ehdokasmainos

TV-vinkki: Kiveä kovempi on hämmentävä ja tyly Greene-filmatisointi

Graham Greenen teoksista moni kytkeytyy tavalla tai toisella sotaan, kuten viimeisin korkeaprofiilinen Greene-filmatisointi Hiljainen amerikkalainen (2002). Merkittävän siivun kirjailijan tuotannosta lohkaisevat myös katolisen syyllisyyden ja piittaamattoman pahuuden tutkielmat, joista Brighton Rock (suom. Kiveä kovempi) ilmestyi juuri ennen toista maailmansotaa. John Boultingin maineikas elokuva kirjasta saatiin aikaan heti sodan jälkeen vuonna 1947. Greene oli mukana laatimassa käsikirjoitusta ja keksi filmille uuden lopetuksen.

Ohjaajanuransa nyt televisiossa näytettävällä elokuvalla käynnistänyt Rowan Joffe kokeilee aiheen sopivuutta toiseen ympäristöön. Samalla hän saa kaipaamaansa etäisyyttä originaaliteoksiin. Moraaliset psykologisoinnit hylkäävä britti siirtää teoksen tapahtumat 1930-luvulta vuoteen 1964. Hän sulattaa poplaritakkeihin sonnustautuneet roolihenkilöt ja heitä riivaavat patologiat osaksi uusien alakulttuurien groteskia maisemaa. Siellä hämärämiesten välienselvittelyjä ei edes erota nuorisojengien kahakoista.

Kulttuurisen käymistilan leikkauspiste ymmärtää kirjan fatalistista pohjaa, mutta ajallinen ympäristö nakertaa sisällön sukupuoliasetelmaa. Sinänsä klassinen tarina rentun ja ruusun romanssista vaikuttaa tuomitummalta maailmanpaloa lähenevinä vuosina.

Rannikkokaupungin rappio

Myös tällä kertaa varsinaisen juonen ytimessä on rikollisliigan hierarkiaa kiipeävän nuoren Pinkien (Control-elokuvan tähti Sam Riley) tarve vaientaa mahdollinen todistaja murhaan. Se pakottaa totisen nousukkaan sietämään arkaa tarjoilijatyttöä Rosea (Andrea Riseborough) ja lopulta naimaan tämän paljastumisvaarassa, mutta uusilta ruumiilta rannikkokaupungin rappiossa ei voida siltikään välttyä.

Luulen Joffen haluavan näyttää, kuinka sekä äärimmäinen omistautuneisuus että täydellinen tunneköyhyys voivat viedä tuhoon. Tästä syystä teoksen sävyt ovat kylmäkiskoisia, ruhjeisia ja ahdistuneita. Huomio kohdistuu nuorten kohtalonyhteyteen, eikä siinä näy valoa. Kolkon kaupungin kaduilla henkilöt toistelevat turhaan katolisen kärsimyksen, kadotuksen ja katumuksen opinkappaleita voimatta välttää umpikujaa.

Petollisia naamioita

Viettelevän synnin houkutus ei ole Joffen sovituksen ydintä vaan naamiot, joihin ihmiset sonnustautuvat hädissään ja peloissaan. Vielä alussa epäröivä Pinkie karaistuu säälimättömäksi murhaajaksi, hento neiti Rose taas luiskahtaa lojaalisuuteensa takertuvaksi puolisoksi.

Kiltin tytön järkähtämätöntä luottamusta kurjan pojan tunteisiin on silti vaikea ymmärtää, sillä tämän vihainen välinpitämättömyys kumppaniaan kohtaan ilmenee Sam Rileyssa vielä tietoisempana ja näkyvämpänä kuin kirjassa, jopa niin että liikutaan lähellä impulsiivisen mafiasilpojan kliseistä karikatyyriä. Toisaalta luonteen suoraviivaisuus ja tytön lapsellisuus alleviivaavat valheista ja itsepetoksista eläville tilintekoa, jonka juuri melodramaattinen tragedia voi tarjota.

Kiveä kovempi (2010) on siis hämmentävä ja ristiriitainen, tyly ja uhmakas elokuva aiheesta, josta Lars von Trier voisi tehdä naismarttyyriutta siunaavan mestariteoksen. Rakkauden tuskaa, uhrautumisen määrää, kohtalon kovuutta ja petoksen varmuutta monimielisesti puivassa elokuvassa Joffe päätyy samaan ratkaisuun kuin Boulting.

Lopun laiturikohtauksessa gramofonista kuuluva levytys vihjaa vielä yhdestä hetken harhasta vaientaen katsojan onnellisen lopun mahdottomuudesta.

Yle Teema: Kiveä kovempi pe 22.1. klo 21

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

“Eriarvoisuuden kasvu on myrkkyä” — tällaisia muutoksia SDP haluaa ensi vuoden budjettiin

Kuva: Lehtikuva

SDP:n eduskuntaryhmän tänään jättämät talousarvioaloitteet ovat osa puolueen marraskuussa valmistuvaa vaihtoehtoa valtion budjetiksi. SDP vaihtoehtobudjetti lähtee taas siitä, että velkaa otetaan vähemmän kuin hallituksen esityksessä.

SDP:n talousarvioaloitteilla halutaan tehdä muutos muun muassa lasten koulutukseen ja kansalaisten perusturvaan kohdistuviin hallituksen leikkauksiin. Lisäksi panostuksen kasvuun huomioidaan. Aloitteissa esitetään myös työllistämisen määrärahojen sekä nuorisotakuun turvaamista.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoo, että vaikeina aikoina on tärkeä pitää kaikki mukana ja taata kaikkien tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvinvointiin. Lindtmanin mukaan eriarvoisuuden kasvu on pahinta myrkkyä maalle, jossa työttömyys on korkealla tasolla eikä pilkahdusta paremmasta ole näkyvissä.

— Lapsista ja vanhuksista on pidettävä huolta, ja aloitteissa vaadimmekin, että hallituksen esittämät lisäleikkaukset koulutukseen perutaan ja vanhustenhoidon hoitajamitoitusta ei heikennetä. SDP:n vaihtoehdossa panostetaan laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, eikä päiväkotien ja koulujen ryhmäkokoja kasvateta.

SDP:n valtiovarainkunnan vastaavan Pia Viitasen mukaan oikeudenmukaisen yhteiskunnan tärkeä mittari on, että tuloeroja ei kasvateta.

— Siksi aloitteissamme torjutaan hallituksen perusturvaan tekemät indeksileikkaukset, jotka kohdistuvat mm. kansan- ja takuueläkkeisiin, rintamalisiin, lapsilisiin, vähimmäispäivärahoihin ja yleiseen asumistukeen. Lisäksi torjumme hallituksen esittämät työttömyystuvan leikkaukset.

Keskustelua aiheesta

Uudet luvut julki kansanedustajista: Hätkähdyttävä muutos tilastossa

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Kansanedustajien aktiivisuus talousarvialoitteiden tekemisessä on laskenut dramaattisesti kuluvan vuosikymmenen aikana. Toisaalta viime vuoteen verrattuna aloitteita tehtiin lähes sata enemmän.

Kansanedustajat jättivät alustavan laskelman mukaan ensi vuoden budjettia koskien 459 talousarvioaloitetta. Viime vuonna niitä jätettiin 363. Vielä vuonna 2010 kansanedustajat tekivät 1147 talousarvioaloitetta.

Talousarvioaloite on kansanedustajan tekemä aloite, joka sisältää ehdotuksen valtion talousarvioon lisättävästä tai siitä poistettavasta määrärahasta tai muusta päätöksestä.

Talousarvioaloitteet tehdään ja käsitellään kunkin vuoden talousarvioesityksen yhteydessä.

Keskustelua aiheesta

Presidentti Niinistö: Buk-ohjusten hankintasopimuksessa on salassapitosäännöksiä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
LKS 20160930 Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö piti tiedotustilaisuuden Presidentinlinnassa Helsingissä 30. syyskuuta 2016 liittyen Suomessa tehtyihin BUK-ohjusten koeräjäytyksiin. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Presidentti Sauli Niinistö piti tänään iltapäivällä tiedotustilaisuuden liittyen Suomessa tehtyihin Buk-ohjusten koeräjäytyksiin.

Presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomi haluaa auttaa malesialaiskoneen pudottamisen selvittämisessä. Suomi on Niinistön mukaan lähettänyt Hollantiin tutkintaan liittyvää materiaalia useaan otteeseen.

Helsingin Sanomat kertoi aiemmin tänään, että Suomessa tehdyn ohjuskokeen tuloksia ei ole voitu käyttää kansainvälisessä rikostutkinnassa, koska Suomi ei ole antanut siihen lupaa. Rikostutkija Hollannin syyttäjänvirastosta kertoo lehdelle, että Suomen hallitus ei ole antanut lupaa jakaa tuloksia kansainvälisen tutkijaryhmän kanssa.

Niinistön mukaan Suomi on joutunut arvioimaan, onko tietojen ja koeräjäytyksen sirpaleiden lähettäminen kolmannelle osapuolelle vastoin Buk-ohjuksen hankintasopimuksia. Sopimuksessa on kuitenkin salassapitosäännöksiä.

– Tietojen antaminen vaikuttaa luonnolliselta, mutta kauppaoikeuden kannalta se ei ollutkaan sitä, Niinistö sanoi tiedotustilaisuudessa.

Suomi haluaa auttaa malesialaiskoneen pudottamisen selvittämisessä.

Venäjän kanssa ei ole Niinistön mukaan keskusteltu oikeusapupyynnöstä. Pyynnöstä ilmoitettiin Venäjälle, mutta siitä ei keskusteltu.

Päätös oikeusavun antamisesta tehtiin Niinistön mukaan hyvin nopealla aikataululla.

Suomessa tehtiin ohjuksen koeräjäytys lokakuussa 2015. Niinistö kertoi, ettei tiedä, missä räjäytys tehtiin. Mukana paikalla oli hänen mukaansa myös Hollannin viranomaisia.

Hollannin viranomaiset toivoivat oikeusapupyynnössään Suomelta salassapitoa. Nyt asiaa Niinistön mukaan avataan, koska myös Hollannissa asiaa on kommentoitu.

– Luotimme Hollannin viranomaisten vakuutukseen asian pysymisestä salassa, presidentti Niinistö sanoi.

Keskustelua aiheesta

Voiko vanhemman sairausloma rajata päivähoito-oikeutta? – Kansanedustaja sai vastauksen

Kuva: Kari Hulkko
paivahoitohulkko17114

SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd.) kertoi elokuussa Demokraattille lasten päivähoito-oikeuden rajaamisen aiheuttaneen perheiden arkeen ikäviä tilanteita.

Taavitsainen tiesi tapauksia, joissa lapsen päivähoito-oikeutta oli rajattu tilanteissa, joissa perheessä on kaksi kokoaikatyössä käyvää huoltajaa ja toinen on joutunut sairauslomalle.

– On pyydetty toimittamaan päiväkotiin lääkärinlausunto, jossa käy ilmi, jos ei ole kykenevä hoitamaan lastaan, vaan tarvitsee yhä kokopäivähoidon lapselleen sairauslomansa aikana. Näin, vaikka huoltajan työelämästatus on ”kokoaikatyössä”, Taavitsainen sanoi.

Hän teki asiasta opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.) kirjallisen kysymyksen.

“Onko ministerin mielestä oikein, että kokoaikatyössä olevien huoltajien lapsilta rajataan päivähoito-oikeutta, jos huoltaja jää sairauslomalle? Kuinka pitkää sairauslomaa päivähoidon rajaaminen koskee? Alkaako rajaaminen heti ensimmäisestä sairauslomapäivästä?”, Taavitsainen muun muassa kysyi.

Ministerin vastauksen mukaan sairauspoissaolot rinnastuvat vuosilomaan, työajan tasausvapaisiin ja lyhennysvapaisiin sekä muihin vastaaviin lainsäädännön taikka työ- tai virkaehtosopimusten mukaisiin vapaisiin.

Kyse on työsuhteeseen tavanomaisesti kuuluvista tilapäisistä poissaoloista, joiden ei pitäisi vaikuttaa työsuhteen kokoaikaisuuteen, eikä niitä tulisi huomioida arvioitaessa varhaiskasvatusoikeuden laajuutta. “Lapsen huoltajan sairastuessa lapsen varhaiskasvatusoikeus lähtökohtaisesti siis pysyisi ennallaan”, Grahn-Laasonen vastaa.

Hänen mukaansa varhaiskasvatusoikeuden muuttamista vanhemman sairausloman vuoksi ei voi pitää lapsen edun mukaisena.

“Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen vanhemman sairausloman vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista myöskään varhaiskasvatustoiminnan järjestämisen kannalta eikä siitä näkökulmasta, että sairausloma on tarkoitettu ajanjaksoksi, jonka aikana on tarkoitus levätä ja kuntoutua jälleen työkykyiseksi.”

Grahn-Laasonen katsoo myös, että varhaiskasvatuksen järjestäjällä ei ole oikeutta pyytää, saada tai käsitellä lapsen työsuhteessa olevan vanhemman tai muun huoltajan sairauspoissaoloa koskevia lääkärinlausuntoja tai muita vastaavia asiakirjoja.

Presidentin ja ulkoministerin info kohutusta ohjuskokeesta alkaa kello 16.15

Kuva: Lehtikuva/Mikko Stig
LKS 20160823 - Tasavallan presidentti Sauli Niinistö median haastateltavana ulkoministeriön Suurlähettiläspäivillä Helsingissä tiistaina 23. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitää tiedotustilaisuuden Presidentinlinnassa liittyen Suomessa tehtyihin ohjusten koeräjäytyksiin. Infoon osallistuu myös ulkoministeri Timo Soini (ps.).

Tiedotustilaisuuden on määrä alkaa kello 16.15.

Suomessa tehdyn ohjuskokeen tuloksia ei ole voitu käyttää kansainvälisessä rikostutkinnassa, koska Suomi ei ole antanut siihen lupaa, uutisoi Helsingin Sanomat tänään.

Asiasta lehdelle kertoi rikostutkija, ryhmänjohtaja Gerrit Thiry Hollannin syyttäjänvirastosta. Hänen mukaansa Suomen hallitus ei ole antanut lupaa jakaa tietoja rikostutkintaryhmän kanssa.

Keskusrikospoliisista sanottiin HS:lle, että asiassa oikeusapuprosessi on vielä kesken.

Aiemmin viikolla kerrottiin, että Suomessa on tehty ohjuskoe sen selvittämiseksi, millaisella ohjuksella Malaysia Airlinesin Boeing 777 -kone ammuttiin alas Itä-Ukrainassa vuonna 2014.