tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Asiantuntijat: Hallitus peittelee saamattomuuttaan – ”Perustuslain surutonta ruttaamista”

Perustuslain syyttäminen ohjaa katseen pois hallituksen saamattomuudesta.

Politiikan ja valtiosääntöoikeuden asiantuntijat kummeksuvat muodikasta tapaa syyttää poliittisten päätösten riittämättömyydestä perustuslakitulkintoja.

Keskustan Olli Rehn sanoi Asianajajapäivässä perjantaina, että perustuslain kapea-alaiset tulkinnat hämmästyttävät häntä. Rehn sanoi myös, että perustuslain keskinäisiä normeja pitäisi pystyä soveltamaan kunkin ajan haasteiden maisemaa vastaan.

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta ihmettelee nykyhallituksen edustajien kommentteja siitä, että perustuslaki tai sen tulkinnat olisivat rajoittaneet poliittisia päätöksiä. Hänelle puheet näyttäytyvät yrityksenä saada oma päätöksentekokyvyttömyys näyttämään muiden syyltä.

– Eihän nyt perustuslaki ole kovin paljon voinut olla lainsäädäntötyön esteenä, kun Juha Sipilän (kesk.) hallitus ei ole vielä kovin montaa lakiesitystä saanut aikaankaan, Ojanen sanoo.

Ojanen itse lukeutuu valtakunnan arvostetuimpiin perustuslakiasiantuntijoihin.

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän mukaan perustuslain tai sen tulkinnan syyttämisestä on tullut selvästi uusi tyyli politiikkaan ja sen liepeille.

– Esimerkiksi Kimmo Sasin (kok.) viesti oli aiemmin melko samanlainen. Hänenkin mukaansa perustuslaki estää tekemästä sellaista lainsäädäntöä, mitä vaihtuvat tilannevaatimukset edellyttäisivät, Jokisipilä sanoo.

”Kieltää myös suosimisen”

Ojanen uskoo, että perustuslakitulkintojen alituinen syyttely rapauttaa uskottavuuden perustuslakivaliokunnan työltä. Valiokunnassa istuu poliitikkoja, jotka kuulevat päätöksissään asiantuntijoita. Hän uskoo, että nykymenolla perustuslaillinen arviointi siirtyy jonkinlaiseen tuomioistuinkäytäntöön.

– Olen miettinyt, olisiko tämä näin surutonta perustuslain ruttaamista, jos päätökset tulisivat jonkin tuomioistuimen suunnasta, Ojanen sanoo.

Molempien tutkijoiden mukaan perustuslain ajatuksena on pyrkiä takaamaan jatkuvuus ja oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen lainsäädäntötyössä. Ojasen mukaan perustuslaki ei kuitenkaan estä esimerkiksi leikkauspolitiikkaa vaan sen, että ne eivät voi kuormittaa kohtuuttomasti jotakin tiettyä ryhmää.

– En keksi lähivuosilta muita esimerkkejä perustuslakivaliokunnassa kaatuneista lakiehdotuksista kuin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja tehokkaan katumisen. Jälkimmäisen ongelmana oli se, että se olisi suosinut mielivaltaisesti ulkomaille tulojaan jemmanneita ihmisiä. Perustuslaki kieltää myös jonkun ihmisryhmän suosimisen, Ojanen sanoo.

”Historiallisesti huono tie”

Jokisipilä löytää huolestuttavia esimerkkejä siitä, kun poliittisten tai taloudellisten suhdanteiden nojalla aletaan peukaloida maan perustuslakia. Tällaista tosin kukaan ei ole vielä Suomessa suoraan esittänyt, vaikka kritiikki tulkintoja kohtaan on yleistynyt.

– Jos katsotaan 1900-luvun Euroopan historian dramaattisempia kohtia tai vaikeimpia aikoja, niin yhtenä tunnusmerkkinä on se, että perustuslakiin on lähdetty puuttumaan tai jopa korvaamaan se poliittisten vaatimusten takia. Historiallisesti katsoen se on ollut huono tie.

Myös professori Ojasen mukaan juuri taloudellisesti ja poliittisesti huonot ajat ovat niitä, jolloin testataan maan todellista kykyä noudattaa perustuslakiaan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kristillisdemokraatit Niinistön takana – ei aseta omaa ehdokasta

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Sauli Niinistö.

Kristillisdemokraatit ei aseta omaa ehdokasta presidentinvaaleihin. Puoluekokous päätti suositella jäsenistölleen presidentti Sauli Niinistön tukemista jatkokaudelle.

Esityksen Niinistön tukemisesta teki puolueen puheenjohtaja Sari Essayah.

Puoluekokouksen päätöksessä todetaan, että jäsenistö on laajalti tyytyväinen Niinistön ulko- ja turvallisuuspoliittiseen linjaan.

KRP: Yksi terroriepäilyistä vielä karkuteillä, molemmat kuolleet ovat naisia

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen
Tutkinnanjohtaja keskusrikospoliisin rikoskomisario, tutkinnanjohtaja Christa Granroth, keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot ja Lounais-Suomen poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Kari Puolitaival keskusrikospoliisin tiedotustilaisuudessa Turussa. KRP järjesti tiedotustilaisuuden liittyen Turun puukotuksiin.

Lauantaina KRP:n tidotustilaisuudessa ilmeni, että yksi Turun terropuukotuksesta epäillyistä on yhä karkuteillä. Yhdestä henkilöstä tehty kansainvälinen etsintäkuulutus. Pääepäillyn lisäksi tutkitaan siis yhteensä viiden ihmisen osuutta joukkopuukotukseen.

Molemmat kuolleet ovat naisia. Haavoittuneista kuusi on naisia ja kaksi miehiä. Uhreiksi on valikoitunut naisia. Miesuhrit ovat auttaneet uhreja tai yrittäneet estää tekoa.

Tapauksessa on poliisin mukaan yksi aktiivinen toimija, joka on ilmoittanut iäkseen 18 vuotta. Marokkolaista on yritetty puhuttaa. Kuulusteluja yritetään vielä tänään. Neljä muutakin pidätettyä on marokkolaisia.

Näyttää KRP:n mukaan siltä, että epäily valitsi uhrinsa sattumanvaraisesti. Poliisipartio käskytti epäiltyä. Käskytys ei tehonnut ja poliisi ampui alaraajaan. Poliisin käsitys on, että tilanteessa toimittiin ohjeiden mukaisesti.

Konkreettista turvallisuusuhkaa ei poliisin mukaan enää ole. Valmiutta nostettu Turussa ja koko Suomessa varotoimenpiteenä.

MTV: Turun epäilty saanut aiemmin kielteisen turvapaikkapäätöksen

MTV:n uutisten tietojen mukaan Turun puukotuksista epäilty 18-vuotias marokkolainen mies on saanut aiemmin Suomessa kielteisen turvapaikkapäätöksen. MTV:n mukaan poliisilähde vahvistaa asian.

MTV:n tietojen mukaan mies olisi tullut Suomeen turvapaikanhakijana viime vuonna.

Turun keskustan joukkopuukotuksessa kuoli eilen kaksi ihmistä ja haavoittui kahdeksan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Husu Hussein: Suomalaisina selviämme yhdessä

Husu Hussein.

Abdirahim ”Husu” Hussein Mohamed kääntäisi Turun puukotustapauksessa nyt katseet ja myötätunnon omaisiin. Sen sijaan, että itse uhriutuisimme, rukoilkaamme omaisten ja eritoteten vielä tehohoidossa olevien puolesta, että he selviävät. Husu sanoo.

– Tämä on tragedia, mutta yhdessä suomalaisina me selviämme tästä. Vihanlietsonta on turhaa.

Husu itse sattui olemaan Turussa lähettyvillä, kun terrori-isku tapahtui, muttei halua kommentoida asiaa sen enempää.

– Omaiset ovat nyt keskiöissä, lähettää Husu terveisiä.

Pääministeri Sipilän tiedotustilaisuus pidetään tänään kello 16

Kuva: lehtikuva/ville männikkö

Pääministeri Juha Sipilä pitää tiedotustilaisuuden Turun tapahtumista klo 16 Valtioneuvoston linnassa Helsingissä. Hallitus on neuvotellut tänään asiasta.

KRP:n tiedotustilaisuus alkaa kello 14 Turussa ja Suojelupoliisin tiedotustilaisuus kello 15 Helsingissä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta