Suomi perää Venäjän johdolta selitystä Itä-Lappiin tulijoista

Kuva: Lehtikuva
Turvapaikanhakijoita saapuu Suomeen Venäjältä.

Venäjältä vilkastunut muuttoliike kiristää Suomen suhteita itänaapuriin. Sisäministeri Petteri Orvon (kok.) mukaan Norjan tiukentunut linja ei selitä Venäjältä Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden kasvavaa määrää.

Suomen ja Norjan turvapaikkakäytännöissä ei ole ministerin mukaan suuria eroja. Suomen hallitus hakee nyt selityksiä Venäjän johdolta.

– On selvää, että viranomaistahojen kesken tätä asiaa ei ole pystytty ratkaisemaan, Orpo sanoo STT:lle.

Tilanne herättää kysymyksiä siitä, ohjaako Venäjä tietoisesti turvapaikanhakijoita kohti Suomea. Orpo varoo ottamasta kantaa asiaan. Hän sanoo keskustelevansa muuttoliikkeen syistä venäläistahojen kanssa.

– Minulla on se käsitys, että Venäjän rajavyöhykkeellä ei kukaan liiku ilman Venäjän viranomaisten tietoisuutta. Olen pettynyt tähän tilanteeseen, missä tällä hetkellä olemme.

Orpo kertoo odottavansa paljon Suomen ja Venäjän hallitustenvälisiltä keskusteluilta. Orvon on tarkoitus tavata Venäjän sisäministeri Vladimir Kolokoltsev Helsingissä tammikuun loppuun mennessä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) puolestaan tapaa kollegansa Dimitri Medvedevin Pietarissa ensi viikon perjantaina.

Bryssel seuraa tilannetta

Ministeri Orvon mukaan Suomi etsii ratkaisuja asiaan ensisijaisesti kahdenvälisiä reittejä. Samaan aikaan hallitus yrittää saada myös EU-kumppanit havahtumaan idästä kasvavaan muuttoliikkeeseen.

Suomi on pitänyt asiaa esillä Brysselissä viime vuoden lopulta lähtien. Toistaiseksi se ei ole herättänyt suurta huomiota, sillä lukumäärät ovat olleet vähäisiä.

Venäjältä tulevien turvapaikanhakijoiden määrä lähti Suomessa nousuun vuodenvaihteessa. Eurooppalaisessa mittakaavassa luvut ovat yhä hyvin pieniä. Sallan rajanylityspaikalle on saapunut tulijoita enimmillään parinkymmenen henkilön päivävauhdilla.

Rajavartiosto on arvioinut, että nykytahtia Suomeen tulisi Venäjältä tänä vuonna 7 500 turvapaikanhakijaa. Kreikkaan saapuu sama määrä parissa päivässä.
Asiaa pidetään kuitenkin silmällä myös Brysselissä.

– Seuraamme totta kai tilannetta päivittäin ja keräämme tietoa sekä jäsenmaista että Euroopan rajavalvontavirasto Frontexista, sanoo EU-komission tiedottaja Natasha Bertaud.

Kaksijakoinen huoli

Suomen hallituksen huoli on kaksijakoinen. Yhtäältä riskinä on, että Syyriasta Eurooppaan pyrkivien reitti siirtyy yhä vahvemmin itään kohti Venäjää ja sitä kautta Suomeen. Näin voisi käydä, jos Turkki pitää lupauksensa ja rajoittaa pakolaisten pääsyä Kreikkaan.

Toisaalta Suomessa on pantu merkille, että Venäjällä asuu yli kymmenen miljoonaa ulkomaan kansalaista, joita vilkastuva muuttoliike ja Venäjän heikko taloustilanne voi ajaa kohti länttä.

Ministeri Orpo pitää jälkimmäistä skenaariota isompana huolena. Itä-Lappiin on saapunut turvapaikanhakijoita, jotka ovat asuneet Venäjällä pidemmän aikaa. Joukossa on 30 kansalaisuuden edustajia.

– Tässä on syntymässä ihan oma reittinsä, Orpo arvioi.

EU-komissiossa varaudutaan myös siihen, että etelästä tulevien virta voi kääntyä koukkaamaan idän kautta.

– Siirtolaisten reitit eivät ole koskaan pysyviä. (EU:n pitää) varmistaa, että missä tahansa reitit kulkevat, me hallitsemme niitä kunnolla, komission tiedottaja Bertaud sanoo.

Ministeri Orpo ei usko, että Venäjä sallisi massiivisen siirtolaisvirran kulkevan kontrolloimatta sen läpi.

– Heilläkin on suuri huoli terrorismista ja kansainvälisestä rikollisuudesta.

USU Kelasta: Lukiolainen voi saada tukea ilman opintolainaakin

Kela on lieventänyt lukiolaisten perustoimeentulotuen ehtoja, kertoo Uutissuomalainen. Uuden ohjeen mukaan opintolainan nosto ei ole edellytys perustoimeentulotuen saamiselle, jos kotikunta myönsi täysi-ikäiselle lukiolaiselle tätä tukea ilman lainaa. Tuki siirtyi kunnilta Kelalle vuodenvaihteessa.

Jos kunnassa on tulkittu, että opintolainaa ei tarvitse ottaa, näiden lukiolaisten osalta Kelakaan ei sitä edellytä, kertoo Kelan toimeentuloturvaetuuksien osaamiskeskuksen päällikkö Tomi Stahl.

Sen sijaan muilta täysi-ikäisiltä lukiolaisilta Kela edellyttää yhä opintolainan nostamista, ennen kuin he voivat saada toimeentulotukea.

Lukiolaisten lainanottovelvoitteesta nousi keväällä kohu.

Lain mukaan viranomainen ei saa tehdä edellisen viranomaisen päätöksestä poikkeavaa ratkaisua sillä tavalla, että asiakkaan etu kärsii.

Jenni Jokinen ehdolle kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi

Jenni Jokinen on vahvoilla Sastamalan kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi.

Sastamalan sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön edustajisto valitsi yksimielisesti 34-vuotiaan hallintotieteiden kandidaatti Jenni Jokisen (sd) ehdokkaakseen Sastamalan kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi.

Ryhmien välisissä neuvotteluissa kaupunginhallituksen puheenjohtajuus on sovittu sosialidemokraateille. SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden tekninen vaaliliitto on valtuuston suurin ryhmittymä, joten vaaliliiton suurimpana ryhmänä sosialidemokraatit saavat puheenjohtajuuden.

Sosialidemokraatit olivat Sastamalassa suurin vaalivoittaja 6,4 prosentin kannatuksen kasvulla. Ylivoimainen ääniharava oli kansanedustaja Ilmari Nurminen (sd) 1287 äänellä. Jokinen ylsi 238 äänellään demarien kolmanneksi.

Jenni Jokinen on nykyisen kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja ja toiminut kaupunginvaltuuston ensimmäisenä varajäsenenä yhden kauden ja sen jälkeen vuodesta 2008 kaupunginvaltuuston jäsenenä.

Keskustelua aiheesta

Kukitettu Viitanen tarjosi kahvit jo ennen vaaleja

Tampereen kaupunginvaltuuston kokous aloitettiin maanantaina 24. huhtikuuta kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Pia Viitasen kukituksella. Syy kukkakimppuun oli se, että Viitanen oli päässyt ”miehen” ikään. Täyttänyt 50 vuotta.

Viitanen oli jo aikaisemmin viettänyt synttäreitään muun muassa tarjoamalla kaikelle kansalle kahvit niin Tammelan torilla kuin Hervannassakin.

Tampereen nykyinen valtuusto teki maanantaina viimeisiä päätöksiään. Valtuuston kokous kului pääasiassa siihen, että se käsitteli sopimuksia, jotka koskivat Tampereen seudun kuntien yhteisiä toimintoja.

Hyväsytyt sopimukset koskevat toimielimiä, jotka hoitavat joukkoliikennettä, ammatillista koulutusta ja jätehuoltoa. Valtuusto sai toimintansa loppumetreillä myös vastauksia valtuutettujen tekemiin aloitteisiin.

Tampereen kaupungin toimintamallia on uudistettu ja uudistusten mukainen virkamiesorganisaatio on aloittanut toimintansa vuoden alussa. Uudet poliittiset toimielimet starttaavat 1. kesäkuuta.

Yhteistoimintasopimukset, joissa Tampereen kaupunki on osapuolena, on tarkistettu vastaamaan Tampereen kaupungin uutta toimintamallia. Samalla yhteistoimintasopimuksiin on tehty muita pienempiä muun muassa kuntalain muutoksesta johtuvia täsmennyksiä.

Sopimusten perustarkoitus säilyy ennallaan. Sopimusten mukaisia tehtäviä hoitaessaan Tampereen kaupunki toimii kuntalain vastuukuntana.

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi sopimukset. Voimaan tultakseen sopumusten on saatava myös niissä mukana olevien muiden kuntien valtuustojen hyväksyntä.

Uusi valtuusto aloittaa kesäkuussa

Tampereen kaupunginvaltuusto aloittaa uudessa kokoonpanossaan 1. kesäkuuta 2017. Ensimmäinen uuden valtuuston kokous on maanantaina 12. kesäkuuta, jolloin valtuusto valitsee keskuudestaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajat, pormestarin, kolme apulaispormestaria sekä kaupunginhallituksen jäsenet.

Samassa kokouksessa valitaan myös lautakuntien jäsenet lukuun ottamatta kaupunkiseudun joukkoliikennelautakuntaa, jonka jäsenet valitaan 19. kesäkuuta. Lisäksi valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan ja keskusvaalilautakunnan jäsenet.

Kesäkuun 19. päivänä valtuusto valitsee kokouksessaan myös kaupungin liikelaitosten, Sara Hildénin taidemuseon ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen johtokunnat, käräjäoikeuden lautamiehet, kiinteistötoimituksen uskotut miehet sekä edustajat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustoon.

Tampereen kaupungin uudessa toimintamallissa kolmella palvelualueella toimii seitsemän lautakuntaa: hyvinvoinnin palvelualueella sosiaali- ja terveyslautakunta sekä sivistys- ja kulttuurilautakunta, elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella elinvoima- ja osaamislautakunta ja asunto- ja kiinteistölautakunta sekä kaupunkiympäristön palvelualueella yhdyskuntalautakunta, alueellinen jätehuoltolautakunta ja kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta.

Kolme apulaispormestaria toimivat lautakuntien puheenjohtajina. Pormestari johtaa kaupunginhallitusta.

Keskusvaalilautakunta vahvisti kuntavaalien tuloksen 12. huhtikuuta. Uudessa valtuustossa on 67 jäsentä. Suomen Sosialidemokrattisella puolueella on 16 valtuutettua, Kansallisella Kokoomuksella 15 ja Vihreällä liitolla 14.

Vasemmistoliitto sai valtuustoon seitsemän paikkaa ja Perussuomalaiset ja Suomen Keskusta molemmat neljä paikkaa. Tampereen Puolesta ry:llä on kolme valtuutettua, Suomen Kristillisdemokraateilla kaksi, Suomen ruotsalaisella kansanpuolueella yksi ja VaihtoehtoTampere ry:llä yksi valtuutettu.

Kokoomus, Kristillisdemokraatit ja RKP ovat muodostaneet yhteisen valtuustoryhmän.

Tampereen kaupunginvaltuustoon valittiin 25 uutta valtuutettua. Valtuuston keski-ikä on 47 vuotta ja valtuutetuista 43 prosenttia on naisia.

Keskustelua aiheesta

Skinnari: Keskusteluyhteys Yhdysvaltioihin on tärkeä Suomelle

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kansanedustaja Ville Skinnari matkustaa eduskunnan perustuslakivaliokunnan kanssa Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.

Kansanedustaja, SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari matkustaa tällä viikolla eduskunnan perustuslakivaliokunnan kanssa New Yorkiin, Washingtoniin ja Ottawaan. Matkan aiheina ovat erityisesti kansainvälisen oikeuden kehitys sekä perustuslaki- ja ihmisoikeuskysymykset.

– Yhdysvaltain politiikassa on tapahtunut paljon ja nopeasti viimeisten kuukausien aikana. Washingtonissa esille nousee Lähi-idän ja Pohjois-Korean tilanteen lisäksi Suomelle ja EU:lle tärkeä Venäjä-suhde. Suomelle on pienenä maana tärkeää muodostaa ja rakentaa keskusteluyhteyttä Yhdysvaltojen senaatin ja kongressin jäseniin sekä virkamieshallintoon. Se on oikeastaan ainoa mahdollisuus ymmärtää, mitä uuden presidentin taustalla todella tapahtuu, Skinnari sanoo.

Suomelle ajankohtaisista asioista perustuslakivaliokunta on keskeisessä roolissa muun muassa tiedustelulain mahdollisessa muutoksessa.

– Tietojärjestelmien ja tietosuojan merkitys on kasvanut koko maailmassa. Siksi tiedonkulun ja eri toimijoiden rajapintojen ymmärtäminen on tärkeää. Kuka todellisuudessa omistaa tiedon ja tietoturvayhtiöt? Miten estetään sen asiaton vuotaminen ulkopuolisille? Myös Suomessa tulisi ymmärtää tiedustelutiedon ja tietoturvaohjelmistojen omistamisen merkitys.

Miten Trumpin USA tulkitsee perustuslakia?

Skinnarin mukaan perustuslakivaliokunnan kannalta on kiinnostavaa kuulla, miten Trumpin valinnan jälkeen Yhdysvaltojen perustuslakia koskevia tapauksia on tulkittu korkeimmassa oikeudessa.

– Suomi tunnetaan maailmalla aktiivisena toimijana tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edistäjänä. USA:n korkeimman oikeuden tulkinnat viime aikoina kiinnostavat ja koskettavat välillisesti koko maailmaa ja myös Suomea, Skinnari arvioi.

Kanadassa eduskunnan perustuslakivaliokunta tapaa parlamentin ylähuoneen laki- ja perustuslakivaliokunnan jäseniä ja tutustuu korkeimman oikeuden lisäksi kielikysymyksiin sekä alkuperäiskansojen ihmisoikeuskysymyksiin.