Kirjavisa: Suomi ei lähtenyt Väisäsestä

Hannu Väisästä juhlittiin Finlandia-voittajana vuonna 2007.

Runsas vihjailu tuotti vuoden toiseen tehtävään ihastuttavan vilkkaan osanoton. Ja laajan tietämyksen.

Kultturin kanssa aikoinaan läheisesti tekemisissä ollut Kaarina Suonio Hattulasta tuntee paitsi monitaitoisen taiteilijan myös visaketkun motivointipyrkimykset. Mutta helppouden tunne vähän kostautuu…

”No nyt panit helpon. Se tietysti kannustaa lehden vanhoja ja uusia lukijoita. Kysytty kirjailija on Hannu Väisänen ja teos on ’Vanikan palat’. – – –

Jotenkin Väisäsen tapa suhtautua asioihin on niin vastaansanomattoman sydämellistä ja samalla rohkeaa, että voi puhua sanan parhaassa merkityksessä elämäntaiteilijasta. Väisänen on kohta kai myös Ranskan kansalainen, mikä on Oulun pojalle ja kasarmin kasvatille luonteva askel.”

Anja Valtanen Keravalta taas on visassa ainakin melkein ensikertalaisia. Helppoudesta hän on Suonion kanssa samoilla linjoilla, ja teoskin menee oikein:

”No kerrankin tärppäsi, mutta niin taitaa tehdä monella muullakin. Sehän ei tahtia haittaa. Kirjailijavihje oli jo vahva ja tekstikin tuntui tutulta. Omasta kirjahyllystä se löytyi: Hannu Väisäsen kirjan ’Toiset kengät’ neljännen painoksen sivu 37 alkaa kyseisellä sitaatilla. Erikoinen ja kiinnostava kirja niin kuin kirjailijakin.”

Helsinkiläinen Sirpa Taskinen on tehnyt eräänlaisen Canossan matkan Väisäsen kirjojen pariin.

”Aikoinaan en lämmennyt Vanikan paloille, joten Oulu-trilogian muut osat jäivät lukematta. Tartuin visassa haettuun Toiset kengät -kirjaan siis varauksella, mutta se olikin ihan mukavasti kerrottua pojan kasvutarinaa varsin hankalassa perhetilanteessa.

Hannu Väisäsen (s. 1951) kirjoista suosikkini on lyhytproosateos ’Apupata’, jossa hän kertoo huvittavia sattumuksia elämästään Ranskassa. Viimeisimmässä ’Piisamiturkki’-kokoelmassa nimikertomus on myös hauska.”

Tervakoskelaiseen Ossi Lehtiöön Väisänen on tehnyt vaikutuksen heti kättelyssä joka saralla.

”Hannu Väisäsestä riittäisi varmaan enemmän puhetta, mutta jokainen hänen näyttelynsä, jonka olen nähnyt, on ollut järisyttävä kokemus. Samoin hänen teoksensa, jotka kaikki olen lukenut, ovat vaikuttaneet minuun, ikätoveriinsa, todella syvästi.”

***

Mauri Panhelainen Jyväskylästä versioi vastauksensa loppuun tähän kohtaan hyvin istuvaa sanontaa.

”Kirjavisan ansiosta paluu Väisänen proosan lukijaksi vahvisti käsitystä, että miehestä tosiaan on moneksi, myös hyväksi kirjailijaksi. Ranskassa suuren osan elämästään asunut 64-vuotias Hannu Väisänen esitellään usein kansainvälisenä taiteilijana, joka on menestynyt suomalaisuudestaan huolimatta. Kirjalliset teokset, ehkäpä hänen maalaustaiteensakin, jossa Kalevala on yksi innoittajista, tuntuvat todistavan toista. 1950- ja 60-luvun Suomi kehrää aitona kuin lapsuuden kotikissa hänen muistikuviinsa perustuvissa romaaneissaan. Väisänen on aikoinaan lähtenyt Suomesta, mutta Suomi ei ole lähtenyt Väisäsestä.”

Lappilan kirjapiirin kirjurina on tuttuun tapaan ollut Kirsti Luova.

”Lappilan kirjapiirissä oli yhtenä kirjavalintana pari vuotta sitten Väisäsen romaani Taivaanvartijat. Se käsittelee alttaritaulun maalaamista, mutta ohessa hyvin maallisia tekijöitä joita kirkkotaiteenkin tekemiseen liittyy. Väisänen osaa ihailtavalla tavalla vetää kaaria pikku yksityiskohdista suuriin peruskysymyksiin. Jo kirjan alussa on kerrassaan hienosti kuvattu värejä taiteessa. Herkullisia ovat taiteilijan mielleyhtymät: —’raidalliset villasukat saappaissa kuin Duomon pylväät’. Jos on nähnyt Firenzen tuomiokirkon kolmesta erivärisestä marmorista tehdyt raidalliset pylväät, ilahtuu vertauksesta!”

Ulla Vaara Lahdesta lisää ansioluetteloon sen kolmannen taiteen.

”Vanikan palat palkittiin vuoden kaunokirjallisena teoksena Kiitos kirjasta -mitalilla vuonna 2005. Luettuani kirjan tiesin, että hyvä kirjailija on syntynyt. Viimeistään sen tiesi koko Suomi, kun Hannu Väisäsen Toiset kengät -romaani voitti Finlandia-palkinnon 2007.

Mutta ei tämä tässä; vielä suuremman hurmion olen kokenut, kun tutustuin Hannu Väisäsen maalauksiin. Viimeksi näin hänen teoksiaan Galerie Forsblomissa 2014. Eniten minua ovat viehättäneet Väisäsen rausku-maalaukset, jotka ovat sanoin kuvaamattoman vaikuttavia.

Se ’kolmas soppa’ oli lavastustyö Oulun kaupunginteatterin Toiset kengät -romaanista tehtyyn näytelmään, joka kantaesitettiin 2014. Tulevaisuudessa neljäs soppa voisi olla vaikkapa oopperan libretto yhteistyössä säveltäjä Kaija Saariahon tai Magnus Lindbergin kanssa, jotka ovat Hannu Väisäsen Pariisin-ystäviä.”

***

Eero Reijonen Espoosta heittäytyy pitkässä vastauksessaan muun muassas formula-maailmaan.

Proustia visakirjailija kertoo itsekin ihailleensa ja tuoksuttelun mestarin maitokahvin voi myös jokainen kadonneen maaailman tuntija haistaa Oulun neljästä jättipiipusta tulevasta aromista, joita visataiteilija itse ei luokittele edes hajuksi, ainakaan sen negatiivisessa mielessä. Kahdeksaan aistiin uskova visakirjailija edustaa tietysti myös Rainer Maria Rilken koulukuntaa esineiden havaintomaailman korostajana. Visakirjailijan maailmassa, siis nuoren Anteron elämässä, esineet ovat luottamushenkilöitä, jotka eivät, toisin kuin ihmiset, petä koskaan.´- – –

Hannu Väisäsen Toiset kengät – 60-lukulaiset mokkapatiinit – jäivät kauppaan, mutta kaikkea muuta kertyi nuoren miehen matkaan. Lähtökohdat olivat kieltämättä huonot – varikolta piti startata, kuivaan keliin startata sadekelin renkailla ja renkaidenvaihto tehtiin jakoavaimella. Mutta maaliin päästiin. Ja Podiumille sekä kuskien, että valmistajien sarjassa.”

Hilkka ja Risto Kaipainen Hyvinkäältä kaivelevat vielä vähän ammoisia Finlandia-polemiikkeja.

”Muistamme Väisänen palkinnosta seuranneen keskustelun siitä, että kuvataiteilija ei voi olla kirjallisuuspalkinnon arvoinen kirjailija ja että oululainen palkittavan valitsija veti selvästi kotiin päin. Oltiinpa näistä asioista mitä mieltä tahansa, Hannu Väisäsen romaanisarja ja sitä seuranneet julkaisut kyllä naulaavat hänet selvästi kirjallisuutemme kaanoniin yhtä hyvin kuin muut vuoden 2007 Finlandia-ehdokkaat, joissa oli monta eturivin kirjaiijaamme.”

Eli siinä piste sille keskustelulle. Ja samalla koko kakkosvisalle. Väisäsen tunnistaneita olivat myös tamperelaiset Irma Lehto, Unto Vesa ja Jari-Pekka Vuorela sekä Raila Rinne ja Irma Koski Helsingistä, Veikko Huuska Ikaalisista, Pertti Vuorela Espoosta ja Juhani Niemi Hangosta. Palkinto Anja Valtaselle. (rb)

Viikon 4 sitaatti

Tähän tammikuun viimeiseen sitaattiin pitäisi löytyä vastaus helposti, jopa niin sanotusti heittämällä, käden käänteessä ja ihan pikasilmäyksellä. Polttaa jo… Aikuisille kirjoittaessaan tämä kirjailija on viihtynyt usein historiallisten teemojen parissa vaikkakin viimeisimmässä työssään möyri maan syvyyksissä.

Kuka hän on, mikä runo, mikä kokoelma? Vastaukset viimeistään 3.2. mennessä osoitteeseen Demokraatti, PL 338, 00531 Hki tai kirjavisa@demokraatti.fi. Yhdelle palkinto.

”Mahtimummeli määrää:
’Ei kukaan saa tehdä väärää,
ei herjata, ei sotia,
ei ottaa liikaa totia.’
Mahtimummeli säätää:
’Pitää karvanaamat häätää.
Vappua pidetään jouluna,
koirankoppia kouluna.
Kaikki yöt pitää valvoa
ja mummeleita palvoa.’”

Keskustelua aiheesta

Oppositiolta yhteinen välikysymys raideliikenteestä: ”Eduskunta ei ole saanut riittävästi vastauksia”

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Oppositiopuolueiden eduskuntaryhmät jättävät keskiviikkona yhteisen välikysymyksen raideliikenteestä ja valtion omistajaohjauspolitiikasta.

Mukana ovat kaikki eduskuntaryhmät eli SDP, perussuomalaiset, vihreät, vasemmistoliitto, RKP ja kristillisdemokraatit.

Eduskunnassa käytiin tänään läpi liikenne-ja viestintäasioita osana eduskunnan budjettikäsittelyä. Opposition mielestä ”valitettavasti tämänkään keskustelun aikana eduskunta ei saanut riittäviä vastauksia liittyen Suomen raideliikenteen tulevaisuuteen sekä hallituksen VR:n kohdalla harjoittamaan omistajaohjaukseen”.

– Tämä jokaiseen suomalaiseen vaikuttava asia on käytävä eduskunnassa avoimesti läpi, oppositiopuolueet perustelevat välikysymystä.

 

Suomella hyvät saumat YK:n teknologialaboratorioon – ”Asiassa ollaan nyt erittäin pitkällä”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Suomen ja YK:n neuvottelut teknologia- ja innovaatiolaboratorion saamiseksi Espooseen ovat hyvin pitkällä, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) (kuvassa) kertoo.

Mykkäsen mukaan teknologia- ja innovaatiolaboratorion saaminen Suomeen voisi tarjota suomalaisyrityksille hyvän kanavan innovaatioiden saamiseksi mukaan YK:n – esimerkiksi Unicefin ja Unescon – hankkeisiin.

Asia nousi esille eduskunnassa ensi vuoden budjetin lähetekeskustelun yhteydessä, kun keskustelussa oli ulkoministeriön budjetti.

– Neuvottelimme asiasta viime viikolla YK:n hallinnosta vastaavan apulaispääsihteerin kanssa. Voi sanoa, että asiassa ollaan nyt erittäin pitkällä, Mykkänen sanoi eduskunnalle.

Hallitus on varautunut teknologia- ja innovaatiolaboratorion perustamiseen 2,5 miljoonan euron määrärahalla.

Mykkäsen mukaan laboratorion perustaminen YK:ssa on juridisesti erittäin monimutkainen prosessi, mutta hanke pyritään saamaan päätökseen tänä syksynä.

Espoon Otaniemessä toimiva laboratorio työllistäisi Mykkäsen mukaan ensi alkuun noin 10–20 henkeä. Se olisi yksi neljästä YK:n teknologia- ja innovaatiolaboratoriosta eri puolilla maailmaa. Muut laboratoriot olisivat Pohjois-Amerikassa, Aasiassa ja Afrikassa. Pohjois-Amerikan laboratorio toimisi Kalifornian Piilaaksossa.

Laboratorion painopistealoina olisivat koulutusosaaminen, terveysala, kiertotalous, cleantech eli ympäristön kannalta puhdas teknologia sekä rauhanvälityksen mekanismit. Mykkäsen mukaan Suomella on kaikilla näillä aloilla vahvaa osaamista.

YK:n käytäntöjen mukaisesti Suomi rahoittaisi laboratorion toimintaa sen alkuvaiheessa, minkä jälkeen rahoituksesta vastaisi YK.

Mykkäsen mukaan laboratoriolla voi olla suomalaisyrityksille suurikin merkitys.

– Esimerkiksi Tanskassa sijaitsee YK:n hankintakeskus, jonka ansiosta YK:n hankinnat tanskalaisyrityksiltä ovat noin 50-kertaisia suomalaisyrityksiin verrattuna, Mykkänen sanoi STT:lle.

Keskustelua aiheesta

Miksi työ ja työntekijä eivät kohtaa? – Ihalaiselta avaus ongelman ratkaisemiseksi

Kuva: lehtikuva / anni reenpää

Suomen työmarkkinoiden suuri ongelma on se, että työ ja työntekijä eivät löydä toisiaan. Eduskunnan talousvaliokunnan sd-vastaava, kansanedustaja Lauri Ihalainen varoittaa, että ”kohtaanto-ongelma” voi pahimmillaan muodostua kasvun ja työllisyyden pullonkaulaksi.

Syitä ongelmaan on Ihalaisen mukaan monia. Avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat ovat eri aloilla ja alueilla. Työttömien koulutus ei välttämättä vastaa avoimissa työpaikoissa edellytettäviä vaatimuksia ja toiveita.

– Pitkät työttömyysjaksot ovat saattaneet heikentää työttömien työkykyä ja osaamista, Ihalainen listaa.

Ihalaisella on uusi avaus, jolla ongelmaan voisi puuttua. Hänen mielestään nyt pitäisi perustaa laajapohjaisen työryhmän, jonka tehtävänä olisi etsiä toteutuskelpoisia keinoja ongelman ratkaisemiseksi.

Ihalainen ottaisi työryhmään työmarkkinajärjestöjen lisäksi edustuksen keskeisistä ministeriöistä ja kuntaliitosta tai kunnista.

– Työryhmän työn voisi aikatauluttaa siten, että valmiita esityksiä ennen seuraavaa vaalikauden alkua. Tällöin ne voitaisiin ottaa mukaan uuden hallituksen ohjelmaan.

Ihalaisen mielestä keskeistä olisi kääntää negatiivinen rakennemuutos positiiviseksi mahdollisuudeksi. Alueellinen ja ammatillinen liikkuvuus ja perheiden elämäntilanne on otettava paremmin huomioon.

Hän korostaa, että työvoiman liikkuvuutta voidaan myös edistää liikenneratkaisuilla ja rakentamalla kohtuuhintaisia asuntoja pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Tarvitaan myös mittavia panostuksia ammatilliseen peruskoulutukseen sekä uudelleen- ja muuntokoulutukseen.

Ihalainen kaipaa lisäksi kuntarajat ylittäviä tavoitteita ää elinkeino-, investointi- ja koulutuspolitiikassa.

– Pula osaavasta työvoimasta ja korkea työttömyys on kova yhtäaikainen haaste purettavaksi, hän perustelee.

Suomi on vaarassa jäädä globaalissa arvoketjussa sivurooliin.

Ex-työministeri on huolissaan myös siitä, kuinka Suomen viennin kasvu kestää. Hän toivoo hallitukselta rohkeampaa otetta elinkeinopolitiikassa erityisesti korkean teknologian viennin kasvun turvaamiseksi.

– Hallituksen ensi vuoden talousarviossa olisi pitänyt vauhdittaa jykevämmällä otteella erityisesti vientivetoista talouskasvua, investointeja ja työllistämistä.

Hän pelkää, että ilman lisäpanostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen Suomi on vaarassa jäädä globaalissa arvoketjussa sivurooliin.

Ihalainen korostaa, että suomalaisten yritysten pitää uudistua.

– Teollinen murros – kuten uudet digitaaliset liiketoiminnot, tuotteet ja palvelut sekä koneoppimisen ja tekoälyn hyödyntäminen – vaativat yrityksiltä mittavia TKI-investointeja. Vain näin ne menestyvät koko ajan kiristyvässä kilpailussa maailmanmarkkinoilla.

Hän huomauttaa, että TKI-rahoitus on nähtävä investointina tulevaisuuteen, ei kustannuksena.

– Siksi olisi ollut tärkeää, että hallitus olisi tehnyt osansa ja nostanut budjetissa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitusta.

SDP on esittänyt oppositiokaudellaan joka vuosi lisämäärärahoja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoihin. Ihalaisen mukaan sama linja jatkuu.

Ihalaisen mielestä kierto- ja jakamistaloudesta olisi pitänyt tehdä hallituksen mittava kärkihanke. Sen kasvupotentiaali globaalisti on monikertainen biotalouteen verrattuna.

– Kiertotalous on kasvun ja talouden sekä energia- ja ilmastopolitiikan yksi uusi kivijalka. Kiertotalouden talousmallissa materiaalit kiertävät ja säilyttävät arvonsa kasvattaen hyvinvointia.

Ihalainen painottaa, että Suomen tulisi profiloitua kiertotalouden kärkimaaksi. Se toisi Suomelle vaikutusvaltaa EU:n päätöksenteossa.

 

Macron puhui EU:n tulevaisuudesta toista tuntia – ”Liian heikko, hidas, tehoton”

Kuva: Lehtikuva

Ranskan presidentti Emmanuel Macron parjasi odotetussa linjapuheessaan EU:ta heikoksi ja tehottomaksi.

– Tuntemamme Eurooppa on liian heikko, liian hidas ja liian tehoton. Toisaalta vain Eurooppa antaa meille riittävän kapasiteetin toimia maailmassa kohdataksemme sen nykyiset, suuret haasteet, Macron sanoi puhuessaan Sorbonnessa opiskelijoille.

Presidentti ehdotti myös EU:n omien nopean toiminnan joukkojen perustamista vuoteen 2020 mennessä. Macronin mukaan joukot voisivat toimia kansallisten armeijoiden kumppaneina niissä maissa, jotka haluavat osallistua toimintaan.

Toista tuntia kestäneessä puheessaan Macron ehdotti myös Britanniassa ja Ranskassa jo käytössä olevan rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa koko Euroopassa. Macronin mukaan veron tuotot voitaisiin käyttää kehitysapuun. Myös unionin maatalouspolitiikka kaipaisi Ranskan presidentin mukaan uudistusta.

Presidentinkanslian mukaan presidentti oli jo ennen puhettaan keskustellut visioistaan muun muassa EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin sekä Saksan liittokanslerin Angela Merkelin kanssa. Ainakaan Merkel ei heti kättelyssä ollut niille lämmennyt.

Matkantekoon kannattaa varata torstaina aikaa – metroa koeajetaan jälleen

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Nykyisen metron ja länsimetron yhteentoimivuutta testataan koko torstaipäivän. Edellinen vastaava koeajo järjestettiin viime viikolla.

HKL:n mukaan tämä koeajo onnistui kohtuullisesti, vaikka liikenteenohjausjärjestelmän häiriö heijastuikin matkustajaliikenteeseen. HKL on nyt käynyt lävitse edellisten koeajojen häiriöitä ja säätänyt länsimetron sähköjärjestelmää.

HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski pitää lukuisia testiajoja välttämättöminä.

– Niillä ehkäistään tulevia häiriöitä siinä vaiheessa, kun länsimetron liikenne alkaa.

Kuten aiemmissakin koeajoissa matkustajien on poistuttava metrojunista viimeistään Ruoholahdessa. Sekä Vuosaaresta että Mellunmäestä lähtevät junat ajavat kaikkina koeajopäivinä Ruoholahteen asti.

Torstaina koekäytetään jälleen myös uusia laiturinäyttöjä, joita kullekin laiturille on asennettu toistaiseksi yksi. Metrojunan saapumisesta ja määränpäästä kertoo laiturinäyttö, joka on merkitty ”koekäytössä” teippauksella. Muut laiturinäytöt on torstaina sammutettu. Laiturin toisessa päässä junaa odottavat matkustajat eivät tällöin välttämättä näe näyttöä. HKL pahoittelee tätä puutetta.

HKL kehottaa varaamaan matkantekoon hiukan normaalia enemmän aikaa, koska eri syistä aiheutuvat liikennemuutokset ovat aina mahdollisia. Mahdollisista liikennemuutoksista saat tietoa HSL:n internetsivuilta www.hsl.fi, Reittioppaasta sekä matkustajainformaationäytöiltä.

Seuraavat vastaavat koeajot ovat vuorossa ensi viikolla, tämän hetkisen tiedon mukaan tiistaina ja keskiviikkona.

Länsimetron hallinnan siirtoa HKL:lle odotellaan edelleen. Sekä rakennuttaja Länsimetro Oy että HKL kaavailivat viime viikon lopulla, että siirto olisi voinut tapahtua jo tämän viikon alkupuolella.

– Arvio oli vähän liian toiveikas, Lehmuskoski myöntää STT:lle.

– Olemme kuitenkin lähempänä toimintavarmuutta, joka matkustajaliikenteen aloittamiseksi täytyy olla.