Latvalalle kovat sakot ja ehdollista – tuomariston päätös korostaa kuljettajan vastuuta rallin onnettomuustilanteissa

Kuva: Pertti Knuuttila
Rallikuva 2 Knuuttila su
Jari-Matti Latvala painoi pään pensaaseen vastoinkäymisiä kohdatessaan. Talli jakoi vain tiedotteen.

Jari-Matti Latvalan ulosajon seurauksia puitiin Monacossa Monte Carlon rallin tuomariston toimesta pitkälle sunnuntain puolelle Suomen aikaa. Kello 02.00 julkaistiin päätös, joka langetti Latvalalle 5 000 euron sakon ja ehdollisen uhkan yhdestä sarjan osakilpailusta sulkemiseksi, mikäli sama sääntörikkomus toistuu.

Katsoja ei tilanteessa loukkaantunut, mikä selvästikin on helpottanut tuomariston asiaan suhtautumista.

Latvalaa, tallipäällikkö Jost Capitoa ja tiimimanageri Sven Smeetsiä tuomaristo kuuli eilen kello 23.15 alkaneessa tuomariston kokouksessa. Tuomaristo piti lausumassaan ja Latvalan auton sisäkameravideon katsottuaan mahdottomana, ettei autokunnan miehistö olisi huomannut osumista katsojaan, joka osui konepeltiin ja tuulilasiin. Näkyvyys autosta mudasta ja vesihöyrystä huolimatta ei ollut niin huono.

Lisäksi Latvala oli pyytänyt WRC-TV:n reportteri Julian Porteria tarkistamaan, oliko katsoja kunnossa erikoiskokeen maalin jälkeen pysähdyttyään korjaamaan ja vaihtamaan vasemman etupyörän tukivartta. Eli Latvala oli saanut tiedon tai oli tietoinen osumisesta katsojaan. Latvala ei kuitenkaan päätöksen mukaan kyennyt tarkasti vastaamaan tuomaristolle, mistä tieto oli peräisin.

Tuomaristo piti lausumassaan ja Latvalan auton sisäkameravideon katsottuaan mahdottomana, ettei autokunnan miehistö olisi huomannut osumista katsojaan.

Tuomariston päätös on linjassa sääntökirjan ja Kansainvälisen autourheilun kattojärjestön FIA:n liikenneturvallisuuskampanjan kanssa.

Se alleviivaa kuljettajan vastuuta onnettomuustilanteissa niin siviililiikenteessä kuin autourheilun suljetuissa nopeuskilpailuissa ja erikoiskokeilla. Onnetonta on, että näin käy MM-sarjan kokeneimmalle kuljettajalle. Periaatteen luulisi olevan kaikkien autourheilun lisenssinhaltijoiden dna:ssa.

Talli tiedotti, Latvala poistui nopeasti Monacosta

Latvala poistui asuinpaikkakunnaltaan Monacosta antamatta haastatteluja kilpailua seuraaville median edustajille. Samaan aikaan kuin kilpailun viimeistä erikoiskoetta ajettiin, Latvala istui lentokoneessa kohti Helsinkiä.

Volkswagenin talli tiedotti kisayhteenvedossa Latvalan sitaatin:

” Kakkoskuljettajani Miikka Anttila ja minä hyväksymme tuomariston päätöksen täydellisesti. Katsojien ja osanottajien turvallisuus on aina ensisijaista kaikissa ralleissa. Miikalla ja minulla ei ole epäilystäkään siitä. Me kadumme erittäin paljon tapahtunutta ja teemme kaiken mahdollisen välttääksemme tämän kaltaisen tapahtumasta uudelleen. Samaan aikaan, olemme tyytyväisiä, että katsoja selvisi tilanteesta ja mitään vakavaa ei tapahtunut.”

Kauden avaus paketissa

Sebastien Ogier nappasi odotetun voiton ja vielä kolme lisäpistettä rallin viimeiseltä erikoiskokeelta, eli täyden 28 pisteen potin.

– Tämä on fantastinen voitto. Neljäs voitto tässä aina vaikeassa rallissa. Tämä ralli oli tiimityötä enemmän kuin koskaan, sanoi ranskalainen maalissa.

Tosin Ogierin voitto oli ”vasta” kolmas MM-sarjaan kuuluneessa Montessa.

Vuonna 2009 hän voitti kisan S2000-luokan Peugeotilla osana rallin IRC-sarjaa. Kolmella peräkkäisellä voitolla Ogier ja kartturi Julien Ingrassia nousevat kunniataulukossa Sandro Munarin, Walther Rörhlin, Tommi Mäkisen ja Sebastien Loebin rinnalle.

– Oli sääli, että Kris (Meeke) joutui keskeyttämään. En haluaisi voittaa näin. Olisin halunnut ajaa kilpaa maaliin asti, muotoili Ogier.

Kisan kakkoseksi ajoi niin ikään Volkswagenia käskevä Norjan Andreas Mikkelsen 1.54,5 hävinneenä ja kolmanneksi Hyundain belgialainen Thierry Neuville 3.17,9 voittajasta. Latvalan nollakisasta johtuen merkkimestaruustilanne on tasan VW:n ja Hyundain välillä, molempien kerätessä 25 pistettä.

Lappi myhäili – paras yksityiskuljettaja

Pieksämäen Esapekka Lappi paistoi kilpaa auringon kanssa Monacon satama-altaan maali-AT:lla. Kisan paras yksityiskuljettaja oli maalissa tyytyväinen, mutta tyylilleen pidättyvä.

– En olisi kyllä sen torstain ja perjantain jälkeen uskonut, että täällä ollaan maalissa luokan kakkosena, tokaisi Lappi.

– Se tuli kuin itsestään kun sai kokemusta näistä teistä ja oloista. Eilen pääsi jo vauhtiin luokan pohja-ajalla ja tänään tiesi, miten rengas toimii, jatkoi Lappi nousten Skodallaan vielä yhden sijan eilisen kolmannesta.

Lappi kertoi kerran aiemmin lähteneensä – kolme vuotta sitten San Remossa – kisaan täysin rauhallisesti, olosuhteisiin tutustuen ja silloinkin lopputulos oli kakkonen. Yleiskilpailussa hän oli lopulta uskomattomasti kahdeksas ja 2.10,2 luokan voittaneelle Fordin Elfyn Evansille jääneenä.

Monten ensikertalainen Teemu Suninen oli lopulta yleiskilpailun 12. ja luokassaan viides. Hän taipui lopulta suomalaisten jäsenten välisissä Lapille 2.58,8.

Max Vatanen ei onnistunut uusimaan viime vuotista luokkavoittoaan, vaan joutui taipumaan neljänneksi. Parhaimmillaan hän oli toisena.

– Tämä on aina vaikea kilpailua. Lunta ja jäätä vain kaipaamaan. Ne olisivat olleet minulle eduksi, tuumi Brittein saarten mestaruussarjan tällä kaudella ajava Vatanen.

Monten WRC3-luokan voittajaksi ajoi norjalainen Ole Christian Veiby Lievestuoreelta operoivan Eero Räikkösen Printsportin Citroen C3:lla.

– Kilpailu oli hieno ja tunne täällä maalissa on uskomaton. Kisa oli ongelmaton, auto toimi koko ajan. Vain yksi rengasrikko, kuittasi Veiby.

Citroen valmistautuu kauteen 2017 verhon takana

Citroenin tallipäällikkö Yves Matton harmitteli Kris Meeken huonoa onnea ja keskeytystä. Talli ei aja tänä vuonna täyttä MM-sarjaa, eikä siis kilpaile merkkimestaruudesta.

– Meidän ensi vuoden automme on vielä salaisuus. Sen merkki on Citroen, mutta malli täysin uusi, joka julkaistaan ja tulee tuotantoon vasta kesällä. Meillä on valmistelut pitkällä, sanoi Matton.

– Kesällä testaamme myös Suomessa, hän jatkoi. Testejä on ajamassa yhteensä neljä kuljettajaa.

MM-sarjan seuraava osakilpailu ajetaan kolmen viikon päästä Ruotsissa, pääpaikkana Karlstad. Tosin reitin erikoiskokeita ajetaan Norjan puolella.

Demariristeilyllä innostettiin väkeä kyselemään sotesta – Haataiselta vakava viesti hallitukselle

Kuva: Kari Hulkko

 

-Perusterveydenhuollon palveluihin tarvitaan Suomessa päivitetty hoitotakuu, vaatii kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen. Haatainen puhui asiasta SDP:n kuntavaaliristeilyllä tänään.

– Suomen terveydenhuollon todellinen ongelma ei ole sen laatu, vaan hidas hoitoon pääsy terveysasemilla silloin kun kyse ei ole akuutista tai vakavasta vaivasta. Aika on rahaa terveydenhuollossa. Pieneltäkin tuntuvat vaivat pahenevat vaikeammiksi hoitaa ja se maksaa, totesi Haatainen demareiden risteilyllä lauantaina M/S Baltic Queenillä.

– Terveysasemalle pääsyn hoitotakuu on laitettava ajan tasalle, tätä ihmiset odottavat. Nopeampi hoitoon pääsy on mahdollista turvata lainsäädännöllä kaikille, esittää Haatainen.

Hoitotakuulla tarkoitetaan terveydenhuoltolaissa määriteltyjä määräaikoja, joiden puitteissa kansalaisilla on oikeus saada terveyspalveluita. Hoitotakuuajat ovat kuitenkin usein pitkiä ja voivat ketjuttua, jos samalla henkilöllä on useita eri sairauksia.

Haatainen lähettääkin hallitukselle terveiset heittää romukoppaan sote-uudistukseen sisältyvän pakkoyhtiöittämisen ja palvelutuotannon massiivisen yksityistämisen.  Sen sijaan esiin on nostettava todelliset ongelmat.

– Veroeuromme pitää käyttää hoitoon pääsyn varmistamiseen, jossa julkisen tukena tarvitaan yksityistä ja kolmannen sektorin palveluita.

Risteilyn aloittaneella demareiden soteristeilyllä puhuivat myös Hanna Tainio ja Anneli Kiljunen. Tainio kävi läpi osin järkyttäviäkin sotenumeroita, kuntavero esimerkiksi laskee 7,5 prosenttiin, mutta vastaavasti muut verot nousevat. Päärooliin nousevat ulkomaille valuvat soterahat ja veroparatiisit.

Anneli Kiljusen mukaan sosiaali- ja terveysalan järjestöt on tyystin unohdettu koko uudistuksesta.

 

 

Hyssälän Kela-paikalle tunkua – hakijoiden joukossa Paivi Räsänen ja VM:n budjettipäällikkö

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
lks 20160827  LKS 20151118  Kristillisten kansanedustaja Päivi Räsänen    eduskunnan  täysistunnossa 18. marraskuuta 2015. 

 LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Hakijoiden joukossa on muun muassa entinen sisäministeri, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.). Kristillisdemokraattien puheenjohtajana Räsänen toimi 2004–2015.

Kelan pääjohtajan paikkaa tavoittelee 20 hakijaa.

Joukossa ovat muun muassa entinen sisäministeri, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.), valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, Kelan johtaja, kokoomustaustainen Kuntaliiton entinen toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran ylijohtaja Hannu Rossilahti.

Paikkaa hakevat myös sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Outi Antila, Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Elli Aaltonen, vakuutuspiirin johtaja Arto Rautio Kelasta, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari sekä professori Lasse Lehtonen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.

Muita hakijoita ovat diplomi-insinööri Asko Eerola, diplomi-insinööri Karo Halme, proviisori Tapio Heilala, sosiaalityöntekijä Markku Kekäläinen, lääketieteen lisensiaatti Heikki Kenttä, järjestösihteeri Reima Kultalahti, toimistosihteeri Mikko Naakka, henkilöstöjohtaja Arja Salin, työterveyslääkäri Samu Suominen, chef engineer Jarkko Taavela ja merkonomi Erja Tennilä.

Hakuaika tehtävään päättyi vuorokauden vaihtuessa.

Kelalle haetaan uutta pääjohtajaa Liisa Hyssälän jäädessä paikalta eläkkeelle vuodenvaihteessa.

SDP:n Taavitsainen: Saavatko munuaissyöpää sairastavat parhaan mahdollisen hoidon asuinpaikastaan riippumatta ?

Kuva: Jukka-Pekka Flander

SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen on huolissaan munuaissyöpää sairastavien potilaiden yhdenvertaisesta ja hyvästä hoidosta eri puolella Suomea.

Hän on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveysministerille.

Taavitsainen kysyy, saako jokainen munuaissyöpään sairastunut parhaan mahdollisen hoidon asuinpaikastaan riippumatta ja mitä ministeri aikoo tehdä, jotta kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuu kalliiden lääkehoitojen osalta kaikkialla Suomessa.

Hän muistuttaa, että munuaissyöpään sairastuu vuosittain Suomessa noin 1000 ihmistä. Täsmälääkkeet ovat kuitenkin kalliita, mutta tällä hetkellä Kela-korvattavia,  yleensä ylemmän erityskorvausluokan mukaisesti sataprosenttisesti lääkkeen hinnasta. Näin jokainen potilas on pystynyt hankkimaan lääkkeensä, mikä on turvannut potilaiden lääkehoidon yhdenvertaisuuden.

— Tutkimus ja lääkehoito edistyvät nykyään nopeasti. Uusien kalliiden lääkkeiden saatavuus potilaille on sairaalakohtaista. Jos lääkehoito tehdään tiputuksena sairaalassa, sen kustannukset jäävät sairaalan suoritettavaksi. Sairaaloihin kohdistuu painetta priorisoida lääkkeiden saajia, mikä on erittäin huolestuttava kehityssuunta potilaiden yhdenvertaisuuden kannalta, Taavitsainen sanoo.

— Kansalaisille vakuutetaan, että ketään hoitoa tarvitsevaa ei jätetä hoitamatta. Munuaissyöpää sairastavat ja heidän läheisensä ovat kuitenkin hyvin huolestuneita sairaaloiden priorisointipaineiden vaikutuksista lääkehoidon saatavuuteen, Taavitsainen kertoo.

– Jos myös sairaalassa annettavien lääkkeiden osalta myönnettäisiin Kela-korvauksen tapainen korvaus, vähentäisi se vakavasti sairaiden potilaiden huolta heille elintärkeästä hoidosta. Potilas voisi luottaa siihen, että sairaala tekee hoitolinjauksen ilman kustannuskysymysarviointia ja jokainen potilas saisi yhtä hyvän hoidon, Taavitsainen ehdottaa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

“Terveydenhuollon todellinen ongelma ei ole sen laatu”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Perusterveydenhuollon palveluihin tarvitaan Suomessa päivitetty hoitotakuu, vaatii kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen.

— Suomen terveydenhuollon todellinen ongelma ei ole sen laatu, vaan hidas hoitoon pääsy terveysasemilla silloin, kun kyse ei ole akuutista tai vakavasta vaivasta. Aika on rahaa terveydenhuollossa. Pieneltäkin tuntuvat vaivat pahenevat vaikeammiksi hoitaa ja se maksaa.

— Terveysasemalle pääsyn hoitotakuu on laitettava ajan tasalle, tätä ihmiset odottavat. Nopeampi hoitoon pääsy on mahdollista turvata lainsäädännöllä kaikille, esittää Haatainen.

Hoitotakuulla tarkoitetaan terveydenhuoltolaissa määriteltyjä määräaikoja, joiden puitteissa kansalaisilla on oikeus saada terveyspalveluita. Hoitotakuuajat ovat kuitenkin usein pitkiä ja voivat ketjuttua, jos samalla henkilöllä on useita eri sairauksia.

Haatainen lähettääkin hallitukselle terveiset heittää romukoppaan sote-uudistukseen sisältyvän pakkoyhtiöittämisen ja palvelutuotannon massiivisen yksityistämisen.  Sen sijaan esiin on nostettava todelliset ongelmat.

— Veroeuromme pitää käyttää hoitoon pääsyn varmistamiseen, jossa julkisen tukena tarvitaan yksityistä ja kolmannen sektorin palveluita.

Keskustelua aiheesta

Kovaa puhetta ex-ministeriltä Suomen yrittäjille: “Kaikkea liikkuvaa ammutaan ja valitellaan valtioneuvoston linnan edustalla”

Kuva: Jari Soini

SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen sanoo kannanotossa, että ilman niin sanottua kilpailukykysopimusta ja kolmikantakonseptin uuspaluuta syksy olisi näyttäytynyt työmarkkinoiden suurena epävarmuutena, ilmapiirin kiristymisenä ja lisäleikkausuhkina. Hänen mukaansa kiky-venettä ei pidä heiluttaa.

— Kilpailukykysopimuksen arvo on sen sisällössä, mutta myös siinä, että sopimuspolitiikan tekemisen perusrakenteita ei murrettu. Tällainen poliittinen pyrkimys näkyi erityisesti kokoomuksen supermarkkinaedustajien toiveissa ja tutuksi vuosikymmenten aikana tulleissa Suomen yrittäjien linjauksissa.

— Se mikä SY:n politiikassa on Jussi Järventauksen ajoista muuttunut, on tapa tuoda pyrkimyksiä esille. Kaikkea liikkuvaa ammutaan ja valitellaan valtioneuvoston linnan edustalla, että meitä ei kuunneltu.

Suomen yrittäjiä johtaa nyt Mikael Pentikäinen.

Ihalaisen mukaan budjettiriiheen valmistautuvan hallituksen kannattaa vaalia luottamukseen rakentuvaa yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

— Työttömyyteen suunnattujen varojen saamista työllisyys ja koulutuspolitiikan aktiivisen käyttöön löytyy varmasti myös yhteisiä näkemyksiä, joiden eteen SDP on tehnyt lukuisia esityksiä mm. Rinteen malli.

Ihalainen sanoo myös, että on hyvä, että työministeri Jari Lindström (p.s) on tarttunut SDP:n esitykseen 60 vuotta täyttäneiden, yli viisi vuotta työttömänä olleiden henkilöiden pääsystä eläketuen piiriin. Sen sijaa”nyt ei ole tarve eikä perusteita” tehdä uusia leikkauksia työttömyysturvaan eikä heikentää työlainsäädäntöä.

Ihalaisen mukaan taloudellisen kasvun ajuriksi Suomessa pitää aikaansaada kaikille työpaikoille ulottuva kansallinen tuottavuuden nostamisohjelma.

Keskustelua aiheesta