“Todennäköisesti” – Tutkijat: Putin antoi hyväksynnän Litvinenkon murhalle

Kuva: Lehtikuva
putin

Brittiläisen tutkimusryhmän mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin “todennäköisesti” antoi hyväksyntänsä entisen KGB-agentin murhalle. Venäläinen Aleksandr Litvinenko kuoli vuonna 2006 juotuaan radioaktiivisella poloniumilla myrkytettyä teetä Lontoossa.

Tutkimusryhmän johtaja Robert Owen toteaa raportissaan, että päätös Litvinenkon tappamisesta oli todennäköisesti Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n johtajan Nikolai Patrushevin ja presidentti Putinin hyväksymä.

Suljettujen ovien takana tehdyssä selvityksessä on kuultu todistajina monia salaisen palvelun työntekijöitä ja Owen on käynyt läpi tiedustelutietoa sisältäviä asiakirjoja.

Tutkimusraportti julkistettiin tänään. Britannian sisäministeri Theresa May kommentoi raporttia alkuiltapäivästä Suomen aikaa.

Kuolinvuoteellaan Litvinenko itsekin ehti syyttää teosta Putinia.

Britannia on aiemmin vaatinut Venäjää luovuttamaan kaksi surmasta epäillyt Andrei Lugovoin ja Dmitri Kovtunin, mistä Venäjä on kieltäytynyt. Miehet tapasivat Litvinenkon Lontoossa muutama viikko ennen tämän kuolemaa.

Lugovoi on kommentoinut uuden selvityksen väitteitä absurdeiksi.

Kremlin arvostelijaksi kääntynyt Litvinenko sai turvapaikan Britanniasta paettuaan Venäjältä vuosituhannen vaihteessa.

Keskustelua aiheesta

Trump ja täystuho? Kysyimme suomalaisilta talousasiantuntijoilta, mitä öykkäröivän tv-tähden valinta presidentiksi tarkoittaisi

Suomalaiset talousvaikuttajat ovat varsin yksimielisiä siitä, että republikaanien ehdokkaan Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi uhkaisi myös Suomen taloutta. Toisaalta moni vastanneista uskoo, ettei Trump lopulta kykenisi tai haluaisikaan toteuttaa kaikkia kampanjalupauksiaan ja -uhkauksiaa.

Demokraatin kyselyyn vastasi kaikkiaan seitsemän tunnettua talousasiantuntijaa: kuusi pääekonomistia ja erikoistutkija. Lähetimme kyselyn myös Suomen Pankkiin, mutta pankki ei halunnut ottaa kantaa poliittisiin kysymyksiin.

Kysyimme, minkälaisia vaikutuksia presidenttikisan kahden ehdokkaan valinnoilla olisi maailman-, Euroopan ja Suomen talouteen. Kysely tehtiin sähköpostitse 7.9–12.9.

USA on Suomelle merkittävä kauppakumppani, joten suorat vaikutukset voisivat olla merkittävät.

Aktian pääekonomisti Heidi Schauman arvioi vastauksessaan, että Trumpin voitto kasvattaisi markkinaepävarmuutta.

– Kohentunut riski vaikuttaisi markkinoihin ympäri maailmaa lyhyellä aikavälillä. Brexit-äänestyksen luoma markkinamyllerrys on hyvä esimerkki, ei ihan vastaavasta, mutta kuitenkin samantyyppisestä tilanteesta.

Schaumanin mukaan suurimmat pidemmän aikavälin riskit liittyvät kuitenkin enemmän politiikkaan kuin talouteen. Hänkin epäilee, ettei Trump saa läpi kaikkea, josta hän on kampanjansa aikana puhunut.

Pääekonomisti Juhana Brotherus Suomen Hypoteekkiyhdistyksestä sanoo, että Trumpin todellista politiikkalinjaa on äärimmäisen vaikea arvioida, koska esitykset, linjat ja näkemykset ovat muuttuneet populistiehdokkaalle tyypilliseen tapaan vaalikamppailun aikana. Tämä luo epävarmuutta sekä markkinoilla että yrityksissä.

– Protektionismin lisääntyminen olisi myrkkyä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä pienille avoimille talouksille, kuten Suomelle. Suomen tilannetta vaikeuttaisi vielä entisestään oman valuutan tuoman paineventtiilin puuttuminen tällaisen iskun sattuessa. Suomi on erityisen altis iskuille lisäksi sen vuoksi, että finanssipoliittista pelivaraa on syöty runsaasti finanssikriisin jälkeen, ja ikäsidonnaiset menot ovat lisääntymässä lähivuosina.

Handelsbankenin pääekonomistin Tiina Heleniuksen mukaan Suomen talous on tällä hetkellä erittäin haavoittuvainen kaikille ulkoisille vientikysyntään vaikuttaville shokeille.

– Huonoimmassa vaihtoehdossa Trumpin politiikka nostaisi USA:n lainakorkoja, jolla olisi heijastusvaikutuksensa globaaliin korkotasoon ja valuuttoihin. Trumpin valinnan voisi olettaa kiihdyttävän USA:n inflaatiota ja nostavan korkotasoa, mikä pitäisi USA:n dollarin vahvana. Tämä valuuttavaikutus olisi Euroopalle myönteinen asia, tosin ainut sellainen.

Pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen yrittäjistä arvioi, että Trumpin valinta olisi Suomelle huonompi vaihtoehto kuin monelle muulle maalle.

– Ensinnäkin USA on Suomelle merkittävä kauppakumppani, joten suorat vaikutukset voisivat olla merkittävät. Toiseksi, Yhdysvaltain alentunut kansainvälinen kauppa muiden maiden kanssa johtaisi osaltaan alentuneeseen kauppaan Suomen ja kolmansien maiden välillä. Suomen talous on kiistatta herkkä kansainvälisiin shokeille.

Valta otetaan eri agendalla kuin se pidetään.

Synkimpiä madonlukuja kuuluu Nordean ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen suunnilta. Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju tunnetaan suorasanaisuudestaan. Hänen mukaansa ”maailma menee sekaisin”, jos Trump toteuttaa vaalikampanjassaan julkistamaansa politiikkaa: nostaa tuontitulleja ja laskee rikkaiden veroja.

– Silloin alkaa kauppasota ja Yhdysvaltojen inflaatio pomppaa samalla, kun julkisen talouden kestävyys menee kuralle.

Myös Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Heikki Taimio on vakavana. Hän väläyttää ”totaalikaaosta maailmantaloudessa”. Silti myös hän sanoo olevansa varma, että Trumpin ministereiksi ja neuvonantajiksi päätyisi tätä järkevämpiä ja maltillisempia henkilöitä.

– Suomelle suuria riskejä olisivat todennäköisimmin maailmankaupan entistäkin heikompi kehitys ja ilmastonmuutoksen torjunnan vesittyminen. Ensin mainittu vaikutus näkyisi melko nopeasti viennin ja työllisyyden heikkenemisenä.

Toimihenkilökeskusjärjestön pääekonomisti Ralf Sund korostaa kuitenkin, että valta otetaan eri agendalla kuin se pidetään. Toisin sanoen kampanjointia on kampanjointia.

– Trump joutuu kuitenkin noudattamaan keskeisiä vaalilupauksiaan johonkin mittaan, ja se merkitsee maailmankaupan hidastumista ja esimerkiksi TTIP-vapaakauppasopimuksen romuttamista.

Hänkin pitää Trumpin valinnan vaikutusta etumerkiltään varmasti negatiivisena, Suomeen erityisesti.

– Tätä vaikutusta vahvistaa tietysti se, että taloudellisesti on menetetty vuosikymmen. Suomi on tämänkin vuoksi verrokkimaita haavoittuvampi.

TÄTÄ KYSYIMME

1) Minkälaisia välittömiä ja/tai pitkäaikaisia vaikutuksia Donald Trumpin valinnalla voisi olla nykytiedon valossa maailman­talou­teen? Uhkakuvat tai mahdollisuudet?
2) Entä minkälaisia seuraamuksia tai riskejä tällä olisi Suomeen? Onko pitkää taantumaa elänyt Suomi erityisen haavoittuva odottamattomille vaikutuksille?
3) Minkälaisia vaikutuksia Hillary Clintonin valinnalla olisi maailman- ja Suomen talouteen Jatkaako Yhdysvallat tässä ta­pauksessa nykyisen presidentin Barack Obaman linjoilla?

Demokraattien ehdokkaan Hillary Clintonin voitto ei horjuttaisi kehyksiä samalla tavalla yhdenkään talousasiantuntijan mielestä.

– Hän on konsensushakuinen ja varsin pragmaattinen poliitikko, ja valinnalla ei olisi juurikaan vaikutuksia Suomen talouteen, arvioi Suomen Yrittäjien Mika Kuis­manen.

Nordean Aki Kangasharjun mukaan Clintonin valinta olisi ”non-event”, eräänlainen antikliimaksi, jolloin talous jatkaisi nykyrataansa.

– Clinton todennäköisesti jatkaisi likimain Barack Obaman linjoilla, tiivistää Hypoteekkiyhdistyksen Juhana Brotherus.

Handelsbankenin Tiina Helenius huomauttaa kuitenkin, että Clintoninkin suhde globalisaatioon ja kauppasopimuksiin on muuttunut vaalikamppailun aikana kriittisemmäksi, ehkä vastauksena Bernie Sandersin kannattajien globalisaatiokritiikkiin.

Saman on havainnut Palkansaajien Heikki Taimio.

– Vastoin Obaman kantaa Clinton on asettunut vastustamaan investointisuojan sisältävää TTIP-sopimusta, mikä merkitsisi sen lopullista kaatumista ja olisi myönteistä Suomen kannalta. Muuten hän on vapaakaupan kannalla eikä muodostaisi uhkaa Suomen ulkomaankaupalle.

Keskustelua aiheesta

“Väyrynen on oma itsensä. Aina oikeassa.”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk.) vaati tänään blogissaan selkeyttä Suomen ulkopoliittiseen linjaan. Väyrysen mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan taustalla näyttäisi olevan salaliitto.

Väyrysen mukaan jo ennen viime eduskuntavaaleja useat talouselämän vaikuttajat painostivat poliitikkoja kannattamaan Suomen Nato-jäsenyyttä. Väyrysen mukaan nyt näyttää siltä, että vallankäytön tosiasiallinen painopiste on valtioneuvoston puolella ja linjan määräävät liittoutumispolitiikkaa kannattavat jäsenet.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini vastaa Väyryselle omassa blogissaan.

— Väyrynen horisee. Suomessa ei ole ulko- ja  turvallisuuspoliittista salaliittoa. Punamultamiehet ovat laajemminkin nähneet pikku-ukkoja.

Soinin mukaan tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa. Ulkoministeri sanoo, että linja käy ilmi turvallisuuspoliittisessa selonteossa, joka on eduskunnassa käsittelyssä.

— Suomessa näyttää olevan laajaa turhautumista vanhemmissa valtiomiehissä. Väyrynen on oma itsensä. Aina oikeassa.

Viitanen tiukkana Sipilälle ja keskustalle: “Välttely ei nyt riitä”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

SDP:n kansanedustaja, valtiovarainvaliokuntavastaava Pia Viitanen vaatii hallitusta toimimaan oman hallitusohjelmansa mukaisesti ja tekemään päätöksensä oikeudenmukaisuuden periaatteen pohjalta. Tähän mennessä hallitus on Viitasen mukaan lähinnä kiihdyttänyt eriarvoistumista.

– Jälleen kerran ollaan budjetin muodossa repimässä suomalaista eriarvoisuutta kasvuun ilman kunnollisia selvityksiä siitä, mitä esimerkiksi nyt suunnitellut indeksileikkaukset, siis leikkaukset perusturvaan, kuten esimerkiksi vähimmäispäivärahoihin, kansaneläkkeisiin, veteraanien rintamalisään, asumistukeen ja työmarkkinatukeen, tulevat aiheuttamaan.

– Selvitysten mukaan hallituksen linja lisää muun muassa lapsiköyhyyttä Suomessa. Myös esimerkiksi eläkkeensaajaliiton Eeva Kuuskoski on todennut hallituksen leikkausten olevan kylmää politiikkaa.

Viitanen muistuttaa, että samalla kun hallitus puhuu velan taittamisesta, se tosiasiassa käyttää velkarahaa rahoittaakseen parempiosaisille suunnatut veronalennukset.

– On käsittämätöntä, että hallitus, jonka omassa hallitusohjemassa lukee: ” suomalaiset ovat valmiita vaikeisiinkin ratkaisuihin, kun ne toteutetaan oikeudenmukaisesti ja parempaa tulevaisuutta rakentaen”, on nyt tekemässä ja toteuttamassa politiikkaa, joka nimenomaan vaatii tavallisia suomalaisia luopumaan vähästään, jotta he, joilla jo paljon on, voisivat saada enemmän.

– Nyt pääministeri Sipilä ihan oikein puhuu, että ”eheys on yhteiskunnan paras perusta” (Suomenmaa 25.9.). Sen sijaan eduskunnalle pääministeri ei kuluneella viikolla halunnut arvioida hallituksen budjettipäätösten vaikutusta eriarvoistumiseen.

– Välttely ei nyt riitä. Pääministeriltä ja keskustalta odotetaan vastausta siihen, miten hallituksen omat budjettipäätökset vaikuttavat eriarvoistumiseen.

Ihalainen vauhdittaisi julkisia investointeja – “Hallituksen tulisi laatia yritysverouudistusta laajempi ohjelma”

Kuva: Jari Soini

SDP:n kansanedustaja, entinen työministeri Lauri Ihalainen muistuttaa, etteivät Suomen kilpailukyvyn juurisyyt ole suomalaisten palkkatasossa.

– Tehdasteollisuuden arvonlisä on nyt 11 miljardia pienempi kuin vuonna 2007. Talouskasvu on nyt liiaksi kulutuksen ja rakentamisen varassa, kun vienti ei vedä riittävästi. Viennissä ei olla päästy maailmankaupan vauhtiin ja olemme menettäneet markkinaosuuksia maailmankaupassa.

Talouspolitiikan kärki on nyt Ihalaisen mukaan nostettava viennin edistämiseen, investointien lisäämiseen Suomessa ja tuottavuuden nostamiseen. Kohtuuhintainen energian saatavuus on turvattava ja uusiutuvan energian lisääminen on keskiössä.

– Erityisesti on tuettava kasvuhakuisten kansainvälistymiseen pyrkivien pk-yritysten kansainvälistymistä. Siksi SDP on esittänyt erityistehtäväyhtiön – jalustayhtiön – perustamista tukemaan pk-yritysten kansainvälistymisiä ja yksittäisistä tuotteista laajempien hankekokonaisuuksien vientiä.

Ihalaisen mielestä hallituksen tulisi laatia ensi kevään puoliväliriiheen yritysverouudistusta laajempi investointiohjelma tukemaan sekä yritysten investointeja Suomeen ja myös lisäämällä julkisia investointeja muun muassa korjausrakentamiseen ja infraan.

– Suomen tulee hyödyntää aktiivisemmin myös EU:n investointien rahaston tuomia mahdollisuuksia. Muun muassa liikennehankkeissa ja Suomen osallisuutta arktisten alueiden hankkeiden edistämiseksi.

Työttömien toimeentuloturvan heikentäminen ei ratkaise näitä ongelmia – vaan pahentaa.

Ihalainen muistuttaa, ettei hallituksen sinänsä oikea tavoite nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja aikaansaada 110 000 uutta työpaikkaa ole tiedossa olevilla toimenpiteillä toteutumassa.

– Vaikka työttömyyden kasvu on taittunut, niin pitkäaikaistyöttömyys edelleen kasvaa. Yli vuoden työttömänä olleita on jo 127 000 eli 37,3 prosenttia kaikista työttömistä. Heitä on 15 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Ihalaisen mukaan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen työllisyyspakettineuvotteluissa pitäisi ykköasasiana olla uusien toimenpiteiden hakeminen pitkittyvän työttömyyden kasvun katkaisemiseksi.

– Työttömien toimeentuloturvan heikentäminen ei ratkaise näitä ongelmia, vaan pahentaa.

SDP on esittänyt, että yli 60-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille palkkatuki olisi jatkossakin pysyvä ja sitä täydentäisi erityinen työllistymisbonus.

– Näin madallettaisiin työnantajalle kynnystä palkata myös pitkäaikaistyöttömiä. Niin ikään työttömyysturvalla tapahtuvaa kouluttautumista pitää helpottaa ja tukea, Ihalainen sanoo tiedotteessaan.

Jutta Urpilainen: Tuloerojen kasvu haittaa myös talouskasvua

Kuva: Jukka-Pekka Flander
urpilainenjuttaflander3
Jutta Urpilaisen mielestä hallituksen budjettilinjaan tarvittaisiin lisää oikeudenmukaisuutta.

Kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.) on kirjoittanut mielipidekirjoituksen sanomalehti Pohjalaiseen.

Siinä hän nostaa esille sen, että tutkimusten mukaan yksi heikentävästi talouskasvuun vaikuttava tekijä on eriarvoisuuden ja tuloerojen kasvu.

Eduskunta on käynyt lähetekeskustelua hallituksen budjettiesityksestä vuodelle 2917.

Urpilaisen mukaan tulonjakovaikutusten arviointi osoittaa budjetin suurimman heikkouden.

Hän muistuttaa, että eriarvoisuuden torjuminen oli yksi Jyrki Kataisen johtaman hallituksen painopiste. Urpilainen toimi hallituksessa valtiovarainministerinä.

8 000 euroa kuussa tienaavan ostovoima kasvaa enemmän kuin 2 000 euroa tienaavan.

– Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta ei löydy selkeitä tavoitteita eriarvoisuuden torjumiseksi. Tämä näkyy valitettavasti myös hallituksen esityksessä valtion ensi vuoden budjetiksi, Urpilainen kirjoittaa.

– Kuukaudessa 8 000 euroa tienaavan palkansaajan ostovoima lisääntyy 0,3 prosenttia enemmän kuin 2 000 euroa kuukaudessa tienaavan.

Se että talouspolitiikasta hyötyvät eniten maksukykyiset ja kärsivät ne, jotka ovat heikoimmassa asemassa, ei ole moraalisesti oikein, Urpilainen toteaa.

– Tutkimusten mukaan tuloerojen kasvun torjuminen olisi hyödyllistä myös talouskasvun ja työllisyyden kannalta, hän päättää kirjoituksensa.