Demariristeily27.-20.8.2016

Kirjavisa: Suomi ei lähtenyt Väisäsestä

Hannu Väisäsellä alkaa olla jo kohtalaisen paljon kokemusta palkintojuhlan kohteena olemisesta.
Hannu Väisänen sai kirjallisuuden Finlandia -palkinnon *** Local Caption *** 233 ke 05.12.2007 Dem s.19 Työväen joululehti
Hannu Väisästä juhlittiin Finlandia-voittajana vuonna 2007.

Runsas vihjailu tuotti vuoden toiseen tehtävään ihastuttavan vilkkaan osanoton. Ja laajan tietämyksen.

Kultturin kanssa aikoinaan läheisesti tekemisissä ollut Kaarina Suonio Hattulasta tuntee paitsi monitaitoisen taiteilijan myös visaketkun motivointipyrkimykset. Mutta helppouden tunne vähän kostautuu…

”No nyt panit helpon. Se tietysti kannustaa lehden vanhoja ja uusia lukijoita. Kysytty kirjailija on Hannu Väisänen ja teos on ’Vanikan palat’. – – –

Jotenkin Väisäsen tapa suhtautua asioihin on niin vastaansanomattoman sydämellistä ja samalla rohkeaa, että voi puhua sanan parhaassa merkityksessä elämäntaiteilijasta. Väisänen on kohta kai myös Ranskan kansalainen, mikä on Oulun pojalle ja kasarmin kasvatille luonteva askel.”

Anja Valtanen Keravalta taas on visassa ainakin melkein ensikertalaisia. Helppoudesta hän on Suonion kanssa samoilla linjoilla, ja teoskin menee oikein:

”No kerrankin tärppäsi, mutta niin taitaa tehdä monella muullakin. Sehän ei tahtia haittaa. Kirjailijavihje oli jo vahva ja tekstikin tuntui tutulta. Omasta kirjahyllystä se löytyi: Hannu Väisäsen kirjan ’Toiset kengät’ neljännen painoksen sivu 37 alkaa kyseisellä sitaatilla. Erikoinen ja kiinnostava kirja niin kuin kirjailijakin.”

Helsinkiläinen Sirpa Taskinen on tehnyt eräänlaisen Canossan matkan Väisäsen kirjojen pariin.

”Aikoinaan en lämmennyt Vanikan paloille, joten Oulu-trilogian muut osat jäivät lukematta. Tartuin visassa haettuun Toiset kengät -kirjaan siis varauksella, mutta se olikin ihan mukavasti kerrottua pojan kasvutarinaa varsin hankalassa perhetilanteessa.

Hannu Väisäsen (s. 1951) kirjoista suosikkini on lyhytproosateos ’Apupata’, jossa hän kertoo huvittavia sattumuksia elämästään Ranskassa. Viimeisimmässä ’Piisamiturkki’-kokoelmassa nimikertomus on myös hauska.”

Tervakoskelaiseen Ossi Lehtiöön Väisänen on tehnyt vaikutuksen heti kättelyssä joka saralla.

”Hannu Väisäsestä riittäisi varmaan enemmän puhetta, mutta jokainen hänen näyttelynsä, jonka olen nähnyt, on ollut järisyttävä kokemus. Samoin hänen teoksensa, jotka kaikki olen lukenut, ovat vaikuttaneet minuun, ikätoveriinsa, todella syvästi.”

***

Mauri Panhelainen Jyväskylästä versioi vastauksensa loppuun tähän kohtaan hyvin istuvaa sanontaa.

”Kirjavisan ansiosta paluu Väisänen proosan lukijaksi vahvisti käsitystä, että miehestä tosiaan on moneksi, myös hyväksi kirjailijaksi. Ranskassa suuren osan elämästään asunut 64-vuotias Hannu Väisänen esitellään usein kansainvälisenä taiteilijana, joka on menestynyt suomalaisuudestaan huolimatta. Kirjalliset teokset, ehkäpä hänen maalaustaiteensakin, jossa Kalevala on yksi innoittajista, tuntuvat todistavan toista. 1950- ja 60-luvun Suomi kehrää aitona kuin lapsuuden kotikissa hänen muistikuviinsa perustuvissa romaaneissaan. Väisänen on aikoinaan lähtenyt Suomesta, mutta Suomi ei ole lähtenyt Väisäsestä.”

Lappilan kirjapiirin kirjurina on tuttuun tapaan ollut Kirsti Luova.

”Lappilan kirjapiirissä oli yhtenä kirjavalintana pari vuotta sitten Väisäsen romaani Taivaanvartijat. Se käsittelee alttaritaulun maalaamista, mutta ohessa hyvin maallisia tekijöitä joita kirkkotaiteenkin tekemiseen liittyy. Väisänen osaa ihailtavalla tavalla vetää kaaria pikku yksityiskohdista suuriin peruskysymyksiin. Jo kirjan alussa on kerrassaan hienosti kuvattu värejä taiteessa. Herkullisia ovat taiteilijan mielleyhtymät: —’raidalliset villasukat saappaissa kuin Duomon pylväät’. Jos on nähnyt Firenzen tuomiokirkon kolmesta erivärisestä marmorista tehdyt raidalliset pylväät, ilahtuu vertauksesta!”

Ulla Vaara Lahdesta lisää ansioluetteloon sen kolmannen taiteen.

”Vanikan palat palkittiin vuoden kaunokirjallisena teoksena Kiitos kirjasta -mitalilla vuonna 2005. Luettuani kirjan tiesin, että hyvä kirjailija on syntynyt. Viimeistään sen tiesi koko Suomi, kun Hannu Väisäsen Toiset kengät -romaani voitti Finlandia-palkinnon 2007.

Mutta ei tämä tässä; vielä suuremman hurmion olen kokenut, kun tutustuin Hannu Väisäsen maalauksiin. Viimeksi näin hänen teoksiaan Galerie Forsblomissa 2014. Eniten minua ovat viehättäneet Väisäsen rausku-maalaukset, jotka ovat sanoin kuvaamattoman vaikuttavia.

Se ’kolmas soppa’ oli lavastustyö Oulun kaupunginteatterin Toiset kengät -romaanista tehtyyn näytelmään, joka kantaesitettiin 2014. Tulevaisuudessa neljäs soppa voisi olla vaikkapa oopperan libretto yhteistyössä säveltäjä Kaija Saariahon tai Magnus Lindbergin kanssa, jotka ovat Hannu Väisäsen Pariisin-ystäviä.”

***

Eero Reijonen Espoosta heittäytyy pitkässä vastauksessaan muun muassas formula-maailmaan.

Proustia visakirjailija kertoo itsekin ihailleensa ja tuoksuttelun mestarin maitokahvin voi myös jokainen kadonneen maaailman tuntija haistaa Oulun neljästä jättipiipusta tulevasta aromista, joita visataiteilija itse ei luokittele edes hajuksi, ainakaan sen negatiivisessa mielessä. Kahdeksaan aistiin uskova visakirjailija edustaa tietysti myös Rainer Maria Rilken koulukuntaa esineiden havaintomaailman korostajana. Visakirjailijan maailmassa, siis nuoren Anteron elämässä, esineet ovat luottamushenkilöitä, jotka eivät, toisin kuin ihmiset, petä koskaan.´- – –

Hannu Väisäsen Toiset kengät – 60-lukulaiset mokkapatiinit – jäivät kauppaan, mutta kaikkea muuta kertyi nuoren miehen matkaan. Lähtökohdat olivat kieltämättä huonot – varikolta piti startata, kuivaan keliin startata sadekelin renkailla ja renkaidenvaihto tehtiin jakoavaimella. Mutta maaliin päästiin. Ja Podiumille sekä kuskien, että valmistajien sarjassa.”

Hilkka ja Risto Kaipainen Hyvinkäältä kaivelevat vielä vähän ammoisia Finlandia-polemiikkeja.

”Muistamme Väisänen palkinnosta seuranneen keskustelun siitä, että kuvataiteilija ei voi olla kirjallisuuspalkinnon arvoinen kirjailija ja että oululainen palkittavan valitsija veti selvästi kotiin päin. Oltiinpa näistä asioista mitä mieltä tahansa, Hannu Väisäsen romaanisarja ja sitä seuranneet julkaisut kyllä naulaavat hänet selvästi kirjallisuutemme kaanoniin yhtä hyvin kuin muut vuoden 2007 Finlandia-ehdokkaat, joissa oli monta eturivin kirjaiijaamme.”

Eli siinä piste sille keskustelulle. Ja samalla koko kakkosvisalle. Väisäsen tunnistaneita olivat myös tamperelaiset Irma Lehto, Unto Vesa ja Jari-Pekka Vuorela sekä Raila Rinne ja Irma Koski Helsingistä, Veikko Huuska Ikaalisista, Pertti Vuorela Espoosta ja Juhani Niemi Hangosta. Palkinto Anja Valtaselle. (rb)

Viikon 4 sitaatti

Tähän tammikuun viimeiseen sitaattiin pitäisi löytyä vastaus helposti, jopa niin sanotusti heittämällä, käden käänteessä ja ihan pikasilmäyksellä. Polttaa jo… Aikuisille kirjoittaessaan tämä kirjailija on viihtynyt usein historiallisten teemojen parissa vaikkakin viimeisimmässä työssään möyri maan syvyyksissä.

Kuka hän on, mikä runo, mikä kokoelma? Vastaukset viimeistään 3.2. mennessä osoitteeseen Demokraatti, PL 338, 00531 Hki tai kirjavisa@demokraatti.fi. Yhdelle palkinto.

”Mahtimummeli määrää:
’Ei kukaan saa tehdä väärää,
ei herjata, ei sotia,
ei ottaa liikaa totia.’
Mahtimummeli säätää:
’Pitää karvanaamat häätää.
Vappua pidetään jouluna,
koirankoppia kouluna.
Kaikki yöt pitää valvoa
ja mummeleita palvoa.’”

Keskustelua aiheesta

Soini Ilta-Sanomille Tynkkysestä: ”Maailmasta olisi muutakin kirjoitettavaa”

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini ei suostu avaamaan omia näkemyksiään puolueen nuorisojärjestön puheenjohtajan Sebastian Tynkkysen puheista.

Tynkkysen Facebook-kirjoituksen mukaan ”islam pitää kitkeä Suomesta pois”.

Hän sanoo Ilta-Sanomille, että puolueessa on työnjako, jonka mukaan hän ei asiaa kommentoi.

— Eduskuntaryhmän asiat kommentoi ryhmän puheenjohtaja ja sitähän se Kaikkonenkin nyt saa, mitä tilasi, ja puoluesihteeri hoitaa nämä muut.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen ilmoitti eilen tiistaina ottavansa asian esille hallituspuolueiden ryhmäjohtajien kesäkokouksessa.

Soinin mielestä käynnissä on ”tämmöinen jokakesäinen traditio”. Ulkoministerin mukaan maailmasta olisi muutakin kirjoitettavaa.

— Totean vaan, että puolue ja minä emme ole ihmisvastaisia ja sillä siisti.

Tynkkynen kirjoittaa Facebook-profiilissaan keskiviikkona, että jos hän tapaa Kaikkosen, hän aikoo kertoa Kaikoselle että tämän ei kannata virittää itselleen ansaa.

— Jos hän meinaa pukea päälleen vapahtaja-asua pelastamalla Suomen perussuomalaisten maahanmuuttokeskustelulta, niin hän huomaa aika pian olevansa alasti, sillä tuo vapahtaja-asu tippuu hänen päältään viimeistään siinä kohtaa, kun hän on päässyt käymään kovasti mainostamansa keskustelun eduskuntaryhmien puheenjohtajien kanssa.

Tynkkysen mielestä perussuomalaiset saavat puhua maahanmuuttopolitiikasta, esittää ratkaisuja ja vaatia niiden toimeenpanoa.

— Keskusta ei voi meitä hiljentää. Ja jos Kaikkonen luulee, että perussuomalaisten johto rupeaisi harjaamaan omia poliitikkojaan maahanmuuttopolitiikasta, joka on yksi tärkeimmistä asioista josta haluamme keskustella ja johon vaikuttaa, niin Kaikkosen kannattaa miettiä uudelleen.

”Eikö mikään riitä?” – JHL tuomitsee kuntien pakkolomat ja sopimusshoppailun

Kuva: Kari Hulkko
niemi-lainepaivi-hulkko
JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine tuomitsee kuntien henkilöstöön kohdistuvat säästötoimet.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on huolissaan lyhytnäköisten säästöjen tavoittelemisesta kunnissa ja kaupungeissa lomauttamalla ja ns. työehtoshoppailulla. JHL tuomitsee työnantajien pyrkimykset teettää työt erilaisilla kikkailuilla mahdollisimman halvalla.

– Kilpailukykysopimus on juuri allekirjoitettu. Siinä kuntatyöntekijöiden lomarahoja eli palkkoja leikataan 30 prosenttia kuntien talouden parantamiseksi. Pieniä palkkoja kunnissa ei saa enää enempää alentaa millään keinolla, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine vaatii.

Viimeisin erimielisyysasia on vireillä Tampereella, jossa liikuntatoimessa ovat työehdot tähän saakka määräytyneet kunnallisen tuntipalkkaisten työehtosopimuksen mukaisesti. Nyt työnantaja pyrkii kiertämään tätä perustamalla uusia liikuntapaikkamestarin vakansseja eri nimikkeillä kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen alle.

– On hurja palkkatasa-arvo-ongelma, kun kahdella eri nimikkeellä tehdään täsmälleen samaa työtä, mutta teetetään työtä halvemmalla palkalla ja huonoimmilla ehdoilla. Tämä on huono esimerkki samapalkkaisuudesta ja kannustavasta palkkauksesta, Päivi Niemi-Laine sanoo.

Viimeisin lomautusuutinen saatiin Porista tällä viikolla. Henkilöstön palkkoja leikataan lomautusten kautta osana kaupungin 13 miljoonan euron säästötavoitetta. Yhteistoimintaneuvottelut päättyivät Porissa erimielisinä, koska henkilöstöllä oli esityksiä lomautusten välttämiseksi.

– Henkilöstöllä on suuri huoli kaupunkilaisten palvelujen saatavuudesta ja omasta toimeentulosta, Niemi-Laine toteaa.

JHL vaatii, että kunta-alan työnantajat kunnioittavat nykyisiä sopimuksia, eivätkä pyri palkanalennuksiin sopimuksia vaihtamalla tai lomautuksilla. Nyt kunnissa pitäisi keskittyä kuntien kehittämiseen aidosti yhdessä henkilöstön kanssa. Lomautukset ja sopimushoppailut lämmittävät vain hetken kuntien kassaa. Noidankehä on valmis.

– Antaa erikoisen kuvan sopimisesta ja sitoutumisesta tuoreeseen kilpailukykysopimukseen, jos työnantaja samalla pyrkii alentamaan henkilöstön ansiotasoa lomautuksilla ja sopimushoppailulla Porin ja Tampereen esimerkin mukaisesti. Eikö mikään enää riitä, Niemi-Laine ihmettelee.

Suomen raja voi siirtyä 40 metriä vuonna 2017

Norjan pääministeri on saanut virallisen esityksen Haltin huipun lahjoittamisesta Suomelle satavuotislahjaksi, kertoo norjalainen yleisradioyhtiö NRK. Lahjoitusta esittää norjalainen Kaivuonon kunta, jonka alueella Haltin korkein kohta sijaitsee.

Pääministeri Erna Solberg kertoi Norjan TV2:lle, että asiaa mietitään, mutta siihen liittyy muodollisia haasteita.

Lahjoitus, jonka myötä Suomi saisi uuden korkeimman kohdan, tarkoittaisi rajan siirtämistä 40 metrillä. Suomi täyttää sata vuotta ensi vuonna.

Tällä hetkellä Suomen korkein Haltin rinteessä sijaitseva kohta on 1324 metriä merenpinnan yläpuolella. Jos Norja lahjoittaisi huipun Suomelle, nousisi korkein kohta seitsemällä metrillä.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Suomessa Yle.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

LM: Kokoomusministeri laajentaisi turvapaikanhakijoiden työtoimintamahdollisuuksia

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Kokoomus

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) haluaisi laajentaa turvapaikanhakijoiden työtoimintamahdollisuuksia, kertoo Lännen Media.

Risikon mukaan työtoimintaa voitaisiin järjestää myös vastaanottokeskusten ulkopuolella. Näin tarjolla olisi enemmän ja mielekkäämpää työtä sillä aikaa, kun turvapaikkahakemuksia käsitellään.

Risikon mukaan nykylainsäädäntö rajoittaa toimintaa, sillä laissa puhutaan vastaanottokeskuksessa järjestettävästä opinto- ja työtoiminnasta. Hän sanoo, että lainsäädäntö on arvioitava uudelleen.

Laissa on määritelty, että turvapaikanhakijan on osallistuttava toimintaan, jotta vastaanottorahaa ei vähennettäisi.

Risikko on maahanmuuton ministerityöryhmän puheenjohtaja. Hän aikoo ottaa asian ryhmän käsittelyyn syksyllä.

Keskustelua aiheesta

Keskustan Kaikkonen: ”Parempi olisi, jos rasistisia aivopieruja ei ilmoille pääsisi”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
LKS 20160726 // LKS 20160701 Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen eduskunnan täysistunnossa 1. heinäkuuta 2016. Eduskunta kokoontui kesken loman täysistuntoon kuuntelemaan pääministerin ilmoitusta ja keskustelemaan Britannian EU-eron vaikutuksista. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
– Parempi olisi, jos rasistisia aivopieruja ei ilmoille pääsisi, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoo STT:n haastattelussa. Kaikkonen toivoo perussuomalaisten käyvän vähintään sisäisen keskustelun siitä, mikä on sopivaa.

Perussuomalaisten riveistä kuuluneet muslimivastaiset kommentit nousevat esiin, kun hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat tapaavat elokuussa. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen kertoo nostavansa asian tuolloin esiin.

Kaikkonen toivoo, että perussuomalaiset kävisivät vähintään sisäisen keskustelun siitä, mikä on sopivaa.

Islamin vastaisilla kommenteillaan on hätkähdyttänyt varsinkin perussuomalaisten nuorisojärjestön puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen on kirjoittanut haluavansa ”muslimit pois maasta”.

Hallituskumppaneiden kantoja perussuomalaisten kommentteihin ehdittiin jo odottaa.

Jään rikkoi eilen kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.). Kokenut kokoomusedustaja arvosteli Tynkkystä Facebook-kirjoituksesta, jossa hän vaati vailla Suomen kansalaisuutta olevien muslimimaahanmuuttajien karkottamista.

– Jos keskustelu alennetaan tälle tasolle, minä voin yhtä hyvin vaatia, että Tynkkynen palautetaan BB-taloon, Zyskowicz vertasi tiedotteessaan.

SDP:n puolusihteeri Reijo Paananen tervehti Zyskowicin kannanottoa Facebookissa näin:

– Hallituspuolueessa herättiin vihdoin – pinnat siitä! Koskahan keskustassa joku rohkenee sanoa sanansa? Paananen kysyi.

Tänään vihdoin kuului keskustastakin – kiitos Antti Kaikkosen, joka sanoo nostavansa asian esiin, elokuussa.

Jo aiemmin perussuomalaisten toimintaan kiinnitti huomiota SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen, joka kysyi, onko rasisistisesta toiminnasta tullut jo hallituspuolueen toimintatapa.

– Mikäli taas kyse on maailmankatsomuksesta, on Suomessa syytä perusteelliseen itsetutkiskeluun. Rasismi ei ole enää yhteiskunnallinen reunailmiö, kummajainen, vaan hallituspuolueen piirissä tehtävää politiikkaa.

– Puolue otti Tynkkysen puheet sosiaalisessa mediassa omikseen, Tuppurainen totesi kannanotossaan viime viikolla.

SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen on muistuttanut, että perussuomalaiset on sitoutunut rasismin vastaiseen toimintaan, kuten kaikki muutkin eduskuntapuolueet.