60% on vielä kaukana – ”Jokaiselle pitäisi maksaa 1 700 euroa kuussa”

Kuva: Jari Soini
Kaikki eivät saa palkkakakusta riittävää palaa.

Vilkastunut julkinen keskustelu työelämän parantamisesta ja minimipalkkalainsäädännöstä on erittäin tervetullutta, ammattiliitto JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen kiittää.

– Onkin korkea aika puhua siitä, miten edistetään jokaisen oikeutta työhön ja turvattuun toimeentuloon.

Asara-Laaksonen muistuttaa, että Suomessa on paljon pienipalkkaisia työntekijöitä, jotka ansaitsevat alle 1 700 euroa kuukaudessa. On myös aloja, joilla ei ole omaa työehtosopimusta eikä siten myöskään vähimmäispalkkaa.

Euroopan sosiaalisen peruskirjan mukaan kohtuullinen palkka on 60 % kunkin maan kansallisesta keskipalkasta.

– Jos Suomi vihdoinkin sitoutuisi tähän säännökseen, jokaiselle pitäisi maksaa vähintään 10 euron tuntipalkkaa tai 1 700 euroa kuukaudessa.

Asara-Laaksosen mukaan vähimmäispalkkojen nouseminen lisäisi myös tasa-arvoa, koska pienipalkkaisten enemmistö on naisia.

– Vähimmäispalkka ei rapauttaisi työehtosopimusjärjestelmää, vaan jopa vahvistaisi sitä.

Matalapalkkatöiden runsastuminen lisäisi eriarvoisuutta ja köyhyyttä.

SAK:n tavoite on, että työehtosopimusten vähimmäispalkka olisi 1 800 euroa kuukaudessa. Toiseen suuntaan vetävät monet oikeistopoliitikot ja virkamiehet, jotka rummuttavat matalapalkkatyön lisäämistä keinona vahvistaa valtiontaloutta.

– Se keino ei kerta kaikkiaan toimi. Matalapalkkatöiden runsastuminen vain lisäisi eriarvoisuutta ja köyhyyttä. Ostovoima ja kotimarkkinat kärsisivät, Asara-Laaksonen älähtää.

– Samalla merkittävä osa palkkakustannuksista siirtyisi työnantajilta valtion ja veronmaksajien itsensä maksettavaksi, koska matalapalkkaiset ihmiset joutuvat täydentämään toimeentuloaan sosiaaliturvan avulla.

Työehtosopimusten sitovuudesta on pidettävä kiinni jatkossakin, Asara-Laaksonen toteaa.

– Sen rinnalla kohtuullista palkkaa koskeva säännös olisi keino parantaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien työntekijöiden asemaa.

Vähimmäispalkkojen nousulla voitaisiin myös torjua niin sanottuja  keltaisia työehtosopimuksia. Keltaisilla työehtosopimuksilla tarkoitetaan työnantajan perustamien ammattiliittojen tekemiä sopimuksia, joiden tarkoitus on romauttaa palkkoja.

Parhaillaan yritetään rakentaa työllisyyttä edistävää ratkaisua kolmikannassa eli hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken. Asara-Laaksonen toivoo, että tässä yhteydessä otetaan vakavasti työn alle myös vuorotteluvapaajärjestelmän vahvistaminen.

Maria Nyroos Helsingin Demarinaisten puheenjohtajaksi

Maria Nyroos johtaa Helsingin Demarinaisia.

Helsingin Demarinaisten puheenjohtajaksi valittiin tänään 22.11 Maria Nyroos, 27. Puheenjohtajaksi Nyroosia esitti hänen oma puolueosastonsa Nuorsosialidemokraatit NUS ry.

– Demarinaisten tehtävänä on uudistaa ja haastaa puoluetta sekä tuoda feminististä näkökulmaa politiikkaan. Demarinaisista tulee Helsingin kantava feministinen liike, joka järjestää laajasti toimintaa ja yhteiskunnallisesta keskustelua”, sanoo vastavalittu Nyroos.

– Aikamme SDP tarvitsee kipeästi feminismiä ja vahvaa naisliittoa. Tarvitsemme kokoavan voiman, joka ohjaa puolueen poliittista linjaa ja pitää huolta sorretuista ihmisryhmistä. Tarvitsemme tulta ja tappuraa, mutta myös auttavaa kättä ja siltojen rakentajaa”, linjaa Nyroos.

Tapanilan työväentalolle oli kokoontunut yli 30 demarinaisten kokousedustajaa eri puolueosastoista. Poliittisen tilannekatsauksen kokouksessa piti lapsiasianvaltuutettu Tuomas Kurttila.

Nyroos valittiin myös Helsingin ehdokkaaksi kansallisen Demarinaisten liittohallitukseen. Demarinaisten liittohallitus valitaan tulevana viikonloppuna Tampereella.

 

Keskustelua aiheesta

Antti Rinteen vuoro kritisoida Petteri Orpoa – ”poliittinen manööveri”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Oppositiojohtaja, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne,

Sanasota opposition ja hallituksen välillä kiihtyy. Hallitus väittää, etteä julkisen sektorin lomarahaleikkaukset tehtiin kikyssä. Mm. SDP ja ay-liike ovat asiasta tyyten eri mieltä. Tämä käy viimeistään ilmi‪ oppositiojohtaja Antti Rinteen (sd.) uusimmasta Twitter-viestistä.

– Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo Iltalehdessä, että kritiikki lomarahaleikkauksia kohtaan on ”poliittinen manööveri”.

– Orpo on puoliksi oikeassa: Julkisen sektorin lomarahojen leikkaus oli kokoomuksen ja hallituksen poliittinen manööveri. Aivan kuten EK:n Jyri Häkämies (kok.) on sanonut, Rinne sanoo.

Sanasodan odotetaan kovenevan, kun vaalit lähestyvät.

Keskustelua aiheesta

Perustuslakivaliokunta poistattaa lakiesityksestä alkoholin etämyynnin rangaistukset

Kuva: Kari Hulkko

Perustuslakivaliokunta ei hyväksy alkoholilakiin kaavailtua etämyynnin rangaistavuutta. Valiokunnan mukaan esityksen lakitekstissä etämyynti Suomeen ei ole kiellettyä, mutta lakiesityksen perusteluiden mukaan etämyynnistä pitäisi rangaista. Ristiriidan takia perustuslakivaliokunta vaatii, että lakiesityksestä poistetaan rangaistavuus.

Jos alkoholilain uudistuksesta mietintöä tekevä sosiaali- ja terveysvaliokunta haluaisi kieltää alkoholin etämyynnin, sen pitäisi selvittää, onko kielto edes EU-oikeuden kannalta mahdollinen.

Keskustelua aiheesta

Pääministeri mätkii kansanedustajia: Hämmästyttävän laimeaa EU-keskustelua ja ”höttötason kritiikkiä” 

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Pääministeri Juha Sipilä tapasi toimittajia eduskunnassa Helsingissä keskiviikkona 22. marraskuuta 2017.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kritisoi eduskunnassa tänään käytyä EU-keskustelua hämmästyttävän laimeaksi. Pääministerin mukaan suuren salin EU-keskustelussa esitettiin kritiikkiä yleisellä ”höttötasolla” ja siitä puuttui konkretiaa.

– Aika yhtenäinen tämä EU-kantamme Suomessa on, Sipilä arvioi toimittajatapaamisessa alkuillasta.
Lähinnä perussuomalaisten selvästi kielteinen EU-kanta erottui muista puolueista eduskuntakeskustelussa. Lisäksi esimerkiksi vasemmistoliitosta kritisoitiin EU:n puolustusyhteistyötä.

Sipilä antoi iltapäivällä eduskunnalle pääministerin ilmoituksen EU-politiikasta. Puolueet ja kansanedustajat kävivät sen jälkeen debattia EU-linjasta.

Matias Åberg, STT

Keskustelua aiheesta

”Kello 14.28 tuli pääministerin puheen sisältö” – SDP:ltä kovaa kritiikkiä hallituksen tavalle johtaa Eurooppa-politiikkaa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen ei ole tyytyväinen pääministeri Juha Sipilän tapaan hoitaa EU-politiikkaa.

Eduskunnassa keskusteltiin tänään EU-asioista pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ilmoituksen pohjalta.

Hallituksesta vakuuteltiin, että maamme EU-politiikka on hyvin hallussa ja Suomi on aktiivinen. Eduskunnan tulkittiin olevan yhtenäisesti EU-asioiden takana.

– Kyllä meillä on johtajuus hallituksessa, poltiikkaa on aktiivisempaa kuin koskaan ja parempaa kuin koskaan, se on hyvin johdonmukaista, Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho totesi SDP:n kansanedustajille.

Demarileirissä oli aivan toinen kuva hallituksen ja pääministeri Juha Sipilän suoriutumisesta.

EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) osoitti kritiikkinsä suoraan Sipilälle.

– Käytettyjen puheenvuorojen perusteella on vastaansanomatonta, että maamme Eurooppa-politiikka kaipaa johtajuutta. Te pääministeri puhuitte samaan aikaan sekä yhtenäisyydestä että annoitte tukenne unionin eritahtiselle kehitykselle. Eikä tässä vielä mitään. Te kehuitte valittua niin sanottua keskitien linjaa, mutta kun kuuntelin toisen hallituspuolueen kokoomuksen ryhmäpuheenvuoroa, siinä sanouduttiin irti keskitien linjasta. Kyllä nyt johtajuus on hukassa, Tuppurainen sanoi.

”Siinä vastuu on teillä.”

Tuppurainen ennusti pääministerille vaikeuksia koota yhteistä linjaa kaikkien näkemysten joukosta etenkin, kun Suomen EU-puheenjohtajakausikin on pian ovella. Silloin hoidettavana on isoja asioita, mahdollisesti muun muassa Brexitin loppusuoran neuvottelut.

– Kyllä nyt täytyy koota yhteistä näkemystä, kansallista Eurooppa-politiikan linjaa. Siinä vastuu on teillä. Eikö nyt olisi todella syytä osallistaa eduskuntaa, kytkeä eduskunnan valiokunnat huomattavasti vahvemmin mukaan Eurooppa-politiikan ison kuvan muotoiluun.

Tuppurainen huomautti, että pienikin maa voi osoittaa myös unionissa johtajuutta kuten Ruotsin pääministeri Stefan Löfven teki kokoamalla päämiehet Göteborgiin sosiaalisen ulottuvuuden huippukokoukseen.

– EU:n on kyettävä osoittamaan johtajuutta maailmassa, mutta ensin on tehtävä läksyt täällä kotona.

”Se ei ole hyvää käytöstä.”

Entinen ulkoministeri, SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja totesi, että Suomeen rakennettiin EU:hun liityttäessä pitkälle menevä parlamentaarinen seuranta-, valvonta- ja ohjausjärjestelmä EU-asioissa.

– Se on edelleenkin paperilla hyvä, mutta on pakko todeta, että tämän hallituksen aikana on tapahtunut selvää lipsumista, Tuomioja sanoi.

Tuomiojan mukaan EU-asioista ei saada riittävästi valiokuntiin tietoa ja esimerkiksi asiakirjoja oikea-aikaisesti.

Niin ikään hän valitti sitä, ettei eduskunnalle ole annettu EU-asioista selontekoa tai tiedonantoa. Niistä olisi voitu käydä laaja keskustelu nimenomaan valiokunnissa.

Pääministerin nyt antamaa ilmoitusta ja siinä jaettuja minuuttin puheenvuoroja kansanedustajille Tuomioja ei kiittänyt:

– Se ei ole hyvää käytöstä, hän tuhahti.

”Tuotaisiin yhteinen näkemys.”

SDP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rinne kiinnitti huomiota siihen, että pääministeri Juha Sipilän puheenvuoro EU-asioista saapui kansanedustajien sähköpostiin vasta kello 14 alkaneen täysistunnon jälkeen.

– 14.28 tuli pääministerin puheen sisältö kansanedustajien sähköpostiin … Puoli tuntia siitä, kun tämä keskustelu alkoi, tuli linjaus. Tämä kuvaa sitä hallituksen tahtotilaa keskustella näistä asioista vakavasti.

Rinne hämmästeli myös sitä, että pääministeri ei noteerannut puheessaan arktista ulottuvuutta.

– Se on kuitenkin erittäin merkittävä sekä EU-asia, merkittävä Suomen talouden ja tulevaisuuden kannalta, se on ilmastomuutoksen kannalta tärkeä asia. Minä todella toivoisin sitä, että hallitus miettisi Suomen EU-puheenjohtajakauden ja Eurooppa-politiikan ison linjan tavalla, jossa visio määriteltäisiin täällä eduskunnassa hallituksen esityksen pohjalta. Täällä valiokunnat kävisivät keskustelun, tuotaisiin sitten yhteinen näkemys siitä eteenpäin, että miten Suomi suhtautuu Euroopan unionin kehittämiseen, Rinne sanoi.

Siitä Rinne antoi pääministerille kehut, että tämä sanoi Suomen suhtautuvan positiivisesti Euroopan kehittämiseen pitkälle tulevaisuuteen.

”Tässä hallitus sahaa kyllä omaa oksaansa.”

Kansanedustaja, Tuula Haatainen (sd.) painotti, että on tärkeää puhua puolustusyhteistyöstä ja ulko- ja turvallisuuspolitiikasta EU:n yhteydessä.

– Mutta turvallisuus ei ole pelkästään puolustuspoltiikkaa. Minusta huomio EU:ssa pitää nyt keskittää siihen, miten voimme vahvistaa EU:n sisäistä turvallisuutta. Siinä sosiaalinen ulottuvuus ja erityisen nuorten työllisyys ja tulevaisuuden näkymät ovat aivan keskeisiä asioita, hän kuitenkin jatkoi.

Toinen asia, jonka Haatainen nosti esille on se, että maamme globaalit turvallisuusuhkat tulevat yli rajojen. Esimerkiksi Afrikan nuorten tulevaisuus on kiinni myös siitä, miten he pääsevät omissa maissaan koulutukseen ja työhön kiinni.

– Siitä syystä EU:n ja jäsenmaiden kehitysyhteistyöpolitiikka pitää saada linjattua niin, että me voimme auttaa siellä ihmisiä näkemään tulevaisuuteen. Tässä hallitus sahaa kyllä omaa oksaansa, kun olette leikanneet 40 % kehitysyhteistyöstä, mikä on pois tästä kaikesta, Haatainen sanoi.