-
Politiikka
- 19.09.2017
- 20:43
- (Päivitetty: 19.09. 21:02)
Vihreiden kesällä valittu uusi puheenjohtaja Touko Aalto tapasi tänään politiikan toimittajia Helsingissä.
Suomen Kuvalehden artikkelissa ennakoitiin hiljattain, että vihreät olisi kiinnostunut tulevaisuudessa hallitusyhteistyöstä kokoomuksen kanssa. Aalto on ennättänyt kiistämään olleensa itse taustoittavan jutun haastattelulähteenä.
Gallup-nosteessa olevissa vihreissä pohditaan nyt mahdollista hallitukseen pääsyä, vaikka virallinen viesti kuuluukin totta kai, että kaikki on ennenaikaista.
Mietinnästä kertoo, että puolueen lehti Vihreä Lanka kysyi juuri puoluevaltuuskunnan jäseniltä, olisiko SDP, kokoomus vai keskusta mieluisin hallituskumppani. Liian aikaista sanoa oli kyselyn voittanut kanta. Demarit sai eniten mainintoja. Kokoomuksen kannatus oli noussut ja keskustan romahtanut.
Aalto toteaa hänkin, että pohdinta on ennenaikaista ja ensin käydään vaalit, mutta heittäytyy tämän jälkeen pohtimaan myös Vihreän Langan kyselyn tulosta. Flirttiä kokoomuksen suuntaan ei nyt ole luettavissa.
– Lopputulos oli aika sama kuin ennenkin, demarit oli siinä muistaakseni ykkönen ja pikkaisen on tapahtunut muutosta ja ihmiset eivät näe ihan niin vastenmielisenä vaihtoehtona sitä periaatetta, että jossain hetkessä, jos asioista saadaan sovittua, voidaan keskustella myös kokoomuksen kanssa, hän muotoilee.
4,7% ja hyvä jos puhemies-nimestä päästäisiin eroon.
Tänään eduskunnassa keskusteltiin alkoholilain uudistuksesta. Touko Aalto säilyttäisi alkoholin tilavuusprosentin vähittäiskaupassa 4,7%:ssa ja poistaisi samalla valmistustaparajoituksen. Näin ollen niin kutsutut limuviinat voisivat Aallon puolesta tulla kauppoihin.
Aalto toteaa, että kaupoissa on jo nyt aivan vastaavia tuotteita kuin limuviinat, mutta ne on tätä nykyä valmistettu käymisteitse.
Prosenttikysymys ei sekään ole Aallon mukaan kynnyskysymys. Jos lakipaketti olisi erilainen, hän voisi hyväksyä korotuksen hallituksen esittämään 5,5 prosenttiin. Mutta nyt lakiesitys on sellainen, että Aalto on 4,7%:n kannalla.
Aalto pitää hyvänä alkoholilain ravintolatoimintaan liittyvien rajoitusten poistoja ja höllennyksiä. 5,5-prosenttiset juomat vähittäiskaupoissa hän näkee riskinä. Aalto pelkää, että alkoholin kokonaiskulutus ja terveyshaitat kasvavat. Nelosoluen menekki lisääntyisi.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) tänään julkistamaa Suomeen perustettavaa uutta taloustieteen huippuyksikköä Aalto kuvaa lähtökohtaisesti hyväksi hankkeeksi. Hän ei ollut puoliltapäivin vielä kunnolla ehtinyt perehtyä, mistä on kyse. Huippuyksikön toiminnasta vastaavat Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Svenska Handelshögskolan.
Keskustelua sukupuolineutraalista kielenkäytöstä Aalto sanoo pitävänsä tärkeänä asiana, mutta toteaa tällä hetkellä priorisoivansa budjettikeskustelua. Aamulehden avausta sukupuolineutraalin kielen edistämisestä hän kiittelee. Hän itse näkisi hyväksi, jos termistä puhemies päästäisiin eroon.
Äänekosken tehdas ”hirveä rasite metsäluonnolle”.
EU-parlamentissa äänestettiin hiljattain metsien käytön intensiteetistä ja siitä, miten sitoudutaan pitämään metsät pitkän aikavälin hiilinieluina. Aallon mukaan vihreät kannattavat parlamentin ympäristövaliokunnan alkuperäistä ehdotusta, jossa ei haluttu lievennyksiä metsien käytön tehokkuuden rajoituksiin. Tämä esitys hävisi.
Aalto perustelee vihreiden kantaa ilmastomuutoksen vastustamisella. Hän muistuttaa myös, että Sipilän hallitusohjelman mukaan luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pitäisi pysäyttää vuoteen 2020 mennessä. Aallon mukaan hallitus on jo myöntänyt, ettei se pääse tavoitteeseen.
Vihreiden puheenjohtajalta kysyttiin myös, olisiko Äänekosken uusi biotuotetehdas pitänyt jättää rakentamatta.
Hän vastasi muun muassa, että pitää ottaa huomioon kokonaisuus ja pohti hakkuiden kokonaismäärää.
– Kyllä Äänekosken tehdas yhdistettynä näihin uusiin hankkeisiin asettaa hirveän rasitteen meidän metsäluonnolle, metsämäärille.
– Hyvää on se, että siinä on kiinnitetty huomiota aika paljon (selluntuotannon) sivuvirtoihin, mikä on juuri oikein. Siihen on ympärille tehty tosi paljon erilaista yritysklusteritoimintaa. Siinä on hyödynnetty alueen ammattikoulu-, ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-osaamista ja sitä on markkinoitu ja viety juuri oikeisiin suuntiin. On tehty aika paljon innovaatioita. Kyllä kannustaisin panostamaan vieläkin enemmän sivuvirtoihin ja korkeampaan jalostusarvoon.
– Toivoisin, että yhä enemmän voitaisiin viedä jotain muutakin kuin havusellua.
Pyörittelyä Fennovoimalla.
Fennovoima kertoi eilen siirtävänsä tavoitettaan saada rakennuslupa uudelle Pyhäjoen ydinvoimalalle vuoteen 2019. Päätös on valumassa seuraavalle hallituskaudelle. Aallon edeltäjä vihreiden keulassa, Ville Niinistö esitti aikanaan murskaavaa kritiikkiä koko hankkeelle.
– Olen ihan prikulleen samaa mieltä kuin Ville. Villen linja on kuin puolueen linja tässä asiassa ollut. Mutta tässä pitää myös muistaa, että se on osittain Fennovoiman, Rosatomin ja STUK:n asia. Se (rakennuslupa) ajankohtaistuu ehkä parin vuoden päästä tämä kysymys. Ennenaikaisesti ei varmaan hirveästi kannata lähteä ottamaan kantaa.
– Korostan myös sitä, mitä sanoin kun Talouselämä kysyi aiheesta aikaisemmin. Pitää erottaa, missä on paikka ja aika ja tila, jossa poliitikko voi tehdä kannanmuodostusta ja mikä on kun viranomaistaho tekee kannanmuodostusta. Jos Säteilyturvakeskus STUK tekee oman arvionsa ja päättää, että hanke on turvallinen, en minä voi lähteä sitä poliittisesti sanomaan, että eipäs ole. Tässä asiassa pitää tehdä selvä pesäero, kuka käsittelee, mitä käsittelee ja missä vaiheessa voidaan tehdä poliittista kannanmuodostusta.
Aalto sanoi, ettei lähde poliitikkona kyseenalaistamaan STUK:n viranomaisarviota asiasta.
– He tekevät omaa työtään. Hankkeesta voi olla mitä mieltä tahansa. En ole sitä koskaan kannattanut enkä kannata vieläkään, mutta viranomaistyötä ja STUK:n omaa työtä poliitikkojen ei pidä mennä sörkkimään, Aalto pyörittelee.
Viime vaalikauden infraratkaisuilla tärkeä merkitys.
Aalto punnitsi politiikan toimittajien tapaamisessa myös sitä, mistä syystä Suomen talous on lähtenyt kasvamaan.
Hallitus sai kritiikkiä koulutuksen ja perusturvan leikkauksista, mutta Aallon mukaan monissa hallituksen päätöksissä on ollut myös piirteitä, joista on ollut paljon hyötyäkin. Tarkemmin hän ei näihin päätöksiin mennyt.
– Lähes objektiviisen arvion voin sanoa siitä, että viime vaalikauden lopussa – vihreät eivät olleet edes hallituksesssa – tehtiin tosi isoja infrainvestointeja, jotka tavallaan lähtivät sysäämään investointilamaa pois.
Aallon mukaan talouskasvu lähti liikkeelle juuri näistä kevään 2015 isoista infrapäätöksistä.
– Siitä annan Antti Rinteelle tunnustusta. Hän oli silloin vastaavana ministerinä tekemässä näitä hankkeita…Oikeastaan ne viime vaalikauden infraratkaisut ovat se, mikä tavallaan sysäsi hyvää kehitystä eteenpäin, se rupeaa realisoitumaan pikkuhiljaa.
SDP:n puheenjohtaja Rinne oli valtiovarainministerinä vuosina 2014–2015.
Työperäistä maahanmuuttoa massiivisesti.
Lisäksi Aalto toteaa Suomen päässeen nyt kansainvälisen suhdannekehityksen kalkkiviivoilla maailmantalouden imuun mukaan.
– Nyt jos katsoo USA:n, Aasian ja Euroopan suhdannekehitystä, se on vähän taittumassa alaspäin. Sen takia ei voida tuudittautua myöskään hyvään talousvireeseen. Sen takia ei missään nimessä voi lähteä tekemään mitään isoa elvyttävää finanssipolitiikkaa.
– Pitää pystyä varomaan myös talouden ylikuumentumista ja tehdä isoja rakennemuutoksia, joiden kautta voidaan tehdä jotenkin kestävää taloutta myöhemmin.
Aallon mukaan maamme huoltosuhde on ”älytön”. Jos rakennemuutoksia ei tehdä, seuraa vaikeuksia. Hän lisäisi työn tarjontaa ja tähän liittyen muun muassa massiivisesti työperäistä maahanmuuttoa.
Aallon mukaan tarvitaan myös joustavia työmarkkinoita, palkkaamisen ja yrittämisen kynnystä pitää madaltaa.
