Suomi perää Venäjän johdolta selitystä Itä-Lappiin tulijoista

Kuva: Lehtikuva
turvapaikan
Turvapaikanhakijoita saapuu Suomeen Venäjältä.

Venäjältä vilkastunut muuttoliike kiristää Suomen suhteita itänaapuriin. Sisäministeri Petteri Orvon (kok.) mukaan Norjan tiukentunut linja ei selitä Venäjältä Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden kasvavaa määrää.

Suomen ja Norjan turvapaikkakäytännöissä ei ole ministerin mukaan suuria eroja. Suomen hallitus hakee nyt selityksiä Venäjän johdolta.

– On selvää, että viranomaistahojen kesken tätä asiaa ei ole pystytty ratkaisemaan, Orpo sanoo STT:lle.

Tilanne herättää kysymyksiä siitä, ohjaako Venäjä tietoisesti turvapaikanhakijoita kohti Suomea. Orpo varoo ottamasta kantaa asiaan. Hän sanoo keskustelevansa muuttoliikkeen syistä venäläistahojen kanssa.

– Minulla on se käsitys, että Venäjän rajavyöhykkeellä ei kukaan liiku ilman Venäjän viranomaisten tietoisuutta. Olen pettynyt tähän tilanteeseen, missä tällä hetkellä olemme.

Orpo kertoo odottavansa paljon Suomen ja Venäjän hallitustenvälisiltä keskusteluilta. Orvon on tarkoitus tavata Venäjän sisäministeri Vladimir Kolokoltsev Helsingissä tammikuun loppuun mennessä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) puolestaan tapaa kollegansa Dimitri Medvedevin Pietarissa ensi viikon perjantaina.

Bryssel seuraa tilannetta

Ministeri Orvon mukaan Suomi etsii ratkaisuja asiaan ensisijaisesti kahdenvälisiä reittejä. Samaan aikaan hallitus yrittää saada myös EU-kumppanit havahtumaan idästä kasvavaan muuttoliikkeeseen.

Suomi on pitänyt asiaa esillä Brysselissä viime vuoden lopulta lähtien. Toistaiseksi se ei ole herättänyt suurta huomiota, sillä lukumäärät ovat olleet vähäisiä.

Venäjältä tulevien turvapaikanhakijoiden määrä lähti Suomessa nousuun vuodenvaihteessa. Eurooppalaisessa mittakaavassa luvut ovat yhä hyvin pieniä. Sallan rajanylityspaikalle on saapunut tulijoita enimmillään parinkymmenen henkilön päivävauhdilla.

Rajavartiosto on arvioinut, että nykytahtia Suomeen tulisi Venäjältä tänä vuonna 7 500 turvapaikanhakijaa. Kreikkaan saapuu sama määrä parissa päivässä.
Asiaa pidetään kuitenkin silmällä myös Brysselissä.

– Seuraamme totta kai tilannetta päivittäin ja keräämme tietoa sekä jäsenmaista että Euroopan rajavalvontavirasto Frontexista, sanoo EU-komission tiedottaja Natasha Bertaud.

Kaksijakoinen huoli

Suomen hallituksen huoli on kaksijakoinen. Yhtäältä riskinä on, että Syyriasta Eurooppaan pyrkivien reitti siirtyy yhä vahvemmin itään kohti Venäjää ja sitä kautta Suomeen. Näin voisi käydä, jos Turkki pitää lupauksensa ja rajoittaa pakolaisten pääsyä Kreikkaan.

Toisaalta Suomessa on pantu merkille, että Venäjällä asuu yli kymmenen miljoonaa ulkomaan kansalaista, joita vilkastuva muuttoliike ja Venäjän heikko taloustilanne voi ajaa kohti länttä.

Ministeri Orpo pitää jälkimmäistä skenaariota isompana huolena. Itä-Lappiin on saapunut turvapaikanhakijoita, jotka ovat asuneet Venäjällä pidemmän aikaa. Joukossa on 30 kansalaisuuden edustajia.

– Tässä on syntymässä ihan oma reittinsä, Orpo arvioi.

EU-komissiossa varaudutaan myös siihen, että etelästä tulevien virta voi kääntyä koukkaamaan idän kautta.

– Siirtolaisten reitit eivät ole koskaan pysyviä. (EU:n pitää) varmistaa, että missä tahansa reitit kulkevat, me hallitsemme niitä kunnolla, komission tiedottaja Bertaud sanoo.

Ministeri Orpo ei usko, että Venäjä sallisi massiivisen siirtolaisvirran kulkevan kontrolloimatta sen läpi.

– Heilläkin on suuri huoli terrorismista ja kansainvälisestä rikollisuudesta.

2 000:lle 560 euroa kuukaudessa verottomana – perustulokokeilu alkaa

PAPERS, MONEY, CALCULATOR AND PENCIL

laskea laskuri euro seteli harmaa talous *** Local Caption *** 234 ti 10.12.2013 dem s 5 pääkkäri
Perustulokokeilu alkaa 2 000 kokeilijan voimin.

Hallituksen ohjelmaan sisältyvä perustulokokeilun valmistelu etenee. Kokeilulla on tarkoitus tutkia muun muassa, voisiko perustulolla vähentää sosiaaliturvan kannustinloukkuja.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan perustulokokeilu on yksi niistä toimenpiteistä, joiden tavoitteena on uudistaa sosiaaliturvaa vastaamaan paremmin työelämän muutoksia. Ajatuksena on muuttaa sosiaaliturvaa osallistavaksi ja työhön kannustavaksi. Myös byrokratian vähentäminen ja etuuksien yksinkertaistaminen ovat asialistalla.

Mukaan kokeiluun otettaisiin Kelan työttömyysturvaa saavia koehenkilöitä. Kohdejoukosta poimittaisiin satunnaisotannalla 2 000 hengen kokeiluryhmä.

Osallistuminen olisi pakollista, jotta kokeilusta saatavat tulokset eivät olisi vääristyneitä.
Koeryhmälle maksettavaksi summaksi esitetään 560 euroa kuukaudessa.

Koska kokeilu olisi pakollinen, alimman kokeiltavan perustulon taso tulisi asettaa työmarkkinatuen ja peruspäivärahan tasoa vastaavaksi.

Perustulo olisi saajalleen verovapaata tuloa, ja se maksettaisiin Kelan kukkarosta.

Perustuloa saavia ihmisiä verrattaisiin kokeilun ajan kohdejoukkoon kuuluvaan verrokkiryhmään, jolle ei maksettaisi perustuloa. Mukana kokeilussa eivät olisi sellaiset ryhmät, joiden työllisyystilanteen parantamista perustulolla ei tavoitella. Kokeilu ei koskisi siis esimerkiksi vanhuseläkkeellä olevia tai opiskelijoita.

Ministeriön perustulokokeilua koskeva lakiehdotus lähti torstaina lausuntokierrokselle.

Perustulokokeilu olisi tarkoitus toteuttaa vuosina 2017 ja 2018.

Tommi Forsman

 

AVAINSANAT

Kommentti: Kelpaisiko työkokeilu 960 euron kuukausiliksalla – sen päälle duuniin tai kouluun?

Late constructing # 5 
työ työkuva työmies rakennusteollisuus talon rakentaminen työmaa työturvallisuus asuntorakentaminen rakentaminen

Rakennusala teki jotain sellaista, joka sai heti vetelät housuihin ainakin Eteläranta kympin herrojen konttorissa. Saattaa olla, että Hakaniemessäkin nosteltiin kulmakarvoja.

Kenties ja äkkiä arvioiden uusinta uutta ja kuuminta hottia rakennusalan uudessa työehtosopimuksessa on hirvittävän paljon turhanaikaista parranpärinää aiheuttanut työkokeilu.

Yhtäkkiä se onkin kuin taikaiskusta sovittu. Raksaduunia pelkäämätön voi kokeilla alan hommia noin 960 euron kuukausiliksalla. Ehdoista sovitaan aina luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Palkka on kuusi euroa tunnilta eli 960 euroa kuukaudessa. Jos lisiä tarvitaan, ne maksetaan. Kokeilu kestää puoli vuotta, jonka jälkeen kisälli voi siirtyä joko opiskelemaan tai suoraan duuniin.  Eikä kokeilu katso ikää.

Nyt alaa tunteva mahdollinen lukijani ei usko silmiään. Eikö tähän tarvitakaan palkkatukia? Eikä työvoimahallinnon byrokratiaa?

Ei tarvita. Riittää, että sinulla on pyrkyä ja intoa alalle. Ja kaksi kättä. Haalarit ja “black and deckerin” tarjoaa työnantaja. Ja vielä kypärän nupin suojaksi.

Sopimus kokonaisuudessaan on voimassa vuoden 2018 helmikuun loppuun.

Jaa, että miksi nyt tällaista? Siksi, että alalla vallitsee korkeasuhdanne ja työvoimapula. Virolaiset työmaakopitkin ovat jo tyhjenneet Suomen lautoille.

Raju vastalyönti Rakennusliitosta tyrmäykselle: Ihan sama, mitä EK ajattelee

tyomaakyparaflander
Rakennusala on kulkenut omia työehtosopimuspolkujaan.

SAK:laisen Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas sanoo, ettei ihan odottanut EK:ltä noin tyrmäävää  reaktiota kuin pikaisesti tänään tuli.

Hän kuuli EK:n johtajan Ilkka Oksalan tyrmäävän kannanoton tänään illalla Demokraatilta.

Mutta yhtä tyrmäävä oli Suokkaan vastauskin EK:lle.

– Ihan sama minulle, mitä EK ajattelee. Meillä on sopimus, jonka molempien osapuolten hallitukset ovat hyväksyneet ja sillä siisti, tykkäsi EK siitä tai ei, Suokas sanoo.

– Pidimme tuossa työnantajan kanssa viime viikon lopulla seminaaria ja totesimme, ettemme mene meille helmikuuksi muiden asettamaan miinaan. Miksemme voisi solmia oman sopimuksemme jo aiemmin, Suokas selventää. Alan sopimukset olisivat päättyneet helmikuussa

– Nyt se on tässä. Me teemme omaa työmarkkinapolitiikkaamme ja ihan sama, mitä muut ajattelevat, Suokas kuittaa omana mielipiteenään.

Hän ilmoittaa myös, ettei usko lainkaan mihinkään satojen miljoonien veronalennuksiin.

– Palkansaajat ne kumminkin joutuvat maksamaan muina veroina, hän katsoo.

Suokas pitää nyt saavutettua työehtosopimusta osin vallankumouksellisenakin. Esimerkiksi työharjoittelu on hänen mukaansa niin joustava, ettei sellaista ole missään.

Riita rakennusalan sopimuksesta leimahti heti – EK:n mukaan ei huolita mukaan kikyyn

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
verkkoon-oksala
EK:n johtaja Ilkka Oksala tyrmää rakennusalan sopimuksen: ei kuulu kikyyn.

Elinkeinoelämän Keskusliitto nosti heti taistelulipun rakennusalan neuvottelutulosta vastaan. Sen mukaan sopimus ei ole kiky-sopimuksen mukainen.

-Sitä ei lasketa, kun arvioidaan 90 prosentin kattavuutta, EK jyrähtää STT:n  pikauutissähkeen mukaan.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtajan Ilkka Oksala vahvistaa STT:lle, että  rakennusalan neuvottelutulos ei ole kiky-sopimuksen mukainen. Sitä ei lasketa, kun arvioidaan 90 prosentin kattavuuden saavuttamista, Oksala kommentoi STT:lle tekstiviestillä.

Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto hyväksyivät tänään neuvottelutuloksen, joka jatkaa liittojen välisten työehtosopimusten voimassaoloa helmikuun 2018 loppuun ilman palkankorotuksia.

Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto hyväksyivät tänään neuvottelutuloksen, joka jatkaa liittojen välisten työehtosopimusten voimassaoloa helmikuun 2018 loppuun ilman palkankorotuksia.
Tiedotteen mukaan alan yleissitovien työehtosopimusten piirissä on lähes 100 000 työntekijää.

– Sopimuksemme noudattaa vahvasti kilpailukykysopimuksen henkeä, vaikka se ei työajan pidennyksen osalta ole kirjaimellisesti kikyn mukainen. Neuvottelemamme paketti ajaa rakennusalalla paremmin niitä asioita, joihin kilpailukykysopimus tähtää, sanoo Rakennusteollisuuden työmarkkinajohtaja Tapio Kari tiedotteessa.

Osapuolten mukaan alakohtaiset sopimusneuvottelut rakennusalan kahdeksan työehtosopimuksen solmimiseksi käydään mahdollisimman nopeasti. Toimihenkilösopimuksista neuvotellaan erikseen.
RT:n toimitusjohtajan Tarmo Pipatin mukaan toiveissa on, että rakennusalan neuvottelutulos otetaan osaksi kilpailukykysopimusta.

– Uskon, että se tullaan laskemaan mukaan 90 prosentin kattavuuteen, Pipatti kommentoi STT:lle.
Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemen mukaan neuvottelutulos on alan kannalta parempi vaihtoehto, otetaan se sitten mukaan kiky-sopimukseen tai ei.

 

100 miljoonan raja meni rikki, että heilahti – rakennusala mukaan kilpailukykysopimukseen

Kuva: Kari Hulkko
rakentaminen-hulkko-9784
Rakennusala on mukana kikyssä - jos huolitaan.

Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto hyväksyivät tänään hallituksissaan neuvottelutuloksen, joka jatkaa liittojen välisten työehtosopimusten voimassaoloa helmikuun 2018 loppuun ilman palkankorotuksia.

Sopimukseen sisältyy useita paikallisen sopimisen elementtejä, joilla tehostetaan työajan käyttöä. Mikäli sopimus hyväksytään osaksi hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kilpailukykysopimusta, se varmistaa 100 miljoonan euron lisäveronkevennykset palkansaajille.

-Sopimuksemme noudattaa vahvasti kilpailukykysopimuksen henkeä vaikka se ei työajan pidennyksen osalta ole kirjaimellisesti kikyn mukainen. Neuvottelemamme paketti ajaa rakennusalalla paremmin niitä asioita, joihin kilpailukykysopimus tähtää, sanoo Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari.

Sopimuksen myötä rakennusalalla voidaan työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa sopia palkkauksesta, jossa otetaan huomioon esimerkiksi työn tavoiteaikataulu, työaikajärjestelyt ja lopputuloksen laatu.

-Merkittävin uudistus sopimuksessa on työkokeilu ensimmäistä kertaa rakennusalalle tuleville. Kokeilu sopii yhtä hyvin nuorille kuin vanhoille, Suomessa asuville ja maahanmuuttajille. Työkokeilu tapahtuu ilman valtion rahoitusta ja siihen ei liity palkkatuen hakemisen byrokratiaa”, toteaa varapuheenjohtaja Kyösti Suokas Rakennusliitosta.

Työkokeilun käyttöön otosta sovitaan yrityksessä luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Samalla sovitaan, miten yrityksen kokeneet ammattityöntekijät huolehtivat ohjauksesta. Työkokeilusopimus on puolin ja toisin irtisanottavissa kuin koeaikainen työsopimus. Palkka on vähintään 6 euroa tunnissa ja sen päälle tulevat normaalit työehtosopimuksen palkan perusteella laskettavat lisät.

Työkokeilu mahdollistaa vailla alan koulutusta olevien tutustumisen rakennusalaan, joka tarjoaa tällä hetkellä ja tulevaisuudessa runsaasti työpaikkoja. Puolen vuoden jälkeen kokeilussa olleen on mahdollista hakeutua alan koulutukseen tai jatkaa työskentelyä normaalissa työsuhteessa ja kouluttautua edelleen työn kautta.

Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja Tero Kiviniemi sekä Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi korostavat neuvotteluiden sujuneen ratkaisuhakuisesti ja yhteistuumin.

-Paikallinen sopiminen etenee rakennusalalla nyt aimo harppauksen. Sovitut uudet käytännöt edistävät tuottavuutta ja työllisyyttä sekä palkkauksen kannustavuutta, Tero Kiviniemi iloitsee.

Alakohtaiset sopimusneuvottelut rakennusalan kahdeksan työehtosopimuksen solmimiseksi käydään mahdollisimman nopeasti. Toimihenkilösopimuksia koskevat neuvottelut käydään erikseen. Rakennusalan yleissitovien työehtosopimusten piirissä on lähes 100 000 palkansaajaa.