Ukraina astuu lähemmäs Eurooppaa – Hollannilla mahdollisuus vesittää sopimus

Kuva: Lehtikuva/AFP
Ukrainan presidentti Petro Poroshenko.

Ukraina otti vuodenvaihteessa harppauksen kohti Eurooppaa, kun sen vapaakauppasopimus EU:n kanssa astui voimaan. Sopimuksella on ollut merkittävä rooli Ukrainan kriisissä. Venäjä on pitänyt sitä uhkana omille intresseilleen ja reagoinut siihen aggressiivisesti.

– Vapaakauppasopimus on yksi konkreettinen asia, jonka ympärillä räjähti, sanoo vanhempi tutkija Kristi Raik Ulkopoliittisesta instituutista.

Ukrainan entinen presidentti Viktor Janukovits laukaisi protestiaallon Kiovassa syksyllä 2013, kun hän yllättäen kieltäytyi allekirjoittamasta laajaa yhteistyösopimusta EU:n kanssa. Vapaakauppa-alueen muodostaminen oli sopimuksen keskiössä.

Kauppasopimuksilla on harvoin yhtä käänteentekeviä seurauksia: valta vaihtui Kiovassa, Venäjä miehitti Krimin ja Ukrainassa syttyi sota.

Yhteistyösopimus allekirjoitettiin lopulta seuraavana kesänä Ukrainan uuden presidentin Petro Poroshenkon johdolla. Kiistanalaista vapaakauppaosiota kuitenkin lykättiin yli vuodella Venäjän painostuksen takia. Venäjä uhkasi Ukrainaa pakotteilla, jos sopimus tulee voimaan.

Syyt geopolitiikassa

Aikalisän kuluessa EU ja Ukraina ovat käyneet neuvotteluja Venäjän kanssa. EU-lähteiden mukaan ne päättyivät laihoin tuloksin: Venäjä ei kyennyt ilmaisemaan huolilleen painavia syitä.
Kristi Raikin mukaan kyse on talouden sijaan geopolitiikasta. Venäjä kokee Ukrainan EU-lähentymisen uhaksi omille suurvaltapyrkimyksilleen.

Aikalisän päätteeksi Venäjä toteutti uhkauksensa: se jäädytti oman vapaakauppasopimuksensa Ukrainan kanssa. Lisäksi ukrainalaisille elintarvikkeille ja maataloustuotteille määrättiin tuontikielto Venäjälle.

Ukrainan presidentti Poroshenkon mukaan maa on valmis maksamaan Venäjän aiheuttaman hinnan EU-lähentymisestä.

Venäjän vastatoimien vaikutusta vähentää se, että Ukrainan Venäjän-kauppa on romahtanut sodan seurauksena.

– Yleinen arvio eri puolilla on, että Venäjän toimien taloudelliset vaikutukset ovat pelättyä pienemmät, sanoo europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.).

Hautala toimii puheenjohtajana valtuuskunnassa, joka tekee tiivistä yhteistyötä EU:n itäisten kumppanimaiden parlamenttien kanssa.

”Yltiöoptimismi karissut”

EU-kaupan osuus on kasvanut Ukrainassa, mutta se ei korvaa suoraan Venäjä-kaupan menetyksiä. Ukraina on vienyt Venäjälle pääosin koneita ja laitteita, joille ei ole kysyntää EU-markkinoilla.

Ukrainan tulisi nyt muuttaa talousmalliaan ja tuotenormejaan EU:n vaatimusten mukaiseksi. Hidas uudistustahti on herättänyt turhautumista Brysselissä.

– Yltiöoptimismi on karissut. Yhteiskunnan ongelmien kova ydin on vielä jäljellä, eräs EU-lähde sanoo viitaten syvälle juurtuneeseen korruptioon.

Vapaakauppasopimuksen lykkäystä perusteltiin osin sillä, että se tarjosi sodan runtelemalle maalle lisäaikaa sopeutua EU-lähentymiseen. EU:n mukaan päätös tehtiin Ukrainan hallituksen pyynnöstä.

Aikalisän kuluessa EU helpotti asteittain ukrainalaisten tuotteiden pääsyä markkinoilleen.

– Puhtaasti kaupallisesti se oli ihan hyvä ratkaisu Ukrainalle, Raik arvioi.

– Kielteiset vaikutukset olivat poliittisia. Luotiin epävarmuutta siitä, mikä EU:n sitoutuminen Ukrainan tukemiseen on. Se hidasti uudistusten toimeenpanoa.

Kokonaisuutena lykkäyspäätös oli Raikin mielestä virhe. Se näytti taipumiselta Venäjän voimapolitiikan edessä.

– Luotiin vääriä odotuksia Venäjälle. Venäjä odotti, että tässä olisi mahdollisuuksia kaataa tai vahvasti vesittää sopimusta.

Katseet kääntyvät Hollantiin

Hollannissa järjestetään huhtikuussa kansanäänestys, joka voi vesittää EU:n ja Ukrainan yhteistyösopimuksen toimeenpanon.

Hollantilaiset äänestävät siitä, onko sopimus hyväksyttävä. Sen toimeenpano edellyttää kaikkien EU-maiden tuen.

Äänestys on neuvoa-antava, mutta Hollannin hallitus ei voi käytännössä sivuuttaa sen tulosta. Kyselyjen mukaan hollantilaiset saattavat hyvin äänestää sopimusta vastaan.

Viime kädessä kansanäänestyksessä on kyse Hollannin sisäpolitiikasta ja EU-vastaisten voimien vahvistumisesta. Äänestys järjestetään euroskeptikkojen kansalaisaloitteesta.

Sopimuksen vastustajat perustelevat kantaansa sillä, että EU on politiikallaan lietsonut Ukrainan kriisiä.

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on varoittanut hollantilaisia ”Euroopan laajuisesta kriisistä”, jos he äänestävät sopimusta vastaan. Junckerin mukaan Venäjä saisi sopimuksen vesittyessä Ukrainan yhä vahvemmin kainaloonsa.

Keskustelua aiheesta

SDP:n Mäkisalo-Ropponen: Lain valmistelun tasoa on nostettava konkreettisilla toimilla

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Merja Mäkisalo-Ropponen.

Viime aikoina on käyty laajaa julkista keskustelua lainvalmistelun tasosta.

– Menneellä viikolla pääministeri antoi lainvalmistelun tasosta ilmoituksen. SDP korosti keskustelussa, että lainvalmistelulle on annettava riittävät resurssit ja tarpeeksi aikaa. On parempi tehdä kerralla kunnollista. Nykyhallituksen aikana lainvalmistelussa on ollut erityisen paljon huomautettavaa, toteaa SDP:n kansanedustaja Merja mäkisalo-Ropponen tiedotteessaan.

– Lakiesityksistä on myös puuttuneet kokonaan kustannusvaikuttavuusanalyysit ja vaihtoehtoiskustannuslaskelmat. Hallitus on tehnyt monia päätöksiä, jotka todennäköisesti tulevat pitkällä tähtäimellä todella kalliiksi. Välttyisimme turhilta kustannuksilta tulevaisuudessa, jos laskisimme päätösten kustannukset ennen päätöksentekoa.

On parempi tehdä kerralla kunnollista.

Mäkisalo-Ropposen mukaan Itä-Suomen yliopisto aikoo ”onneksi” vastata hallituksen haasteeseen ja käynnistää lainvalmistelijoiden koulutuksen ensimmäisenä yliopistona Suomessa.

– Lainvalmistelijoiden koulutuksen käynnistämisen taustalla on lainvalmistelun laadusta viime aikoina käyty laaja julkinen keskustelu. Uudella opintokokonaisuudella vastataan siihen yhteiskunnalliseen tarpeeseen, jonka muun muassa pääministeri Juha Sipilä on nostanut esille. Hän totesi, että lainvalmistelijan ammattiin ei ole mahdollista opiskella missään oppilaitoksessa.

– On kuitenkin selvää, että jos hallitus ei lisää resursseja ja hidastuttaa aikatauluja, niin hyväkään osaaminen ei auta, sillä liiallinen kiire estää laadukkaan toiminnan. Hallituksen onkin itse otettava lusikka käteen ja tehtävä konkreettisia toimia, jotta lakiesitykset olisivat paremmin valmisteltuja ja niissä olisi paremmin otettu huomioon pitkän aikavälin kustannusvaikutukset, Mäkisalo-Ropponen painottaa.

Rinne ihmettelee Malmi-keskustelua: ”Ei niitä päätöksiä voi peruuttaa”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pitää Malmin lentokenttää koskevaa hallituksen keskustelua outona. Hänen mielestään hallitus näyttää peruvan jo Helsingin kaupunginkin päätöksiä.

– Tai hallitus, vai yksin pääministeri Juha Sipilä (kesk.)? En tiedä.

Rinne viittaa siihen, että valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) twiittasi eilen, ettei hallituksessa ole sovittu mitään Malmin lentokenttään liittyen.

– Aika outo tilanne taas kerran.

Rinteen mukaan Jyrki Kataisen (kok.) hallitus päätti vuonna 2014 siirtää alueen hallinnan Helsingille Helsingin kaupungin toiveen mukaisesti. SDP oli silloin hallituksessa.

– Ei niitä päätöksiä voi peruuttaa, Rinne sanoi.

Aika outo tilanne taas kerran.

Tuula Haatainen. (Kuva: Jukka-Pekka Flander)

– Tämä haisee siltä, että tässä tehdään nyt kuntavaalipolitiikkaa, SDP:n helsinkiläinen kansanedustaja ja pormestariehdokas Tuula Haatainen sanoo Helsingin Sanomissa.

– Mutta näin isoilla asioilla ei voi leikkiä, Haatainen korostaa.

Haatainen kysyy HS:ssa,voiko hallitukseen enää luottaa.

– Helsingin pitää pystyä suunnittelemaan rakentamista ja kaavoitusta hallitusti ja suunnitelmallisesti, se ei ole mahdollista tällaisessa tempoilussa, mitä Sipilä on tässä esittänyt. Haluamme tietää, mitä on edessä ja voiko hallitukseen luottaa.

Pääministeri Juha Sipilä tarkensi tänään eduskunnassa, että mistään ei ole sovittu Malmin lentokentän säilyttämisen suhteen. Sipilän mukaan alueen pakkolunastaminen ei käytännössä tule kysymykseen.

Sipilä sanoo, että avaimet asiassa ovat Helsingin kaupunginvaltuuston päättäjillä.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) muistutti tänään kannanotossaan, että valtio on kolme vuotta sitten tehnyt sopimuksen alueen hallinnan siirtämisestä Helsingille. Kokoomusministeri painottaa, että valtion päätöksiin ja sopimuksiin pitää voida luottaa.

Hallitus ei pakkolunasta Malmin lentokenttää – Soini: Mitään esitystä kentästä ei ole

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo, että mistään ei ole sovittu Malmin lentokentän säilyttämisen suhteen. Sipilän mukaan alueen pakkolunastaminen ei käytännössä tule kysymykseen.

Hän sanoi eduskunnassa, että avaimet asiassa ovat Helsingin kaupunginvaltuuston päättäjillä. Jos siellä halutaan muutosta tehdä, silloin on Sipilän mukaan mahdollisuus edetä. Sipilän mukaan kaikki on aina mahdollista, niin kauan kun ”kaivinkone on alueella”.

– Jos uusi valtuusto Helsingissä päätyy johonkin toiseen ratkaisuun, niin omalta puoleltani ainakin siihen on valmiutta sitten lähteä tarkastelemaan esimerkiksi vaihtoehtoisia alueita, Sipilä sanoi.

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) totesi eduskunnassa kentästä, että mitään esitystä ei ole.

– Hallituksessa keskustalla ja meillä on sellainen kanta, että jos päästään Helsingin kanssa uuteen sopimukseen, niin en näe mitään estettä, etteikö valtio voisi olla mukana esimerkiksi korvaavissa järjestelyissä, Soini sanoi.

Hänen mukaansa perussuomalaiset puolueena ja eduskuntaryhmänä ovat yksiselitteisesti Malmin säilyttämisen kannalla.

Keskustelua aiheesta

SAK:hon uusi ekonomisti

Kuva: SAK / Olga Poppius / Studio Skaala
Patrizio Lainà.

Ekonomistiksi SAK:hon on valittu väitöskirjatutkija, kauppatieteiden maisteri Patrizio Lainà, 31.

Ennen SAK:ta Lainà on työskennellyt ekonomistina muun muassa Suomen Pankissa ja toiminut luennoitsijana Aalto yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa.

Lainà aloittaa tehtävässään maaliskuun alussa.

SAK edustaa liki miljoonaa työntekijää ja 20:tä ammattiliittoa teollisuudessa, julkisella sektorilla, kuljetuksessa ja yksityisillä palvelualoilla.

Juttuun on vaihdettu kuva klo 14.46.

 

AVAINSANAT

Keskustan kansanedustajista suuri osa haluaa eroon ryhmäkurista alkoholiäänestyksessä

Keskustan eduskuntaryhmässä on laajaa kannatusta sille, että puolue luopuu ryhmäkurista alkoholilaista äänestettäessä.

STT tavoitti 20 keskustan kansanedustajaa. Heistä kukaan ei kannattanut suoraan ryhmäkuria alkoholilaista äänestettäessä, jos tuleva hallituksen esitys noudattelee hallituspuolueiden viime vuonna sopimaa kompromissia.

Uusi alkoholilaki toisi ruokakauppoihin vahvat oluet ja siiderit sekä niin kutsutut limuviinat.

Keskustelua aiheesta