Asiantuntijat: Hallitus peittelee saamattomuuttaan – ”Perustuslain surutonta ruttaamista”

Perustuslain syyttäminen ohjaa katseen pois hallituksen saamattomuudesta.

Politiikan ja valtiosääntöoikeuden asiantuntijat kummeksuvat muodikasta tapaa syyttää poliittisten päätösten riittämättömyydestä perustuslakitulkintoja.

Keskustan Olli Rehn sanoi Asianajajapäivässä perjantaina, että perustuslain kapea-alaiset tulkinnat hämmästyttävät häntä. Rehn sanoi myös, että perustuslain keskinäisiä normeja pitäisi pystyä soveltamaan kunkin ajan haasteiden maisemaa vastaan.

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta ihmettelee nykyhallituksen edustajien kommentteja siitä, että perustuslaki tai sen tulkinnat olisivat rajoittaneet poliittisia päätöksiä. Hänelle puheet näyttäytyvät yrityksenä saada oma päätöksentekokyvyttömyys näyttämään muiden syyltä.

– Eihän nyt perustuslaki ole kovin paljon voinut olla lainsäädäntötyön esteenä, kun Juha Sipilän (kesk.) hallitus ei ole vielä kovin montaa lakiesitystä saanut aikaankaan, Ojanen sanoo.

Ojanen itse lukeutuu valtakunnan arvostetuimpiin perustuslakiasiantuntijoihin.

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän mukaan perustuslain tai sen tulkinnan syyttämisestä on tullut selvästi uusi tyyli politiikkaan ja sen liepeille.

– Esimerkiksi Kimmo Sasin (kok.) viesti oli aiemmin melko samanlainen. Hänenkin mukaansa perustuslaki estää tekemästä sellaista lainsäädäntöä, mitä vaihtuvat tilannevaatimukset edellyttäisivät, Jokisipilä sanoo.

”Kieltää myös suosimisen”

Ojanen uskoo, että perustuslakitulkintojen alituinen syyttely rapauttaa uskottavuuden perustuslakivaliokunnan työltä. Valiokunnassa istuu poliitikkoja, jotka kuulevat päätöksissään asiantuntijoita. Hän uskoo, että nykymenolla perustuslaillinen arviointi siirtyy jonkinlaiseen tuomioistuinkäytäntöön.

– Olen miettinyt, olisiko tämä näin surutonta perustuslain ruttaamista, jos päätökset tulisivat jonkin tuomioistuimen suunnasta, Ojanen sanoo.

Molempien tutkijoiden mukaan perustuslain ajatuksena on pyrkiä takaamaan jatkuvuus ja oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen lainsäädäntötyössä. Ojasen mukaan perustuslaki ei kuitenkaan estä esimerkiksi leikkauspolitiikkaa vaan sen, että ne eivät voi kuormittaa kohtuuttomasti jotakin tiettyä ryhmää.

– En keksi lähivuosilta muita esimerkkejä perustuslakivaliokunnassa kaatuneista lakiehdotuksista kuin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja tehokkaan katumisen. Jälkimmäisen ongelmana oli se, että se olisi suosinut mielivaltaisesti ulkomaille tulojaan jemmanneita ihmisiä. Perustuslaki kieltää myös jonkun ihmisryhmän suosimisen, Ojanen sanoo.

”Historiallisesti huono tie”

Jokisipilä löytää huolestuttavia esimerkkejä siitä, kun poliittisten tai taloudellisten suhdanteiden nojalla aletaan peukaloida maan perustuslakia. Tällaista tosin kukaan ei ole vielä Suomessa suoraan esittänyt, vaikka kritiikki tulkintoja kohtaan on yleistynyt.

– Jos katsotaan 1900-luvun Euroopan historian dramaattisempia kohtia tai vaikeimpia aikoja, niin yhtenä tunnusmerkkinä on se, että perustuslakiin on lähdetty puuttumaan tai jopa korvaamaan se poliittisten vaatimusten takia. Historiallisesti katsoen se on ollut huono tie.

Myös professori Ojasen mukaan juuri taloudellisesti ja poliittisesti huonot ajat ovat niitä, jolloin testataan maan todellista kykyä noudattaa perustuslakiaan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Robotisaatio ei ole mörkö vaan mahdollisuus

Euroopan parlamentin hyväksymä robottiraportti on hieno, jopa lyyrinen. On helppo huomata, että viime täysistunnossa hyväksytyn päätöslauselman kirjoittaja, luxemburgilainen demari Mady Delvaux, on koulutukseltaan sekä insinööri että kirjallisuustieteilijä. Harvoinpa EU-papereista saa lukea viittauksia Mary Shelleyn, Isaac Asimovin tai muiden kirjailijoiden tekoälyhahmotelmiin.

Robotiikkaa koskevia sääntöjä käsitellyt päätöslauselma on paitsi kaunis, myös erittäin tärkeä Euroopan ja Suomen tulevaisuudelle.

Siinä hahmotellaan, millaisia sääntöjä roboteille tarvitaan sitten, kun robotisaatio vielä hiukan etenee. Moraaliset, taloudelliset ja työtä koskevat kysymykset ovat edessämme jo nyt, ja alle kymmenen vuoden kuluessa niitä tulee paljon lisää. On esimerkiksi laadittava säännöt siitä, missä määrin itseoppiva kone voi olla vastuussa teoistaan tai laiminlyönneistään ja ratkaistava, voiko roboteilla olla oikeudellinen asema.

Valitettavasti oikeisto äänesti päätöslauselmasta pois monia työtä ja sosiaaliturvaa koskevia kohtia. He eivät halunneet selvittää, millaisia vaikutuksia robotiikan ja tekoälyn kehittämisellä saattaa olla vaikkapa sosiaaliturvajärjestelmien kestävyydelle ja vertoukselle – miten työmarkkinat muuttuvat, ketkä jäävät työttömiksi ja millaisia uusia työllisyysmalleja meidän täytyy luoda?

Oikeisto kieltäytyi ottamasta huomioon robottien mahdollisia riskejä työmarkkinoihin. He eivät ole edes valmiita aloittamaan keskustelua aiheesta, ja sivuuttivat kansalaisten huolet.

Oikeisto haluaa katsella muualle ja väistelee.

Tämä tarkoittaa, että yhteiskunnan rahoituksen, inhimillisen sosiaaliturvan sekä uusien työpaikkojen ja -ehtojen kehittäminen kaatuu myös robotiikka-asiassa vasemmiston harteille.

Robotisaatio ei ole mörkö vaan mahdollisuus. Siinä on riskejä, esimerkiksi joidenkin alojen katoamisen aiheuttama työttömyys tai vaurauden yhä epätasaisempi jakautuminen, joita tulee pehmentää. Nyt oikeisto haluaa katsella muualle ja väistelee. Jää meidän vastuulle luoda tasa-arvoinen tulevaisuuden yhteiskunta.

Keskustelua aiheesta

Vainajallekin pitää hakea perustoimeentuloa – Kelan byrokratia saa jo kafkamaisia piirteitä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Perustoimeentulotuen siirto kunnilta Kelaan on aiheuttanut monenlaisia ongelmia. Lahtelainen sosiaalityöntekijä on kokenut, että kunnallisessa aikuissosiaalityössä siirto näkyy asiakkaiden tilanteiden kurjistumisena.

– Suuri ongelma on lakiin kirjattu sosiaalityöntekijän mahdollisuus myöntää kriisitilanteessa täydentävää tai ehkäisevää toimeentulo­tukea, hän kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidesivulla.

Esimerkiksi jos perheen koti tuhoutuu tulipalossa, perheenjäsenet voi majoittaa kriisimajoitukseen vasta, kun heille on ensin haettu Kelasta perustoimeentulotukea.

– Kuka ammattilainen ryhtyy hoitamaan puhelimitse Kelan kanssa hakuprosessia kesken traumaattisen kriisitilanteen, jossa voi olla läsnä myös lapsia, sosiaalityöntekijä kysyy.

Siirto näkyy asiakkaiden tilanteiden kurjistumisena.

Hänen mukaansa ongelmiin ovat joutuneet myös muun muassa korvaushoitolääkityksessä olevat ja päihdekuntoutuksissa käyvät asiakkaat, joille on pääsääntöisesti myönnetty bussikortit päihteettömyyden tukemiseen.

– Nyt he ovat Kelan päätösten armoilla. Yksikin epäonnistunut korvaushoito on yhteiskunnalle raskas ja kallis asia.

Sosiaalityöntekijä näkee Kelan toiminnassa jopa kafkamaisen byrokratian piirteitä.

– Vähävaraisen vainajan hautaaminen edellyttää sitä, että vainajalle haetaan ensin perustoimeentulotukea Kelasta. Perustoimeentulotukea ei sinällään voi myöntää kuolleelle, koska se on tarkoitettu elämiseen viimesijaiseksi sosiaaliturvaksi, mutta kuolleelle kansalaiselle sitä pitää omaisten kuitenkin hakea.

Aikuissosiaalityöllä on myös esimerkiksi maahanmuuttaja-asiakkaita, jotka eivät osaa lukea ja kirjoittaa.

– Nyt heidän oletetaan täyttävän itsenäisesti suomeksi sähköiset hakemukset ja toimittavan ne skannattuine liitteineen Kelaan. Osa näistä ihmisistä jättää hakemukset tekemättä, mistä seuraa muun muassa se, että heidän vuokransa ja sähkölaskunsa jäävät hoitamatta, sosiaalityöntekijä huomauttaa.

Hän huomauttaa, että aikuissosiaalityö on vuosien ajan turvannut yhteiskunta­rauhan omalla työskentelyllään vähäosaisten kansalaisten parissa.

– Kela ei tämänhetkisen lainsäädännön ja käytäntöjen perusteella kykene samaan.

Indonesialaisnaisen selitys: Luuli hierovansa kepposena ”vauvaöljyä” naamaan

Kuva: Lehtikuva
Kim Jong-nam pystyi hyökkäyksen jälkeen puhumaan virkailijoille Kuala Lumpurin lentokentällä.

Pohjois-Korean johtajan velipuolen murhasta Malesiassa vangittu indonesialaisnainen sanoo saaneensa 90 dollaria vastaavan palkkion ”kepposen” tekemisestä. Asiasta kertoi naisen lauantaina tavannut Indonesian lähetystön edustaja Malesiassa.

Naisen mukaan hän luuli olevansa mukana tosi-tv-ohjelmassa, jossa hänen tehtävänsä oli hieroa vauvaöljyksi kuvittelemaansa ainetta Kim Jong-namin kasvoihin. Tosiasiassa kyse oli maailman vaarallisimmasta hermokaasusta VX:stä. Tuoksuton ja väritön öljymäinen aine on jopa kymmenen kertaa tehokkaampaa kuin pahamaineinen sariini.

Vangittu nainen oli sanonut jonkun pyytäneen häntä palkkiota vastaan tekemään kepposen.

Kim Jong-nam murhattiin vajaa kaksi viikkoa sitten lentokentällä Malesiassa. Poliisin huostassa ovat myös vietnamilaisnainen ja pohjoiskorealainen mies.

Trafi vastaa: Median kyselyt ovat olleet asiallisia

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Liikenteen turvallisuusviraston Trafin mukaan median kyselyt pääministeri Juha Sipilän (kesk.) lentoluvasta ja lääketieteellisen kelpoisuuden voimassaolosta ovat olleet asiallisia.

Trafin viestintäjohtaja Anna Jokela kertoo, että hänen tiedossaan ei ole tapauksia, joissa media olisi yrittänyt urkkia yksityiskohtia Sipilän terveystiedoista.

Jokelan mukaan tietoja pääministeristä ovat kysyneet kaksi toimittajaa Seiskasta, Suomen Kuvalehdelle kirjoittanut free-toimittaja ja yksi yksityishenkilö.

Ilta-Sanomat uutisoi tänään Sipilän sanoneen, että toimittaja on urkkinut Sipilän terveyttä koskevia tietoja Liikenteen turvallisuusvirastosta Trafista sosiaaliturvatunnuksen avulla. Trafi seuraa lentäjien terveystietoja, mutta järjestelmä ei ole julkinen.

Sipilällä on lentolupakirja. Hän on ohjannut lentokonetta itse myös virkamatkoillaan.

Venäjän Ustjugov vei yhdistelmäkisan voiton – Lehtonen oli paras suomalaisista

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Venäläinen Sergei Ustjugov on voittanut miesten yhdistelmäkilpailun Lahden MM-kisoissa. Norjan Martin Johnsrud Sundbyn kamppailu kultamitalista raukesi sauvarikkoon viimeisellä kierroksella.

Kolmanneksi hiihti norjalainen Finn Hågen Krogh.

Parhaaksi suomalaiseksi nousi hieman yllättäen Lari Lehtonen, joka vei yhdeksännen sijan.