ehdokasmainos

Ukraina astuu lähemmäs Eurooppaa – Hollannilla mahdollisuus vesittää sopimus

Kuva: Lehtikuva/AFP
LKS 20160115 SAV265; Ukrainian President Petro Poroshenko gestures during his press conference in Kiev on January 14, 2015 as journalists ask questions. Ukrainian President Petro Poroshenko said he wanted EU and US help in securing Crimea's return from Russian control and vowed to regain sovereignty over the separatist east in 2016. / AFP / GENYA SAVILOV - LEHTIKUVA / AFP
Ukrainan presidentti Petro Poroshenko.

Ukraina otti vuodenvaihteessa harppauksen kohti Eurooppaa, kun sen vapaakauppasopimus EU:n kanssa astui voimaan. Sopimuksella on ollut merkittävä rooli Ukrainan kriisissä. Venäjä on pitänyt sitä uhkana omille intresseilleen ja reagoinut siihen aggressiivisesti.

– Vapaakauppasopimus on yksi konkreettinen asia, jonka ympärillä räjähti, sanoo vanhempi tutkija Kristi Raik Ulkopoliittisesta instituutista.

Ukrainan entinen presidentti Viktor Janukovits laukaisi protestiaallon Kiovassa syksyllä 2013, kun hän yllättäen kieltäytyi allekirjoittamasta laajaa yhteistyösopimusta EU:n kanssa. Vapaakauppa-alueen muodostaminen oli sopimuksen keskiössä.

Kauppasopimuksilla on harvoin yhtä käänteentekeviä seurauksia: valta vaihtui Kiovassa, Venäjä miehitti Krimin ja Ukrainassa syttyi sota.

Yhteistyösopimus allekirjoitettiin lopulta seuraavana kesänä Ukrainan uuden presidentin Petro Poroshenkon johdolla. Kiistanalaista vapaakauppaosiota kuitenkin lykättiin yli vuodella Venäjän painostuksen takia. Venäjä uhkasi Ukrainaa pakotteilla, jos sopimus tulee voimaan.

Syyt geopolitiikassa

Aikalisän kuluessa EU ja Ukraina ovat käyneet neuvotteluja Venäjän kanssa. EU-lähteiden mukaan ne päättyivät laihoin tuloksin: Venäjä ei kyennyt ilmaisemaan huolilleen painavia syitä.
Kristi Raikin mukaan kyse on talouden sijaan geopolitiikasta. Venäjä kokee Ukrainan EU-lähentymisen uhaksi omille suurvaltapyrkimyksilleen.

Aikalisän päätteeksi Venäjä toteutti uhkauksensa: se jäädytti oman vapaakauppasopimuksensa Ukrainan kanssa. Lisäksi ukrainalaisille elintarvikkeille ja maataloustuotteille määrättiin tuontikielto Venäjälle.

Ukrainan presidentti Poroshenkon mukaan maa on valmis maksamaan Venäjän aiheuttaman hinnan EU-lähentymisestä.

Venäjän vastatoimien vaikutusta vähentää se, että Ukrainan Venäjän-kauppa on romahtanut sodan seurauksena.

– Yleinen arvio eri puolilla on, että Venäjän toimien taloudelliset vaikutukset ovat pelättyä pienemmät, sanoo europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.).

Hautala toimii puheenjohtajana valtuuskunnassa, joka tekee tiivistä yhteistyötä EU:n itäisten kumppanimaiden parlamenttien kanssa.

“Yltiöoptimismi karissut”

EU-kaupan osuus on kasvanut Ukrainassa, mutta se ei korvaa suoraan Venäjä-kaupan menetyksiä. Ukraina on vienyt Venäjälle pääosin koneita ja laitteita, joille ei ole kysyntää EU-markkinoilla.

Ukrainan tulisi nyt muuttaa talousmalliaan ja tuotenormejaan EU:n vaatimusten mukaiseksi. Hidas uudistustahti on herättänyt turhautumista Brysselissä.

– Yltiöoptimismi on karissut. Yhteiskunnan ongelmien kova ydin on vielä jäljellä, eräs EU-lähde sanoo viitaten syvälle juurtuneeseen korruptioon.

Vapaakauppasopimuksen lykkäystä perusteltiin osin sillä, että se tarjosi sodan runtelemalle maalle lisäaikaa sopeutua EU-lähentymiseen. EU:n mukaan päätös tehtiin Ukrainan hallituksen pyynnöstä.

Aikalisän kuluessa EU helpotti asteittain ukrainalaisten tuotteiden pääsyä markkinoilleen.

– Puhtaasti kaupallisesti se oli ihan hyvä ratkaisu Ukrainalle, Raik arvioi.

– Kielteiset vaikutukset olivat poliittisia. Luotiin epävarmuutta siitä, mikä EU:n sitoutuminen Ukrainan tukemiseen on. Se hidasti uudistusten toimeenpanoa.

Kokonaisuutena lykkäyspäätös oli Raikin mielestä virhe. Se näytti taipumiselta Venäjän voimapolitiikan edessä.

– Luotiin vääriä odotuksia Venäjälle. Venäjä odotti, että tässä olisi mahdollisuuksia kaataa tai vahvasti vesittää sopimusta.

Katseet kääntyvät Hollantiin

Hollannissa järjestetään huhtikuussa kansanäänestys, joka voi vesittää EU:n ja Ukrainan yhteistyösopimuksen toimeenpanon.

Hollantilaiset äänestävät siitä, onko sopimus hyväksyttävä. Sen toimeenpano edellyttää kaikkien EU-maiden tuen.

Äänestys on neuvoa-antava, mutta Hollannin hallitus ei voi käytännössä sivuuttaa sen tulosta. Kyselyjen mukaan hollantilaiset saattavat hyvin äänestää sopimusta vastaan.

Viime kädessä kansanäänestyksessä on kyse Hollannin sisäpolitiikasta ja EU-vastaisten voimien vahvistumisesta. Äänestys järjestetään euroskeptikkojen kansalaisaloitteesta.

Sopimuksen vastustajat perustelevat kantaansa sillä, että EU on politiikallaan lietsonut Ukrainan kriisiä.

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on varoittanut hollantilaisia “Euroopan laajuisesta kriisistä”, jos he äänestävät sopimusta vastaan. Junckerin mukaan Venäjä saisi sopimuksen vesittyessä Ukrainan yhä vahvemmin kainaloonsa.

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Sotesta vastaava virkamies pk-seudun ratkaisusta: “Päätös oli poliittisesti hankala”

VTV:n raportti

Juha Sipilän (kesk.) hallitus torjui tänään pääkaupunkiseudun kaupunkien ajaman erillisen sote-alueen, joka olisi estänyt sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtymisen maakuntatasolle. Sote-uudistuksesta vastaava valtioneuvoston alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti myöntää, ettei päätös ollut helppo. Samalla hän vakuuttaa, että hallituksen ratkaisu perustui asiantuntijoiden huolelliseen riskianalyysiin.

– Pääkaupunkiseutu ehdotti tietynlaista pakettia ja hallitus päätyi toisenlaiseen kantaan. Prosessi on ollut hiukkasen hankala sekä substanssin osalta että poliittisesti. Kyllä tässä tovi vierähti ja tämä on nyt se poliittinen sopimus soten osalta eikä se palaa uuteen valmisteluun, Pöysti sanoo.

Oman sote-alueen kaatumiseen pettynyt Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä povasi tiedotteessaan jo tulevaa sote-katastrofia ja oli huolissaan ymmärretäänkö Suomen väkirikkaimmalla alueella hyödyntää sote-palveluiden järjestämisessä parasta mahdollista osaamista. Mäkelä saa Pöystiltä ymmärrystä.

– Jaan semmoisen huolen, että sote-puolen järjestäminen vaatii asiakkaiden aitojen tarpeiden ymmärtämistä. Kaupungeissa on oltu huolissaan, että koko Uudenmaan järjestely saattaisi tapahtua erikoissairaanhoidon johdolla ja perustason palveluiden kustannuksella.

Hallituksen mukaan investointirahoitusta pohditaan kokonaisuudessaan uudelleen.

– On tärkeää, että Uudenmaan alueen valmistelussa edetään ripeästi ja haetaan koko alueen kattavaa järjestelmää, joka pystyy huomioimaan ison asiakasvolyymin ja pääkaupunkiseudun tarpeet, Pöysti sanoo.

Kysymykseen siitä olivatko pääkaupunkiseudun kaupungit huolissaan rahasta, Pöysti tarjoaa kaksi vastausta.

– Valtakunnallinen sote ja sen rahoitusratkaisu eivät ole Uudellemaalle erityisen epäedullisia. Rahoitusasema paranee sen myötä asukasta kohden suhteellisesti ottaen.

Rahahuolet eivät kuitenkaan hälvene, kun rahoitusta katsotaan sotea laajemmin.

– Kun alueelle muuttaa paljon uutta väkeä ja maahanmuuttajia, siitä seuraa palvelu- ja investointitarpeita. Kysymys on, riittääkö rahoitus tulevan väestönkasvun rahoittamiseen. Ongelma ei ole sote itsessään vaan tämä kokonaisuus. Hallituksen mukaan investointirahoitusta pohditaan kokonaisuudessaan uudelleen, Pöysti sanoo mutta täsmentää, ettei kyse ole lisärahoituksen lupaamisesta.

Seuraavaksi edessä on Pöystin mukaan neuvottelut siitä miten kasvupalveluja koskevat järjestelyt hoidetaan työtä ja elinkeinoa, maahanmuuttoa, kotoutusta ja koulutusta ajatellen. Niiden suhteen pääkaupunkiseudun kunnat saivat hallitukselta luvan erillisjärjestelyyn.

– Kaikille ehdolla oleville malleille on yhteistä se, että työ- ja elinkeinopalveluista saisi järjestämisvastuun sovitusti joko Helsinki tai muu kunta, kun muualla niitä ollaan siirtämässä maakuntien vastuulle. Tällaisesta on keskusteltu mutta sitä valmistelua pitäisi nyt jatkaa yhdessä kaupunkien kanssa.

 

Piispa Askola Ylelle: Kiristynyt lainsäädäntö sivistysvaltiolle sopimaton

Kuva: Kari Hulkko
irja-askola

Helsingin piispa Irja Askola ottaa Ylen haastattelussa tiukasti kantaa Suomen turvapaikkapolitiikan kiristyksiin. Askolan mukaan kirkot ovat kautta vuosisatojen tarjonneet suojaa ja turvaa sitä tarvitseville eikä tämä periaate ole myytävissä.

– Maamme kiristynyt lainsäädäntö on inhimillisesti kohtuuton ja sivistysvaltiolle sopimaton. Tässä tilanteessa on haettava viisaita, luovia ratkaisuja sekä lähdettävä dialogiin päättäjien kanssa, Askola sanoo Ylelle.

Askola tarkentaa lausuntoaan Demokraatille ja kertoo viitanneensa muun muassa perheiden yhdistämiseen ja lasten säilöönottoon.

– Perheiden yhdistämisen vaikeuttaminen ei ole inhimillistä eikä viisasta edes oman yhteiskuntamme kannalta. Tuloraja muodostaa ison palkkavaatimuksen jo suomalaisellekin, saati sitten pakolaiselle, jonka työllistyminen on hankalaa.

Myös lasten säilöönotto ja lasten ihmisoikeuksien ohentaminen hipovat Askolan mukaan sietorajoja. Lisäksi oikeusavustajien vähentäminen vaarantaa hänen mukaansa ihmisoikeusperiaatteitamme ja pakolaisten lähtömaiden turvallisuuskriteereiden määrittely tarvitsee suurempaa asiantuntijatarkastelua.

– Haluan kuitenkin korostaa, että Migrin ja vastaanottokeskusten työntekijät ovat suuren paineen alla. Heitä ei kannata syyllistää. Nyt me tarvitsemme kansalaisten mielipiteitä ja poliittista tahtoa siitä, minkälaista Suomea me rakennamme. Asiantuntijoiden mukaan tämä pakolaisaalto on ollut vasta pieni puro. Siksi meillä on nyt hyvä oppimisjakso siihen, miten solidaarisuutemme kasvaa ja miten se viisaasti kanavoidaan. Ilman lainsäädännön uudistumista se ei onnistu, mutta ei myöskään ilman kansalaisten myötätuntoa ja arkitekoja, Askola sanoo Demokraatille.

Suomen luterilaiset piispat ottivat lauantaina Yle Uutisissa kantaa muun muassa siihen pitäisikö kirkon tarjota turvaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille ihmisille. Enemmistö piispoista katsoi, ettei kirkko voi kääntää selkäänsä apua tarvitseville.

Pk-seudun haave mureni – Espoon kaupunginjohtaja: “Sotesta uhkaa tulla katastrofi”

Hallitus tiedotti lauantaina iltapäivällä, että pääkaupunkiseudun kaupunkien haaveet omasta, erillisestä sote-alueesta voidaan haudata. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä on pettynyt ratkaisuun.

– Olen pahoillani siitä, että kaupunkien yhteinen ehdotus ei edennyt. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginhallitusten yksimielinen esitys erillisratkaisuksi sisältää hallitun rakenteen seudun palvelutuotannon uudistumiseen.

– Ihmettelen, miten kevyesti pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan erilaisiin olosuhteisiin suhtaudutaan. Uusimaa on yli 20 kertaa suurempi kuin pienimmät maakunnat. Sote- ja maakuntauudistuksesta uhkaa tulla tälle seudulle hallinnollinen ja taloudellinen katastrofi, jos pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien osaamista ja alueen erityistuntemusta ei hyödynnetä, sanoo Espoon kaupunginjohtaja Mäkelä.

– Vastuuministerit pyysivät sotesta erillisratkaisua, ja nyt sitä ei voitu hyväksyä, koska se on erillisratkaisu.

Sote- ja maakuntauudistuksessa ei Mäkelän mukaan huomioida kasvukuntien tarpeita.

– Pidän kestämättömänä tilannetta, jossa hallituksen kasvutavoitteista ja maahanmuutosta vastuuta ottavat kaupungit velkaantuvat voimakkaasti, samalla kun joutuvat rahoittamaan muita Suomen kuntia. Valtakunnallisen sote- ja maakuntauudistuksen toteuttamisen haasteet ovat pääkaupunkiseudulla moninkertaiset muuhun maahan verrattuna. Uudistuksen taloudelliset ja palvelutason heikkenemisen riskit koskevat näin ollen lähes neljännestä koko maan väestöstä

Ulkoministeriö: Hollanti pahoitteli Suomelle tietovuotoa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Presidentti Niinistön info BUK-ohjuksen koeräjäytyksistä
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö 30.9. Buk-ohjuksen koeräjäytykseen liittyvässä tiedotustilaisuudessa.

Hollannin ulkoministeri Bert Koenders on pahoitellut sitä, että Hollannista on vuodettu julkisuuteen salaisia tietoja Suomen osuudesta malesialaiskoneen alasampumista koskevassa rikostutkinnassa.

Asiasta kertoo ulkoministeriö Twitterissä. Suomen ulkoministeri Timo Soini (ps.) keskusteli asiasta Koendersin kanssa puhelimitse eilen.

Hollantilainen De Telegraaf -lehti uutisoi tiistaina, että Suomessa on tehty venäläisen Buk-ohjuksen räjäytystesti osana rikostutkintaa. Kansainvälinen tutkintaryhmä kertoi väliraportissaan todisteiden osoittavan, että kone tuhottiin Buk-ohjuksella.

AVAINSANAT

Hallitus torppasi pk-seudun oman sote-ratkaisun

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
sote-2

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus on sanonut ei Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten haaveille omasta sote-alueesta. Valtioneuvosto tiedotti asiasta hetki sitten.

Hallitus perustelee ratkaisuaan perustuslain 19 §:n tulkinnalla ja toteaa, ettei erillisratkaisulle ole sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdenvertaisen saatavuuden näkökulmasta riittäviä perusteita.

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginjohtajat esittivät elokuun lopulla pääkaupunkiseudulle omaa sote-aluetta, joka järjestäisi seudun perustason palvelut.