Venäjällä eletään valuuttapaniikissa – deneg njet, ei ole rahaa

Kuva: Lehtikuva/AFP
Venäjällä eletään valuuttapaniikkia.

Deneg njet – ei ole rahaa.

Lauseesta on tullut vuoden alun hokema, jota toistelevat niin venäläiset kaduilla ja kaupoissa kuin ekonomistit ja toimittajat televisiolähetyksissä. Viime päivinä kuoroon on liittynyt jo bisneseliitti, kun rupla syöksyy samaa tahtia kuin joulukuussa 2014.

Parhaiten talousapatian kiteytti keskiviikkona alumiinikonserni Rusalia johtava oligarkki Oleg Deripaska: tämä vuosi on viimeinen, jona valtio voi tukea liike-elämää. Mutta ensi vuonna, jos reservirahastoja kulutetaan samaan malliin – deneg njet.

Eikä rupla ollut vielä keskiviikkona edes saavuttanut pohjaansa. Torstaina valuutan arvo laski suhteessa dollariin ennätysmatalalle – dollarin arvo oli parhaimmillaan yli 85 ruplaa.

Todellinen arvo paljastuu

Syöksystä huolimatta Kremlin puhemies Dmitri Peskov kiisti torstaina, että kyseessä olisi romahdus. Vastauksia ja vastatoimia odottavien katseet kääntyivätkin kohti Venäjän keskuspankkia, joka toistaiseksi ei ole sekaantunut kurssikäyriin.

Keskuspankki ei selvästikään halua toistaa tilannetta, jossa Venäjän jo ennestään kovaa vauhtia kutistuvia reservirahastoja hukattaisiin ruplan tukiostoihin. Sitä yritettiin runsas vuosi sitten.

Mutta pohjimmainen syy on vielä yksinkertaisempi: keskuspankin mukaan nykykurssi on lähellä ruplan todellista arvoa, siis ”perusteltu”, kuten keskuspankin johtaja Elvira Nabiullina sanoo.

Oikeastaan viime keväästä asti ruplan arvo suhteessa dollariin on pysynyt korkeampana kuin sen kuuluisi olla, kun raakaöljyn hinta on laskenut.

Vaikka nopea arvonmuutos on hallitukselle epämiellyttävä, on kelluva valuutta jossain määrin hyödyllinen.

– Hallinnolle on hyödyllistä, että rupla heikkenee, sillä menot ovat ruplamääräisiä, mutta tuloja saadaan myös dollareissa, kiteyttää Danske Bank Markets Suomen ekonomisti Vladimir Miklashevsky.

Heikko rupla myös parantaa paikallista kilpailukykyä, kun tuotantokustannukset pienenevät. Kärsijöiksi jäävät ne yritykset, joilla on dollarivelkaa, sekä tietysti kansalaiset.

Elintason luisu jatkuu

Venäläiset ovat jo kuluneen vuoden ajan sopeuttaneet kulutustaan uuteen taloustilanteeseen. Yhä harvempi matkustaa ulkomaille ja ruuasta säästetään.

Kaupallisilla sektoreilla palkankorotukset paikkaavat osittain reaaliansioiden pudotusta, sillä esimerkiksi viime vuonna korotukset olivat joillain sektoreilla jopa 7–13 prosenttia VTB Kapitalin tietojen mukaan.

Sen sijaan valtiontyöntekijät ja eläkeläiset ovat ongelmissa, jos indeksikorotukset eivät vastaa inflaatiota. Keskuspankki on ennustanut inflaation olevan tänä vuonna noin 6,4 prosenttia, mutta luvun odotetaan kasvavan, kun ruplan arvon todellinen pohja selviää.

Siihen voi mennä hetki, sillä valuutta kelluu nyt vapaasti öljyn mukana. Öljyn Brent-laadun hinnasta osataan tällä hetkellä esittää vain arvioita jotka vaihtelevat venäläispessimistejä edustavan Aleksei Kudrinin 16 dollarin barrelihinnan veikkauksesta Sberbankin uuteen 20–25 dollarin barrelihinnan laskelmaan. Ei siis ihme, että venäläiset vaihtavat yhä rupliaan dollareiksi, kurssipiikistä huolimatta.

USU Kelasta: Lukiolainen voi saada tukea ilman opintolainaakin

Kela on lieventänyt lukiolaisten perustoimeentulotuen ehtoja, kertoo Uutissuomalainen. Uuden ohjeen mukaan opintolainan nosto ei ole edellytys perustoimeentulotuen saamiselle, jos kotikunta myönsi täysi-ikäiselle lukiolaiselle tätä tukea ilman lainaa. Tuki siirtyi kunnilta Kelalle vuodenvaihteessa.

Jos kunnassa on tulkittu, että opintolainaa ei tarvitse ottaa, näiden lukiolaisten osalta Kelakaan ei sitä edellytä, kertoo Kelan toimeentuloturvaetuuksien osaamiskeskuksen päällikkö Tomi Stahl.

Sen sijaan muilta täysi-ikäisiltä lukiolaisilta Kela edellyttää yhä opintolainan nostamista, ennen kuin he voivat saada toimeentulotukea.

Lukiolaisten lainanottovelvoitteesta nousi keväällä kohu.

Lain mukaan viranomainen ei saa tehdä edellisen viranomaisen päätöksestä poikkeavaa ratkaisua sillä tavalla, että asiakkaan etu kärsii.

Jenni Jokinen ehdolle kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi

Jenni Jokinen on vahvoilla Sastamalan kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi.

Sastamalan sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön edustajisto valitsi yksimielisesti 34-vuotiaan hallintotieteiden kandidaatti Jenni Jokisen (sd) ehdokkaakseen Sastamalan kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi.

Ryhmien välisissä neuvotteluissa kaupunginhallituksen puheenjohtajuus on sovittu sosialidemokraateille. SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden tekninen vaaliliitto on valtuuston suurin ryhmittymä, joten vaaliliiton suurimpana ryhmänä sosialidemokraatit saavat puheenjohtajuuden.

Sosialidemokraatit olivat Sastamalassa suurin vaalivoittaja 6,4 prosentin kannatuksen kasvulla. Ylivoimainen ääniharava oli kansanedustaja Ilmari Nurminen (sd) 1287 äänellä. Jokinen ylsi 238 äänellään demarien kolmanneksi.

Jenni Jokinen on nykyisen kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja ja toiminut kaupunginvaltuuston ensimmäisenä varajäsenenä yhden kauden ja sen jälkeen vuodesta 2008 kaupunginvaltuuston jäsenenä.

Keskustelua aiheesta

Kukitettu Viitanen tarjosi kahvit jo ennen vaaleja

Tampereen kaupunginvaltuuston kokous aloitettiin maanantaina 24. huhtikuuta kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Pia Viitasen kukituksella. Syy kukkakimppuun oli se, että Viitanen oli päässyt ”miehen” ikään. Täyttänyt 50 vuotta.

Viitanen oli jo aikaisemmin viettänyt synttäreitään muun muassa tarjoamalla kaikelle kansalle kahvit niin Tammelan torilla kuin Hervannassakin.

Tampereen nykyinen valtuusto teki maanantaina viimeisiä päätöksiään. Valtuuston kokous kului pääasiassa siihen, että se käsitteli sopimuksia, jotka koskivat Tampereen seudun kuntien yhteisiä toimintoja.

Hyväsytyt sopimukset koskevat toimielimiä, jotka hoitavat joukkoliikennettä, ammatillista koulutusta ja jätehuoltoa. Valtuusto sai toimintansa loppumetreillä myös vastauksia valtuutettujen tekemiin aloitteisiin.

Tampereen kaupungin toimintamallia on uudistettu ja uudistusten mukainen virkamiesorganisaatio on aloittanut toimintansa vuoden alussa. Uudet poliittiset toimielimet starttaavat 1. kesäkuuta.

Yhteistoimintasopimukset, joissa Tampereen kaupunki on osapuolena, on tarkistettu vastaamaan Tampereen kaupungin uutta toimintamallia. Samalla yhteistoimintasopimuksiin on tehty muita pienempiä muun muassa kuntalain muutoksesta johtuvia täsmennyksiä.

Sopimusten perustarkoitus säilyy ennallaan. Sopimusten mukaisia tehtäviä hoitaessaan Tampereen kaupunki toimii kuntalain vastuukuntana.

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi sopimukset. Voimaan tultakseen sopumusten on saatava myös niissä mukana olevien muiden kuntien valtuustojen hyväksyntä.

Uusi valtuusto aloittaa kesäkuussa

Tampereen kaupunginvaltuusto aloittaa uudessa kokoonpanossaan 1. kesäkuuta 2017. Ensimmäinen uuden valtuuston kokous on maanantaina 12. kesäkuuta, jolloin valtuusto valitsee keskuudestaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajat, pormestarin, kolme apulaispormestaria sekä kaupunginhallituksen jäsenet.

Samassa kokouksessa valitaan myös lautakuntien jäsenet lukuun ottamatta kaupunkiseudun joukkoliikennelautakuntaa, jonka jäsenet valitaan 19. kesäkuuta. Lisäksi valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan ja keskusvaalilautakunnan jäsenet.

Kesäkuun 19. päivänä valtuusto valitsee kokouksessaan myös kaupungin liikelaitosten, Sara Hildénin taidemuseon ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen johtokunnat, käräjäoikeuden lautamiehet, kiinteistötoimituksen uskotut miehet sekä edustajat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustoon.

Tampereen kaupungin uudessa toimintamallissa kolmella palvelualueella toimii seitsemän lautakuntaa: hyvinvoinnin palvelualueella sosiaali- ja terveyslautakunta sekä sivistys- ja kulttuurilautakunta, elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella elinvoima- ja osaamislautakunta ja asunto- ja kiinteistölautakunta sekä kaupunkiympäristön palvelualueella yhdyskuntalautakunta, alueellinen jätehuoltolautakunta ja kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta.

Kolme apulaispormestaria toimivat lautakuntien puheenjohtajina. Pormestari johtaa kaupunginhallitusta.

Keskusvaalilautakunta vahvisti kuntavaalien tuloksen 12. huhtikuuta. Uudessa valtuustossa on 67 jäsentä. Suomen Sosialidemokrattisella puolueella on 16 valtuutettua, Kansallisella Kokoomuksella 15 ja Vihreällä liitolla 14.

Vasemmistoliitto sai valtuustoon seitsemän paikkaa ja Perussuomalaiset ja Suomen Keskusta molemmat neljä paikkaa. Tampereen Puolesta ry:llä on kolme valtuutettua, Suomen Kristillisdemokraateilla kaksi, Suomen ruotsalaisella kansanpuolueella yksi ja VaihtoehtoTampere ry:llä yksi valtuutettu.

Kokoomus, Kristillisdemokraatit ja RKP ovat muodostaneet yhteisen valtuustoryhmän.

Tampereen kaupunginvaltuustoon valittiin 25 uutta valtuutettua. Valtuuston keski-ikä on 47 vuotta ja valtuutetuista 43 prosenttia on naisia.

Keskustelua aiheesta

Skinnari: Keskusteluyhteys Yhdysvaltioihin on tärkeä Suomelle

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kansanedustaja Ville Skinnari matkustaa eduskunnan perustuslakivaliokunnan kanssa Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.

Kansanedustaja, SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari matkustaa tällä viikolla eduskunnan perustuslakivaliokunnan kanssa New Yorkiin, Washingtoniin ja Ottawaan. Matkan aiheina ovat erityisesti kansainvälisen oikeuden kehitys sekä perustuslaki- ja ihmisoikeuskysymykset.

– Yhdysvaltain politiikassa on tapahtunut paljon ja nopeasti viimeisten kuukausien aikana. Washingtonissa esille nousee Lähi-idän ja Pohjois-Korean tilanteen lisäksi Suomelle ja EU:lle tärkeä Venäjä-suhde. Suomelle on pienenä maana tärkeää muodostaa ja rakentaa keskusteluyhteyttä Yhdysvaltojen senaatin ja kongressin jäseniin sekä virkamieshallintoon. Se on oikeastaan ainoa mahdollisuus ymmärtää, mitä uuden presidentin taustalla todella tapahtuu, Skinnari sanoo.

Suomelle ajankohtaisista asioista perustuslakivaliokunta on keskeisessä roolissa muun muassa tiedustelulain mahdollisessa muutoksessa.

– Tietojärjestelmien ja tietosuojan merkitys on kasvanut koko maailmassa. Siksi tiedonkulun ja eri toimijoiden rajapintojen ymmärtäminen on tärkeää. Kuka todellisuudessa omistaa tiedon ja tietoturvayhtiöt? Miten estetään sen asiaton vuotaminen ulkopuolisille? Myös Suomessa tulisi ymmärtää tiedustelutiedon ja tietoturvaohjelmistojen omistamisen merkitys.

Miten Trumpin USA tulkitsee perustuslakia?

Skinnarin mukaan perustuslakivaliokunnan kannalta on kiinnostavaa kuulla, miten Trumpin valinnan jälkeen Yhdysvaltojen perustuslakia koskevia tapauksia on tulkittu korkeimmassa oikeudessa.

– Suomi tunnetaan maailmalla aktiivisena toimijana tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edistäjänä. USA:n korkeimman oikeuden tulkinnat viime aikoina kiinnostavat ja koskettavat välillisesti koko maailmaa ja myös Suomea, Skinnari arvioi.

Kanadassa eduskunnan perustuslakivaliokunta tapaa parlamentin ylähuoneen laki- ja perustuslakivaliokunnan jäseniä ja tutustuu korkeimman oikeuden lisäksi kielikysymyksiin sekä alkuperäiskansojen ihmisoikeuskysymyksiin.