S-ryhmä alentaa satojen tuotteiden hintoja – “Poikkeuksellinen vuosi”

Kuva: Anna-Liisa Blomberg

S-ryhmä jatkaa ruoan hinnan alentamista. Tänään halpenee yli 400 tuotteen hinta Prismoissa ja S-marketeissa. Myös pienmyymälät Sale ja Alepa ovat mukana lähes 200 tuotteen voimin.

– Mennyt vuosi oli elintarvikemarkkinoilla poikkeuksellinen, laskevien hintojen vuosi. Meillä S-ryhmässäkin yli 3000 päivittäistavaran hinta laski vuoden aikana. “Halpuuttamisen” kriteerit eli pitkäaikaisen uuden alhaisemman hintatason ja oman katteen ohjaamisen hintojen laskuun täytti reilut 1000 tuotetta, SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä ssanoo.

Halpuuttaminen alkoi tasan vuosi sitten Prismoista, kun yli 400 tuotteen hinta laski. Kuluneen vuoden aikana yli tuhannen tuotteen hintaa on alennettu, pääosin Prismoissa ja S-marketeissa.

S-ryhmä kertoo aloittaneensa hintojen halpuuttamisen, koska enemmistö suomalaisista oli sitä mieltä, että ruoka on liian kallista. Erityinen ilonaihe on alennusten vaikutus kotimaisen ruoan myyntiin.

– Edellisillä halpuuttamiskierroksilla laskimme niiden suosikkituotteiden hintoja, joita suomalaisperheissä kuluu paljon. Nyt halpuutuslistalta löytyy erityisesti asiakkaiden näiden lisäksi toivomia, uusia tuotteita, kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu SOK Vähittäiskaupan ketjuohjauksesta kertoo.

AVAINSANAT

Viitanen tiukkana Sipilälle ja keskustalle: “Välttely ei nyt riitä”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

SDP:n kansanedustaja, valtiovarainvaliokuntavastaava Pia Viitanen vaatii hallitusta toimimaan oman hallitusohjelmansa mukaisesti ja tekemään päätöksensä oikeudenmukaisuuden periaatteen pohjalta. Tähän mennessä hallitus on Viitasen mukaan lähinnä kiihdyttänyt eriarvoistumista.

– Jälleen kerran ollaan budjetin muodossa repimässä suomalaista eriarvoisuutta kasvuun ilman kunnollisia selvityksiä siitä, mitä esimerkiksi nyt suunnitellut indeksileikkaukset, siis leikkaukset perusturvaan, kuten esimerkiksi vähimmäispäivärahoihin, kansaneläkkeisiin, veteraanien rintamalisään, asumistukeen ja työmarkkinatukeen, tulevat aiheuttamaan.

– Selvitysten mukaan hallituksen linja lisää muun muassa lapsiköyhyyttä Suomessa. Myös esimerkiksi eläkkeensaajaliiton Eeva Kuuskoski on todennut hallituksen leikkausten olevan kylmää politiikkaa.

Viitanen muistuttaa, että samalla kun hallitus puhuu velan taittamisesta, se tosiasiassa käyttää velkarahaa rahoittaakseen parempiosaisille suunnatut veronalennukset.

– On käsittämätöntä, että hallitus, jonka omassa hallitusohjemassa lukee: ” suomalaiset ovat valmiita vaikeisiinkin ratkaisuihin, kun ne toteutetaan oikeudenmukaisesti ja parempaa tulevaisuutta rakentaen”, on nyt tekemässä ja toteuttamassa politiikkaa, joka nimenomaan vaatii tavallisia suomalaisia luopumaan vähästään, jotta he, joilla jo paljon on, voisivat saada enemmän.

– Nyt pääministeri Sipilä ihan oikein puhuu, että ”eheys on yhteiskunnan paras perusta” (Suomenmaa 25.9.). Sen sijaan eduskunnalle pääministeri ei kuluneella viikolla halunnut arvioida hallituksen budjettipäätösten vaikutusta eriarvoistumiseen.

– Välttely ei nyt riitä. Pääministeriltä ja keskustalta odotetaan vastausta siihen, miten hallituksen omat budjettipäätökset vaikuttavat eriarvoistumiseen.

Ihalainen vauhdittaisi julkisia investointeja – “Hallituksen tulisi laatia yritysverouudistusta laajempi ohjelma”

Kuva: Jari Soini

SDP:n kansanedustaja, entinen työministeri Lauri Ihalainen muistuttaa, etteivät Suomen kilpailukyvyn juurisyyt ole suomalaisten palkkatasossa.

– Tehdasteollisuuden arvonlisä on nyt 11 miljardia pienempi kuin vuonna 2007. Talouskasvu on nyt liiaksi kulutuksen ja rakentamisen varassa, kun vienti ei vedä riittävästi. Viennissä ei olla päästy maailmankaupan vauhtiin ja olemme menettäneet markkinaosuuksia maailmankaupassa.

Talouspolitiikan kärki on nyt Ihalaisen mukaan nostettava viennin edistämiseen, investointien lisäämiseen Suomessa ja tuottavuuden nostamiseen. Kohtuuhintainen energian saatavuus on turvattava ja uusiutuvan energian lisääminen on keskiössä.

– Erityisesti on tuettava kasvuhakuisten kansainvälistymiseen pyrkivien pk-yritysten kansainvälistymistä. Siksi SDP on esittänyt erityistehtäväyhtiön – jalustayhtiön – perustamista tukemaan pk-yritysten kansainvälistymisiä ja yksittäisistä tuotteista laajempien hankekokonaisuuksien vientiä.

Ihalaisen mielestä hallituksen tulisi laatia ensi kevään puoliväliriiheen yritysverouudistusta laajempi investointiohjelma tukemaan sekä yritysten investointeja Suomeen ja myös lisäämällä julkisia investointeja muun muassa korjausrakentamiseen ja infraan.

– Suomen tulee hyödyntää aktiivisemmin myös EU:n investointien rahaston tuomia mahdollisuuksia. Muun muassa liikennehankkeissa ja Suomen osallisuutta arktisten alueiden hankkeiden edistämiseksi.

Työttömien toimeentuloturvan heikentäminen ei ratkaise näitä ongelmia – vaan pahentaa.

Ihalainen muistuttaa, ettei hallituksen sinänsä oikea tavoite nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja aikaansaada 110 000 uutta työpaikkaa ole tiedossa olevilla toimenpiteillä toteutumassa.

– Vaikka työttömyyden kasvu on taittunut, niin pitkäaikaistyöttömyys edelleen kasvaa. Yli vuoden työttömänä olleita on jo 127 000 eli 37,3 prosenttia kaikista työttömistä. Heitä on 15 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Ihalaisen mukaan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen työllisyyspakettineuvotteluissa pitäisi ykköasasiana olla uusien toimenpiteiden hakeminen pitkittyvän työttömyyden kasvun katkaisemiseksi.

– Työttömien toimeentuloturvan heikentäminen ei ratkaise näitä ongelmia, vaan pahentaa.

SDP on esittänyt, että yli 60-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille palkkatuki olisi jatkossakin pysyvä ja sitä täydentäisi erityinen työllistymisbonus.

– Näin madallettaisiin työnantajalle kynnystä palkata myös pitkäaikaistyöttömiä. Niin ikään työttömyysturvalla tapahtuvaa kouluttautumista pitää helpottaa ja tukea, Ihalainen sanoo tiedotteessaan.

Jutta Urpilainen: Tuloerojen kasvu haittaa myös talouskasvua

Kuva: Jukka-Pekka Flander
urpilainenjuttaflander3
Jutta Urpilaisen mielestä hallituksen budjettilinjaan tarvittaisiin lisää oikeudenmukaisuutta.

Kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.) on kirjoittanut mielipidekirjoituksen sanomalehti Pohjalaiseen.

Siinä hän nostaa esille sen, että tutkimusten mukaan yksi heikentävästi talouskasvuun vaikuttava tekijä on eriarvoisuuden ja tuloerojen kasvu.

Eduskunta on käynyt lähetekeskustelua hallituksen budjettiesityksestä vuodelle 2917.

Urpilaisen mukaan tulonjakovaikutusten arviointi osoittaa budjetin suurimman heikkouden.

Hän muistuttaa, että eriarvoisuuden torjuminen oli yksi Jyrki Kataisen johtaman hallituksen painopiste. Urpilainen toimi hallituksessa valtiovarainministerinä.

8 000 euroa kuussa tienaavan ostovoima kasvaa enemmän kuin 2 000 euroa tienaavan.

– Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta ei löydy selkeitä tavoitteita eriarvoisuuden torjumiseksi. Tämä näkyy valitettavasti myös hallituksen esityksessä valtion ensi vuoden budjetiksi, Urpilainen kirjoittaa.

– Kuukaudessa 8 000 euroa tienaavan palkansaajan ostovoima lisääntyy 0,3 prosenttia enemmän kuin 2 000 euroa kuukaudessa tienaavan.

Se että talouspolitiikasta hyötyvät eniten maksukykyiset ja kärsivät ne, jotka ovat heikoimmassa asemassa, ei ole moraalisesti oikein, Urpilainen toteaa.

– Tutkimusten mukaan tuloerojen kasvun torjuminen olisi hyödyllistä myös talouskasvun ja työllisyyden kannalta, hän päättää kirjoituksensa.

“Häkämiehen nimittäminen EK:n toimitusjohtajaksi ei ollut sattuma” – Väyrynen US-blogissa: Ulkopolitiikkaa näyttää johtavan taustalta salaliitto

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk.) vaatii Uuden Suomen blogissaan selkeyttä Suomen ulkopoliittiseen linjaan.

Väyrysen mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan taustalla näyttäisi olevan salaliitto. Hän kirjoittaa, että on myös vaikea päästä perille siitä, ketkä uutta ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa hallitustasolla johtavat.

– Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa näyttää johtavan taustalta joidenkin poliitikkojen, talouselämän vaikuttajien ja upseereiden muodostama salaliitto, joka saa tukea johtavista tiedotusvälineistä. Jyri Häkämiehen nimittäminen EK:n toimitusjohtajaksi ei ollut sattuma, Väyrynen kirjoittaa.

Väyrysen mukaan jo ennen viime eduskuntavaaleja useat talouselämän vaikuttajat painostivat poliitikkoja kannattamaan Suomen Nato-jäsenyyttä.

– Viime kevään hallitusratkaisuun ulko- ja turvallisuuspolitiikalla näyttää olleen ratkaiseva vaikutus. Hallitukseen haluttiin Nato-jäsenyyttä ajava kokoomus, vaikka keskustassa enemmistö kannatti punamultaa.

“Suuretkin käänteet käytännön politiikassa selitetään väittäen, ettei mikään ole muuttunut.”

Päällisin puolin nyt näyttää Väyrysen mukaan siltä, että vallankäytön tosiasiallinen painopiste on valtioneuvoston puolella ja linjan määräävät sen liittoutumispolitiikkaa kannattavat jäsenet.

Mistä tässä kaikessa on kysymys, Väyrynen kysyy ja lataa kovaa tekstiä blogissaan:

– Ulkopoliittisen linjan muuttamisesta ei ole päätetty hallituksessa eikä eduskunnassa. Suuretkin käänteet käytännön politiikassa selitetään väittäen, ettei mikään ole muuttunut.

Leikkauskirves iskee vanhuspalveluihin – arvostelu kiihtyy: “Tämä on hulluutta”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
kiljunen-anneli
Kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.) puuttuu hallituksen leikkauksiin: – Kuka enää uskaltaa ikääntyä Suomessa? hän kysyy.

SDP:n kansanedustaja Anneli Kiljusen mukaan hallitus on tällä vaalikaudella “kunnostautunut” erityisesti vanhuspalveluiden romuttamisessa.

– Ei riitä, että hallitus vähentää hoitajien määrän vaarallisen alhaiseksi. Myös osaamisvaatimukset romutetaan esimerkiksi heikentämällä geriatrisen osaamisen vaatimuksia.

– Tämä sekä muut heikennykset tarkoittavat automaattisesti, että ikäihmisiä voi jatkossa olla hoitamassa ihmisiä, joilta puuttuu nykyinen moniammatillinen osaaminen, jonka avulla muun muassa annetaan kuntoutusta, ja sänkyjen pohjalle jää jatkossa entistä enemmän sellaisia vanhuksia, jotka oikean kuntoutuksen turvin pärjäisivät arjessaan.

Moniammatillisen osaamisen lisäksi vanhuksilta viedään oikeus vastuutyöntekijään, jolla aiemmin oli hallussa kokonaiskuva esimerkiksi vanhuksen hoito-ohjelmasta ja lääkemääräyksistä, sekä tuntemus itse ihmisestä.

– Tämä on hulluutta. Tässä otetaan iso harppaus taaksepäin kohti bulkkihoitoa, jossa yksilön tarpeilla ei ole painoarvoa. Kyse on myös turvallisuudesta. Kuka jatkossa tietää kokonaiskuvan vanhuksen lääkityksestä ja varmistaa, ettei esimerkiksi lääkkeiden yhteisvaikutuksista seuraa vaaratilanteita? Kiljunen kysyy.

– Ehkä kaikista suurin hulluus on kuitenkin hallituksen päätös siitä, ettei yli 75-vuotias vammainen henkilö ole enää vammaispalvelulain piirissä. Eihän tässä päätöksessä ole järjen hiventäkään. Aivan kuin 75 vuoden iässä vammaisuus ja sen tuomat erilaiset apuväline- sekä kuntoutustarpeet vain häviäisivät.

Tässä otetaan iso harppaus taaksepäin kohti bulkkihoitoa, jossa yksilön tarpeilla ei ole painoarvoa.

Hallituksen esittämä 0,4 henkilöstömitoitus tarkoittaa käytännössä sitä, että 14 vanhuksen hoivayksikössä aamu- tai iltavuoroa pyörittäisi jatkossa ainoastaan yksi hoitaja.

– Pitää muistaa, ettemme nyt puhu sellaisista vanhuksista, jotka pystyvät toimimaan itsenäisesti arjen askareissa ja parhaimmillaan auttamaan hoitajia ruokailu- sekä muissa toimissa. Nyt puhutaan sellaisista vanhuksista, jotka eivät yksin saa sukkia jalkoihin, pääse vessaan tai edes ylös sängystä, Kiljunen huomautaa.

– Kaikkien näiden leikkausten jälkeen on pakko kysyä: kuka enää uskaltaa ikääntyä Suomessa? Entä kuka haluaa opiskella hoiva-alalle, jossa työntekijät pistetään työskentelemään näiden epäinhimillisten leikkausten alla.