Kirjavisa: Suomi ei lähtenyt Väisäsestä

Hannu Väisästä juhlittiin Finlandia-voittajana vuonna 2007.

Runsas vihjailu tuotti vuoden toiseen tehtävään ihastuttavan vilkkaan osanoton. Ja laajan tietämyksen.

Kultturin kanssa aikoinaan läheisesti tekemisissä ollut Kaarina Suonio Hattulasta tuntee paitsi monitaitoisen taiteilijan myös visaketkun motivointipyrkimykset. Mutta helppouden tunne vähän kostautuu…

”No nyt panit helpon. Se tietysti kannustaa lehden vanhoja ja uusia lukijoita. Kysytty kirjailija on Hannu Väisänen ja teos on ’Vanikan palat’. – – –

Jotenkin Väisäsen tapa suhtautua asioihin on niin vastaansanomattoman sydämellistä ja samalla rohkeaa, että voi puhua sanan parhaassa merkityksessä elämäntaiteilijasta. Väisänen on kohta kai myös Ranskan kansalainen, mikä on Oulun pojalle ja kasarmin kasvatille luonteva askel.”

Anja Valtanen Keravalta taas on visassa ainakin melkein ensikertalaisia. Helppoudesta hän on Suonion kanssa samoilla linjoilla, ja teoskin menee oikein:

”No kerrankin tärppäsi, mutta niin taitaa tehdä monella muullakin. Sehän ei tahtia haittaa. Kirjailijavihje oli jo vahva ja tekstikin tuntui tutulta. Omasta kirjahyllystä se löytyi: Hannu Väisäsen kirjan ’Toiset kengät’ neljännen painoksen sivu 37 alkaa kyseisellä sitaatilla. Erikoinen ja kiinnostava kirja niin kuin kirjailijakin.”

Helsinkiläinen Sirpa Taskinen on tehnyt eräänlaisen Canossan matkan Väisäsen kirjojen pariin.

”Aikoinaan en lämmennyt Vanikan paloille, joten Oulu-trilogian muut osat jäivät lukematta. Tartuin visassa haettuun Toiset kengät -kirjaan siis varauksella, mutta se olikin ihan mukavasti kerrottua pojan kasvutarinaa varsin hankalassa perhetilanteessa.

Hannu Väisäsen (s. 1951) kirjoista suosikkini on lyhytproosateos ’Apupata’, jossa hän kertoo huvittavia sattumuksia elämästään Ranskassa. Viimeisimmässä ’Piisamiturkki’-kokoelmassa nimikertomus on myös hauska.”

Tervakoskelaiseen Ossi Lehtiöön Väisänen on tehnyt vaikutuksen heti kättelyssä joka saralla.

”Hannu Väisäsestä riittäisi varmaan enemmän puhetta, mutta jokainen hänen näyttelynsä, jonka olen nähnyt, on ollut järisyttävä kokemus. Samoin hänen teoksensa, jotka kaikki olen lukenut, ovat vaikuttaneet minuun, ikätoveriinsa, todella syvästi.”

***

Mauri Panhelainen Jyväskylästä versioi vastauksensa loppuun tähän kohtaan hyvin istuvaa sanontaa.

”Kirjavisan ansiosta paluu Väisänen proosan lukijaksi vahvisti käsitystä, että miehestä tosiaan on moneksi, myös hyväksi kirjailijaksi. Ranskassa suuren osan elämästään asunut 64-vuotias Hannu Väisänen esitellään usein kansainvälisenä taiteilijana, joka on menestynyt suomalaisuudestaan huolimatta. Kirjalliset teokset, ehkäpä hänen maalaustaiteensakin, jossa Kalevala on yksi innoittajista, tuntuvat todistavan toista. 1950- ja 60-luvun Suomi kehrää aitona kuin lapsuuden kotikissa hänen muistikuviinsa perustuvissa romaaneissaan. Väisänen on aikoinaan lähtenyt Suomesta, mutta Suomi ei ole lähtenyt Väisäsestä.”

Lappilan kirjapiirin kirjurina on tuttuun tapaan ollut Kirsti Luova.

”Lappilan kirjapiirissä oli yhtenä kirjavalintana pari vuotta sitten Väisäsen romaani Taivaanvartijat. Se käsittelee alttaritaulun maalaamista, mutta ohessa hyvin maallisia tekijöitä joita kirkkotaiteenkin tekemiseen liittyy. Väisänen osaa ihailtavalla tavalla vetää kaaria pikku yksityiskohdista suuriin peruskysymyksiin. Jo kirjan alussa on kerrassaan hienosti kuvattu värejä taiteessa. Herkullisia ovat taiteilijan mielleyhtymät: —’raidalliset villasukat saappaissa kuin Duomon pylväät’. Jos on nähnyt Firenzen tuomiokirkon kolmesta erivärisestä marmorista tehdyt raidalliset pylväät, ilahtuu vertauksesta!”

Ulla Vaara Lahdesta lisää ansioluetteloon sen kolmannen taiteen.

”Vanikan palat palkittiin vuoden kaunokirjallisena teoksena Kiitos kirjasta -mitalilla vuonna 2005. Luettuani kirjan tiesin, että hyvä kirjailija on syntynyt. Viimeistään sen tiesi koko Suomi, kun Hannu Väisäsen Toiset kengät -romaani voitti Finlandia-palkinnon 2007.

Mutta ei tämä tässä; vielä suuremman hurmion olen kokenut, kun tutustuin Hannu Väisäsen maalauksiin. Viimeksi näin hänen teoksiaan Galerie Forsblomissa 2014. Eniten minua ovat viehättäneet Väisäsen rausku-maalaukset, jotka ovat sanoin kuvaamattoman vaikuttavia.

Se ’kolmas soppa’ oli lavastustyö Oulun kaupunginteatterin Toiset kengät -romaanista tehtyyn näytelmään, joka kantaesitettiin 2014. Tulevaisuudessa neljäs soppa voisi olla vaikkapa oopperan libretto yhteistyössä säveltäjä Kaija Saariahon tai Magnus Lindbergin kanssa, jotka ovat Hannu Väisäsen Pariisin-ystäviä.”

***

Eero Reijonen Espoosta heittäytyy pitkässä vastauksessaan muun muassas formula-maailmaan.

Proustia visakirjailija kertoo itsekin ihailleensa ja tuoksuttelun mestarin maitokahvin voi myös jokainen kadonneen maaailman tuntija haistaa Oulun neljästä jättipiipusta tulevasta aromista, joita visataiteilija itse ei luokittele edes hajuksi, ainakaan sen negatiivisessa mielessä. Kahdeksaan aistiin uskova visakirjailija edustaa tietysti myös Rainer Maria Rilken koulukuntaa esineiden havaintomaailman korostajana. Visakirjailijan maailmassa, siis nuoren Anteron elämässä, esineet ovat luottamushenkilöitä, jotka eivät, toisin kuin ihmiset, petä koskaan.´- – –

Hannu Väisäsen Toiset kengät – 60-lukulaiset mokkapatiinit – jäivät kauppaan, mutta kaikkea muuta kertyi nuoren miehen matkaan. Lähtökohdat olivat kieltämättä huonot – varikolta piti startata, kuivaan keliin startata sadekelin renkailla ja renkaidenvaihto tehtiin jakoavaimella. Mutta maaliin päästiin. Ja Podiumille sekä kuskien, että valmistajien sarjassa.”

Hilkka ja Risto Kaipainen Hyvinkäältä kaivelevat vielä vähän ammoisia Finlandia-polemiikkeja.

”Muistamme Väisänen palkinnosta seuranneen keskustelun siitä, että kuvataiteilija ei voi olla kirjallisuuspalkinnon arvoinen kirjailija ja että oululainen palkittavan valitsija veti selvästi kotiin päin. Oltiinpa näistä asioista mitä mieltä tahansa, Hannu Väisäsen romaanisarja ja sitä seuranneet julkaisut kyllä naulaavat hänet selvästi kirjallisuutemme kaanoniin yhtä hyvin kuin muut vuoden 2007 Finlandia-ehdokkaat, joissa oli monta eturivin kirjaiijaamme.”

Eli siinä piste sille keskustelulle. Ja samalla koko kakkosvisalle. Väisäsen tunnistaneita olivat myös tamperelaiset Irma Lehto, Unto Vesa ja Jari-Pekka Vuorela sekä Raila Rinne ja Irma Koski Helsingistä, Veikko Huuska Ikaalisista, Pertti Vuorela Espoosta ja Juhani Niemi Hangosta. Palkinto Anja Valtaselle. (rb)

Viikon 4 sitaatti

Tähän tammikuun viimeiseen sitaattiin pitäisi löytyä vastaus helposti, jopa niin sanotusti heittämällä, käden käänteessä ja ihan pikasilmäyksellä. Polttaa jo… Aikuisille kirjoittaessaan tämä kirjailija on viihtynyt usein historiallisten teemojen parissa vaikkakin viimeisimmässä työssään möyri maan syvyyksissä.

Kuka hän on, mikä runo, mikä kokoelma? Vastaukset viimeistään 3.2. mennessä osoitteeseen Demokraatti, PL 338, 00531 Hki tai kirjavisa@demokraatti.fi. Yhdelle palkinto.

”Mahtimummeli määrää:
’Ei kukaan saa tehdä väärää,
ei herjata, ei sotia,
ei ottaa liikaa totia.’
Mahtimummeli säätää:
’Pitää karvanaamat häätää.
Vappua pidetään jouluna,
koirankoppia kouluna.
Kaikki yöt pitää valvoa
ja mummeleita palvoa.’”

Keskustelua aiheesta

Keskustaedustaja Kärnältä hurja väite: Li Anderssonia ja Touko Aaltoa kielletty keskustelemasta kanssani

Kansanedustaja Mikko Kärnä.

Keskustaedustaja Mikko Kärnä väittää Twitterissä, että vihreiden ja vasemmistoliiton puheenjohtajia olisi kielletty keskustelemasta hänen kanssaan sosiaalisessa mediassa.

Ainakin toistaiseki Kärnän heitto näyttää pitävän paikkaansa, sillä Andersson ja Aalto eivät ole kummatkaan reagoineet hänen tviittiinsä.

Keskustelua aiheesta

Uskontojen uhrien tuki UUT ry ryhtyi auttamaan työllistymisessä

Uskontojen uhrien tuki UUT ry kokeilee uutta toimintamuotoa. Se järjesti lauantaina kurssin, joka auttaa etenkin uskonnollisista syistä ilman tai vähälle koulutukselle jääneitä pääsemään työelämään kiinni.

Esimerkiksi uskonnollisen liikkeen Jehovan todistajien asioista uutisoivalla verkkosivustolla kirjoitetaan, että Jehovan todistajien järjestö on aina suhtautunut nihkeästi koulutukseen.

Se on pitänyt ihanteena sitä, että Jehovan todistaja -nuori suorittaisi vain aivan minimimäärän opintoja, joiden avulla saa ammatin, jolla juuri ja juuri tulee toimeen. Näin koulutukseen ja ansiotyöhön ei mene esimerkiksi aikaa, joka pitää käyttää saarnaamiseen ovelta ovella -työssä.

Kurssin vetäjä Claudia Jeltsch kertoo, että kurssille ilmoittautuneita on vajaat 10.

– Pyrimme siihen, että ihmiset, jotka eivät ole uskonnollisen taustansa vuoksi voineet tai pystyneet suunnittelemaan omaa uraansa, saisivat mahdollisuuden miettiä sitä, löytää omia vahvuuksiaan ja suuunnitellla ammatillista tulevaisuuttaan, hän toteaa kurssin tavoitteista.

Jeltsch kertoo, että hänellä itsellään omasta lapsuuden perheestään Saksasta lahkotausta. Aikuistuttuaan hän irrottautui lahkosta.

– Onneksi olen voinut osallistua koulutuksiin, joissa olen itse oppinut suunnittelemaan omaa ammatillista tulevaisuuttani.

Jeltsch on kouluttautunut Itävallassa ammatinvalinnanohjaajaksi. Tällä hetkellä hän toimii Suomessa ammattikorkeakoulun lehtorina. Tällä hetkellä hän on kuitenkin toimivapaalla kirjoittamassa väitöskirjaa Helsingin yliopistossa.

Lauantaisen työllistymiskurssin Jeltsch kertoi tehneensä vapaaehtoistyönä. Kurssin koulutettavat olivat Jeltschin mukaan helluntailais-, vanhoillislestadiolais- ja Jehovan todistaja -taustaisia.

– Kurssi meni niin hyvin, että jatko-osa tammikuussa on suunnitteilla.

Keskustelua aiheesta

Kaikkien aikojen lottopotti tarjolla ensi viikolla

Loton arvonnassa ei löytynyt kierroksella 46/2017 täysosumia, joten ensi viikolla täysosumille on jaossa 14,3 miljoonaa euroa. Kyseessä on kaikkien aikojen suurin Loton potti.

Lotossa oli edellisen kerran ennätyspotti kierroksella 24/2017, jolloin 14,2 miljoonan euron potin nappasi 50 osuuden nettipelaajaporukka. Kullakin osuudella voitti 284 000 euroa.

6+1 –tuloksia löytyi tällä kierroksella kaikkiaan kuusi kappaletta. Voittajat kuittaavat voitoistaan 48 167,30 euroa.

Loton oikea rivi (kierros 46/2017) on 10, 14, 16, 22, 25, 34 ja 38.Lisänumero on 5 ja tuplausnumero 16. Ensi viikolla (kierros 47/2017) jaossa ennätyspotti 14,3 miljoonaa euroa.

Lauantai-Jokerin voittorivi on 8769159. Jokerista ei löytynyt täysosumaa. 6 oikein –tuloksia oli kolme, joista osa tuplattuina. Voittajat saavat 20 000 ja 40 000 euroa voitoistaan.

Lomatonnin voittorivi on Ateena 19. Lomatonneja meni jakoon 24 kappaletta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Sinisten synnyn avainhenkilöt paljastivat IS:lle oman versionsa hallituskriisin etenemisestä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho (vasemmalla) neuvottelujen tauolla pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa Helsingissä 12. kesäkuuta 2017, oikealla silloinen perussuomalaisten hallitusryhmän valtiosihteeri Samuli Virtanen. Hallituspuolueiden puheenjohtajat kokoontuvat keskustellakseen hallitusohjelmasta perussuomalaisten puheenjohtajavaihdoksen ja koko puolueen johdon vaihtumisen takia.

Entinen perussuomalaisten ministeriryhmän, nykyinen sinisten valtiosihteeri Samuli Virtanen ja puolustusministeri Jussi Niinistön avustaja Petteri Leino ovat kertoneet Ilta-Sanomille oman näkemyksensä siitä, miten hallituskriisi eteni ja uusi, hallitukseen jäänyt puolue Sininen tulevaisuus syntyi.

Heidän kertomansa perusteella syntyy kuva, että tapahtumat ovat edenneet muutaman päivän aikana kiireessä eikä uutta puoluetta olisi rakennettu suunnitelmallisesti pitkän ajan kuluessa. Kuva on erilainen kuin se, mikä syntyy toimittaja Lauri Nurmen kirjoittamasta kirjasta Perussuomalaisten hajoamisen historia (Into).

Leinon ja Virtasen versiossa, jota varten Ilta-Sanomat on saanut asiaa tukevia tekstiviestejä, lauantaina 10.6. perussuomalaisten puheenjohtajavalintoihin pettyneet elävät eräänlaista shokkivaihetta. Sunnuntaina tapahtumat alkavat pikku hiljaa edetä.

– Soitin Juha Halttuselle (työministeri Jari Lindströmin erityisavustaja) sunnuntaina yhdentoista aikaan. Petterin (Leino) kanssa soiteltiin kahdeltatoista. Silloin alkoi vähän enemmän hahmottua ajatus siitä, että enemmistö kansanedustajista ei halua olla Halla-ahon johtamassa puolueessa, Samuli Virtanen kertoo Ilta-Sanomille.

Ensin syntyi ajatus, että nyt halla-aholaiset ovat kaapanneet puolueen, mutta eduskuntaryhmää ne eivät saisi.

– Sitä ne ei pysty kaappaamaan, vaan enemmistö heittää vähemmistön pihalle. Sitten me ruvettiin Petterin kanssa listaamaan niitä edustajia, ketkä voisi olla tähän lähdössä mukaan.

Petteri Leinon mukaan radikaaliryhmän heittämistä ulos eduskuntaryhmästä mietittiin jo kuntavaalien jälkeen, mutta sitä ei uskallettu tehdä. Puolue ja ryhmä oli hajalla.

– Tämä (että halla-aholaiset nakataan eduskuntaryhmästä) eli yllättävän pitkään. Kaj Turunen ja monet edustajat olivat vielä maanantaina illallakin siinä uskossa, että mennään sillä suunnitelmalla, mikä oli sunnuntaina päivällä ja maanantaiaamuna.

Leinon ja Virtasen version mukaan pika pikaa suunnitelmat kuitenkin muuttuivat ja eduskuntaryhmän kaappaamisesta luovuttiin ja tilanteet johtivat oman Uusi vaihtoehto -nimisen eduskuntaryhmän syntymiseen.

Virtasen ja Leinonen Ilta-Sanomille kertoman version mukaan perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Timo Soini olisi aivan viime metreille asti ollut sitä mieltä, ettei hän jätä perussuomalaisia. Toinen version keskeinen seuraus on se, ettei pääministeri Juha Sipilä (kesk.) olisi voinut olla varma uuden eduskuntaryhmän syntymisestä ennen kuin matkalla Naantaliin jättämään hallituksensa eropaperia tasavallan presidentille.

Keskustelua aiheesta

Jutta Urpilainen: Euroopassa 45 % ihmisistä pitää globalisaatiota uhkana – SDP:lle valinta on selvä

Viime vuosina on käyty paljon keskustelua siitä, että globalisaation hyödyt eivät ole jakautuneet tasaisesti. Euroopassa 45 prosenttia ihmisistä pitääkin globalisaatiota jopa uhkana. Mikäli haluamme menestyksellisesti puolustaa avointa taloutta ja avointa yhteiskuntaa, on globalisaation kielteisiä vaikutuksia torjuttava aktiivisesti.

Tämä on ollut viestimme myös eduskunnassa. Taannoin pitämässäni ryhmäpuheenvuorossa peräänkuulutimme perusteellista analyysiä globalisaation hyödyistä ja haitoista sekä toimenpideohjelmaa globalisaation seuraavaan vaiheeseen. Tämän osalta SDP ei ole jäänyt vain odottelemaan hallituksen toimia, vaan olemme tarttuneet haasteeseen myös itse.

Suomen kansainvälisimpänä puolueena meidän tehtävämme on tukea parempaa ja toimivampaa kansainvälistä yhteistyötä.

Arvo-, kansalais- ja tulevaisuuspuolueena olemme käynnistäneet sisäistä keskustelua tavoitteista, joilla demokraattinen ohjaus taloudellisesti, sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja väestöllisesti kestävämmän kehityksen puolesta voisi vahvistua. Marraskuun puoluevaltuuston käsiteltäväksi tulee globaalipolitiikkaa koskeva linjapaperi, jota johtamani kehitysyhteistyön ja taloudellisten ulkosuhteiden työryhmä on työstänyt syksyn ajan eri asiantuntijoiden näkemyksiä kuulemalla.

Voi perustellusti arvioida, että globalisaatio on saavuttanut tienhaaran, jossa pääsuuntia on kaksi. Toinen suunta on uudistetun monenkeskisen yhteistyön suunta. Toinen vaihtoehto taas on kansallinen eristäytyminen ja monenkeskisen yhteistyön mureneminen, joka saattaa johtaa nationalismin ja protektionismin nousuun kaikkine lieveilmiöineen.

SDP:lle valinta on selvä. Suomen kansainvälisimpänä puolueena meidän tehtävämme on tukea parempaa ja toimivampaa kansainvälistä yhteistyötä sekä oikeudenmukaisempaa ja demokraattisempaa globalisaatiota. Haluamme myös vahvan Euroopan, joka pystyy vaikuttamaan globaalisti yhteisten arvojemme mukaisesti.

Työryhmän laatiman linjapaperin johtoajatukset ovat demokratian ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen, kestävän kehityksen edistäminen sekä oikeudenmukaiset pelisäännöt globaalitaloudelle. Esimerkiksi sitoutuminen luottamusta rakentaviin prosesseihin eri kansainvälisillä areenoilla, Pariisin ilmastosopimuksen ja kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpano, tuki YK:n pääsihteerin aloittamille uudistuksille ja EU:n globaali toimijuus ovat ratkaisun avaimia.

Vaikutetaan Suomen linjaan yhdessä.

Toivon, että asiakirja virittää keskustelua, jolla olisi vaikutusta Suomen aktiivisuuteen kansainvälisillä foorumeilla. Presidentinvaalit antavat meille hyvän mahdollisuuden tuoda arvopohjaamme esille tukemalla aatesiskomme Tuula Haataisen kampanjaa ja osallistumalla aktiivisesti muiden ehdokkaiden – myös istuvan tasavallan presidentin – sparraamiseen.

Uskon, että arvopohjamme nauttii laajojen kansalaispiirien kannatusta. Vaikutetaan Suomen linjaan yhdessä. Kysymys ei ole vain arvoista vaan myös eduista. Kaikki tiedämme, että yhteiskuntien hauraus, eriarvoistuminen ja epäreiluuden kokemus voivat saavat ihmiset liikkeelle myös ei-toivotulla tavalla. Kyse on myös rauhan, vakauden ja demokratian turvaamisesta.

Keskustelua aiheesta