Venäjällä eletään valuuttapaniikissa – deneg njet, ei ole rahaa

Kuva: Lehtikuva/AFP
LKS 20160121 MAX1790; A woman walks past a board listing foreign currency rates against the Russian ruble in Moscow, on January 21, 2016. Russia's ruble today resumed its slide to new record lows against the dollar, tumbling over 3 percent in early trading beyond 84 to the greenback on tumbling oil prices. / AFP / VASILY MAXIMOV - LEHTIKUVA / AFP
Venäjällä eletään valuuttapaniikkia.

Deneg njet – ei ole rahaa.

Lauseesta on tullut vuoden alun hokema, jota toistelevat niin venäläiset kaduilla ja kaupoissa kuin ekonomistit ja toimittajat televisiolähetyksissä. Viime päivinä kuoroon on liittynyt jo bisneseliitti, kun rupla syöksyy samaa tahtia kuin joulukuussa 2014.

Parhaiten talousapatian kiteytti keskiviikkona alumiinikonserni Rusalia johtava oligarkki Oleg Deripaska: tämä vuosi on viimeinen, jona valtio voi tukea liike-elämää. Mutta ensi vuonna, jos reservirahastoja kulutetaan samaan malliin – deneg njet.

Eikä rupla ollut vielä keskiviikkona edes saavuttanut pohjaansa. Torstaina valuutan arvo laski suhteessa dollariin ennätysmatalalle – dollarin arvo oli parhaimmillaan yli 85 ruplaa.

Todellinen arvo paljastuu

Syöksystä huolimatta Kremlin puhemies Dmitri Peskov kiisti torstaina, että kyseessä olisi romahdus. Vastauksia ja vastatoimia odottavien katseet kääntyivätkin kohti Venäjän keskuspankkia, joka toistaiseksi ei ole sekaantunut kurssikäyriin.

Keskuspankki ei selvästikään halua toistaa tilannetta, jossa Venäjän jo ennestään kovaa vauhtia kutistuvia reservirahastoja hukattaisiin ruplan tukiostoihin. Sitä yritettiin runsas vuosi sitten.

Mutta pohjimmainen syy on vielä yksinkertaisempi: keskuspankin mukaan nykykurssi on lähellä ruplan todellista arvoa, siis ”perusteltu”, kuten keskuspankin johtaja Elvira Nabiullina sanoo.

Oikeastaan viime keväästä asti ruplan arvo suhteessa dollariin on pysynyt korkeampana kuin sen kuuluisi olla, kun raakaöljyn hinta on laskenut.

Vaikka nopea arvonmuutos on hallitukselle epämiellyttävä, on kelluva valuutta jossain määrin hyödyllinen.

– Hallinnolle on hyödyllistä, että rupla heikkenee, sillä menot ovat ruplamääräisiä, mutta tuloja saadaan myös dollareissa, kiteyttää Danske Bank Markets Suomen ekonomisti Vladimir Miklashevsky.

Heikko rupla myös parantaa paikallista kilpailukykyä, kun tuotantokustannukset pienenevät. Kärsijöiksi jäävät ne yritykset, joilla on dollarivelkaa, sekä tietysti kansalaiset.

Elintason luisu jatkuu

Venäläiset ovat jo kuluneen vuoden ajan sopeuttaneet kulutustaan uuteen taloustilanteeseen. Yhä harvempi matkustaa ulkomaille ja ruuasta säästetään.

Kaupallisilla sektoreilla palkankorotukset paikkaavat osittain reaaliansioiden pudotusta, sillä esimerkiksi viime vuonna korotukset olivat joillain sektoreilla jopa 7–13 prosenttia VTB Kapitalin tietojen mukaan.

Sen sijaan valtiontyöntekijät ja eläkeläiset ovat ongelmissa, jos indeksikorotukset eivät vastaa inflaatiota. Keskuspankki on ennustanut inflaation olevan tänä vuonna noin 6,4 prosenttia, mutta luvun odotetaan kasvavan, kun ruplan arvon todellinen pohja selviää.

Siihen voi mennä hetki, sillä valuutta kelluu nyt vapaasti öljyn mukana. Öljyn Brent-laadun hinnasta osataan tällä hetkellä esittää vain arvioita jotka vaihtelevat venäläispessimistejä edustavan Aleksei Kudrinin 16 dollarin barrelihinnan veikkauksesta Sberbankin uuteen 20–25 dollarin barrelihinnan laskelmaan. Ei siis ihme, että venäläiset vaihtavat yhä rupliaan dollareiksi, kurssipiikistä huolimatta.

Demariristeilyllä innostettiin väkeä kyselemään sotesta – Haataiselta vakava viesti hallitukselle

Kuva: Jari Soini
Sote tulee Hanna Tainio
Demariristeilyn sote-keskustelussa Tuula Haatainen ja Anneli KIljunen sekä Hanna Tainio, joka kuvassa pitää omaa alustuspuheenvuoroaan.

– Perusterveydenhuollon palveluihin tarvitaan Suomessa päivitetty hoitotakuu, vaatii kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen. Haatainen puhui asiasta SDP:n kuntavaaliristeilyllä tänään.

– Suomen terveydenhuollon todellinen ongelma ei ole sen laatu, vaan hidas hoitoon pääsy terveysasemilla silloin kun kyse ei ole akuutista tai vakavasta vaivasta. Aika on rahaa terveydenhuollossa. Pieneltäkin tuntuvat vaivat pahenevat vaikeammiksi hoitaa ja se maksaa, totesi Haatainen demareiden risteilyllä lauantaina M/S Baltic Queenillä.

– Terveysasemalle pääsyn hoitotakuu on laitettava ajan tasalle, tätä ihmiset odottavat. Nopeampi hoitoon pääsy on mahdollista turvata lainsäädännöllä kaikille, esittää Haatainen.

Hoitotakuulla tarkoitetaan terveydenhuoltolaissa määriteltyjä määräaikoja, joiden puitteissa kansalaisilla on oikeus saada terveyspalveluita. Hoitotakuuajat ovat kuitenkin usein pitkiä ja voivat ketjuttua, jos samalla henkilöllä on useita eri sairauksia.

Haatainen lähettääkin hallitukselle terveiset heittää romukoppaan sote-uudistukseen sisältyvän pakkoyhtiöittämisen ja palvelutuotannon massiivisen yksityistämisen.  Sen sijaan esiin on nostettava todelliset ongelmat.

– Veroeuromme pitää käyttää hoitoon pääsyn varmistamiseen, jossa julkisen tukena tarvitaan yksityistä ja kolmannen sektorin palveluita.

Risteilyn aloittaneella demareiden soteristeilyllä puhuivat myös Hanna Tainio ja Anneli Kiljunen. Tainio kävi läpi osin järkyttäviäkin sotenumeroita, kuntavero esimerkiksi laskee 7,5 prosenttiin, mutta vastaavasti muut verot nousevat. Päärooliin nousevat ulkomaille valuvat soterahat ja veroparatiisit.

Anneli Kiljusen mukaan sosiaali- ja terveysalan järjestöt on tyystin unohdettu koko uudistuksesta.

Hyssälän Kela-paikalle tunkua – hakijoiden joukossa Paivi Räsänen ja VM:n budjettipäällikkö

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
lks 20160827  LKS 20151118  Kristillisten kansanedustaja Päivi Räsänen    eduskunnan  täysistunnossa 18. marraskuuta 2015. 

 LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Hakijoiden joukossa on muun muassa entinen sisäministeri, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.). Kristillisdemokraattien puheenjohtajana Räsänen toimi 2004–2015.

Kelan pääjohtajan paikkaa tavoittelee 20 hakijaa.

Joukossa ovat muun muassa entinen sisäministeri, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.), valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, Kelan johtaja, kokoomustaustainen Kuntaliiton entinen toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran ylijohtaja Hannu Rossilahti.

Paikkaa hakevat myös sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Outi Antila, Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Elli Aaltonen, vakuutuspiirin johtaja Arto Rautio Kelasta, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari sekä professori Lasse Lehtonen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.

Muita hakijoita ovat diplomi-insinööri Asko Eerola, diplomi-insinööri Karo Halme, proviisori Tapio Heilala, sosiaalityöntekijä Markku Kekäläinen, lääketieteen lisensiaatti Heikki Kenttä, järjestösihteeri Reima Kultalahti, toimistosihteeri Mikko Naakka, henkilöstöjohtaja Arja Salin, työterveyslääkäri Samu Suominen, chef engineer Jarkko Taavela ja merkonomi Erja Tennilä.

Hakuaika tehtävään päättyi vuorokauden vaihtuessa.

Kelalle haetaan uutta pääjohtajaa Liisa Hyssälän jäädessä paikalta eläkkeelle vuodenvaihteessa.

SDP:n Taavitsainen: Saavatko munuaissyöpää sairastavat parhaan mahdollisen hoidon asuinpaikastaan riippumatta ?

Kuva: Jukka-Pekka Flander

SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen on huolissaan munuaissyöpää sairastavien potilaiden yhdenvertaisesta ja hyvästä hoidosta eri puolella Suomea.

Hän on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveysministerille.

Taavitsainen kysyy, saako jokainen munuaissyöpään sairastunut parhaan mahdollisen hoidon asuinpaikastaan riippumatta ja mitä ministeri aikoo tehdä, jotta kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuu kalliiden lääkehoitojen osalta kaikkialla Suomessa.

Hän muistuttaa, että munuaissyöpään sairastuu vuosittain Suomessa noin 1000 ihmistä. Täsmälääkkeet ovat kuitenkin kalliita, mutta tällä hetkellä Kela-korvattavia,  yleensä ylemmän erityskorvausluokan mukaisesti sataprosenttisesti lääkkeen hinnasta. Näin jokainen potilas on pystynyt hankkimaan lääkkeensä, mikä on turvannut potilaiden lääkehoidon yhdenvertaisuuden.

— Tutkimus ja lääkehoito edistyvät nykyään nopeasti. Uusien kalliiden lääkkeiden saatavuus potilaille on sairaalakohtaista. Jos lääkehoito tehdään tiputuksena sairaalassa, sen kustannukset jäävät sairaalan suoritettavaksi. Sairaaloihin kohdistuu painetta priorisoida lääkkeiden saajia, mikä on erittäin huolestuttava kehityssuunta potilaiden yhdenvertaisuuden kannalta, Taavitsainen sanoo.

— Kansalaisille vakuutetaan, että ketään hoitoa tarvitsevaa ei jätetä hoitamatta. Munuaissyöpää sairastavat ja heidän läheisensä ovat kuitenkin hyvin huolestuneita sairaaloiden priorisointipaineiden vaikutuksista lääkehoidon saatavuuteen, Taavitsainen kertoo.

– Jos myös sairaalassa annettavien lääkkeiden osalta myönnettäisiin Kela-korvauksen tapainen korvaus, vähentäisi se vakavasti sairaiden potilaiden huolta heille elintärkeästä hoidosta. Potilas voisi luottaa siihen, että sairaala tekee hoitolinjauksen ilman kustannuskysymysarviointia ja jokainen potilas saisi yhtä hyvän hoidon, Taavitsainen ehdottaa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

“Terveydenhuollon todellinen ongelma ei ole sen laatu”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Perusterveydenhuollon palveluihin tarvitaan Suomessa päivitetty hoitotakuu, vaatii kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen.

— Suomen terveydenhuollon todellinen ongelma ei ole sen laatu, vaan hidas hoitoon pääsy terveysasemilla silloin, kun kyse ei ole akuutista tai vakavasta vaivasta. Aika on rahaa terveydenhuollossa. Pieneltäkin tuntuvat vaivat pahenevat vaikeammiksi hoitaa ja se maksaa.

— Terveysasemalle pääsyn hoitotakuu on laitettava ajan tasalle, tätä ihmiset odottavat. Nopeampi hoitoon pääsy on mahdollista turvata lainsäädännöllä kaikille, esittää Haatainen.

Hoitotakuulla tarkoitetaan terveydenhuoltolaissa määriteltyjä määräaikoja, joiden puitteissa kansalaisilla on oikeus saada terveyspalveluita. Hoitotakuuajat ovat kuitenkin usein pitkiä ja voivat ketjuttua, jos samalla henkilöllä on useita eri sairauksia.

Haatainen lähettääkin hallitukselle terveiset heittää romukoppaan sote-uudistukseen sisältyvän pakkoyhtiöittämisen ja palvelutuotannon massiivisen yksityistämisen.  Sen sijaan esiin on nostettava todelliset ongelmat.

— Veroeuromme pitää käyttää hoitoon pääsyn varmistamiseen, jossa julkisen tukena tarvitaan yksityistä ja kolmannen sektorin palveluita.

Keskustelua aiheesta

Kovaa puhetta ex-ministeriltä Suomen yrittäjille: “Kaikkea liikkuvaa ammutaan ja valitellaan valtioneuvoston linnan edustalla”

Kuva: Jari Soini

SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen sanoo kannanotossa, että ilman niin sanottua kilpailukykysopimusta ja kolmikantakonseptin uuspaluuta syksy olisi näyttäytynyt työmarkkinoiden suurena epävarmuutena, ilmapiirin kiristymisenä ja lisäleikkausuhkina. Hänen mukaansa kiky-venettä ei pidä heiluttaa.

— Kilpailukykysopimuksen arvo on sen sisällössä, mutta myös siinä, että sopimuspolitiikan tekemisen perusrakenteita ei murrettu. Tällainen poliittinen pyrkimys näkyi erityisesti kokoomuksen supermarkkinaedustajien toiveissa ja tutuksi vuosikymmenten aikana tulleissa Suomen yrittäjien linjauksissa.

— Se mikä SY:n politiikassa on Jussi Järventauksen ajoista muuttunut, on tapa tuoda pyrkimyksiä esille. Kaikkea liikkuvaa ammutaan ja valitellaan valtioneuvoston linnan edustalla, että meitä ei kuunneltu.

Suomen yrittäjiä johtaa nyt Mikael Pentikäinen.

Ihalaisen mukaan budjettiriiheen valmistautuvan hallituksen kannattaa vaalia luottamukseen rakentuvaa yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

— Työttömyyteen suunnattujen varojen saamista työllisyys ja koulutuspolitiikan aktiivisen käyttöön löytyy varmasti myös yhteisiä näkemyksiä, joiden eteen SDP on tehnyt lukuisia esityksiä mm. Rinteen malli.

Ihalainen sanoo myös, että on hyvä, että työministeri Jari Lindström (p.s) on tarttunut SDP:n esitykseen 60 vuotta täyttäneiden, yli viisi vuotta työttömänä olleiden henkilöiden pääsystä eläketuen piiriin. Sen sijaa”nyt ei ole tarve eikä perusteita” tehdä uusia leikkauksia työttömyysturvaan eikä heikentää työlainsäädäntöä.

Ihalaisen mukaan taloudellisen kasvun ajuriksi Suomessa pitää aikaansaada kaikille työpaikoille ulottuva kansallinen tuottavuuden nostamisohjelma.

Keskustelua aiheesta