Suomi perää Venäjän johdolta selitystä Itä-Lappiin tulijoista

Kuva: Lehtikuva
Turvapaikanhakijoita saapuu Suomeen Venäjältä.

Venäjältä vilkastunut muuttoliike kiristää Suomen suhteita itänaapuriin. Sisäministeri Petteri Orvon (kok.) mukaan Norjan tiukentunut linja ei selitä Venäjältä Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden kasvavaa määrää.

Suomen ja Norjan turvapaikkakäytännöissä ei ole ministerin mukaan suuria eroja. Suomen hallitus hakee nyt selityksiä Venäjän johdolta.

– On selvää, että viranomaistahojen kesken tätä asiaa ei ole pystytty ratkaisemaan, Orpo sanoo STT:lle.

Tilanne herättää kysymyksiä siitä, ohjaako Venäjä tietoisesti turvapaikanhakijoita kohti Suomea. Orpo varoo ottamasta kantaa asiaan. Hän sanoo keskustelevansa muuttoliikkeen syistä venäläistahojen kanssa.

– Minulla on se käsitys, että Venäjän rajavyöhykkeellä ei kukaan liiku ilman Venäjän viranomaisten tietoisuutta. Olen pettynyt tähän tilanteeseen, missä tällä hetkellä olemme.

Orpo kertoo odottavansa paljon Suomen ja Venäjän hallitustenvälisiltä keskusteluilta. Orvon on tarkoitus tavata Venäjän sisäministeri Vladimir Kolokoltsev Helsingissä tammikuun loppuun mennessä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) puolestaan tapaa kollegansa Dimitri Medvedevin Pietarissa ensi viikon perjantaina.

Bryssel seuraa tilannetta

Ministeri Orvon mukaan Suomi etsii ratkaisuja asiaan ensisijaisesti kahdenvälisiä reittejä. Samaan aikaan hallitus yrittää saada myös EU-kumppanit havahtumaan idästä kasvavaan muuttoliikkeeseen.

Suomi on pitänyt asiaa esillä Brysselissä viime vuoden lopulta lähtien. Toistaiseksi se ei ole herättänyt suurta huomiota, sillä lukumäärät ovat olleet vähäisiä.

Venäjältä tulevien turvapaikanhakijoiden määrä lähti Suomessa nousuun vuodenvaihteessa. Eurooppalaisessa mittakaavassa luvut ovat yhä hyvin pieniä. Sallan rajanylityspaikalle on saapunut tulijoita enimmillään parinkymmenen henkilön päivävauhdilla.

Rajavartiosto on arvioinut, että nykytahtia Suomeen tulisi Venäjältä tänä vuonna 7 500 turvapaikanhakijaa. Kreikkaan saapuu sama määrä parissa päivässä.
Asiaa pidetään kuitenkin silmällä myös Brysselissä.

– Seuraamme totta kai tilannetta päivittäin ja keräämme tietoa sekä jäsenmaista että Euroopan rajavalvontavirasto Frontexista, sanoo EU-komission tiedottaja Natasha Bertaud.

Kaksijakoinen huoli

Suomen hallituksen huoli on kaksijakoinen. Yhtäältä riskinä on, että Syyriasta Eurooppaan pyrkivien reitti siirtyy yhä vahvemmin itään kohti Venäjää ja sitä kautta Suomeen. Näin voisi käydä, jos Turkki pitää lupauksensa ja rajoittaa pakolaisten pääsyä Kreikkaan.

Toisaalta Suomessa on pantu merkille, että Venäjällä asuu yli kymmenen miljoonaa ulkomaan kansalaista, joita vilkastuva muuttoliike ja Venäjän heikko taloustilanne voi ajaa kohti länttä.

Ministeri Orpo pitää jälkimmäistä skenaariota isompana huolena. Itä-Lappiin on saapunut turvapaikanhakijoita, jotka ovat asuneet Venäjällä pidemmän aikaa. Joukossa on 30 kansalaisuuden edustajia.

– Tässä on syntymässä ihan oma reittinsä, Orpo arvioi.

EU-komissiossa varaudutaan myös siihen, että etelästä tulevien virta voi kääntyä koukkaamaan idän kautta.

– Siirtolaisten reitit eivät ole koskaan pysyviä. (EU:n pitää) varmistaa, että missä tahansa reitit kulkevat, me hallitsemme niitä kunnolla, komission tiedottaja Bertaud sanoo.

Ministeri Orpo ei usko, että Venäjä sallisi massiivisen siirtolaisvirran kulkevan kontrolloimatta sen läpi.

– Heilläkin on suuri huoli terrorismista ja kansainvälisestä rikollisuudesta.

Kantelut vaikuttivat: Kuopion sairaalan epäkohdat selvitetään

Kuva: lehtikuva / timo hartikainen

Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyspoliklinikan henkilökuntatilanne selvitetään perusteellisesti, lupaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri.

Päivystyksen ruuhkautumisesta ja henkilöstön riittämättömyydestä on tehty useita kanteluita aluehallintovirastoon (avi). Päivystyksen johto sai myös toukokuussa avoimen kirjeen, jossa henkilökunta listasi lukuisia kokemiaan epäkohtia, kertoi sairaanhoitopiiri tiedotteessaan torstaina.

Sairaanhoitopiiri kertoi jo käyneensä kantelut läpi ja lähettäneensä selvitykset aviin. Nyt käynnissä on selvitys päivystyksen henkilöstön mitoituksesta.

Sairaanhoitopiirin johtajan Risto Miettusen mukaan yksi syy ruuhkiin ovat äkilliset sairaustapaukset. Hänen mukaansa tiedossa ei ole yhtään tapausta, jossa henkilöstövaje olisi vaarantanut potilasturvallisuutta.

Niinistölle sapiskaa: ”Ryhtyi asiattomasti opastamaan perussuomalaisia” – puolue esittänee omaa ehdokasta

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Perussuomalaiset todennäköisesti asettaa oman ehdokkaan presidentinvaaleihin. Asiasta kertoi ensimmäisenä Uusi Suomi.

Puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aholla on jo valmiina esitys asiasta. Hän ei vielä kerro, kuka puolueen mahdollinen ehdokas on.

Hänen mukaansa puolue on tehnyt kesäkuussa paikallisyhdistyksille kyselyn, jossa tiedusteltiin, pitäisikö puolueen lähteä presidenttikisaan ja kuka olisi sopiva ehdokas.

Perussuomalaiset käsittelee presidenttiehdokkaan asettamista puoluehallituksessa 4. elokuuta. Puoluevaltuusto päättää ehdokkaasta syyskuussa.

– Valtuustolla on mahdollisuus hyväksyä tai olla hyväksymättä esitys. Viesti paikallisyhdistyksiltä on ollut siinä määrin selkeä, että en usko, että kilpailevia ehdotuksia kovin paljoa tulisi, Halla-aho sanoo STT:lle.

En usko, että kilpailevia ehdotuksia kovin paljoa tulisi.

Halla-aho on sanonut useasti, että presidentti Sauli Niinistö (kuvassa) puuttui puolueen sisäisiin asioihin hallituskriisin yhteydessä.

– Olimme tyytymättömiä tapaan, jolla presidentti Niinistö sekaantui hallituskriisiin ja ryhtyi asiattomasti opastamaan perussuomalaisia, millä periaatteella voimme esittää ministereitä.

Presidentti Niinistö otti kesäkuussa kantaa siihen, että perussuomalaisten johdossa on nyt kaksi henkilöä, jotka ovat saaneet sakkotuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tuomion ovat saaneet Halla-aho ja puolueen toinen varapuheenjohtaja Teuvo Hakkarainen.

– Teko on yleensä sovitettu, kun tuomio on kärsitty. On aika tehtävä edessä vakuuttaa, että ne elementit, jotka tuomioon johtivat, ovat poissa, Niinistö sanoi kesäkuussa.

Niinistö sanoi kesäkuussa, että hän ei usko perussuomalaisten asettavan häntä ehdokkaakseen.

– En usko, että sellaista vaaraa on olemassa, presidentti sanoi Kultaranta-keskusteluiden yhteydessä kesäkuussa.

”Se on huomattavasti enemmän kuin SKP:n kannatus (0,2%)” – Halla-aho irvailee Elolle gallup-luvuista

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kuittailee entiselle puoluetoverilleen Uusi vaihtoehto -ryhmän puheenjohtajalle Simon Elolle tuoreista gallup-luvuista.

– Puheenjohtaja Elo sanoi HS-gallupin jälkeen, että 2,5% kannatukseen voidaan olla tyytyväisiä. Onhan se samaa suuruusluokkaa kuin esimerkiksi kristillisdemokraateilla, joka on sentään ollut olemassa vuosikymmeniä, Halla-aho vertailee Facebook-kirjoituksessaan.

Perussuomalaisia kannatti HS-kyselyssä 6,3 prosenttia vastaajista.

Tämänpäiväisessä Ylen kannatusmittauksessa perussuomalaisista irronneen Uusi vaihtoehto -ryhmän kannatus oli koko mittauksen pienin, vain 0,7 prosenttia. Perussuomalaisia kannatti 8,1 prosenttia.

Halla-aho hakee vertailukohtaa tällekin gallup-luvulle.

– Myös 0,7% kannatusta voidaan ajatella positiivisesti. Se on huomattavasti enemmän kuin Suomen Kommunistisen Puolueen kannatus (0,2%) vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Ja SKP on sentään 100-vuotias puolue, hän kirjoittaa Facebookissa.

Tunnettu urheilulääkäri Pekka Peltokallio on kuollut

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Kansainvälisesti tunnettu urheilulääkäri ja kirurgi Pekka Peltokallio kuoli keskiviikkona Espoon sairaalassa, tiedotti Urheiluliitto.

Helsingin yliopiston kirurgian professori emeritus Peltokallio oli kuollessaan 91-vuotias.

Peltokallio oli Suomen joukkueen lääkäri useissa arvokisoissa. Hän oli pitkään myös Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n lääkintäkomitean jäsen.

Peltokallio syntyi Ylistarossa 21. tammikuuta 1926, mutta vietti lapsuutensa Petäjävedellä. Kirurgina hän toimi viisi vuotta Keski-Suomen keskussairaalassa ja yli 30 vuotta Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa.

Kirurgina Peltokallio hoiti lukuisia menestyneitä suomalaisia ja ulkomaisia huippu-urheilijoita. Helsingin 1983 yleisurheilun MM-kisoissa ja 1994 EM-kisoissa Peltokallio oli mukana järjestelytoimikunnassa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Ikääntyneille juopoille vain karsittua katkaisua Tampereella

Iäkkäiden, alkoholia liikaa käyttävien hoito huolestuttaa Tampereella.

Ilo ilman viinaa on teeskentelyä. Kaikille tuttu ja lennokas lausahdus.

Mutta:

– Moni ihminen pitää kiinni mainitusta asenteesta vielä ikääntyneenäkin. Jos ihmisellä tämän asenteen lisäksi on taipumusta ryyppyputkiin, hänen itsensä ja hänen läheistensä olisi syytä huolestua. Etenkin, jos lennokkuuteen taipuvainen on yli 65-vuotias.

Näin sanoo osastonhoitajana ja Tehy Tampereen pääluottamusmiehenä työskennellyt kaupunginvaltuutettu Esa Kanerva (sd.).

Kanervan mukaan ”yhteiskunta” ei ainakaan Tampereella auta ikääntyneitä tuurijuoppoja kovin innokkaasti katkolle.

– Tarjolla on vain ”riisuttu kattaus” katkaisuhoitoa: Yli 65-vuotiaille lähinnä niin sanottua avohoitoa, millä on alan ammatilaisten piirissä huono maine päihdeongelmien ratkaisemisessa.

Kanervan mukaan päihdetyössä avohoitopainoteisuus on sinänsä käypä hoitomuoto, mutta varsinainen katkaisuhoito on ammattilaisten työtä.

– Hoidosta tulisi vastata joko päihdelääkärin tai psykiatrin, koska pitkäaikaisesta alkoholin käytöstä saattaa seurata vakavia vieroitusoireita ja sekavuutta. Korkea ikä ja siihen liittyvät sairaudet lisäävät selvästi kuoleman riskiä. Tilanne on omaisille ja vanhuksille hyvin epämiellyttävä.

Tarjolla päivän katkaisu

Kanervan mukaan Tampereella katkaisuhoitoa antavat laitokset on ajettu alas. Vipusenkadulla sijaitsevalla Vipusella hoidetaan nykyään vain narkomaanit, Palhoniemi ja Mainiemi ovat historiaa. Vipusella hoidettiin aiemmin perinteisten alkoholin väärinkäyttäjien katkaisuhoidot – myös iäkkäämpien. Palhoniemeen ja Mainiemeen puolestaan pääsivät iäkkäämmätkin päihdeongelmaiset kuntoutusjaksolle.

Keskeinen selviämis- ja katkaisuhoitoasema toimii nykyaikaisissa tiloissa Sorinkadulla. Se tuottaa katkaisuhoidot ja konsultaatiot avokatkolle kaupungin omana tuotantona. Sorinkadulle otetaan yli 65-vuotiaat yhdeksi vuorokaudeksi selviämiseasemalle. He eivät pääse varsinaiseen katkaisuun katkaisuhoitoasemalle, vaan heidät ohjataan joko sairaalaan tai kotikatkoon.

– Katkaisuhoito kestää yleensä viisi vuorokautta. Sen aikana pyritään hoidossa olevat ihmiset saamaan sellaiseen kuntoon, että he pystyvät esimerkiksi vapinoiltaan varsinaiseen päihdekuntoutukseen, Kanerva täsmentää.

Sorinkadun selviämisasemalle asiakkaat, myös iäkkäät alkoholia liikaa käyttäneet toimittaa yleensä poliisi. Apua tarvitseva saa tavallisesti palvelua yhden vuorokauden ajan. Jos kyseessä on petipotilas, hänet ohjataan Hatanpäälle osastohoitoon. Mikäli vanhus kannetaan tai talutetaan Acutaan, tarjolla on sama kohtelu.

– Hänet potkitaan pois selviämisasemalle tai Hatanpään sairaalaan. Varsinaista lääkärin valvomaa ympärivuorokautista katkaisuhoitoa yli 65-vuotiaat eivät tavallisesti saa tuon yhden vuorokauden jälkeen. Heidät ohjataan niin sanottuun kotikatkoon lääkitysohjeiden kanssa, Kanerva sanoo.

Omaisten oltava tarkkana

Kanervan mukaan huomattava osa asiakkaista ohjautuu avokatkoon omaisten ja kotipalvelun työntekijöiden arvion pohjalta. Omaiset ja ystävät ovat avainasemassa. Kun puhelin soi useana päivänä useamman kerran ja samat kuulumiset on vaihdettu moneen kertaan, kellojen pitäisi kilistä.

– Ihminen kaipaa seuraa. Usein hän hakee sen paremman puutteessa pullosta. Kun ongelma on havaittu, hoitajatiimi tekee kotikäynnin ja arvioi hoidon tarpeen. Hoito aloitetaan selviämisaseman lääkärin puhelinneuvojen avulla. Lääkäri ei siis tapaa vanhusta lainkaan.

– Näin menetellen potilaan oikeudet hyvään ja asianmukaiseen hoitoon eivät toteudu. Hoitajatiimi joutuu ottamaan rankan vastuun ikäihmisten päihdehoidosta. Selvää lääketieteellistäkin vastuuta on sälytetty tai ulkoistettu esimerkiksi vieroitusoireiden ja deliriumin hoidossa hoitajille. Mikä on heidän oikeusturvansa, Kanerva kysyy.

Huonosta hoidosta monenlaisia ongelmia

Kanervan mukaan monille ennen tuttu juoppohulluus on saanut nimen delirium. Suomeksi se tarkoittaa sekavuustilaa.

– Se on alidiagnosoitu sairaus, vaikka se on vakava tila. Delirium aiheuttaa paljon kustannuksia, koska sen oireita voi esiintyä jopa puoli vuotta akuutin tilanteen jälkeen. Etenkin ikäihmisten hoidon tarve kasvaa. Esimerkiksi kaatumisriskit lisääntyvät, ja loukkaantumiset ovat siten yleisiä. Sekavuustila voi altistaa myös dementialle. Näitä sekavuustiloja voidaan ennaltaehkäistä asianmukaisella päihdehoidolla.

– Tämä on hyvä esimerkki huonoista yhteiskunnallisista valinnoista. Euron säästö tuo kahden euron menot. Voihan olla niinkin, että vanhuksilla testataan, kuinka pitkälle päihdepalvelujen ja niiden aiheuttamien kustannusten leikkaaminen voidaan viedä niin, että kuolemantapaukset ovat siedettävät. Tylysti sanottu, mutta ainakin päihdepalveluiden tila ja laatu tulisi arvioida kaupungissamme perusteellisesti, Kanerva jatkaa.

Keskustelua aiheesta