Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

60% on vielä kaukana – ”Jokaiselle pitäisi maksaa 1 700 euroa kuussa”

Kuva: Jari Soini
Kaikki eivät saa palkkakakusta riittävää palaa.

Vilkastunut julkinen keskustelu työelämän parantamisesta ja minimipalkkalainsäädännöstä on erittäin tervetullutta, ammattiliitto JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen kiittää.

– Onkin korkea aika puhua siitä, miten edistetään jokaisen oikeutta työhön ja turvattuun toimeentuloon.

Asara-Laaksonen muistuttaa, että Suomessa on paljon pienipalkkaisia työntekijöitä, jotka ansaitsevat alle 1 700 euroa kuukaudessa. On myös aloja, joilla ei ole omaa työehtosopimusta eikä siten myöskään vähimmäispalkkaa.

Euroopan sosiaalisen peruskirjan mukaan kohtuullinen palkka on 60 % kunkin maan kansallisesta keskipalkasta.

– Jos Suomi vihdoinkin sitoutuisi tähän säännökseen, jokaiselle pitäisi maksaa vähintään 10 euron tuntipalkkaa tai 1 700 euroa kuukaudessa.

Asara-Laaksosen mukaan vähimmäispalkkojen nouseminen lisäisi myös tasa-arvoa, koska pienipalkkaisten enemmistö on naisia.

– Vähimmäispalkka ei rapauttaisi työehtosopimusjärjestelmää, vaan jopa vahvistaisi sitä.

Matalapalkkatöiden runsastuminen lisäisi eriarvoisuutta ja köyhyyttä.

SAK:n tavoite on, että työehtosopimusten vähimmäispalkka olisi 1 800 euroa kuukaudessa. Toiseen suuntaan vetävät monet oikeistopoliitikot ja virkamiehet, jotka rummuttavat matalapalkkatyön lisäämistä keinona vahvistaa valtiontaloutta.

– Se keino ei kerta kaikkiaan toimi. Matalapalkkatöiden runsastuminen vain lisäisi eriarvoisuutta ja köyhyyttä. Ostovoima ja kotimarkkinat kärsisivät, Asara-Laaksonen älähtää.

– Samalla merkittävä osa palkkakustannuksista siirtyisi työnantajilta valtion ja veronmaksajien itsensä maksettavaksi, koska matalapalkkaiset ihmiset joutuvat täydentämään toimeentuloaan sosiaaliturvan avulla.

Työehtosopimusten sitovuudesta on pidettävä kiinni jatkossakin, Asara-Laaksonen toteaa.

– Sen rinnalla kohtuullista palkkaa koskeva säännös olisi keino parantaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien työntekijöiden asemaa.

Vähimmäispalkkojen nousulla voitaisiin myös torjua niin sanottuja  keltaisia työehtosopimuksia. Keltaisilla työehtosopimuksilla tarkoitetaan työnantajan perustamien ammattiliittojen tekemiä sopimuksia, joiden tarkoitus on romauttaa palkkoja.

Parhaillaan yritetään rakentaa työllisyyttä edistävää ratkaisua kolmikannassa eli hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken. Asara-Laaksonen toivoo, että tässä yhteydessä otetaan vakavasti työn alle myös vuorotteluvapaajärjestelmän vahvistaminen.

Jos keppi ei auta, niin mitenkäs porkkana? – Helsingissä pohdittiin Pohjois-Korean tulikuumaa tilannetta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Ydinkoekieltosopimusta valvovan järjestön pääsihteeri Lassina Zerbo ja ulkoministeri Timo Soini tapasivat Helsingissä.

Pohjois-Korean tilanteen selvittämiseksi keinot ovat vähissä. Suomessa vieraileva ydinkoekieltosopimusta valvovan järjestön (CTBTO) pääsihteeri Lassina Zerbo ymmärtää kansainvälisen yhteisön turhautumisen, kun Pohjois-Korea jatkaa ohjuskokeitaan pakotteista huolimatta.

Tilanne on huolestuttava, Zerbo sanoo. Hän huomauttaa, että Pohjois-Korean aiemmin tekemät ydinkokeet ovat olleet kerta kerran jälkeen suurempia.

– Jos katsoo viittä heidän tekemäänsä ydinkoetta, niistä näkee selkeästi, kuinka vuonna 2006 tehty testi on paljon pienempi kuin uusin. Se osoittaa, että he ovat parantaneet teknologiaansa, Zerbo sanoo STT:lle.

Pakotteet ovat olleet tehottomia, ja Zerbo arvioi, että Pohjois-Korealle voisi tarjota välistä porkkanaa kepin vaihtoehdoksi. Porkkana voisi olla vakuutus siitä, että maa ei tarvitse ydinasetta vakuutukseksi selviytymiselleen. Zerbon mukaan tämä olisi paikallaan, koska hän epäilee, että Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un saattaa nähdä uhkakuvanaan esimerkiksi diktaattori Muammar Gaddafin kohtalon Libyassa.

Suomi isännöi maanantaina ja tiistaina sotilasliitto Naton joukkotuhoaseiden leviämisen estämisen, asevalvonnan ja aseidenriisunnan konferenssia, johon on kokoontunut laaja joukko kansainvälisiä asiantuntijoita. Pääpuheenaiheina ovat muun muassa kemiallisten aseiden käyttö Syyriassa ja Pohjois-Korean tilanne.

He näyttävät olevan täysin piittaamattomia yhteisistä pelisäännöistä.

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) summaa, että Pohjois-Korean maanantainen ballistinen ohjuskoe on jälleen yksi osoitus kansainvälisen yhteistyön tarpeelle. Hän kuvailee Pohjois-Korean tilannetta hankalaksi paikaksi.

– He näyttävät olevan täysin piittaamattomia kansainvälisistä normeista ja yhteisistä pelisäännöistä.

Soini korostaa, että tilanne on ratkaistava puhumalla. Sotilaallisella puuttumisella voisi olla hänen mukaansa katastrofaalisia seurauksia.

– Tässä tarvitaan yhteistyötä. Kiina olisi merkittävä kumppani tässä, ja tietysti Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean pitäisi päästä jollain aikavälillä keskusteluihin keskenään.

Myös Lassine Zerbo korostaa keskustelun ja diplomatian tärkeyttä Pohjois-Korean tilannetta käsitellessä.

– Meidän ei pidä olla pessimistisiä ratkaisumahdollisuuksien suhteen — diplomatia on opettanut minulle, että pitää olla kärsivällinen ja toiveikas, Zerbo sanoi konferenssin avajaistilaisuudessa.

Hän korosti, että ratkaisu voi löytyä dialogin kautta ja yhtenä pulmana onkin, miten pitää yllä keskustelua osapuolen kanssa, joka ei halua keskustella.

– Mutta sen ratkaisemisestahan diplomatiassa on kyse. Siksi luotan siihen, että diplomatia löytää ratkaisun Korean niemimaan ongelmaan keskustelun kautta, Zerbo täydentää ajatustaan STT:lle.

STT–HETA HASSINEN

”Odotettu ilmoitus” – Rinne vakuuttaa HS:ssa, että SDP ei istu Niinistön kelkkaan

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei yllättynyt siitä, presidentti Sauli Niinistö hakee jatkokautta.

Hän vakuuttaa Helsingin Sanomille, että SDP asettaa oman ehdokkaansa presidentinvaaleihin, eikä siirry Niinistön leiriin.

– Nimitämme oman ehdokkaamme, kun on sen aika, hän toisti HS:lle sen tosiasian, että kiire ei ole vielä.

Rinne pohtii Facebookissa presidentin roolia ja ylipäänsä vaalien merkitystä.

– Vaaleissa kansalaiset pääsevät keskustelemaan tärkeistä turvallisuuteen ja ulkopolitiikkaan liittyvistä aiheista. Viime aikoina maailmanpoliittinen tilanne on muuttunut entistä vaikeammaksi ja epäselvemmäksi.

Hän mainitsee erikseen Krimin niemimaan laittoman valtauksen, itä-Ukrainan jäätyneen kriisin sekä Donald Trumpin valinnan Yhdysvaltojen presidentiksi. Myös brexitillä on vaikutukset Suomeen sekä koko Euroopan unionin tulevaisuuteen.

– Ilmastonmuutos, arktisen alueen kasvava merkitys ja kestävän kehityksen eri ulottuvuudet – Suomen nykyistä aktiivisempi rooli näissäkin globaaleissa kohtalonkysymyksissä kaipaavat aktiivista keskustelua ja selkeää Suomen linjaa, Rinne korostaa.

Niinistö kuitenkin hämmensi monet ilmoittamalla tänään, että hän haluaa tuekseen puoluerajat ylittävän valitsijayhdistyksen, eikä näin ollen tavoittele jatkokautta nimenomaan kokoomuksen presidenttiehdokkaana.

Monet tahot ovat vedonneet, että kansanedustaja Eero Heinäluoma olisi käytettävissä, kun SDP valitsee oman presidenttiehdokkaansa. Heinäluoma ilmoitti pian Niinistön ulostulon jälkeen, että kertoo omasta ratkaisustaan viikon sisällä.

SDP:n lisäksi perussuomalaisilta puuttuu vielä presidenttiehdokas. Puheenjohtajan tehtävät jättävä Timo Soini ei aio asettua enää ehdolle kolmatta kertaa.

Ajattelitko lyödä vetoa Sauli Niinistön voitosta? – Ei kannata

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli

Sauli Niinistö on vedonlyöntitoimistojen ylivoimainen suosikki seuraavaksi presidentiksi. Käytännössä se tarkoittaa, ettei Niinistön puolesta vetoa lyömällä liiemmin rikastu.

Esimerkiksi Betsafella ja Betssonilla Niinistön kerroin uudelleenvalintaan on minimaalinen 1.10.

Betssonin mukaan kohteen Joku muu voittokerroin on 5.25, eli muiden kuin Niinistön voittoa pidetään epätodennäköisenä.

Tähän mennessä vaalin ovat ilmoittautuneet ehdolle keskustan Matti Vanhanen, vasemmistoliiton Merja Kyllönen sekä vihreiden Pekka Haavisto.

Kukaan kolmikosta ei tällä hetkellä saa omaa vedonlyöntikerrointa.

AVAINSANAT

Vanhanen: ”Hyvä että kilpailuasetelma vähitellen selkeytyy”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen sanoo tulkitsevansa presidentti Sauli Niinistön ilmoituksen niin, että Niinistö lähtee ehdokkaaksi. Vanhasen mielestä on hyvä, että kilpailuasetelma vähitellen selkeytyy.

Vanhanen ei pidä mahdollisena sitä, että vaadittava määrä nimiä jäisi keräämättä, koska Niinistön suosio on niin suurta.

Timo Harakka: Atte Jääskeläisen eron taustalla on jääkiekosta tuttu ilmiö

Kuva: Lehtikuva
Timo Harakka.

Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen eroaa tehtävästään.

SDP:n kansanedustaja, entinen Ylen toimittaja Timo Harakka kommentoi eroa Facebookissa.

– Onneksi saa tarkkailla Ylen kuohuja vähän etäämpää. Atte Jääskeläisen erossa on yleisempi politiikkaan ja kriisiviestintään liittyvä opetus – jääkiekosta tuttu kestetyn jäähyn harha. Juuri kun olet selviämässä pinteestä, olet suurimmassa vaarassa, Harakka toteaa.

Harakka epäilee Jääskeläisen kokeneen, että myrskyt on kestetty.

– Ei jäänyt tuulensuojaan, vaan nousi seisomaan osoittaakseen, etteivät näin pienet puhurit kaada.

– Kohtaloksi koitui varomaton, ylimieliseksi tulkittu heitto siitä, että Yle voi vaikka lähteä Julkisen Sanan Neuvostosta. Uusi kohukierros lähti liikkeelle – ilmiselvä ikiliikkuja, jota ei voi pysäyttää kuin yhdellä tavalla.
Hybris, vanha Aristoteleen termi, aina ajankohtainen.

Keskustelua aiheesta