ehdokasmainos

Aalto-yliopiston yt:t päättyivät – “Leikkaukset asettavat henkilöstön kantokyvyn äärirajoille”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Aalto-yliopistossa marraskuussa aloitetut yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet. Neuvottelut koskivat koko henkilöstöä, noin 4 100 henkilöä, professoreita lukuun ottamatta. Alkuperäiseksi vähennystarpeeksi arvioitiin enintään 350 henkilöä. Tämän hetkisen arvion mukaan henkilöstön vähennystarve on enintään 190 henkilöä.

Lisäksi eläköitymisten, määräaikaisten työsuhteiden päättymisten sekä muiden muutosten kautta henkilöstön määrä vähenisi arviolta 130 henkilöllä vuoden 2018 loppuun mennessä. Irtisanomisiin liittyvät toimenpiteet toteutetaan pääsääntöisesti helmikuun 2016 aikana. Työnsä jättäville tarjotaan työllistymisvalmennusta.

Neuvotteluissa käsiteltyjen toimenpiteiden avulla saavutetaan noin 17 miljoonan euron vuosittaiset säästöt henkilöstökuluissa vuoden 2018 loppuun mennessä verrattuna vuoden 2015 tasoon.

– Ideoimme loppuvuodesta yhdessä henkilöstön kanssa erilaisia vaihtoehtoja säästöjen toteuttamiseksi. Esiin tulleet vaihtoehdot punnittiin huolella talouden tasapainottamista suunniteltaessa. Olemme tehneet kaiken mahdollisen ydintoimintamme turvaamiseksi ja pyrimme saavuttamaan suurimman osa säästöistä tila- ja ostokuluista. Rahoitusleikkaukset ovat kuitenkin niin mittavat, että joudumme valitettavasti toteuttamaan myös henkilöstöön kohdistuvia säästöjä. Vaikeasta tilanteesta huolimatta neuvottelut käytiin hyvin rakentavassa hengessä, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.

– On kuitenkin muistettava, että näin mittavat leikkaukset jo aikaisemmin vuosina 2014 – 2015 tehtyjen säästöjen lisäksi asettavat henkilöstön kantokyvyn äärirajoille. Ymmärrän ja jaan huolen, jota henkilöstö kokee työsuhteidensa jatkumisesta, Teeri jatkaa.

AVAINSANAT

Taavitsainen ja Lindström sanailivat työttömistä – “En kai sentään ajatustenlukija ole”

na%cc%88ytto%cc%88kuva-2016-09-28-kello-10-18-44
Kuvakaappaus kansanedustaja Satu Taavitsaisen (sd.) ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) eilisestä Twitter-sanailusta.

Kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd.) ja työministeri Jari Lindström (ps.) äityivät eilen sanailemaan lyhytviestipalvelu Twitterissä työttömistä.

Demokraatti.fi julkaisi eilen työministeri Jari Lindströmin haastattelun, jossa ministeri avoimesti myönsi, ettei hänelle ollut juolahtanut mieleenkään ottaa mukaan Työttömien Valtakunnallista Yhdistystä, kun uutta työttömien haastattelukäytäntöä mietittiin. Jatkossa työttömiä on pakko haastatella kolmen kuukauden välein ja nyt näyttää, että haastattelut menevät yksityisten yritysten kontolle.

Verorahaa hommassa palaa 17 miljoonaa vuosittain.

Asiaan tarttui välittömästi kansanedustaja Satu Taavitsainen, joka lähetti ministeri Lindströmille kipakan viestin Twitterissä.

– Minkä takia sitä ei ole mietitty? “Ei ole käynyt mielessäkään”, Lindström sanoi Demokraatti.fi:lle.

– No ihan siitä syystä, ettei kukaan ole asiaa esittänyt, Lindström vastasi Taavitsaiselle.

Taavitsainen ei tyytynyt tähän, vaan hän kysyi lisää:

– Esittikö joku sitten yksityisiä yrityksiä, kun ne tulivat sinulle mieleen? Hyvä valmistelu on laaja-alainen.

– Esitti. paljon tässä vaaditaan, mutta ei kai sentään ajatusten lukemista? Lindström vastasi lievästi tuohtuneen oloisena.

Taavitsainen vielä kovisteli Lindströmiä ottamaan seuraavalla kerralla TVY mukaan, kun työttömien asioita mietitään.

– Toiveeni on, että näkisit järjestöt arvokkaina ja osaavina. Rahat ei mene omistajille, vaan työttömille, Taavitsainen kuittasi saamatta Lindströmiltä enää vastausta.

Lindströmin avoimet vastaukset Demokraatti.fi:n haastattelussa aiheuttivat muutakin pöhinää sosiaalisessa mediassa. Eräät katsoivat jälleen kerran työministerin paljastaneen osaamattomuutensa ja kyvyttömyytensä. Ihmeteltiin, kuinka Lindström on ylipäätään edes päässyt ministeriksi asti.

Lindström myös lupasi, ettei rahoja ole korvamerkitty yksityisille henkilöstöpalveluyrityksille.

Kirurgin raju ennustus lehdessä: Näistä sairaaloista lähtevät ensin lääkärit ja sitten hoitajat

Hallitus on linjannut osana sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta, että vaativan sairaanhoidon ympärivuorokautinen hoito keskitetään 12 yliopistosairaalaan ja keskussairaalaan. Niissä olisi noin kymmenen lääketieteen erikoisalan henkilökunta valmiudessa ympäri vuorokauden.

Laajan päivystyksen sairaalat ovat Helsingin, Turun, Tampereen, Kuopion ja Oulun yliopistosairaalat sekä keskussairaalat Lahdessa, Lappeenrannassa, Porissa, Seinäjoella, Jyväskylässä, Joensuussa ja Rovaniemellä.

Lääkärilehti kertoo hallituksen kaavailujen vaikutuksista. Lääkäriliiton hallituksen varapuheenjohtaja, gastrokirurgi Antti Tamminen arvioi, että suunnitellut muutokset päivystyksissä ja operatiivisessa toiminnassa tarkoittavat suurinta muutosta sitten keskussairaaloiden rakentamisen. Hänen mukaansa suurena vaarana on, että supistettavat sairaalat menettävät houkuttelevuutensa työpaikkoina.

Tällä olisi merkittäviä seurauksia. Luvassa olisi lääkäri- ja hoitajakato, kun suuri osa lähtisi. Ensin lääkärit ja perässä hoitajat.

— Sen jälkeen niissä ei pystyttäisi toteuttamaan niitäkään toimintoja, jotka nyt on suunniteltu säästettäviksi.

Tammisen mukaan myös suunniteltu parin vuoden siirtymäaika on liian lyhyt.

Päivystyksen keskittämisen johdosta päivystys poistuu pienimmistä, entisistä aluesairaaloista, joita on yhteensä noin 30.

Keskustelua aiheesta

Kello käy, esitystä ei vielä näy — Häkämies kertoo, mikä hiertää

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus hiertää työllisyyspaketissa eniten, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

Häkämiehen mukaan työtä on vielä edessä. Hänen mukaansa työllisyyskeinojen keksiminen ja löytäminen on kuitenkin tärkeää.

Työmarkkinajohtajat tapaavat tänään hallituksen edustajia valtioneuvoston linnassa.

Hallitus on antanut kolmikantaiselle työryhmälle tehtäväksi keksiä keinoja työllisyyden parantamiseksi. Aikaa on kuun loppuun.

Pohjolan pääministerien kokous jatkuu Ahvenanmaalla

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
sipilä
Itämeren turvallisuus nousee tänään esille Juha Sipilän isännöimässä Pohjolan pääministereiden kokouksessa Ahvenanmaalla.

Pohjoismaiden pääministereiden epävirallinen kokous jatkuu tänään Ahvenanmaalla. Suomi on tänä vuonna Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa.

Paikalla ovat Ruotsin Stefan Löfven, Norjan Erna Solberg ja Tanskan Lars Lökke Rasmussen. Islannista paikalla on pääministerin sijainen.

Kaksipäiväinen tapaaminen alkoi jo eilen, jolloin pääministerit puolisoineen vierailivat muun muassa Klobbenin saarella Saltvikin ulkosaaristossa.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan pääministerien on tarkoitus keskustella muun muassa Itämeren turvallisuudesta. Esille nousee ennakkotietojen mukaan myös Pohjoismaiden ja Yhdysvaltain välinen yhteistyö.

Vuosittaisessa tapaamisessaan Pohjoismaiden pääministereillä on mahdollisuus jakaa ajatuksiaan epävirallisesti.

Suomi aikoo nostaa esiin esimerkiksi biopolttoaineiden yhteisen sekoitussuhteen. Sipilä kertoi eilen, että hän aikoo tunnustella kollegoidensa suhtautumista biopolttoaineiden yhtenäiseen määrittelyyn Pohjoismaissa.

 

Työllisyysryhmän aika käy vähiin — Lindström: “Jotain tulee perjantaina, mutta sisältö on toinen juttu”

Hallituksen asettama kolmikantainen työllisyystyöryhmä on ahkeroinut tämän kuukauden. Sillä on enää perjantaihin aikaa laatia esitys, jolla pystyttäisiin lisäämään 10 000 uutta työllistä valtakuntaan.

– Kyllä sieltä jotain tulee, mutta mitä sen sisältö on, se on toinen juttu. Mutta kyllä siellä oikeasti on rakentava lähestymistapa ollut, että yritetään etsiä ratkaisua. On ymmärretty se, mitä hallitus tavoittelee ja toisaalta on tiettyjä reunaehtoja, joita on sitten taas järjestöjen puolelta, työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps.) sanoo Demokraatille.

Onko mahdollista, että työryhmä jatkaa työtään perjaintain jälkeenkin?

– Emme ole oikeastaan siitä jatkosta mitään puhuneet. Me odottelemme kaikessa rauhassa, että mitä sieltä tulee ja sen jälkeen tehdään johtopäätöksiä, että mikä on se lopputulema.

Hallituksen työllisyyspaketissa kaavailtu ansiopäivärahan tasoporrastus ei mene läpi kolmikantaisessa työryhmässä, ilmoitti STTK:n puheenjohtaja Antti Palola Karjalaisessa.

Jari Lindström, onko ansiosidonnaisen porrastus lopullisesti poissa työryhmästä?

– En viitsisi etukäteen mitään arvioida. Mutta sanotaan nyt näin, että ei se ainakaan mikään helppo ole, Lindström vastaa.

Muihin työryhmän yksityiskohtiin hän ei halua mennä.