x

Selvitys: Uutiset yt-neuvotteluista ovat ruokkineet mielikuvaa yritysten ahneudesta

Moni suomalainen näkee kasvavien työttömyyslukujen taustalla myös ahneutta. Asia paljastuu Suomalaisen Työn Liiton teettämästä selvityksestä.

Suomalaisen Työn Liiton teettämän kyselyn mukaan 67 prosenttia suomalaisista on erittäin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän ”yritysten ahneus tekee työttömiä” kanssa.

– Viime vuosien uutiset yt-neuvotteluista ovat ruokkineet monien mielikuvaa yritysten ahneudesta, kuten kyselymmekin osoittaa. Yritysrakenteiden uusiutuminen vaatii kipeitäkin päätöksiä, jolloin joidenkin toimintojen lopettaminen on välttämätöntä, Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala sanoo.

Silti useat yritykset palkkaavat tänä vuonna uusia työntekijöitä. Joillakin aloilla on jopa työvoimapulaa. Esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan mukaan suomalaisiin yrityksiin syntyy tänä vuonna noin 193 000 uutta työpaikkaa ja lähes saman verran tuhoutuu. Viime vuosina valtaosa uusista työpaikoista on syntynyt pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Suomen Yrittäjien pk-yritysbarometrin mukaan lähes 90 prosenttia pk-yrityksistä uskoo voivansa säilyttää luomansa työpaikat.

– Monissa viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu, että pitkällä tähtäimellä menestyvät yritykset luovat yhdessä sidosryhmiensä kanssa arvoa investoiden uuteen. Työntekijöiden osallistaminen yrityksen kehitykseen lisää tutkitusti sekä tuottavuutta että työhyvinvointia. Vastakkainasettelun sijaan työpaikoilla olisi tärkeää rakentaa luottamusta ja miettiä yhdessä, mistä tuleva menestys löytyy ja miten sitä kohti pyritään, Eljala toteaa.

Tutkimus toteutettiin joulukuussa 2015 markkinatutkimusyhtiö CINT Oy:n internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy. Vastaajia oli yhteensä 1018, kohderyhminä olivat 18–70-vuotiaat suomalaiset.

Keskustelua aiheesta

Markuksen evankeliumi uutena käännöksenä suoraan kännykkään – ei tulla painamaan kirjaksi koskaan

Suomen Pipliaseura julkaisee ensimmäisenä maailmassa Markuksen evankeliumin mobiililaitteille.

Suomen Pipliaseura julkaisee uuden suomennoksen Markuksen evankeliumista. DigiMarkus on käännetty alkukielestä suoraan mobiililaitteille; käännöstä ei paineta missään vaiheessa. Käyttäjille palvelu on ilmainen. DigiMarkuksen tekstiin linkittyy myös runsaasti taustamateriaalia.

DigiMarkus avataan käyttäjille Agricola-viikolla 5.4. osoitteessa DigiMarkus.fi. Arkkipiispa Kari Mäkinen lukee DigiMarkusta julkaisupäivänä kännykästä piispainkokouksen alussa.

DigiMarkus on mobiilikansan evankeliumikäännös

DigiMarkus on maailman ensimmäinen alkukielestä suoraan mobiiliympäristöön laadittu evankeliumikäännös. Aluksi luotiin yleiset periaatteet tekstin kääntämiseksi digitaaliseen käyttöympäristöön. Käyttäjälähtöinen kääntäminen on tuottanut raikasta ja ymmärrettävää suomea, jota on helppo lukea tai kuunnella mobiililaitteella. Käännöksessä on pyritty parhaalla mahdollisella tavalla välittämään alkuperäistä merkitystä niin, että se on nykyihmiselle ymmärrettävää. Asioita ja termejä on myös avattu lauseyhteydessään.

DigiMarkus.fi-verkkopalvelussa käännös saa ympärilleen laajan lisämateriaaliaineiston, joka taustoittaa Markuksen evankeliumissa esiintyviä sanoja ja käsitteitä. Kirjautunut käyttäjä voi avainsanoja klikkailemalla lukea esimerkiksi, mitä demonit olivat Uudessa testamentissa tai keitä fariseukset olivat. Lisämateriaalissa on myös paljon kuvia. Raamatunluvun ohessa käyttäjä voi tallentaa omia muistiinpanojaan, tehdä alleviivauksia sekä jakaa raamatunkohtia sosiaaliseen mediaan.

DigiMarkus.fi-verkkopalvelussa julkaistaan myös Agricolan Uusi testamentti vuodelta 1548 editoituna ensi kertaa helposti luettavaan muotoon, nykyistä kirjoitusjärjestelmäämme noudattaen. Muokkaustyön on tehnyt professori emerita Kaisa Häkkinen.

Lisäksi saatavilla on kokonaisuudessaan vuoden 1933/38 raamatunkäännös sekä 1992 kirkkoraamattu apokryfikirjoin. Eri käännöstekstejä voi myös tarkastella rinnakkain.

DigiMarkus on ekumeeninen käännös

DigiMarkus-evankeliumikäännös on aidosti ekumeeninen. DigiMarkuksen käännöstyön seitsemänhenkisessä ohjausryhmässä on ollut mukana paitsi jäseniä yliopistolta myös eri kirkkokuntien edustajia. Katolinen kirkko Suomessa on hankkeessa piispa Teemu Sipon siunauksella. Vastaavasti Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo vahvisti ortodoksien mukanaolon. Mukana on myös evankelis-luterilainen kirkko sekä vapaakristillisten edustus. Työn on rahoittanut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kirkkohallitus, ja se on osa Reformaation merkkivuoden hankkeita.

Kansainvälistä merkittävyyttä

Suomen Pipliaseura kuuluu Yhtyneiden Raamattuseurojen (United Bible Societies) verkostoon, joka on merkittävin raamatunkäännöstyöhön, Raamatun levittämiseen ja raamatunkäytön edistämiseen keskittyvä kansainvälinen toimija. Pilottihankkeella on myös kansainvälistä merkitystä. DigiMarkus on noteerattu mm. Yhtyneiden Raamattuseurojen Publishers’ Convention -tapahtumassa. Raamatun julkaisuun varta vasten rakennetun teknisen alustan on tuottanut Hollannin Pipliaseura

Liittojohtaja kurkistaa ”EK:n ja markkinaliberaalin SOS-hallituksen savuverhon” taakse – nämä korvaukset ja lisät seuraavaksi leikkauslistalla

Kuva: Ilkka Yrjä
– Elinkeinoelämän keskusliiton ja markkinaliberaalin SOS-hallituksen strategia on leikata työvoimakustannuksia, siis työntekijöiden palkkaa, Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas kirjoittaa "Kössin blogissa" liiton verkkosivulla.

Ylityökorvaukset ja sunnuntailisät ovat Rakennusliiton varapuheenjohtajan Kyösti Suokkaan mukaan leikkauslistalla. Suokkaan mukaan tässä käytetään nyt savuverhona menossa olevaa työaikalain kokonaisuudistusta.

– Elinkeinoelämän keskusliiton ja markkinaliberaalin SOS-hallituksen strategia on leikata työvoimakustannuksia, siis työntekijöiden palkkaa. Työaikalain uudistuksella halutaan kuohia ylityökorvaukset, ja jos voimat riittävät, myös sunnuntaityölisät. Tästä käydään varsinainen vääntö, muu tarina on löysää sanahelinää, Suokas kirjoittaa blogissaan.

Kesällä teetettäisiin pitkää päivää ja talveksi pantaisiin lomalappu kouraan.

Suokkaan mukaan liukuvan työajan ja joustavuuden esteenä ovat työnantajat.

– Vuosikymmeniä työehtosopimuksiin erilaisia joustavia työaikoja kynäilleenä olen tullut vakuuttuneeksi, että työ on ollut turhaa. Työnantajat haluavat päättää työajoista yksin. Paikallisen sopimisen lisääminen käsitetään lisääntyväksi oikeudeksi määrätä. Kesällä teetettäisiin pitkää päivää ja talveksi pantaisiin lomalappu kouraan. Eihän tällainen työaikajärjestely toki sopimalla voisi syntyäkään.

Vallasta suistettu presidentti entistä ahtaammalla – ”On olemassa riski todisteiden tuhoamisesta”

Kuva: Lehtikuva

Etelä-Korean syyttäjäviranomaiset haluavat, että maan erotettu presidentti pidätetään. Syyttäjien mukaan on olemassa riski, että Park Geun-hye muuten tuhoaa todisteita.

Oikeuden odotetaan päättävän pidätysmääräyksen antamisesta torstaina.

Parkia on kuulusteltu epäiltynä korruptiosta ja vallan väärinkäytöstä. Hänet erotettiin presidentin tehtävästä parisen viikkoa sitten. Joulukuussa parlamentti päätti hänen viemisestään valtakunnanoikeuteen.

– Suuri määrä todisteita on kerätty tähän mennessä, mutta syytetty kiistää valtaosan syytteistä, ja on olemassa riski todisteiden tuhoamisesta, syyttäjät sanovat lausunnossaan.

Parkin on katsottu sekaantuneen isoon korruptiovyyhteen, jossa lahjusten antamisesta epäillään monialayritys Samsungin perijää Lee Jae-yongia.

Suurten kaupunkien ehdokkaat haluavat lisää halpoja vuokra-asuntoja

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Helsingin kaupupungin vuokra-asuntoja.

Tuoreen Y-Säätiön ja KOVA ry:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan lähes 80 prosenttia yli 100 000 asukkaan kuntien kuntavaaliehdokkaista on sitä mieltä, ettei kunnassa ole riittävästä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Tilanne korostuu Uudellamaalla, jossa 85 prosenttia haluaisi kuntaan lisää asuntoja. Tonttien osoittamista ARA-tuotannolle pidetään tärkeimpänä keinona lisätä asuntomäärää.

– Vastaukset kertovat Suomen kuntien hyvin erilaisesta tilanteesta ja kasvukeskusten pahenevasta asuntopulasta. Ihmisille voi olla mahdotonta ottaa työpaikkaa pääkaupunkiseudulta vastaan, kun riittävän edullista asumismuotoa ei yksinkertaisesti löydy, sanoo Y-Säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen.

– Toivottavasti tutkimuksen tulokset jalostuvat kunnissa todellisiksi päätöksiksi kuntavaalien jälkeen. Nyt tarvitaan konkreettisia toimia. Kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto tarvitsee lisää edullisia tontteja erityisesti kasvavissa kunnissa, Kohtuuhintaisen toteaa vuokra-asumisen edistäjät – KOVA ry:n toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen.

Kuntakoko vaikuttaa vastaukseen: Kaikista vastaajista hieman yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että heidän kunnassaan ei ole riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, kun taas pienissä alle 5 000 asukkaan kunnissa vain 39 prosenttia kokee asuntojen määrän riittämättömäksi. Puolueista ARA-vuokra-asuntojen lisäämistä lähivuosina kannattavat eniten Vasemmistoliitto, SDP ja Vihreät.

Kysyttäessä keinoista lisätä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa lähes puolet vastaajista kannattaa tonttien osoittamista kohtuuhintaiseen vuokra-asumiseen. 39 prosenttia vastaajista haluaisi edellyttää alueita koskevissa kaavoitussopimuksissa osaa tuotannosta toteutettavaksi kohtuuhintaisena vuokra-asuntotuotantona. Vähiten kannatusta keinoista saa täydennyskohteissa tontin kaavoittamisesta perittävien arvonnousua leikkaavien maksujen alentaminen, jota kannattaa vain joka kymmenes vastaaja.

Isoissa kunnissa myönteisiä maahanmuuttajien asuttamiseen

Kyselyssä kartoitettiin myös kuntavaaliehdokkaiden suhtautumista maahanmuuttoon. 53 prosenttia vastaajista suhtautuu erittäin tai jokseenkin myönteisesti maahanmuuttajien ja pakolaisten asuttamiseen omaan kuntaansa. Isommissa kunnissa asuvat vastaajat suhtautuvat myönteisemmin kuin pienemmissä kunnissa asuvat. Vajaa viidennes vastaajista kertoo suhtautumisensa olevan jokseenkin tai erittäin kielteinen.

Vihreät (88 %), RKP (87 %) ja vasemmistoliitto (78 %) suhtautuvat puolueista myönteisimmin pakolaisten ja maahanmuuttajien asuttamiseen kuntaansa. Perussuomalaisista puolestaan 79 prosenttia suhtautuu asiaan jokseenkin tai erittäin kielteisesti.

Aula Research Oy:n toteuttaneeseen kyselytutkimuksen vastasi 7.-14.3 yhteensä 1 871 vuoden 2017 kuntavaaliehdokasta. Kyselyn vuokra-asumista koskeneen osion toimeksiantajina toimivat Y-Säätiö ja KOVA ry.

VVO-yhtymä yllättää: ”Uudistuttuamme yrityksenä uudistamme myös nimemme”

Kuva: Kari Hulkko

VVO-yhtymä Oyj on nyt Kojamo. Nimenmuutoksen taustalla on yhtiön merkittävä uudistuminen. Konsernin emoyhtiö toimii jatkossa asuntojen nimestä erottuvalla uudella nimellä, joka otetaan käyttöön heti.

VVO tiedotti asiasta maanantaina.

Kojamo Oyj keskittyy asuntosijoittamiseen Suomessa ja uudistaa vuokra-asumista.

– Vuokra-asumiseen liittyy paljon vanhaa ajattelua, jonka uudistaminen vaatii rohkeutta. Lumo-verkkokauppa on ollut menestys ja antanut vallan asiakkaalle. Suomi kaupungistuu ja elämämme kansainvälistyy. Kun muutoksen tuulet puhaltavat, tarvitaan raikkaita ajatuksia ja kykyä yllättää asiakkaat iloisesti. Otamme haasteen vastaan. Mielestämme jokaisella on oikeus parempaan kaupunkiasumiseen, toimitusjohtaja Jani Nieminen sanoo.

Nimenmuutoksen taustalla on yhtiössä toteutettu merkittävä uudistuminen. Nyt yhtiö sanoo haluvansa selkeyttää nimenmuutoksella toimintaansa ja vahvistaa kilpailukykyään. Asukkaiden arkeen muutos ei vaikuta.

– 100-vuotiaassa Suomessa olemme suomalaisuudestamme ylpeä yritys. Tehtävänämme on ymmärtää, kuinka ihmiset haluavat tulevaisuudessa asua. Vakaa kannattavuutemme auttaa tarttumaan rohkeasti huomiseen. Uudistuttuamme yrityksenä uudistamme myös nimemme, Nieminen sanoo.

Kojamo tarkoittaa suurta koiraslohta.

Kojamo Oyj on konsernin emoyhtiö ja 4,3 miljardin euron asunto-omaisuuden arvollaan mitattuna Suomen suurin kiinteistösijoittaja. Yhtiön osuus koko vuokra-asuntomarkkinasta on noin 4,2 prosenttia. Lumo tarjoaa asumisen ratkaisuja asiakkaillemme yli 31 000 asunnolla ja VVO-nimi jää käyttöön 3 800 asunnon ei-kaupallisessa vuokrauksessa.

Viiden vuoden aikana konserni on investoinut vapaiden markkinoiden kaupalliseen vuokra-asumiseen lähes 1,5 miljardia euroa. Rakenteille on tullut 3 872 uutta vapaa-rahoitteista asuntoa. Yhtiö on myös ostanut merkittävän määrän asuntoja sekä tuonut asumiseen palvelumuotoilun Lumo-brändiin kuuluvana.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta