Fair Transport – Reilujen kuljetusten Eurooppa

Kirjavisa: Suomi ei lähtenyt Väisäsestä

Hannu Väisäsellä alkaa olla jo kohtalaisen paljon kokemusta palkintojuhlan kohteena olemisesta.
Hannu Väisänen sai kirjallisuuden Finlandia -palkinnon *** Local Caption *** 233 ke 05.12.2007 Dem s.19 Työväen joululehti
Hannu Väisästä juhlittiin Finlandia-voittajana vuonna 2007.

Runsas vihjailu tuotti vuoden toiseen tehtävään ihastuttavan vilkkaan osanoton. Ja laajan tietämyksen.

Kultturin kanssa aikoinaan läheisesti tekemisissä ollut Kaarina Suonio Hattulasta tuntee paitsi monitaitoisen taiteilijan myös visaketkun motivointipyrkimykset. Mutta helppouden tunne vähän kostautuu…

”No nyt panit helpon. Se tietysti kannustaa lehden vanhoja ja uusia lukijoita. Kysytty kirjailija on Hannu Väisänen ja teos on ’Vanikan palat’. – – –

Jotenkin Väisäsen tapa suhtautua asioihin on niin vastaansanomattoman sydämellistä ja samalla rohkeaa, että voi puhua sanan parhaassa merkityksessä elämäntaiteilijasta. Väisänen on kohta kai myös Ranskan kansalainen, mikä on Oulun pojalle ja kasarmin kasvatille luonteva askel.”

Anja Valtanen Keravalta taas on visassa ainakin melkein ensikertalaisia. Helppoudesta hän on Suonion kanssa samoilla linjoilla, ja teoskin menee oikein:

”No kerrankin tärppäsi, mutta niin taitaa tehdä monella muullakin. Sehän ei tahtia haittaa. Kirjailijavihje oli jo vahva ja tekstikin tuntui tutulta. Omasta kirjahyllystä se löytyi: Hannu Väisäsen kirjan ’Toiset kengät’ neljännen painoksen sivu 37 alkaa kyseisellä sitaatilla. Erikoinen ja kiinnostava kirja niin kuin kirjailijakin.”

Helsinkiläinen Sirpa Taskinen on tehnyt eräänlaisen Canossan matkan Väisäsen kirjojen pariin.

”Aikoinaan en lämmennyt Vanikan paloille, joten Oulu-trilogian muut osat jäivät lukematta. Tartuin visassa haettuun Toiset kengät -kirjaan siis varauksella, mutta se olikin ihan mukavasti kerrottua pojan kasvutarinaa varsin hankalassa perhetilanteessa.

Hannu Väisäsen (s. 1951) kirjoista suosikkini on lyhytproosateos ‘Apupata’, jossa hän kertoo huvittavia sattumuksia elämästään Ranskassa. Viimeisimmässä ‘Piisamiturkki’-kokoelmassa nimikertomus on myös hauska.”

Tervakoskelaiseen Ossi Lehtiöön Väisänen on tehnyt vaikutuksen heti kättelyssä joka saralla.

”Hannu Väisäsestä riittäisi varmaan enemmän puhetta, mutta jokainen hänen näyttelynsä, jonka olen nähnyt, on ollut järisyttävä kokemus. Samoin hänen teoksensa, jotka kaikki olen lukenut, ovat vaikuttaneet minuun, ikätoveriinsa, todella syvästi.”

***

Mauri Panhelainen Jyväskylästä versioi vastauksensa loppuun tähän kohtaan hyvin istuvaa sanontaa.

”Kirjavisan ansiosta paluu Väisänen proosan lukijaksi vahvisti käsitystä, että miehestä tosiaan on moneksi, myös hyväksi kirjailijaksi. Ranskassa suuren osan elämästään asunut 64-vuotias Hannu Väisänen esitellään usein kansainvälisenä taiteilijana, joka on menestynyt suomalaisuudestaan huolimatta. Kirjalliset teokset, ehkäpä hänen maalaustaiteensakin, jossa Kalevala on yksi innoittajista, tuntuvat todistavan toista. 1950- ja 60-luvun Suomi kehrää aitona kuin lapsuuden kotikissa hänen muistikuviinsa perustuvissa romaaneissaan. Väisänen on aikoinaan lähtenyt Suomesta, mutta Suomi ei ole lähtenyt Väisäsestä.”

Lappilan kirjapiirin kirjurina on tuttuun tapaan ollut Kirsti Luova.

”Lappilan kirjapiirissä oli yhtenä kirjavalintana pari vuotta sitten Väisäsen romaani Taivaanvartijat. Se käsittelee alttaritaulun maalaamista, mutta ohessa hyvin maallisia tekijöitä joita kirkkotaiteenkin tekemiseen liittyy. Väisänen osaa ihailtavalla tavalla vetää kaaria pikku yksityiskohdista suuriin peruskysymyksiin. Jo kirjan alussa on kerrassaan hienosti kuvattu värejä taiteessa. Herkullisia ovat taiteilijan mielleyhtymät: —’raidalliset villasukat saappaissa kuin Duomon pylväät’. Jos on nähnyt Firenzen tuomiokirkon kolmesta erivärisestä marmorista tehdyt raidalliset pylväät, ilahtuu vertauksesta!”

Ulla Vaara Lahdesta lisää ansioluetteloon sen kolmannen taiteen.

”Vanikan palat palkittiin vuoden kaunokirjallisena teoksena Kiitos kirjasta -mitalilla vuonna 2005. Luettuani kirjan tiesin, että hyvä kirjailija on syntynyt. Viimeistään sen tiesi koko Suomi, kun Hannu Väisäsen Toiset kengät -romaani voitti Finlandia-palkinnon 2007.

Mutta ei tämä tässä; vielä suuremman hurmion olen kokenut, kun tutustuin Hannu Väisäsen maalauksiin. Viimeksi näin hänen teoksiaan Galerie Forsblomissa 2014. Eniten minua ovat viehättäneet Väisäsen rausku-maalaukset, jotka ovat sanoin kuvaamattoman vaikuttavia.

Se ’kolmas soppa’ oli lavastustyö Oulun kaupunginteatterin Toiset kengät -romaanista tehtyyn näytelmään, joka kantaesitettiin 2014. Tulevaisuudessa neljäs soppa voisi olla vaikkapa oopperan libretto yhteistyössä säveltäjä Kaija Saariahon tai Magnus Lindbergin kanssa, jotka ovat Hannu Väisäsen Pariisin-ystäviä.”

***

Eero Reijonen Espoosta heittäytyy pitkässä vastauksessaan muun muassas formula-maailmaan.

Proustia visakirjailija kertoo itsekin ihailleensa ja tuoksuttelun mestarin maitokahvin voi myös jokainen kadonneen maaailman tuntija haistaa Oulun neljästä jättipiipusta tulevasta aromista, joita visataiteilija itse ei luokittele edes hajuksi, ainakaan sen negatiivisessa mielessä. Kahdeksaan aistiin uskova visakirjailija edustaa tietysti myös Rainer Maria Rilken koulukuntaa esineiden havaintomaailman korostajana. Visakirjailijan maailmassa, siis nuoren Anteron elämässä, esineet ovat luottamushenkilöitä, jotka eivät, toisin kuin ihmiset, petä koskaan.´- – –

Hannu Väisäsen Toiset kengät – 60-lukulaiset mokkapatiinit – jäivät kauppaan, mutta kaikkea muuta kertyi nuoren miehen matkaan. Lähtökohdat olivat kieltämättä huonot – varikolta piti startata, kuivaan keliin startata sadekelin renkailla ja renkaidenvaihto tehtiin jakoavaimella. Mutta maaliin päästiin. Ja Podiumille sekä kuskien, että valmistajien sarjassa.”

Hilkka ja Risto Kaipainen Hyvinkäältä kaivelevat vielä vähän ammoisia Finlandia-polemiikkeja.

”Muistamme Väisänen palkinnosta seuranneen keskustelun siitä, että kuvataiteilija ei voi olla kirjallisuuspalkinnon arvoinen kirjailija ja että oululainen palkittavan valitsija veti selvästi kotiin päin. Oltiinpa näistä asioista mitä mieltä tahansa, Hannu Väisäsen romaanisarja ja sitä seuranneet julkaisut kyllä naulaavat hänet selvästi kirjallisuutemme kaanoniin yhtä hyvin kuin muut vuoden 2007 Finlandia-ehdokkaat, joissa oli monta eturivin kirjaiijaamme.”

Eli siinä piste sille keskustelulle. Ja samalla koko kakkosvisalle. Väisäsen tunnistaneita olivat myös tamperelaiset Irma Lehto, Unto Vesa ja Jari-Pekka Vuorela sekä Raila Rinne ja Irma Koski Helsingistä, Veikko Huuska Ikaalisista, Pertti Vuorela Espoosta ja Juhani Niemi Hangosta. Palkinto Anja Valtaselle. (rb)

Viikon 4 sitaatti

Tähän tammikuun viimeiseen sitaattiin pitäisi löytyä vastaus helposti, jopa niin sanotusti heittämällä, käden käänteessä ja ihan pikasilmäyksellä. Polttaa jo… Aikuisille kirjoittaessaan tämä kirjailija on viihtynyt usein historiallisten teemojen parissa vaikkakin viimeisimmässä työssään möyri maan syvyyksissä.

Kuka hän on, mikä runo, mikä kokoelma? Vastaukset viimeistään 3.2. mennessä osoitteeseen Demokraatti, PL 338, 00531 Hki tai kirjavisa@demokraatti.fi. Yhdelle palkinto.

”Mahtimummeli määrää:
’Ei kukaan saa tehdä väärää,
ei herjata, ei sotia,
ei ottaa liikaa totia.’
Mahtimummeli säätää:
’Pitää karvanaamat häätää.
Vappua pidetään jouluna,
koirankoppia kouluna.
Kaikki yöt pitää valvoa
ja mummeleita palvoa.’”

Keskustelua aiheesta

Kirja: Kekkonen vaikeni terveysongelmistaan jopa lääkäreilleen

kekkonensepposaves16468

Tänään julkaistu Maarit Tyrkön (nyk. Huovinen) Presidentti ja toimittaja -kirja kertoo uutta tietoa siitä, millaiset olivat viimeiset vuodet sairastava Urho Kekkosen rinnalla.

Tyrkön ja presidentin neurologina toimineen Erkki Kivalon keskusteluun perustuva luku paljastaa muun muassa, että presidentti oli terveysongelmistaan vaitonainen jopa lääkäreilleen.

Kivalon mukaan ikinä ei tiennyt, mitä todella oli tapahtunut, esimerkiksi oliko joku toinen jo tutkinut presidentin tai oliko vaiva hoidettu vai ei.

– Presidentin terveydestä huolehtiminen oli kuin vaikean ristisanatehtävän ratkaisemista. Se oli kaiken kaikkiaan hyvin hankala homma loppuun asti. Eikä silloin ollut kysymys siitä, että presidentti olisi unohtanut mitä oli tapahtunut.

Kekkonen sairasti hitaasti etenevää verisuonisairautta. Kivalo sanoo kirjassa, ettei presidentti vielä kesän kynnykselläkään vuonna 1981 ollut dementoitunut, vaikka niin on annettu ymmärtää.

Kesän lopussa ollut Islannin matka kuitenkin epäonnistui täysin. Kivalo kuuli, että jo menomatkalla presidentti oli ihmetellyt, mihin oltiin matkalla ja keitä oli mukana. 70-luvulla alkaneet muistamattomuus- ja poissaolokohtaukset johtuivat verisuonisairaudesta.

Islannin matkan jälkeen samana vuonna Kekkonen luopui presidentin virasta, ja seuraavat vuodet häntä hoidettiin Tamminiemessä, jonne kirjan mukaan edes lähimpiä ystäviä ei päästetty tapaamaan häntä.

Kivalon mukaan tämä johtui flunssan takia leimahtaneesta arterioskleroosisesta psykoosista. Se aiheutti muistamattomuutta ja sekavuutta, mikä tuotti Kekkoselle ahdistusta.

Urho Kekkonen kuoli 31. elokuuta vuonna 1986. Matti Kekkonen ilmoitti isänsä kuolinsyyksi verenkiertohäiriön aivorungon alueella.

Varmistuuko 100 miljoonan veroale? – Kiky-neuvottelut jatkuvat

Kuva: Getty Images

Kilpailukykyneuvottelut jatkuvat tänään pankki- ja ICT-alalla. Pankkialan neuvotteluosapuolet tapaavat Etelärannassa Helsingissä kello 18, ja ICT-alalla istutaan neuvottelupöytään puoliltapäivin.

Apteekkialalla saavutettiin eilen kilpailukykysopimuksen mukainen neuvottelutulos. Apteekkien työnantajaliiton ja Suomen Farmasialiiton välinen neuvottelutulos vaatii vielä osapuolten hallintojen hyväksynnän.

Jos sekä pankki-, että ICT-alalla päästään tänään sopuun ehdoista, se johtaisi todennäköisesti palkansaajien veroalen kasvamiseen sadalla miljoonalla eurolla. Hallitus on luvannut pienentää veroja tällä summalla, jos kiky-sopimuksen kattavuus on 90 prosenttia. Tällä hetkellä sopimuksen piirissä on noin 87 prosenttia palkansaajista, mikä tuo jo 415 miljoonan veroalen.

Palvelualan työnantajia edustavan Paltan varatoimitusjohtajan Tuomas Aarron mukaan pankkialan merkitys kiky-sopimuksessa on noin 2,5 prosenttia, ICT-alan runsas prosentti ja apteekkialan noin 0,5 prosenttia.

Näin ollen jo pelkästään pankkialan lähteminen mukaan sopimukseen saattaisi riittää 90 prosentin saavuttamiseen, jos myös apteekkialan hallinnot hyväksyvät neuvotteluratkaisun.

Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä sanoi viime kuussa, että pankki- ja apteekkialan sopimukset riittäisivät.

Kiky-neuvotteluille on annettu aikaa elokuun budjettiriiheen asti.

Yle: Keskustataustainen Nuorisosäätiö jälleen viranomaisten syyniin

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Keskustataustaisesta Nuorisosäätiöstä on alettu viime vuosina tehdä kovan rahan rakennuttajaa, vaikka sen tarkoitus on edistää nuorten edullista asumista, kertoo Yle uutiset laajassa selvityksessään.

Nuorisosäätiö aikoo Ylen mukaan kaksinkertaistaa asuntojensa määrän lähivuosina ja suunnittelee tuhansien kovan rahan asuntojen rakentamista kasvukeskuksiin.

Säätiön varsinainen tarkoitus ei ole kuitenkaan tehdä voittoa vaan tukea nuorten itsenäistymistä sekä tehdä nuoriso- ja kasvatustyötä.

Yle uutisten mukaan Nuorisosäätiö olisi myös sijoittanut vuokralaisilta kerättyjä korjausvaroja erittäin korkean riskin rahaston kautta aasialaisille osakemarkkinoille.  Säätiötä valvovan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran ohjeiden mukaan yleishyödyllinen tuen saaja saa sijoittaa varojaan, mutta se pitää tehdä turvallisesti.

Analyytikko Ari Rajala pitää säätiön arvopaperisijoituksia poikkeuksellisina jopa liiketaloudellisin perustein toimivalle yhtiölle.

– Siellä on aika paljon riskipitoisia sijoituksia. Normaali yritys pyrkii sijoittamaan varojaan mahdollisimman riskittömästi, Rajala sanoo Ylelle.

Patentti- ja rekisterihallitus sekä Ara selvittävät nyt Nuorisosäätiön toimintaa. Viranomaisia kiinnostaa myös kiinteistösijoitusyhtiö, joka on käynyt asuntokaupoilla samassa kohteessa Nuorisosäätiön kanssa.

Ylen mukaan sijoitusyhtiön taustalla todellisina vallankäyttäjinä ovat Nuorisosäätiön johtajat Aki Haaro ja Perttu Nousiainen. Nämä eivät antaneet haastattelua Ylelle.

AVAINSANAT

Akava maan hallitukselle: Lopettakaa korkeakoulutettujen työttömien passivoiminen!

koulutussparf

Akava vaatii tiedotteessaan maan hallitusta lopettamaan korkeakoulutettujen työttömien passivoimisen. Sen mukaan työllisyyden edistämisessä tarvitaan uusia avauksia muun muassa työttömyysetuuksien käytössä. Työttömyysturvalla on saatava opiskella vapaasti, kunhan työttömät ovat samalla työmarkkinoiden saatavilla. Tämä pitäisi järjestön mukaan jo hallituksen ensi vuoden budjetissa.

– Normien purkaminen voitaisiin aloittaa aktiivisten kansalaisten valvonnan vähentämisestä. Korkeakoulutetut tuntevat itse hyvin osaamistarpeensa, ja työttömän tärkein työväline on hänen oma osaamisensa, joten sen kehittäminen työnhaun ohella on työttömälle kaikkein tehokkainta ajankäyttöä, sanoo asiantuntija Ida Mielityinen.

Akava katsoo, ettei tarkoituksena ei ole, että työttömyystuella voisi opiskella automaattisesti kokonaan uuden tutkinnon. Korkeakoulutetut haluavat lähtökohtaisesti työllistyä mahdollisimman pian. Samalla he ovat kuitenkin valmiita käyttämään työttömyysaikaa hyväkseen saadakseen työuralle uusia eväitä.

– Korkeakoulutetut ovat käyttäneet runsaasti hyväkseen mahdollisuutta opiskella omaehtoisesti. Nyt näyttää siltä, että työttömien opiskelua ollaan jopa vaikeuttamassa, eikä tässä ole mitään järkeä tai logiikkaa, ainakaan työllistämisen kannalta, Mielityinen sanoo.

Akava esittää lisäksi, että työttömien työllistämisessä ryhdytään käyttämään nykyistä laajempaa palveluiden tuottajien joukkoa. Järjestön mukaan räätälöityjä työllisyyspalveluita myös yksityisiltä palvelutuottajilta tarvitaan huomattavasti aiempaa enemmän, koska jo yli kolmannes korkeakoulutetuista työttömistä on pitkäaikaistyöttömiä.

– Akavan kärkitavoitteiden joukossa on saada työttömyysturvan oheen uusi yhdistelmävakuutusmalli. Tämä mahdollistaisi sen, että vuorotellen palkansaajina, freelancereina ja yksinyrittäjinä työskentelevät voisivat vakuuttaa itsensä nykyistä joustavammin työttömyyden varalle, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder.

Työministeri on asettanut Akavan ja Suomen Yrittäjien asiantuntijat selvittämään itsensätyöllistäjien työttömyysturvan kehittämisestä.

AVAINSANAT

“Tilanne kestämätön” – Keskustanuoret kysyy hallitukselta, jääkö uusi sukupolvi jalkoihin

Kuva: suzana bincl
nuorkeskustan-pomot
Anniina Sippola (vasemmalla) ja Hilkka Kemppi hämmästelevät, miksi nuorisotakuun budjetissa työllistämismäärärahojen kohdalla on pyöreä nolla.

Keskustanuoret ja Keskustan Opiskelijaliitto vaativat budjettiriihen neuvottelijoita panostamaan nuorten syrjäytymistä ehkäiseviin keinoihin. Heidän nuorten syrjäytymisen kolme näkökulmaa -kannanottosarjansa on tuonut esiin konkreettisia keinoja, miten syrjäytymistä voi ehkäistä valtion budjettiriihen päätöksissä syyskuussa 2016.

Tuoreen kannanoton mukaan nuorten tilanne on kestämätön ja vaatii nyt sekä tahtoa että rahoitusta budjettiriihestä. Esimerkiksi TE-toimiston työllisyysmäärärahoja vähennettiin hallitusohjelman myötä, vaikka ne loppuivat viime vuonnakin jo kesällä.

– Nuorisotakuun budjetissa nuorten työllistämisen määrärahojen kohdalla komeilee pyöreä nolla. Nuoret toki pääsevät osittain mukaan yleisiin työllistämistoimiin, mutta hyväksi havaittua nuorisotakuun mallia ei ole järkevää romuttaa, toteavat Keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi ja Keskustan opiskelijaliiton puheenjohtaja Anniina Sippola.

Syrjäytyneiden nuorten kohdalla kyse on usein monimuotoisesta ongelmavyyhdistä, jonka avaamiseen tarvitaan muun muassa koulun, nuorisotyön ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten yhteistyötä. Nuorkeskusta tarjoaa ratkaisuksi muun muassa ohjauksen ja yksilöllisen tuen resurssien lisäämistä opinto-ohjaukseen ja etsivään nuorisotyöhön.

– Nuorkeskusta vaatii Sipilän hallitukselta erityistä huomiota ja ratkaisuja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn – radikalisoitumisen, nuorisotyöttömyyden ja yksin jäämisen uhkan voittamiseen, puheenjohtajat Kemppi ja Sippola lausuvat.

Nuorkeskusta kysyy kannanottonsa päätteeksi: Löytyykö tahtoa nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn vai unohtuuko uusi sukupolvi muiden jalkoihin?