkin tviittasi tapaukseen liittyen, että asianomistajan kertomuksen ja paikkatutkinnan välillä on ristiriitaisuuksia.

Rikosilmoituksen mukaan uhria oli lähestynyt Pähkinärinteessä kaksi miestä, jotka olivat kysyneet häneltä, onko hän muslimi. Sen jälkeen toisen miehistä epäillään lyöneen uhria puukolla.

Pintanaarmuja saanut uhri ei tarvinnut sairaalahoitoa.

Poliisi ei ole tavoittanut tekijöiksi epäiltyjä.

http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005335481.html

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Toistakin 18-vuotiasta marokkolaismiestä vaaditaan vangittavaksi todennäköisin syin epäiltynä kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta yrityksestä

Kuva: lehtikuva / roni lehti

Turun puukotusten pääepäillyn lisäksi toistakin 18-vuotiasta marokkolaismiestä vaaditaan vangittavaksi tänään todennäköisin syin epäiltynä kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta yrityksestä. Hänen vangitsemisvaatimuksensa saapui hetki sitten Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen.

Pääepäillyn vangitsemista käsitellään kello 11.

Kolmen muun epäillyn vangitsemisvaatimukset eivät ole vielä saapuneet Varsinais-Suomen käräjille. Loput vangitsemiset käsitellään iltapäivällä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Pääministeri: Ei lisärahaa suojelupoliisille

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei tällä erää lupaa suojelupoliisille lisärahaa Turun tapahtumien vuoksi.

Supon määrärahoja lisättiin kehysriihessä, Sipilä toteaa.

– Oikeastaan supo on saanut, mitä on pyytänyt, ja sinne on lisätty suhteessa supon budjettiin merkittävät summat.

Supo kertoi eilen, että Turun puukotuksista epäillystä tuli alkuvuodesta vihje Lounais-Suomen poliisille, joka toimitti tiedon suojelupoliisin käyttöön. Tämäntyyppisiä vihjeitä on tullut viranomaisille parin viime vuoden kuluessa yli tuhat, joten niiden tarkistamista joudutaan supon mukaan priorisoimaan voimakkaasti.

Sipilän mielestä kriittinen kysymys on nyt se, mitä tapahtuu turvapaikanhakijalle kielteisen päätöksen jälkeen, kun palautus toimeenpannaan tai henkilö odottaa valituspäätöksen ratkaisua.

– Se on hyvin kriittistä aikaa. Voi kuvitella, että siinä on syrjäytymisvaara ja henkisesti varmasti raskas aika odottaa. Ja siinä on myöskin vaara radikalisoitumiselle ja erilaisille vaikutuksille.

Sipilän mukaan tätä aikaa pitää nyt erityisesti pohtia ja etsiä keinoja, mitä sille voitaisiin tehdä.

STT–SUSANNA JÄÄSKELÄINEN

Keskustelua aiheesta

Nyt paljastui tärkeä päivä presidentin kampanjasta: ”Maanantaina 25. syyskuuta”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Sauli Niinistön virallisten kannattajakorttien keräystä on jäljellä vajaa viikko. Korttikeräyksen jälkeen ympäri Suomen olevia kortteja aletaan kerätä kasaan eri maakunnista sekä ulkomailta. Tämän jälkeen korttimäärän kokonaisuus lasketaan.

Kampanjapäällikkö Pete Pokkisen mukaan virallisten kannattajakorttien kokonaismäärä kerrotaan maanantaina 25. syyskuuta. Siihen mennessä odotetaan, että kortit ovat ehtineet palautua laskentaa varten. Tiedot julkaistaan Sauli Niinistön kansanliikkeen internet-sivuilla sekä sosiaalisessa mediassa yhdellä kertaa.

– Kerromme kokonaismäärän kerralla syyskuun lopulla. Virallisesti Helsingin vaalipiirilautakunta ottaa vastaan ehdokashakemuksen ja kannattajakortit vasta myöhemmin syksyllä, mutta haluamme laskea määrän ensin itse, Pokkinen sanoo.

Pokkisen mukaan kansanliike on halunnut tarjota kesän aikana mahdollisimman monipuolisesti tapoja liittyä mukaan Niinistön tueksi.

– Viralliset kannattajakortit ovat tietysti erittäin tärkeitä varsinaisen ehdokkuuden saavuttamiseksi. Meille on kuitenkin tullut myös kymmeniä tuhansia ilmoittautumisia internetin kautta. Aktiivisuutta kuvastaa se, että vapaaehtoisiksi on tarjoutunut jo pitkälle toistakymmentä tuhatta kannattajaa. Kaikkeen intoon emme ole pystyneet edes vastaamaan, joten aktiivisuutta riittää varmasti talvea ajatellen. Tästä on hyvä jatkaa, Pokkinen päättää.

Keskustelua aiheesta

”Tiukemman valvonnan palautuskeskuksiin?” – keskustalaisten jyrinä yltyy: Laittomasti Suomessa olevat on saatava pois maasta nykyistä nopeammin

Kuva: Lehtikuva

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoo, että poliisin, rajavartiolaitoksen ja suojelupoliisin määrärahoja voi olla perusteltua lisätä budjettiriihessä.

Hän vaatii myös, että Suomen tiedustelulait on uudistettava, jotta terrorismia ja muita vakavia turvallisuusuhkia voidaan torjua tehokkaammin.

– Vetoan ennen muuta oppositiopuolueisiin, jotta tarvittava ja perustuslain edellyttämä määräenemmistö syntyy. Uudistusta ei voi enää vitkuttaa, emmekä voi odottaa asiassa ensi vaalikauteen.  

Kaikkonen vaatii myös, että Suomen turvapaikkapolitiikkaa on edelleen osin korjattava.

– Aidosti hädänalaisia on tietenkin autettava, mutta nyt järjestelmää voi käyttää väärin. Turvapaikka kuuluu vain heille, joilla siihen on Suomen lakien ja kansainvälisten sopimusten mukaan oikeus.

Kaikkonen alleviivaa, että laittomasti Suomessa olevat on saatava pois maasta nykyistä nopeammin.

– On harkittava myös sitä, että ne, jotka eivät poistu Suomesta vapaaehtoisesti, kootaan tiukemman valvonnan palautuskeskuksiin. Viranomaisten on tiedettävä, missä paperittomat ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ovat, ja mitä he tekevät.

Kaikkonen viittaa Turun puukotuksiin ja sanoo, että Suomen ensimmäinen epäilty terrori-isku on todellisuutta.  

– On oikeus ja kohtuus, että tekijää ja mahdollisia muita osallisia rangaistaan aikanaan kovimman mukaan. Tämäntyyppistä raakalaismaista toimintaa ei tarvitse eikä pidä ymmärtää millään tavalla. Oikeusvaltiossa poliisi tutkii, syyttäjä syyttää ja tuomioistuin tuomitsee. Luotetaan viranomaisiin.

Kaikkonen puhui keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Savonlinnassa.

Keskustelua aiheesta