Venäjällä eletään valuuttapaniikissa – deneg njet, ei ole rahaa

Kuva: Lehtikuva/AFP
Venäjällä eletään valuuttapaniikkia.

Deneg njet – ei ole rahaa.

Lauseesta on tullut vuoden alun hokema, jota toistelevat niin venäläiset kaduilla ja kaupoissa kuin ekonomistit ja toimittajat televisiolähetyksissä. Viime päivinä kuoroon on liittynyt jo bisneseliitti, kun rupla syöksyy samaa tahtia kuin joulukuussa 2014.

Parhaiten talousapatian kiteytti keskiviikkona alumiinikonserni Rusalia johtava oligarkki Oleg Deripaska: tämä vuosi on viimeinen, jona valtio voi tukea liike-elämää. Mutta ensi vuonna, jos reservirahastoja kulutetaan samaan malliin – deneg njet.

Eikä rupla ollut vielä keskiviikkona edes saavuttanut pohjaansa. Torstaina valuutan arvo laski suhteessa dollariin ennätysmatalalle – dollarin arvo oli parhaimmillaan yli 85 ruplaa.

Todellinen arvo paljastuu

Syöksystä huolimatta Kremlin puhemies Dmitri Peskov kiisti torstaina, että kyseessä olisi romahdus. Vastauksia ja vastatoimia odottavien katseet kääntyivätkin kohti Venäjän keskuspankkia, joka toistaiseksi ei ole sekaantunut kurssikäyriin.

Keskuspankki ei selvästikään halua toistaa tilannetta, jossa Venäjän jo ennestään kovaa vauhtia kutistuvia reservirahastoja hukattaisiin ruplan tukiostoihin. Sitä yritettiin runsas vuosi sitten.

Mutta pohjimmainen syy on vielä yksinkertaisempi: keskuspankin mukaan nykykurssi on lähellä ruplan todellista arvoa, siis ”perusteltu”, kuten keskuspankin johtaja Elvira Nabiullina sanoo.

Oikeastaan viime keväästä asti ruplan arvo suhteessa dollariin on pysynyt korkeampana kuin sen kuuluisi olla, kun raakaöljyn hinta on laskenut.

Vaikka nopea arvonmuutos on hallitukselle epämiellyttävä, on kelluva valuutta jossain määrin hyödyllinen.

– Hallinnolle on hyödyllistä, että rupla heikkenee, sillä menot ovat ruplamääräisiä, mutta tuloja saadaan myös dollareissa, kiteyttää Danske Bank Markets Suomen ekonomisti Vladimir Miklashevsky.

Heikko rupla myös parantaa paikallista kilpailukykyä, kun tuotantokustannukset pienenevät. Kärsijöiksi jäävät ne yritykset, joilla on dollarivelkaa, sekä tietysti kansalaiset.

Elintason luisu jatkuu

Venäläiset ovat jo kuluneen vuoden ajan sopeuttaneet kulutustaan uuteen taloustilanteeseen. Yhä harvempi matkustaa ulkomaille ja ruuasta säästetään.

Kaupallisilla sektoreilla palkankorotukset paikkaavat osittain reaaliansioiden pudotusta, sillä esimerkiksi viime vuonna korotukset olivat joillain sektoreilla jopa 7–13 prosenttia VTB Kapitalin tietojen mukaan.

Sen sijaan valtiontyöntekijät ja eläkeläiset ovat ongelmissa, jos indeksikorotukset eivät vastaa inflaatiota. Keskuspankki on ennustanut inflaation olevan tänä vuonna noin 6,4 prosenttia, mutta luvun odotetaan kasvavan, kun ruplan arvon todellinen pohja selviää.

Siihen voi mennä hetki, sillä valuutta kelluu nyt vapaasti öljyn mukana. Öljyn Brent-laadun hinnasta osataan tällä hetkellä esittää vain arvioita jotka vaihtelevat venäläispessimistejä edustavan Aleksei Kudrinin 16 dollarin barrelihinnan veikkauksesta Sberbankin uuteen 20–25 dollarin barrelihinnan laskelmaan. Ei siis ihme, että venäläiset vaihtavat yhä rupliaan dollareiksi, kurssipiikistä huolimatta.

Yle: Perussuomalaiset huomautti kansanedustajia avioliittoäänestyksestä

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on antanut huomautuksen kolmelle puolueen kansanedustajalle, jotka äänestivät viime viikolla tasa-arvoisen avioliittolain puolesta, kertoo Yle.

Eduskuntaryhmä antoi torstaina huomautuksen Tiina Elovaaralle, Arja Juvoselle ja Ville Taviolle, koska he äänestivät ryhmäpäätöksen vastaisesti äänestyksessä kansalaisaloitteesta, jossa vaadittiin avioliiton säilyttämistä naisen ja miehen välisenä.

Puheenjohtaja Timo Soinin (ps.) mukaan huomautukset olivat paikallaan, sillä puolueen linja on homoliittoja vastaan.
Elovaaran ja Juvosen mielestä kanta homoparien avioliittoon on omantunnon kysymys.

Suurin osa eduskuntaryhmistä antoi kansanedustajiensa äänestää avioliitoista omantuntonsa mukaisesti, mutta perussuomalaiset vaati ryhmäkuria.

Keskustelua aiheesta

Ruotsidemokraatit ratsastaa Trumpin Ruotsi-väitteillä Wall Street Journalissa – hallitus aikoo vastata

Kuva: AFP Photo/Nicholas Kamm

Ruotsin maahanmuuttokeskustelu siirtyi torstaina yhdysvaltalaislehti Wall Street Journalin sivuille. Maahanmuuttovastaisten ruotsidemokraattien johto julkaisi lehdessä kirjoituksen, jonka mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli oikeassa moittiessaan Ruotsin maahanmuuttopolitiikkaa.

Kirjoituksessa puolueen puheenjohtaja Jimmie Åkesson ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mattias Karlsson yhdistivät tuhannet muslimimaista saapuneet turvapaikanhakijat rikollisuuteen, mellakointiin ja yhteiskunnalliseen levottomuuteen.

Ruotsin oikeusministeri Morgan Johanssonin mukaan Åkesson ja Karlsson tekevät Ruotsille tahallaan vahinkoa valehtelemalla kansainvälisessä mediassa.

Hallitus aikoo lähipäivinä kirjoittaa Wall Street Journaliin oman vastineensa kirjoitukseen.

Julian Assangen kohtalo ratkeaa huhtikuussa – Ecuadorin presidentinvaalit toiselle kierrokselle

Kuva: afp/juan cevallos
Vasemmiston presidenttiehdokas Lenin Moreno.

Ecuadorin presidentinvaalit ratkeavat vasta toisella kierroksella huhtikuun alussa. Kun lähes kaikki äänet oli laskettu, vasemmiston Lenin Moreno oli saamassa runsaat 39 prosenttia äänistä ja oikeiston Guillermo Lasso runsaat 28 prosenttia.

Voittaakseen vaalit jo ensimmäisellä kierroksella ehdokkaan pitää saada vähintään 40 prosenttia äänistä ja vähintään 10 prosenttiyksikön ero toiseksi suosituimpaan ehdokkaaseen.

Vaalien lopputuloksesta riippuu myös tietovuotaja Julian Assangen kohtalo. Lasso on ilmoittanut häätävänsä Assangen Ecuadorin Lontoon-lähetystöstä, jos voittaa vaalit.

Assange on lymyillyt lähetystössä jo vuosikausia välttääkseen luovutuksen Ruotsiin, missä häntä epäillään seksuaalirikoksista.

Aiemmin Assange on sanonut pelkäävänsä, että hänet luovutettaisiin Ruotsista edelleen Yhdysvaltoihin.

Keskustelua aiheesta

KD-lehti: Väyrynen kuntavaaleihin kristillisdemokraattien listalta

Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

Keskustan kunniapuheenjohtaja, pitkäaikainen kansanedustaja, ministeri ja europarlamentaarikko Paavo Väyrynen asettuu Helsingin kuntavaaleissa ehdolle kristillisdemokraattien listalta. Asiasta kertoo KD-lehti.

Väyrynen, 71, ja hänen mukanaan toistakymmentä muuta lähtee Terve Helsinki -ryhmän myötä sitoutumattomana ehdolle Helsingin Kristillisdemokraattien listalle kevään kuntavaaleissa, lehdessä todetaan.

Helsingin Kristillisdemokraatit teki Väyrysen ja tämän Terve Helsinki -ryhmän kanssa sopimuksen KD:n yhteiselle listalle tulosta torstaina.

– Kaikki jotka allekirjoittavat puolueen arvot ovat tervetulleita myös sitoutumattomana yhteiselle listalle, sanoo kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä.

Sipilä: Hallitus valmis pelastamaan Malmin lentokentän

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Hallitus on valmis pelastamaan Helsingin Malmin lentokentän, sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) eduskunnalle. Sipilän mukaan tämä on kiinni siitä, suostuuko Helsingin kaupunki siihen, että esimerkiksi maavaihdon kautta löytyy korvaava alue asuntojen rakentamiseen.

Pääministeri kertoi hallituksen myös jo ehdottaneen Helsingin kaupungille vapaaehtoista kaupan purkua.

Kumpikaan ehdotus ei ole Helsingin kaupungille Sipilän mukaan sopinut. Hänen mukaansa asia on pitkälti kiinni uusista Helsingin kaupunginvaltuutetuista.

Sipilän mielestä Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen vuonna 2014 tekemä päätös oli virhe, jota tämä hallitus on yrittänyt paikata. Kataisen hallitus päätti, että valtio luopuu Malmin lentokentästä ja siirtää toimintonsa sieltä pois.

– Selvitimme, onko sopimus mahdollista purkaa. Tulimme oikeuskanslerin ohjeiden mukaisesti siihen tulokseen, että se tie on mahdoton, Sipilä kertasi oman hallituksensa toimia.

Eduskunta käsitteli torstaina ensimmäistä kertaa Lex Malmi -kansalaisaloitetta, jonka tavoite on säilyttää lentokenttä ilmailukäytössä. Lähetekeskusteluun osallistuneet kaikkien hallituspuolueiden kansanedustajat olivat yksimielisiä siitä, että lentokenttä pitää säilyttää.

Kataisen hallituksessa mukana olleen SDP:n Eero Heinäluoma luonnehti keskustelua kuntavaalipuheeksi. Hän penäsi hallitukselta vastauksia siihen, palauttaako valtio nyt toimintoja Malmin lentokentälle.

Hallitus ei oikein voi purkaa kauppaa eikä vaihtaa Santahaminaa Malmiin.

– Patria ja Rajavartiolaitos tekevät itsenäisiä päätöksiä ja ottavat sitten sen puolelta kantaa, kun ovat saaneet myöskin riittävästi tietoa, sanoi liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.).

Helsingin kaupunki suunnittelee kaavoittavansa ja rakentavansa Malmin kentän alueelle vuosina 2020–2040 reilut 13 000 asuntoa.

Malmin kenttää verrattiin keskustelussa Tukholman Brommaan, joka on myös ollut lakkauttamisuhan alla. Monen kansanedustajan mielestä city-kentät ovat tulevaisuutta.

Puheenvuoroissa vedottiin myös muun muassa alueen kulttuuri- ja luontoarvoihin. Vihreiden kansanedustajia ei salissa näkynyt.

Helsingin vihreä apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki kommentoi Twitterissä tuoreeltaan Sipilän lupausta, jonka mukaan hallitus on valmis pelastamaan kentän.

– Tosin itse asiassa ehkä ei ole, millään konkreettisella tavalla. Hallitus ei oikein voi purkaa kauppaa eikä vaihtaa Santahaminaa Malmiin.