Latvalalle kovat sakot ja ehdollista – tuomariston päätös korostaa kuljettajan vastuuta rallin onnettomuustilanteissa

Kuva: Pertti Knuuttila
Jari-Matti Latvala painoi pään pensaaseen vastoinkäymisiä kohdatessaan. Talli jakoi vain tiedotteen.

Jari-Matti Latvalan ulosajon seurauksia puitiin Monacossa Monte Carlon rallin tuomariston toimesta pitkälle sunnuntain puolelle Suomen aikaa. Kello 02.00 julkaistiin päätös, joka langetti Latvalalle 5 000 euron sakon ja ehdollisen uhkan yhdestä sarjan osakilpailusta sulkemiseksi, mikäli sama sääntörikkomus toistuu.

Katsoja ei tilanteessa loukkaantunut, mikä selvästikin on helpottanut tuomariston asiaan suhtautumista.

Latvalaa, tallipäällikkö Jost Capitoa ja tiimimanageri Sven Smeetsiä tuomaristo kuuli eilen kello 23.15 alkaneessa tuomariston kokouksessa. Tuomaristo piti lausumassaan ja Latvalan auton sisäkameravideon katsottuaan mahdottomana, ettei autokunnan miehistö olisi huomannut osumista katsojaan, joka osui konepeltiin ja tuulilasiin. Näkyvyys autosta mudasta ja vesihöyrystä huolimatta ei ollut niin huono.

Lisäksi Latvala oli pyytänyt WRC-TV:n reportteri Julian Porteria tarkistamaan, oliko katsoja kunnossa erikoiskokeen maalin jälkeen pysähdyttyään korjaamaan ja vaihtamaan vasemman etupyörän tukivartta. Eli Latvala oli saanut tiedon tai oli tietoinen osumisesta katsojaan. Latvala ei kuitenkaan päätöksen mukaan kyennyt tarkasti vastaamaan tuomaristolle, mistä tieto oli peräisin.

Tuomaristo piti lausumassaan ja Latvalan auton sisäkameravideon katsottuaan mahdottomana, ettei autokunnan miehistö olisi huomannut osumista katsojaan.

Tuomariston päätös on linjassa sääntökirjan ja Kansainvälisen autourheilun kattojärjestön FIA:n liikenneturvallisuuskampanjan kanssa.

Se alleviivaa kuljettajan vastuuta onnettomuustilanteissa niin siviililiikenteessä kuin autourheilun suljetuissa nopeuskilpailuissa ja erikoiskokeilla. Onnetonta on, että näin käy MM-sarjan kokeneimmalle kuljettajalle. Periaatteen luulisi olevan kaikkien autourheilun lisenssinhaltijoiden dna:ssa.

Talli tiedotti, Latvala poistui nopeasti Monacosta

Latvala poistui asuinpaikkakunnaltaan Monacosta antamatta haastatteluja kilpailua seuraaville median edustajille. Samaan aikaan kuin kilpailun viimeistä erikoiskoetta ajettiin, Latvala istui lentokoneessa kohti Helsinkiä.

Volkswagenin talli tiedotti kisayhteenvedossa Latvalan sitaatin:

” Kakkoskuljettajani Miikka Anttila ja minä hyväksymme tuomariston päätöksen täydellisesti. Katsojien ja osanottajien turvallisuus on aina ensisijaista kaikissa ralleissa. Miikalla ja minulla ei ole epäilystäkään siitä. Me kadumme erittäin paljon tapahtunutta ja teemme kaiken mahdollisen välttääksemme tämän kaltaisen tapahtumasta uudelleen. Samaan aikaan, olemme tyytyväisiä, että katsoja selvisi tilanteesta ja mitään vakavaa ei tapahtunut.”

Kauden avaus paketissa

Sebastien Ogier nappasi odotetun voiton ja vielä kolme lisäpistettä rallin viimeiseltä erikoiskokeelta, eli täyden 28 pisteen potin.

– Tämä on fantastinen voitto. Neljäs voitto tässä aina vaikeassa rallissa. Tämä ralli oli tiimityötä enemmän kuin koskaan, sanoi ranskalainen maalissa.

Tosin Ogierin voitto oli ”vasta” kolmas MM-sarjaan kuuluneessa Montessa.

Vuonna 2009 hän voitti kisan S2000-luokan Peugeotilla osana rallin IRC-sarjaa. Kolmella peräkkäisellä voitolla Ogier ja kartturi Julien Ingrassia nousevat kunniataulukossa Sandro Munarin, Walther Rörhlin, Tommi Mäkisen ja Sebastien Loebin rinnalle.

– Oli sääli, että Kris (Meeke) joutui keskeyttämään. En haluaisi voittaa näin. Olisin halunnut ajaa kilpaa maaliin asti, muotoili Ogier.

Kisan kakkoseksi ajoi niin ikään Volkswagenia käskevä Norjan Andreas Mikkelsen 1.54,5 hävinneenä ja kolmanneksi Hyundain belgialainen Thierry Neuville 3.17,9 voittajasta. Latvalan nollakisasta johtuen merkkimestaruustilanne on tasan VW:n ja Hyundain välillä, molempien kerätessä 25 pistettä.

Lappi myhäili – paras yksityiskuljettaja

Pieksämäen Esapekka Lappi paistoi kilpaa auringon kanssa Monacon satama-altaan maali-AT:lla. Kisan paras yksityiskuljettaja oli maalissa tyytyväinen, mutta tyylilleen pidättyvä.

– En olisi kyllä sen torstain ja perjantain jälkeen uskonut, että täällä ollaan maalissa luokan kakkosena, tokaisi Lappi.

– Se tuli kuin itsestään kun sai kokemusta näistä teistä ja oloista. Eilen pääsi jo vauhtiin luokan pohja-ajalla ja tänään tiesi, miten rengas toimii, jatkoi Lappi nousten Skodallaan vielä yhden sijan eilisen kolmannesta.

Lappi kertoi kerran aiemmin lähteneensä – kolme vuotta sitten San Remossa – kisaan täysin rauhallisesti, olosuhteisiin tutustuen ja silloinkin lopputulos oli kakkonen. Yleiskilpailussa hän oli lopulta uskomattomasti kahdeksas ja 2.10,2 luokan voittaneelle Fordin Elfyn Evansille jääneenä.

Monten ensikertalainen Teemu Suninen oli lopulta yleiskilpailun 12. ja luokassaan viides. Hän taipui lopulta suomalaisten jäsenten välisissä Lapille 2.58,8.

Max Vatanen ei onnistunut uusimaan viime vuotista luokkavoittoaan, vaan joutui taipumaan neljänneksi. Parhaimmillaan hän oli toisena.

– Tämä on aina vaikea kilpailua. Lunta ja jäätä vain kaipaamaan. Ne olisivat olleet minulle eduksi, tuumi Brittein saarten mestaruussarjan tällä kaudella ajava Vatanen.

Monten WRC3-luokan voittajaksi ajoi norjalainen Ole Christian Veiby Lievestuoreelta operoivan Eero Räikkösen Printsportin Citroen C3:lla.

– Kilpailu oli hieno ja tunne täällä maalissa on uskomaton. Kisa oli ongelmaton, auto toimi koko ajan. Vain yksi rengasrikko, kuittasi Veiby.

Citroen valmistautuu kauteen 2017 verhon takana

Citroenin tallipäällikkö Yves Matton harmitteli Kris Meeken huonoa onnea ja keskeytystä. Talli ei aja tänä vuonna täyttä MM-sarjaa, eikä siis kilpaile merkkimestaruudesta.

– Meidän ensi vuoden automme on vielä salaisuus. Sen merkki on Citroen, mutta malli täysin uusi, joka julkaistaan ja tulee tuotantoon vasta kesällä. Meillä on valmistelut pitkällä, sanoi Matton.

– Kesällä testaamme myös Suomessa, hän jatkoi. Testejä on ajamassa yhteensä neljä kuljettajaa.

MM-sarjan seuraava osakilpailu ajetaan kolmen viikon päästä Ruotsissa, pääpaikkana Karlstad. Tosin reitin erikoiskokeita ajetaan Norjan puolella.

Li Andersson, 29: ”On epäreilua, että miesten ja naisten ulkonäköstandardit ovat niin erilaiset”

Kuva: Nora Vilva

Näen peilikuvastani sekä sukuni ja perheeni, että myös työelämäni. Kyllä se näkyy kasvoilta, kun tekee paljon töitä ja matkustaa. Tuntuu siltä, että miehille on sallittua näyttää väsyneeltä, mutta naisten odotetaan aina olevan täysin tiptop. Olen päättänyt etten välitä siitä. On epäreilua, että miesten ja naisten ulkonäköstandardit ovat niin erilaiset.

Kun kasvot ovat paljon esillä julkisuudessa, niin tavallaan koko ulkonäköasiaan tulee etäisyyttä.

Äidilläni on tapana sanoa, että hän ei suostu hankkimaan ryppyvoiteita, koska hänen mielestään eletty elämä saa näkyä kasvoilta. Minulla on sama suhtautuminen peilikuvaani ja kasvoihini. On siistiä nähdä suvun piirteitä omissa kasvoissaan. Mitä vanhemmaksi tulen, sen vahvemmin tunnistan omista piirteistäni isoäitini sen näköisenä, miltä hän näyttää valokuvissa nuorena. Siitä tulee sellainen yhteenkuuluvuuden tunne.
Kun kasvot ovat paljon esillä julkisuudessa, niin tavallaan koko ulkonäköasiaan tulee etäisyyttä. Jossain vaiheessa siitä ei enää hirveästi välitä, koska esillä on niin paljon sekä hyviä että huonoja kuvia. Ei sitä enää edes reagoi, vaikka törmää omaan kuvaansa jossain.

Nykymedia pyörii vahvasti henkilötarinoiden kautta, mikä tarkoittaa, että tietyt persoonat saavat paljon näkyvyyttä politiikassa.

Politiikan henkilöityminen on asia mikä mietityttää paljon. Koen sen aika ongelmallisena. Nykymedia pyörii vahvasti henkilötarinoiden kautta, mikä tarkoittaa, että tietyt persoonat saavat paljon näkyvyyttä politiikassa. Se ei valitettavasti aina korreloi ihmisten tekemän työn määrän kanssa. Eduskunnassa on paljon osaavia edustajia, jotka eivät juurikaan näy julkisuudessa.

 

Li Andersson on kansanedustaja ja vasemmistoliiton puheenjohtaja.

 

Teksti: Nora Vilva
Juttu ilmestyi ensin Demokraatin viikkolehdessä torstaina 2.11.2016.

Keskustelua aiheesta

Näyttelijöillä karmeita kokemuksia: ”Teatterinjohtaja tarttui kiinni rintoihini”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

– Muutama miespuolinen työtoveri on hipelöinyt takapuolta ja rintoja, suudellut väkisin, pitänyt fyysisesti kiinni rajoittaen liikkumista, työntänyt jotain keppiä hameen alle ja nostellut hametta.

Näin kirjoittaa noin 45-vuotias naisnäyttelijä STT:n ja Näyttelijäliiton kyselyssä seksuaalisesta häirinnästä ja ahdistelusta. Samankaltaisia kokemuksia jakavat kymmenet kyselyyn vastanneet näyttelijät.

Avoimeen lomakkeeseen vastasi lähes 150 näyttelijää, joista yli 120 oli kokenut jonkinlaista seksuaalista ahdistelua tai häirintää työssään. Puolet oli kokenut fyysistä häirintää, kuten takapuolen läpsimistä ja kourimista, rintojen puristelua ja käsien tunkemista housuihin.

Silmiinpistävää on, miten moni on kokenut selkeää ja karkeaa fyysistä ahdistelua, jopa päälle käymistä.

– Odotin menoa näyttämölle verhoissa, joiden takana istui lapsiyleisö. Teatterijohtaja tuli sinne ja tarttui kiinni rintoihini. En voinut reagoida mitenkään, koska yleisö oli siinä verhon takana, noin 55-vuotias nainen kertoo.

Vastaukset eivät yllätä Näyttelijäliitossa.

Moni vastaajista kertoo, että näyttelijän työhön kuuluvaa fyysistä läheisyyttä on käytetty hyväksi ja menty pidemmälle kuin kohtaus olisi vaatinut.

– Vastanäyttelijä kourii teatteriharjoituksissa oikeasti ja syvältä haaroväliäni, vaikka isolla lavalla reiden koskeminen olisi riittänyt, noin 30-vuotias nainen kertoo.

Moni kertoo lääppimisestä lavalla, kulisseissa ja harjoituksissa. Kiinni tarttumisen lisäksi on pyydetty olemaan alasti, vaikkei se liity mitenkään kohtaukseen. Sanallinen ahdistelu on ulkonäöstä huomauttelemista ja asiaankuulumattomia seksuaalissävytteisiä kommentteja, jotka on puettu vitsin muotoon. Moni on saanut myös suoria seksiehdotuksia.

Vastaukset eivät yllätä Näyttelijäliiton toiminnanjohtajaa Elina Kuusikkoa, mutta hän sanoo olevansa tulokseen pettynyt.

– Nimenomaan siitä, että se edelleenkin tuntuu olevan alalla noin yleistä. Olisi toivonut, ettei siellä olisi nuoria.

Kaikki pelkäävät mainettaan.

Ahdistelijat ovat olleet näyttelijäkollegoita, mutta myös ohjaajia ja muita esimiehiä. Moni kertoo, ettei ole osannut tai uskaltanut reagoida mitenkään.

Vaikeneminen on yleistä ja siihen vaikuttaa alan pätkätyöluonne, Kuusikko kertoo.

– Kaikki pelkäävät mainettaan. Sitä, ettei saa seuraavia keikkoja, ei saa rooleja. Silloin ohjaajalta saatetaan sallia sellaista, mitä ei normaalissa tilanteessa sallittaisi.

Keski-ikäinen naisnäyttelijä kertoo menettäneensä nuorena elokuvaroolin, koska ei tanssinut hitaita ohjaajan kanssa.

– Tämän hän itse kertoi syyksi, miksi hylkäsi minut elokuvasta.

Yllättävän iso osa tapauksista voisi täyttää rikoksen tunnusmerkit, kuten seksuaalisen ahdistelun, tai jotain vakavampaakin.

– Juopunut vanhempi työtoverini tunkeutui vapaapäivän iltana kotiini ”maksamaan pienen vippinsä”. Hän halusi kiittää luonnossa. Siinä sitten kiertelimme meidän ruokapöytäämme, minä karkuun ja hän perässä. Kyllä siinä oli ihan tosi kyseessä.

Nainen kertoo saaneensa miehen viimein itse ulos asunnosta, jolloin mies haukkui häntä huoraksi.

Ahdistelusta kertoo myös kuusitoista miesnäyttelijää. Kourijat ovat olleet niin naisia kuin miehiä.

– Vanhemmat miehet kourivat. En ole itse homoseksuaali. Kerran koekuvauksissa naispuolinen ohjaaja pyysi riisuutumaan. En tänä päivänä tiedä, miksi, kertoo noin 45-vuotias miesnäyttelijä.

STT–TUULI OIKARINEN

Näin kansa arvioi kuntaa työnantajana: Turvallinen, mutta palkkataso vaatimaton

Kuva: Kari Hulkko

Kansalaiset arvioivat, että kunta on työnantajana turvallinen ja työolosuhteet kunnissa ovat hyvät. Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyyn vastanneiden mielestä kunta-alan palkkataso on kuitenkin vaatimaton.

Vastanneet arvioivat myös, että henkilöstön vaikutusmahdollisuudet työhön, mahdollisuudet edetä uralla ja kunta-alan töiden tuottavuus ja tehokkuus ovat kehnonpuoleisia. Lähes joka toinen vastaaja arvioi, että kunta-alan palkkataso on lähinnä huono. Monet vastaajista katsoivat kuitenkin, että kunta-alan palkkaus on riittävän hyvä.

Kunta-alan työolosuhteita piti erittäin tai melko hyvinä 64 prosenttia vastaajista. Lähes yhtä moni arvioi, että kunta-alan työpaikat ovat varmoja ja pysyviä, ja että sukupuolten tasa-arvo toteutuu hyvin.

Kyselyssä tiedusteltiin myös kunta-alan työntekijöiden näkemyksiä. Kuntatyöntekijät pitivät suurimpina ongelmina palkkausta, mahdollisuuksia edetä uralla ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia. Kuntien palveluksessa olevista lähes joka toinen on tyytymätön esimiestyöhön ja johtamiseen.

Kantar TNS:n kyselyyn vastasi yhteensä 1 000 ihmistä. Virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

”Epäilin, pärjääkö uusi filmatisointi edeltäjille, mutta joudun sanomaan” – Heinäluoma antoi arvionsa uudesta Tuntemattomasta

Kuva: Tommi Hynynen © Elokuvaosakeyhtiö Suomi 2017

SDP:n kansanedustajat ovat vakuuttuneita Aku Louhimiehen ohjaamasta uudesta Tuntemattoman sotilaan versiosta.

Eero Heinäluoma kehuu elokuvaa Facebookissa mielettömän hienoksi ja koskettavaksi.

– Epäilin, pärjääkö uusi filmatisointi edeltäjille, mutta joudun sanomaan: Tuntematon on VUODEN elokuva, Heinäluoma päivittää.

Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta on myös pitänyt näkemästään.

– Kävimme eduskunnan kanssa katsomassa uuden Aku Louhimiehen ohjaaman Tuntemattoman sotilaan. Itketti, vavisutti, kosketti. Elokuva tulee jäämään suurten elokuvien joukkoon. Kiitos ja valtavasti onnitteluja kansallistarinamme hienosta toteutuksesta.

Kansanedustaja Sirpa Paateron mielestä Louhimiehen Tuntematon sotilas on vaikuttava ja riittävästi erilainen.

Keskustelua aiheesta

Sipilä Suomen Yrittäjien juhlassa: Paikallisessa sopimisessa mentävä eteenpäin

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) jakoi Valtakunnallisten yrittäjäpäivien pääjuhlassa Suomen Yrittäjien huolen siitä, että paikallisessa sopimisessa ei ole päästy riittävästi eteenpäin.

– Asioita pitää pystyä sopimaan enemmän yrityksen sisällä. Se on päivän selvä asia. Suomi on paikallisessa sopimisessa kaukana jäljessä kilpailijamaitaan, Sipilä sanoi valtioneuvoston tiedotteen mukaan.

– Suomen on ol­ta­va ket­te­räm­pi ja no­pe­am­pi sel­viy­ty­mään eteen tulevista haasteista. Heti kun Suomi100 -juhlat loppuvat, järjestän 8. joulukuuta seminaarin Kohti seuraavaa sataa. Tilaisuudessa etsitään Suomen tärkeimmät kysymykset 2020-luvulle, seuraavalle sadalle vuodelle. Nyt haetaan oikeita kysymyksiä. Haastan Suomen Yrittäjät tuomaan niitä.

– Minulle on äärimmäisen tärkeää, että tämä hallitus jatkaa Suomen uudistamisen ja kehittämisen tiellä koko kautensa loppuun. Kinttaat eivät saa pudota, vaan ta­lous ja työl­li­syys on saa­ta­va kes­tä­väl­le poh­jal­le ja julkinen talous tasapainoon, Sipilä sanoi.

Suomen Yrittäjien Valtakunnallisten yrittäjäpäivien pääjuhla järjestettiin Joensuussa lauantai-iltana 21.10.2017.