Keskustassa kuohuu taas – varoitus murskatappiosta – ”Mielipiteitäni ei otettu mitenkään huomioon”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Keskustan europarlamentaarikko ja kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen ilmoittaa jättäytyvänsä sivuun keskustan puoluevaltuuston, puoluehallituksen ja sen työvaliokunnan työstä. Hän jatkaa EU-parlamentissa keskustan valtuuskunnan jäsenenä.

Väyrynen perustelee ratkaisuaan blogissaan sillä, ettei koe voivansa enää vaikuttaa Suomen linjaan keskustan kautta.

– Tästedes pyrin vaikuttamaan Suomen linjaan hakemalla yhteyttä samanmielisiin suomalaisiin, sekä sitoutumattomiin että eri puolueissa toimiviin, Väyrynen ilmoittaa, mutta ei yksilöi tulevia yhteistyökumppaneitaan.

Yksi ensimmäisistä tehtävistä on Väyrysen mukaan vaikuttaa siihen, että kansalaisaloite Suomen euroerosta saa asianmukaisen käsittelyn eduskunnassa.

Väyrynen moitiskelee kirjoituksessaan hallituksen muodostamista ja paheksuu keskustan henkilövalintoja.

– Keskustan ministeriryhmään ja sen keskeiseen avustajakuntaan tuli vain kokoomusta lähellä olevia liberaaleja. Sama linja toteutui myös eduskuntaryhmän valinnoissa.

Väyrysen mielestä puolueeseen on syntynyt epäpyhä valtapoliittinen liittoutuma. Liberaalit määräävät linjan tukenaan joukko lestadiolaispoliitikkoja, kun taas perinteiset alkiolaiset keskustalaiset on pantu sivuun.

– Koossa on sama joukkue, jolla keskusta koko murskatappion runsaat neljä vuotta sitten, Väyrynen varoittaa.

Hallituksen politiikkaa on Väyrysen mukaan ajautunut väärille linjoille, tervehdyttämään kansantaloutta sisäisen devalvaation ja leikkauspolitiikan avulla, vaikka euroalueesta eroaminen olisi parempi vaihtoehto. Väyrynen kertoo joutuneensa toteamaan, ettei hän kyennyt mitenkään vaikuttamaan tehtyihin ratkaisuihin.

– Pidin yhteyttä lähinnä sähköpostin välityksellä Juha Sipilään, mutta mielipiteitäni ei otettu mitenkään huomioon, Väyrynen toteaa.

Väyrynen ilmoittaa, että hänen ratkaisunsa on henkilökohtainen. Hän sanoo haluavansa nyt uuden alun, jossa hän voi vapauttaa voimavaransa suoraan toimintaan tavoitteidensa hyväksi.

AVAINSANAT

Suomella hyvät saumat YK:n teknologialaboratorioon – ”Asiassa ollaan nyt erittäin pitkällä”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Suomen ja YK:n neuvottelut teknologia- ja innovaatiolaboratorion saamiseksi Espooseen ovat hyvin pitkällä, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) (kuvassa) kertoo.

Mykkäsen mukaan teknologia- ja innovaatiolaboratorion saaminen Suomeen voisi tarjota suomalaisyrityksille hyvän kanavan innovaatioiden saamiseksi mukaan YK:n – esimerkiksi Unicefin ja Unescon – hankkeisiin.

Asia nousi esille eduskunnassa ensi vuoden budjetin lähetekeskustelun yhteydessä, kun keskustelussa oli ulkoministeriön budjetti.

– Neuvottelimme asiasta viime viikolla YK:n hallinnosta vastaavan apulaispääsihteerin kanssa. Voi sanoa, että asiassa ollaan nyt erittäin pitkällä, Mykkänen sanoi eduskunnalle.

Hallitus on varautunut teknologia- ja innovaatiolaboratorion perustamiseen 2,5 miljoonan euron määrärahalla.

Mykkäsen mukaan laboratorion perustaminen YK:ssa on juridisesti erittäin monimutkainen prosessi, mutta hanke pyritään saamaan päätökseen tänä syksynä.

Espoon Otaniemessä toimiva laboratorio työllistäisi Mykkäsen mukaan ensi alkuun noin 10–20 henkeä. Se olisi yksi neljästä YK:n teknologia- ja innovaatiolaboratoriosta eri puolilla maailmaa. Muut laboratoriot olisivat Pohjois-Amerikassa, Aasiassa ja Afrikassa. Pohjois-Amerikan laboratorio toimisi Kalifornian Piilaaksossa.

Laboratorion painopistealoina olisivat koulutusosaaminen, terveysala, kiertotalous, cleantech eli ympäristön kannalta puhdas teknologia sekä rauhanvälityksen mekanismit. Mykkäsen mukaan Suomella on kaikilla näillä aloilla vahvaa osaamista.

YK:n käytäntöjen mukaisesti Suomi rahoittaisi laboratorion toimintaa sen alkuvaiheessa, minkä jälkeen rahoituksesta vastaisi YK.

Mykkäsen mukaan laboratoriolla voi olla suomalaisyrityksille suurikin merkitys.

– Esimerkiksi Tanskassa sijaitsee YK:n hankintakeskus, jonka ansiosta YK:n hankinnat tanskalaisyrityksiltä ovat noin 50-kertaisia suomalaisyrityksiin verrattuna, Mykkänen sanoi STT:lle.

Keskustelua aiheesta

Miksi työ ja työntekijä eivät kohtaa? – Ihalaiselta avaus ongelman ratkaisemiseksi

Kuva: lehtikuva / anni reenpää

Suomen työmarkkinoiden suuri ongelma on se, että työ ja työntekijä eivät löydä toisiaan. Eduskunnan talousvaliokunnan sd-vastaava, kansanedustaja Lauri Ihalainen varoittaa, että ”kohtaanto-ongelma” voi pahimmillaan muodostua kasvun ja työllisyyden pullonkaulaksi.

Syitä ongelmaan on Ihalaisen mukaan monia. Avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat ovat eri aloilla ja alueilla. Työttömien koulutus ei välttämättä vastaa avoimissa työpaikoissa edellytettäviä vaatimuksia ja toiveita.

– Pitkät työttömyysjaksot ovat saattaneet heikentää työttömien työkykyä ja osaamista, Ihalainen listaa.

Ihalaisella on uusi avaus, jolla ongelmaan voisi puuttua. Hänen mielestään nyt pitäisi perustaa laajapohjaisen työryhmän, jonka tehtävänä olisi etsiä toteutuskelpoisia keinoja ongelman ratkaisemiseksi.

Ihalainen ottaisi työryhmään työmarkkinajärjestöjen lisäksi edustuksen keskeisistä ministeriöistä ja kuntaliitosta tai kunnista.

– Työryhmän työn voisi aikatauluttaa siten, että valmiita esityksiä ennen seuraavaa vaalikauden alkua. Tällöin ne voitaisiin ottaa mukaan uuden hallituksen ohjelmaan.

Ihalaisen mielestä keskeistä olisi kääntää negatiivinen rakennemuutos positiiviseksi mahdollisuudeksi. Alueellinen ja ammatillinen liikkuvuus ja perheiden elämäntilanne on otettava paremmin huomioon.

Hän korostaa, että työvoiman liikkuvuutta voidaan myös edistää liikenneratkaisuilla ja rakentamalla kohtuuhintaisia asuntoja pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Tarvitaan myös mittavia panostuksia ammatilliseen peruskoulutukseen sekä uudelleen- ja muuntokoulutukseen.

Ihalainen kaipaa lisäksi kuntarajat ylittäviä tavoitteita ää elinkeino-, investointi- ja koulutuspolitiikassa.

– Pula osaavasta työvoimasta ja korkea työttömyys on kova yhtäaikainen haaste purettavaksi, hän perustelee.

Suomi on vaarassa jäädä globaalissa arvoketjussa sivurooliin.

Ex-työministeri on huolissaan myös siitä, kuinka Suomen viennin kasvu kestää. Hän toivoo hallitukselta rohkeampaa otetta elinkeinopolitiikassa erityisesti korkean teknologian viennin kasvun turvaamiseksi.

– Hallituksen ensi vuoden talousarviossa olisi pitänyt vauhdittaa jykevämmällä otteella erityisesti vientivetoista talouskasvua, investointeja ja työllistämistä.

Hän pelkää, että ilman lisäpanostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen Suomi on vaarassa jäädä globaalissa arvoketjussa sivurooliin.

Ihalainen korostaa, että suomalaisten yritysten pitää uudistua.

– Teollinen murros – kuten uudet digitaaliset liiketoiminnot, tuotteet ja palvelut sekä koneoppimisen ja tekoälyn hyödyntäminen – vaativat yrityksiltä mittavia TKI-investointeja. Vain näin ne menestyvät koko ajan kiristyvässä kilpailussa maailmanmarkkinoilla.

Hän huomauttaa, että TKI-rahoitus on nähtävä investointina tulevaisuuteen, ei kustannuksena.

– Siksi olisi ollut tärkeää, että hallitus olisi tehnyt osansa ja nostanut budjetissa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitusta.

SDP on esittänyt oppositiokaudellaan joka vuosi lisämäärärahoja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoihin. Ihalaisen mukaan sama linja jatkuu.

Ihalaisen mielestä kierto- ja jakamistaloudesta olisi pitänyt tehdä hallituksen mittava kärkihanke. Sen kasvupotentiaali globaalisti on monikertainen biotalouteen verrattuna.

– Kiertotalous on kasvun ja talouden sekä energia- ja ilmastopolitiikan yksi uusi kivijalka. Kiertotalouden talousmallissa materiaalit kiertävät ja säilyttävät arvonsa kasvattaen hyvinvointia.

Ihalainen painottaa, että Suomen tulisi profiloitua kiertotalouden kärkimaaksi. Se toisi Suomelle vaikutusvaltaa EU:n päätöksenteossa.

 

Macron puhui EU:n tulevaisuudesta toista tuntia – ”Liian heikko, hidas, tehoton”

Kuva: Lehtikuva

Ranskan presidentti Emmanuel Macron parjasi odotetussa linjapuheessaan EU:ta heikoksi ja tehottomaksi.

– Tuntemamme Eurooppa on liian heikko, liian hidas ja liian tehoton. Toisaalta vain Eurooppa antaa meille riittävän kapasiteetin toimia maailmassa kohdataksemme sen nykyiset, suuret haasteet, Macron sanoi puhuessaan Sorbonnessa opiskelijoille.

Presidentti ehdotti myös EU:n omien nopean toiminnan joukkojen perustamista vuoteen 2020 mennessä. Macronin mukaan joukot voisivat toimia kansallisten armeijoiden kumppaneina niissä maissa, jotka haluavat osallistua toimintaan.

Toista tuntia kestäneessä puheessaan Macron ehdotti myös Britanniassa ja Ranskassa jo käytössä olevan rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa koko Euroopassa. Macronin mukaan veron tuotot voitaisiin käyttää kehitysapuun. Myös unionin maatalouspolitiikka kaipaisi Ranskan presidentin mukaan uudistusta.

Presidentinkanslian mukaan presidentti oli jo ennen puhettaan keskustellut visioistaan muun muassa EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin sekä Saksan liittokanslerin Angela Merkelin kanssa. Ainakaan Merkel ei heti kättelyssä ollut niille lämmennyt.

Matkantekoon kannattaa varata torstaina aikaa – metroa koeajetaan jälleen

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Nykyisen metron ja länsimetron yhteentoimivuutta testataan koko torstaipäivän. Edellinen vastaava koeajo järjestettiin viime viikolla.

HKL:n mukaan tämä koeajo onnistui kohtuullisesti, vaikka liikenteenohjausjärjestelmän häiriö heijastuikin matkustajaliikenteeseen. HKL on nyt käynyt lävitse edellisten koeajojen häiriöitä ja säätänyt länsimetron sähköjärjestelmää.

HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski pitää lukuisia testiajoja välttämättöminä.

– Niillä ehkäistään tulevia häiriöitä siinä vaiheessa, kun länsimetron liikenne alkaa.

Kuten aiemmissakin koeajoissa matkustajien on poistuttava metrojunista viimeistään Ruoholahdessa. Sekä Vuosaaresta että Mellunmäestä lähtevät junat ajavat kaikkina koeajopäivinä Ruoholahteen asti.

Torstaina koekäytetään jälleen myös uusia laiturinäyttöjä, joita kullekin laiturille on asennettu toistaiseksi yksi. Metrojunan saapumisesta ja määränpäästä kertoo laiturinäyttö, joka on merkitty ”koekäytössä” teippauksella. Muut laiturinäytöt on torstaina sammutettu. Laiturin toisessa päässä junaa odottavat matkustajat eivät tällöin välttämättä näe näyttöä. HKL pahoittelee tätä puutetta.

HKL kehottaa varaamaan matkantekoon hiukan normaalia enemmän aikaa, koska eri syistä aiheutuvat liikennemuutokset ovat aina mahdollisia. Mahdollisista liikennemuutoksista saat tietoa HSL:n internetsivuilta www.hsl.fi, Reittioppaasta sekä matkustajainformaationäytöiltä.

Seuraavat vastaavat koeajot ovat vuorossa ensi viikolla, tämän hetkisen tiedon mukaan tiistaina ja keskiviikkona.

Länsimetron hallinnan siirtoa HKL:lle odotellaan edelleen. Sekä rakennuttaja Länsimetro Oy että HKL kaavailivat viime viikon lopulla, että siirto olisi voinut tapahtua jo tämän viikon alkupuolella.

– Arvio oli vähän liian toiveikas, Lehmuskoski myöntää STT:lle.

– Olemme kuitenkin lähempänä toimintavarmuutta, joka matkustajaliikenteen aloittamiseksi täytyy olla.

Suomen helppo vastata komission vetoomukseen: Pakolaisia tulee kiintiön verran eli 750

Kuva: Lehtikuva

Euroopan komission uusi ehdotus kiintiöpakolaisten ottamisesta on saamassa Suomelta myötämielisen vastaanoton.

Komission odotetaan vetoavan keskiviikkona jäsenmaihin, jotta nämä ottaisivat pakolaisia osana YK-vetoista ohjelmaa. Ohjelmassa on tarkoitus sijoittaa EU-maihin kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, jotka ovat jo saaneet pakolaisaseman eli tarvitsevat kansainvälistä suojelua.

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio kertoo, että Suomi on luvannut komissiolle ottaa ohjelman kautta 750 pakolaista eli vuotuisen pakolaiskiintiön verran.

– Meidän osaltamme vastaaminen oli helppoa, koska meillä on vuotuinen kiintiö, Vuorio sanoo.

Suomi olisi hänen mukaansa ottamassa ensi vuonna 530 syyrialaista, 120 kongolaista sekä 100 erityistä apua tarvitsevaa ihmistä Pohjois-Afrikasta. Kohdennus olisi Vuorion mukaan ollut todennäköisesti sama myös ilman EU:n ehdotusta.

Sisäministeriössä arvioidaan, että komissio tyytyy Suomen lupaukseen. Hallitus olisi näin selviytymässä ainakin tältä osin kuivin jaloin EU:n maahanmuuttosuunnitelmista.

Korvaus on iso, mutta kiintiötä ei nyt saatu nostettua.

Sisäministeriön Vuorio kuitenkin harmittelee, että hallitus ei suostunut ministeriön ehdotukseen nostaa pakolaiskiintiötä.

Keskustelu Suomen pakolaiskiintiöstä on käynyt viime aikoina tiiviinä. Sisäministeriö esitti alkusyksyn budjettineuvotteluissa, että kiintiö nostettaisiin takaisin 1 050:een, mutta hallitus päätti pitää määrän ennallaan.

Vuorio muistuttaa, että Suomi saa jokaista pakolaisena tullutta ihmistä kohti 10 000 euroa EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttorahastosta. Normaalisti summa on 6 000 euroa.

– Korvaus on iso, mutta kiintiötä ei nyt saatu nostettua, Vuorio toteaa.

Pakolaisohjelmat ovat vastaus tarpeeseen luoda turvallisia reittejä Afrikasta ja Lähi-idästä Eurooppaan. Maahanmuuttoa yritetään saada hallintaan, jotta ihmisten ei tarvitsisi antautua salakuljettajien armoille.

EU-maiden solidaarisuutta on kahden viime vuoden aikana mitattu myös turvapaikanhakijoiden siirtojärjestelyllä, joka tuli tiensä päähän tiistaina.

Tulokset eivät ole häävejä, mutta EU-komissio pitää ohjelmaa silti onnistuneena. Italiasta ja Kreikasta on sijoitettu 29 144 ihmistä, vaikka koko ohjelman puitteissa on ollut tarkoitus siirtää 160 000 ihmistä.

Ongelmana on ollut, ettei Italiaan ja Kreikkaan ole tullut riittävästi siirto-ohjelmaan hyväksyttäviä ihmisiä. Ohjelmaan pääsivät vain niiden maiden kansalaiset, joista yli 75 prosenttia on saanut yleisesti turvapaikan. Eniten ohjelmaan otettiin syyrialaisia ja eritrealaisia.

Suomi vastasi EU:n pyyntöön heti ohjelman alussa ja on ottanut lähes lupaamansa määrän, noin 2 000 ihmistä.

STT–ANNIINA LUOTONEN