Ukraina astuu lähemmäs Eurooppaa – Hollannilla mahdollisuus vesittää sopimus

Kuva: Lehtikuva/AFP
Ukrainan presidentti Petro Poroshenko.

Ukraina otti vuodenvaihteessa harppauksen kohti Eurooppaa, kun sen vapaakauppasopimus EU:n kanssa astui voimaan. Sopimuksella on ollut merkittävä rooli Ukrainan kriisissä. Venäjä on pitänyt sitä uhkana omille intresseilleen ja reagoinut siihen aggressiivisesti.

– Vapaakauppasopimus on yksi konkreettinen asia, jonka ympärillä räjähti, sanoo vanhempi tutkija Kristi Raik Ulkopoliittisesta instituutista.

Ukrainan entinen presidentti Viktor Janukovits laukaisi protestiaallon Kiovassa syksyllä 2013, kun hän yllättäen kieltäytyi allekirjoittamasta laajaa yhteistyösopimusta EU:n kanssa. Vapaakauppa-alueen muodostaminen oli sopimuksen keskiössä.

Kauppasopimuksilla on harvoin yhtä käänteentekeviä seurauksia: valta vaihtui Kiovassa, Venäjä miehitti Krimin ja Ukrainassa syttyi sota.

Yhteistyösopimus allekirjoitettiin lopulta seuraavana kesänä Ukrainan uuden presidentin Petro Poroshenkon johdolla. Kiistanalaista vapaakauppaosiota kuitenkin lykättiin yli vuodella Venäjän painostuksen takia. Venäjä uhkasi Ukrainaa pakotteilla, jos sopimus tulee voimaan.

Syyt geopolitiikassa

Aikalisän kuluessa EU ja Ukraina ovat käyneet neuvotteluja Venäjän kanssa. EU-lähteiden mukaan ne päättyivät laihoin tuloksin: Venäjä ei kyennyt ilmaisemaan huolilleen painavia syitä.
Kristi Raikin mukaan kyse on talouden sijaan geopolitiikasta. Venäjä kokee Ukrainan EU-lähentymisen uhaksi omille suurvaltapyrkimyksilleen.

Aikalisän päätteeksi Venäjä toteutti uhkauksensa: se jäädytti oman vapaakauppasopimuksensa Ukrainan kanssa. Lisäksi ukrainalaisille elintarvikkeille ja maataloustuotteille määrättiin tuontikielto Venäjälle.

Ukrainan presidentti Poroshenkon mukaan maa on valmis maksamaan Venäjän aiheuttaman hinnan EU-lähentymisestä.

Venäjän vastatoimien vaikutusta vähentää se, että Ukrainan Venäjän-kauppa on romahtanut sodan seurauksena.

– Yleinen arvio eri puolilla on, että Venäjän toimien taloudelliset vaikutukset ovat pelättyä pienemmät, sanoo europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.).

Hautala toimii puheenjohtajana valtuuskunnassa, joka tekee tiivistä yhteistyötä EU:n itäisten kumppanimaiden parlamenttien kanssa.

”Yltiöoptimismi karissut”

EU-kaupan osuus on kasvanut Ukrainassa, mutta se ei korvaa suoraan Venäjä-kaupan menetyksiä. Ukraina on vienyt Venäjälle pääosin koneita ja laitteita, joille ei ole kysyntää EU-markkinoilla.

Ukrainan tulisi nyt muuttaa talousmalliaan ja tuotenormejaan EU:n vaatimusten mukaiseksi. Hidas uudistustahti on herättänyt turhautumista Brysselissä.

– Yltiöoptimismi on karissut. Yhteiskunnan ongelmien kova ydin on vielä jäljellä, eräs EU-lähde sanoo viitaten syvälle juurtuneeseen korruptioon.

Vapaakauppasopimuksen lykkäystä perusteltiin osin sillä, että se tarjosi sodan runtelemalle maalle lisäaikaa sopeutua EU-lähentymiseen. EU:n mukaan päätös tehtiin Ukrainan hallituksen pyynnöstä.

Aikalisän kuluessa EU helpotti asteittain ukrainalaisten tuotteiden pääsyä markkinoilleen.

– Puhtaasti kaupallisesti se oli ihan hyvä ratkaisu Ukrainalle, Raik arvioi.

– Kielteiset vaikutukset olivat poliittisia. Luotiin epävarmuutta siitä, mikä EU:n sitoutuminen Ukrainan tukemiseen on. Se hidasti uudistusten toimeenpanoa.

Kokonaisuutena lykkäyspäätös oli Raikin mielestä virhe. Se näytti taipumiselta Venäjän voimapolitiikan edessä.

– Luotiin vääriä odotuksia Venäjälle. Venäjä odotti, että tässä olisi mahdollisuuksia kaataa tai vahvasti vesittää sopimusta.

Katseet kääntyvät Hollantiin

Hollannissa järjestetään huhtikuussa kansanäänestys, joka voi vesittää EU:n ja Ukrainan yhteistyösopimuksen toimeenpanon.

Hollantilaiset äänestävät siitä, onko sopimus hyväksyttävä. Sen toimeenpano edellyttää kaikkien EU-maiden tuen.

Äänestys on neuvoa-antava, mutta Hollannin hallitus ei voi käytännössä sivuuttaa sen tulosta. Kyselyjen mukaan hollantilaiset saattavat hyvin äänestää sopimusta vastaan.

Viime kädessä kansanäänestyksessä on kyse Hollannin sisäpolitiikasta ja EU-vastaisten voimien vahvistumisesta. Äänestys järjestetään euroskeptikkojen kansalaisaloitteesta.

Sopimuksen vastustajat perustelevat kantaansa sillä, että EU on politiikallaan lietsonut Ukrainan kriisiä.

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on varoittanut hollantilaisia ”Euroopan laajuisesta kriisistä”, jos he äänestävät sopimusta vastaan. Junckerin mukaan Venäjä saisi sopimuksen vesittyessä Ukrainan yhä vahvemmin kainaloonsa.

Keskustelua aiheesta

Trooppisen myrskyn aiheuttamat maanvyöryt vaatineet ainakin 26 hengen Filippiineillä

Kuva: Lehtikuva

Filippiineillä kymmeniä ihmisiä on kuollut tai joutunut kateisiin trooppisen myrskyn aiheuttamissa maanvyöryissä. Viranomaiset kertoivat sunnuntaina 26 ihmisen kuolleen ja yli 20:n olevan kateissa.

Kai-Tak-myrsky moukaroi lauantaina Filippiinien itäosia. Se katkoi sähkölinjoja ja nostatti tulvia. Lauantaina myrsky laantui, mutta viranomaiset varoittivat uusien tulvien ja vyöryjen vaarasta.

Lauttaliikenne myrskyn piinaamalla alueella oli sunnuntaina yhä poikki, ja 15 000 ihmistä oli sen vuoksi jäänyt jumiin.

– Olen ollut jumissa kolme päivää ja nukkunut bussissa. Haluan vain päästä kotiin perheeni luo joulua viettämään, valitti 55-vuotias maanviljelijä AFP:lle.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Ay-pomo sai totaalisesti tarpeekseen: ”Sanon sen nyt ihan sydämestä, työttömien aktiivimalli Suomen mallina on ihan perseestä”

Kuva: Kari Hulkko

Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen ottaa sunnuntaina rajusti kantaa työttömien niin sanottuun aktiivimalliin, jota työttömien kyykyttämiseksikin ja pakottamiseksi on kutsuttu.

Malinen antaa palaa oikein kunnolla Twitter-tilillään.

”Sanon sen nyt ihan sydämestä, työttömien aktiivimalli Suomen mallina on ihan perseestä. Tässä entinen hyvinvointiyhteiskunta rankaisee niitä jotka ovat heikoimmilla.”

Malisen mukaan vastuuministeri Jari Lindström (sin.) ja hallitus osoittavat ”täydellistä ylenkatsetta ihmisyydelle”.

Twiittiä on kommentoinut muun muassa kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen.

”Hallitusohjelman pyrkimys: 1. alennetaan rekrytoinnin kynnystä työpaikkasopimisella 2. parannetaan henkilöstön asemaa 3. työttömyysturvasta velvoittavampi. Järjestöt estivät 1:n ja 2:n kikyssä. Nyt politiikka todella painottuu liikaa 3:een. Siksi työpaikkasopiminen!”

Malinen vastaa Vartiaiselle yhtä suorapuheisesti kuin alkujaan twiittasi.

”Kokeilepa vaikka vuotta peruspäivärahalla tai toimeentulotuella torkkupeiton ja punaviinin sijasta.”

SDP on vastustanut voimakkaasti hallituksen ajamaa työttömyysturvan aktiivimallia pitäen sitä työttömien rankaisemisena. Mikäli niin kutsutun aktiivimallin aktiivisuuskriteerit eivät työttömällä täyty, seurauksena on 4,65 prosentin leikkaus työttömyysturvaan.

”Poikkeuksellinen tapahtuma” – puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari: ”Vuodolla näyttää olleen tarkoitus toimia kansakunnan etua vastaan”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kohu Helsingin Sanomien eilisestä artikkelista koskien salaisten sotilastiedustelutietojen julkaisemista jatkuu. HS on saanut haltuunsa asiakirja-aineistoa, josta paljastuu tietoa Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen toiminnasta. Aineiston perusteella lehti kertoo muun muassa, että Tikkakoskella toimivaa, hyvin salassa pidettyä Viestikoekeskusta ja muuta sotilastiedustelua kiinnostaa ylipäätään kaikki Venäjään liittyvä.

Tapaus sai maan korkeimman johdon reagoimaan viranomaisia myöten. Presidentti Sauli Niinistö piti omassa lausunnossaan salaisten asiakirjojen vuotoa vakavana. Niinistö sanoi, että asiaa koskeva rikostutkinta on käynnistetty. Niinistö huomautti myös, että korkeimman turvaluokituksen saaneiden asiakirjojen sisällön paljastuminen on Suomen turvallisuuden kannalta kriittistä ja voi aiheuttaa vakavia vaurioita.

Nyt on syytä keskittyä vuodon tukkimiseen ja antaa viranomaisille työrauha.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Mika Kari sanoo sunnuntaina Demokraatille, että vuoto on erittäin vakava asia.

Salaisiksi turvaluokiteltuja tietoja vuodetaan tarkoituksellisesti mediaan. Esillä olleiden tietojen perusteella voi jo nähdä, että kyseessä oli tarkoituksellinen vuoto, kyse ei ollut vahingosta.

Kari sanoo, että kyse on erittäin poikkeuksellisesta tapahtumasta, joka ei ole mitenkään normaalia.

Vuodon motiiveja voi hänen mukaansa vain arvailla, ja se on poliisin tutkittava asia. On esimerkiksi väläytetty, että vuoto voisi liittyä uusien tiedustelulakien käsittelyyn.

– En lähde spekuloimaan näidenkään asioiden yhteydellä. Antaa asianosaisten viranomaisten tutkia asia ja käydä se kunnolla läpi. Nyt on syytä keskittyä vuodon tukkimiseen ja antaa viranomaisille työrauha.

Kari kuitenkin arvioi, että vuodolla näyttää olleen tarkoitus toimia kansakunnan etua vastaan.

Helsingin Sanomien haltuunsa saama, salaiseksi luokiteltu aineisto on eri vuosilta. Mika Kari pohtii, missä menee median vapauden, velvollisuuden ja toisaalta vastuun raja.

Turvallisuussalaisuuden paljastamisesta tuomitaan vankeutta vähintään neljä vuotta, tai elinkautinen vankeustuomio.

Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen mukaan Viestikoekeskuksen toiminnasta kertovan artikkelin aineistoa ei ole hankittu oikeudettomasti.

Lisäksi tietoja on julkaistu huolellisella harkinnalla, Niemi kirjoitti eilen lehden verkkosivuilla.

Niemi ei kertonut, miten Helsingin Sanomat sai salaiset asiakirjat tietoonsa. Hänen mukaansa lehdellä on lähdesuojan perusteella oikeus olla ilmaisematta omaa tietolähdettään.

”Kaikkia käytössä olleita tietoja ei ole myöskään julkaistu, vaan seulottu vastuullisen journalistisen harkinnan kautta. Julkaistuissa tiedoissa ei ole käsityksemme mukaan mitään sellaista uutta tietoa, joka vaarantaisi esimerkiksi kansallisen turvallisuuden. Tiedot olivat peräisin vuosien takaa, ja koko Suomen turvallisuusympäristö on sen jälkeen muuttunut oleellisesti.”

Niemi on sunnuntaina luvannut kertoa vielä tänään, kuinka lehti aikoo käsitellä aihetta jatkojutuissa.

Keskusrikospoliisi kertoi omalta osaltaan eilen, että tutkinnassa rikosnimikkeeksi on kirjattu turvallisuussalaisuuden paljastaminen.

Siitä laki sanoo:

”Turvallisuussalaisuuden paljastamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö oikeudettomasti luovuttaa, ilmaisee, julkistaa taikka välittää toiselle, taikka tällaista tarkoitusta varten oikeudettomasti hankkii tiedon sellaisesta asiasta, joka on Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi määrätty salassa pidettäväksi, tai josta tekijä muuten tietää että kyseinen asia on sen laatuinen, että asian paljastuminen on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle, turvallisuudelle, ulkomaansuhteille tai kansantaloudelle. Turvallisuussalaisuuden paljastamisesta tuomitaan vankeutta vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Yritys on rangaistava.”

Mitä ylemmäs pyramidi harjaltaan nousee, sitä harvemmassa ovat ne ihmiset, jotka niitä asiakirjoja lukevat tai sen informaation saa.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) puolestaan sanoi jo eilen STT:lle, että julkisuuteen tullut materiaali on sellaista, joka ei ole ollut eduskunnan käsittelyssä.

– Ei ole minun käsieni kautta kulkenut missään kohtaa mikään näistä papereista. Kun systeemi on ylipäätäänkin sellainen, että nämä eivät kulje eduskuntaan. On luonnollista, että ei minulla ainakaan ole, ja väittäisin, että ei muillakaan eduskunnassa ole ollut, näitä asiakirjoja nähtävänään. Nämä eivät ole eduskunnan käsittelyyn liittyviä papereita miltään osin.

Mika Kari sanoo niin ikään, ettei ole nähnyt kyseisiä asiakirjoja.

– Korkeimman tason turvaluokiteltu tieto on pääsääntöisesti valtion ylimmän johdon ja ylimmän virkamiesjohdon käytössä olevaa tietoa. Mitä ylemmäs pyramidi harjaltaan nousee, sitä harvemmassa ovat ne ihmiset, jotka niitä asiakirjoja lukevat tai sen informaation saa.

Korjattu lainkohtaa: turvallisuussalaisuuden paljastamisesta tuomitaan vankeutta vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Paavo Väyrynen hurjana: ”Samassa yhteydessä tulisi selvitettäväksi myös tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuus”

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen arvostelee presidentti Sauli Niinistöä.

”Jos euroon liittymisestä olisi järjestetty kansanäänestys ja jos siitä olisi päätetty lakiehdotuksen pohjalta määräenemmistöllä, Suomi olisi muiden Pohjoismaiden tapaan jäänyt euroalueen ulkopuolelle.”

Väyrynen avautuu blogissaan.

”Niinistön rooli Suomen liittämisessä euroalueeseen asettaa hänen harteilleen raskaan vastuun siitä, että Suomen taloudessa on eletty menetetty vuosikymmen samaan aikaan kun Ruotsin talous on kasvanut noin neljänneksen verran. Tämä vastuu ulottuu siihen, että meitä on koetellut näinä vuosina suurtyöttömyys ja julkisen talouden velkaantumis- ja leikkauskierre. Olemme myös joutuneet, toisin kuin Ruotsi, tukemaan taloudellisesti euroalueen kriisimaita.”

Väyrynen kirjoittaa, että vielä vuoden 2012 presidentinvaalien yhteydessä Niinistö puolusteli euro-ratkaisua.

”Vuotta myöhemmin hän kuitenkin totesi, ettei olisi silloisilla tiedoilla kannattanut euroaluetta ja Suomen jäsenyyttä siinä. Aktiivista katumista Niinistö ei kuitenkaan ole osoittanut eikä valmiutta korjata tekemäänsä virhettä.”

Väyrynen kirjoittaa myös, että jotta Naton ja Suomen välinen isäntämaasopimus saataisiin eduskunnan käsiteltäväksi, hän on ehdottanut, että eduskunnassa tehtäisiin ministerivastuulain mukainen muistutus niiden valtioneuvoston jäsenten virkatointen lainmukaisuudesta, jotka hyväksyivät sopimuksen eivätkä toimittaneet sitä eduskunnan käsiteltäväksi.

”Samassa yhteydessä tulisi selvitettäväksi myös tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuus. Toivon, että vaikkapa Laura Huhtasaari tekisi muistutuksen ja kokoaisi siihen tarvittavat kymmenen kansanedustajan allekirjoitukset.”

Keskustelua aiheesta

13-vuotias poika löytyi maastosta kuolleena

Poliisi kertoo löytäneensä Espoossa kadonneeksi ilmoitetun 13-vuotiaan pojan kuolleena maastosta. Poliisin mukaan kuolinsyytä on vielä liian aikaista arvioida.

Poliisi suorittaa löytöpaikalla Espoon Karakalliossa edelleen tutkimuksia ja on toimittanut viestin kuolemasta omaisille.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta