Suomi perää Venäjän johdolta selitystä Itä-Lappiin tulijoista

Kuva: Lehtikuva
Turvapaikanhakijoita saapuu Suomeen Venäjältä.

Venäjältä vilkastunut muuttoliike kiristää Suomen suhteita itänaapuriin. Sisäministeri Petteri Orvon (kok.) mukaan Norjan tiukentunut linja ei selitä Venäjältä Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden kasvavaa määrää.

Suomen ja Norjan turvapaikkakäytännöissä ei ole ministerin mukaan suuria eroja. Suomen hallitus hakee nyt selityksiä Venäjän johdolta.

– On selvää, että viranomaistahojen kesken tätä asiaa ei ole pystytty ratkaisemaan, Orpo sanoo STT:lle.

Tilanne herättää kysymyksiä siitä, ohjaako Venäjä tietoisesti turvapaikanhakijoita kohti Suomea. Orpo varoo ottamasta kantaa asiaan. Hän sanoo keskustelevansa muuttoliikkeen syistä venäläistahojen kanssa.

– Minulla on se käsitys, että Venäjän rajavyöhykkeellä ei kukaan liiku ilman Venäjän viranomaisten tietoisuutta. Olen pettynyt tähän tilanteeseen, missä tällä hetkellä olemme.

Orpo kertoo odottavansa paljon Suomen ja Venäjän hallitustenvälisiltä keskusteluilta. Orvon on tarkoitus tavata Venäjän sisäministeri Vladimir Kolokoltsev Helsingissä tammikuun loppuun mennessä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) puolestaan tapaa kollegansa Dimitri Medvedevin Pietarissa ensi viikon perjantaina.

Bryssel seuraa tilannetta

Ministeri Orvon mukaan Suomi etsii ratkaisuja asiaan ensisijaisesti kahdenvälisiä reittejä. Samaan aikaan hallitus yrittää saada myös EU-kumppanit havahtumaan idästä kasvavaan muuttoliikkeeseen.

Suomi on pitänyt asiaa esillä Brysselissä viime vuoden lopulta lähtien. Toistaiseksi se ei ole herättänyt suurta huomiota, sillä lukumäärät ovat olleet vähäisiä.

Venäjältä tulevien turvapaikanhakijoiden määrä lähti Suomessa nousuun vuodenvaihteessa. Eurooppalaisessa mittakaavassa luvut ovat yhä hyvin pieniä. Sallan rajanylityspaikalle on saapunut tulijoita enimmillään parinkymmenen henkilön päivävauhdilla.

Rajavartiosto on arvioinut, että nykytahtia Suomeen tulisi Venäjältä tänä vuonna 7 500 turvapaikanhakijaa. Kreikkaan saapuu sama määrä parissa päivässä.
Asiaa pidetään kuitenkin silmällä myös Brysselissä.

– Seuraamme totta kai tilannetta päivittäin ja keräämme tietoa sekä jäsenmaista että Euroopan rajavalvontavirasto Frontexista, sanoo EU-komission tiedottaja Natasha Bertaud.

Kaksijakoinen huoli

Suomen hallituksen huoli on kaksijakoinen. Yhtäältä riskinä on, että Syyriasta Eurooppaan pyrkivien reitti siirtyy yhä vahvemmin itään kohti Venäjää ja sitä kautta Suomeen. Näin voisi käydä, jos Turkki pitää lupauksensa ja rajoittaa pakolaisten pääsyä Kreikkaan.

Toisaalta Suomessa on pantu merkille, että Venäjällä asuu yli kymmenen miljoonaa ulkomaan kansalaista, joita vilkastuva muuttoliike ja Venäjän heikko taloustilanne voi ajaa kohti länttä.

Ministeri Orpo pitää jälkimmäistä skenaariota isompana huolena. Itä-Lappiin on saapunut turvapaikanhakijoita, jotka ovat asuneet Venäjällä pidemmän aikaa. Joukossa on 30 kansalaisuuden edustajia.

– Tässä on syntymässä ihan oma reittinsä, Orpo arvioi.

EU-komissiossa varaudutaan myös siihen, että etelästä tulevien virta voi kääntyä koukkaamaan idän kautta.

– Siirtolaisten reitit eivät ole koskaan pysyviä. (EU:n pitää) varmistaa, että missä tahansa reitit kulkevat, me hallitsemme niitä kunnolla, komission tiedottaja Bertaud sanoo.

Ministeri Orpo ei usko, että Venäjä sallisi massiivisen siirtolaisvirran kulkevan kontrolloimatta sen läpi.

– Heilläkin on suuri huoli terrorismista ja kansainvälisestä rikollisuudesta.

Saksassa oikeistopopulistit ensi kertaa ohi demareista

Kuva: Lehtikuva

Saksan oikeistopopulistisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) suosio on ohittanut ensimmäistä kertaa sosiaalidemokraattisen SPD:n kannatuksen.

Asia käy ilmi saksalaisen Bild-lehden teettämästä tutkimuksesta, joka julkistettiin maanantaina.

Syyskuun liittopäivävaaleissa AfD:tä kannatti 12,7 prosenttia äänestäjistä ja SPD:tä 20,5 prosenttia. Mittauksen mukaan AfD on nyt Saksan toiseksi suosituin puolue.

Syyskuun vaaleissa AfD sai 94 paikkaa liittopäivillä. Vuoden 2013 vaaleissa puolue sai vain 4,7 prosenttia äänisaaliista.

Kannatusmittauksessa liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraattien kannatus oli 32 prosenttia.

SPD:n kannatus on laskenut sen jälkeen, kun se suostui hallitusneuvotteluihin kristillisdemokraattien kanssa. Viikkoja kestäneiden neuvotteluiden jälkeen SPD ja kristillisdemokraatit saivat tässä kuussa aikaiseksi hallitusohjelman, jonka SPD:n jäsenistön on kuitenkin vielä hyväksyttävä. Jos jäsenistö hylkää ehdotuksen, vaihtoehtoina ovat kristillisdemokraattien johtama vähemmistöhallitus tai uudet vaalit.

SPD:n vaalitulos syyskuussa oli sen heikoin sodanjälkeisessä Saksassa. SPD:tä johtanut Martin Schulz erosi puolueen johdosta viime viikolla.

Insa haastatteli kyselyyn yli kahtatuhatta ihmistä.

Keskustelua aiheesta

Eduskunnan salassapitosäännöksiin kaavaillaan muutoksia – IS: Kansanedustajaa voisi uhata jopa vankeustuomio

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eduskunnan salassapitosäännöksiin on tulossa muutoksia. Tiedustelulakipaketti on tuomassa muutoksia eduskunnan työjärjestykseen.

Puhemiesneuvoston esitykset muutoksista ovat valmistumassa jo lähipäivinä, arvioi eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen STT:lle. Puhemiesneuvoston seuraava kokous on jo tiistaina.

Ilta-Sanomat uutisoi maanantaina, että eduskunnan työjärjestykseen on tekeillä muutos, joka kiristäisi suhtautumista tietovuotoihin. Lehden mukaan kansanedustajaa voi jatkossa uhata jopa vankeustuomio, jos hän kertoo valiokunnissa käsiteltävistä salaisista tai vaiteliaisuuden piiriin kuuluvista asioista.

Apulaispääsihteeri Tuovinen sanoo STT:lle, että työjärjestykseen ehdotetaan lisättäväksi pykälä vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta. Tuovinen katsoo, ettei nykytilannetta ole tarkoitus muuttaa, vaan tarkoituksena on kirjata jo voimassa oleva tilanne.

– Valmistelua on tehty kuunnellen valtiosääntöasiantuntijoitakin, Tuovinen sanoo.

”Lähtökohtaisesti ovat kansallista turvallisuutta koskevia”

Muutokset työjärjestykseen koskevat erityisesti uutta, perustettavaa tiedusteluvalvontavaliokuntaa ja sen toimintaa. IS:n mukaan työjärjestyksen muutos on kuitenkin huomattavasti laajempi ja ulottuu koskemaan kaikkea eduskunnan valiokuntatyöskentelyä.

Eduskunnan apulaispääsihteeri Tuovinen kiistää mittavat muutokset nykyisten valiokuntien osalta. Tuovisen mukaan kaikkien valiokuntien asiakirjoja koskeva muutos on, että eduskunnan työjärjestyksen nykyiseen pykälään ehdotetaan nyt lisättäväksi kansallinen turvallisuus.

– Eli myös kansallisen turvallisuuden suojelemiseksi asiakirjat voidaan määrätä salassa pidettäviksi, Tuovinen sanoo.

Lisäksi Tuovisen mukaan tiedusteluvalvontavaliokunnalle ehdotetaan lisättäväksi työjärjestykseen uusi oma säännöksensä valiokunnan asiakirjojen salassapitovelvollisuudesta.

– Uusi valiokunta käsittelisi sellaisia asiakirjoja, jotka lähtökohtaisesti ovat kansallista turvallisuutta koskevia. Siellä lähtöolettamus olisi, että ne ovat salassa pidettäviä, kun muissa valiokunnissa on lähtöolettamana, että ne eivät ole salassa pidettäviä, Tuovisen sanoo.
STT–OLLI KUIVANIEMI

Keskustelua aiheesta

Tiedustelulait eduskuntaan tiistaina – pöydällä muun muassa sähköpostien ja Whatsapp-puheluiden seuranta

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Kansanedustajat saavat tiistaina eteensä harvinaisen ison urakan, kun paljon huomiota herättäneiden tiedustelulakien käsittely alkaa eduskunnassa. Massiiviseen lakipakettiin sisältyvät esitykset siviili- ja sotilastiedustelusta sekä tiedustelutoiminnan valvonnasta. Lisäksi perustuslakia on tarkoitus muuttaa siten, että luottamuksellisen viestin suojaa voitaisiin rajoittaa kansallisen turvallisuuden nimissä.

Lakien tavoitteena on taata kansallinen turvallisuus tilanteessa, jossa viestintäteknologia kehittyy nopeasti ja uhkista on tullut yhä enemmän rajat ylittäviä.

Kansalaisten silmissä kiinnostavin osuus on siviilitiedustelu, joka on herättänyt huolia yksityisyyden suojan murenemisesta.

Tarkkaan rajattua valvontaa

Merkittävä muutos olisi se, että suojelupoliisi ja Puolustusvoimat saisivat oikeuden tiedusteluun myös ilman selvää rikosepäilyä. Perusteluna on, että näin voitaisiin ehkäistä paremmin esimerkiksi terrorismia.

Erityistä huomiota lakiesityksissä on herättänyt tietoliikennetiedustelu, joka tarkoittaa Suomen rajat ylittävän verkkoliikenteen kuten sähköpostiviestien tai Whatsapp-puhelujen seulomista. Tätä on perusteltu tarpeella suojautua vakavilta tietoverkkouhkilta. Tähän asti viranomaisilla ei ole ollut valtuuksia kyseiseen tiedusteluun.

Hallitus on tähdentänyt, että kyse ei ole massavalvonnasta, koska lakiesitykset eivät mahdollista yleistä, kaiken kattavaa tietoliikenteen seurantaa. Tietoa suodatettaisiin tarkoin hakuehdoin ja aina erikseen tuomioistuimen luvalla. Suojelupoliisilla pitäisi olla ensin tieto tai epäilys jonkin selkeän ulkoisen uhkan olemassaolosta.

Suomen sisällä tapahtuvan verkkoliikenteen seulonta olisi kielletty. Tiedustelu koskisi tietoliikennettä, joka siirtyy suomalaisesta viestintäverkosta ulkomaiseen verkkoon tai päinvastoin.

Sivullisten viestit tuhottava

Rajoituksista huolimatta on oletettavaa, että tietoliikennetiedustelussa nousee esiin sivullisia koskevia viestejä ja tietoja, joiden tiedustelu on kiellettyä. Supon olisi hävitettävä tällaiset tiedot heti, kun niiden luonne on käynyt ilmi. Viranomaisilla olisi myös ehdoton kielto hyödyntää tällaisia tietoja mitään tarkoitusta varten.

Lausuntokierroksella kiinnitettiin huomiota siihen, että laeista on vaikea saada tarkkaa käsitystä, mihin ja kuinka laajaan aineistoon tietoliikennetiedustelu voisi kohdistua.

Supolla ei olisi välttämättä velvollisuutta ilmoittaa kohdehenkilölle, jos hänen viestiliikenteensä on päätynyt seulaan. Vastineeksi jokaisella olisi oikeus tehdä tiedusteluvaltuutetulle kirjallinen tutkimispyyntö siitä, onko häneen kohdistunut tiedustelua ja onko se ollut laillista.

Kuka valvoo valvojaa?

Tiedustelua tekevien tahojen valvontaa varten perustettaisiin uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu. Hänellä olisi laajat oikeudet saada viranomaisilta selvityksiä tiedustelutoiminnasta sekä tehdä tarkastuksia näiden toimitiloihin. Valtuutettu voisi myös määrätä, että tiedustelutoiminta on keskeytettävä tai lopetettava, jos hän katsoo, että siinä on menetelty lainvastaisesti.

Tiedusteluvaltuutettu toimisi tietosuojavaltuutetun toimiston yhteydessä. Lisäksi eduskuntaan perustettaisiin erillinen parlamentaarinen valvontavaliokunta.

Huolta on herättänyt erityisesti se, miten valvojien riippumattomuus taataan ja miten valtuutettu saa riittävät resurssit työhönsä.
STT–ANNU MARJANEN

Onko Migrin kiristyneen linjan taustalla poliittinen ohjaus? – Professori tukee Rinteen aloitetta

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Poliisi jakoi Narinkkatorin kahtia, kun Don't send Afghans back -mielenosoitus sai vastamielenosoituksen - Don't send Afghans back -mielenosoitus järjestettiin Helsingissä lauantaina.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne esitti lauantaina Demokraatissa, että pääministeri voisi asettaa Suomeen selvitysmiehen tarkastelemaan vastaavatko nykyiset käytännöt, joita noudatetaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palauttamisissa, kansainvälisiä sopimuksia ja perustuslain määräyksiä.

Samalla selvitysmies voisi tarkastaa noudattaako pakolaiskriisin aikana tehty uudistettu lainsäädäntö samoja kansainvälisisä sitoumuksia.

– Lisäksi pitää selvittää, toimivatko viranomaisemme ja tuomioistuinlaitos näiden säännösten mukaisesti, Rinne esitti.

Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin arvioi Demokraatille, että Rinteen ehdotus kuulostaa hänen korvaansa ihan asialliselta.

Firenzessä European University Institutessa professorina toimiva Scheinin katsoo, että Suomen uudessa ulkomaalaislaissa perusasiat ovat oikein.

– Mutta lain sisällä olevia oikeussuojakeinoja on heikennetty siten, että lakia sovellettaessaei enää kyetä takaamaan henkilöille itse laissa taattuja oikeuksia.

Heikennetyillä oikeussuojakeinoilla Scheinin tarkoittaa valitusaikojen lyhentämistä sekä oikeusavun saamisen vaikeuttamista. Myös täytäntöönpanon keskeytys on Suomessa nykyään korkean kynnyksen takana ja vaatisi pätevän asian nopeaa toimintaa.

– Nyt asianajajat eivät edes ota näitä tapauksia hoitaakseen, hän huomauttaa.

Scheinin kertoo lisäksi kaipaavansa selvitysmieheltä tarkastelua siitä, onko maahanmuuttoviraston äkillisesti kiristyneen turvapaikkapolitiikan taustalla poliittista ohjausta.

– Mielestäni tästäkin on viitteitä. Vaikka lakia ei perusasioissa muutettu, Migri kiristi linjaansa. Näen, että tässäkin suhteessa selvitysmiehen asettaminen olisi aiheellista.

Janne Ahonen hyppäsi viimeisen olympiahyppynsä – Suomi kahdeksas suurmäen joukkuekisassa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Suomen mäkihyppymiehet sijoittuivat kahdeksanneksi Pyeongchangin olympialaisten suurmäen joukkuekisassa.

Joukkueeseen kuuluivat Antti Aalto, Andreas Alamommo, Jarkko Määttä sekä mitä todennäköisimmin viimeisen kerran olympiatasolla kilpaillut Janne Ahonen.

Toiselle kierrokselle viimeisenä edennyt Suomi keräsi kokonaispisteet 790,4.

Norja voitti joukkuemäen kultaa. Toiseksi hyppäsi Saksa ja kolmanneksi Puola.

Keskustelua aiheesta