Turva – Hymy

Kirjavisa: Suomi ei lähtenyt Väisäsestä

Hannu Väisästä juhlittiin Finlandia-voittajana vuonna 2007.

Runsas vihjailu tuotti vuoden toiseen tehtävään ihastuttavan vilkkaan osanoton. Ja laajan tietämyksen.

Kultturin kanssa aikoinaan läheisesti tekemisissä ollut Kaarina Suonio Hattulasta tuntee paitsi monitaitoisen taiteilijan myös visaketkun motivointipyrkimykset. Mutta helppouden tunne vähän kostautuu…

”No nyt panit helpon. Se tietysti kannustaa lehden vanhoja ja uusia lukijoita. Kysytty kirjailija on Hannu Väisänen ja teos on ’Vanikan palat’. – – –

Jotenkin Väisäsen tapa suhtautua asioihin on niin vastaansanomattoman sydämellistä ja samalla rohkeaa, että voi puhua sanan parhaassa merkityksessä elämäntaiteilijasta. Väisänen on kohta kai myös Ranskan kansalainen, mikä on Oulun pojalle ja kasarmin kasvatille luonteva askel.”

Anja Valtanen Keravalta taas on visassa ainakin melkein ensikertalaisia. Helppoudesta hän on Suonion kanssa samoilla linjoilla, ja teoskin menee oikein:

”No kerrankin tärppäsi, mutta niin taitaa tehdä monella muullakin. Sehän ei tahtia haittaa. Kirjailijavihje oli jo vahva ja tekstikin tuntui tutulta. Omasta kirjahyllystä se löytyi: Hannu Väisäsen kirjan ’Toiset kengät’ neljännen painoksen sivu 37 alkaa kyseisellä sitaatilla. Erikoinen ja kiinnostava kirja niin kuin kirjailijakin.”

Helsinkiläinen Sirpa Taskinen on tehnyt eräänlaisen Canossan matkan Väisäsen kirjojen pariin.

”Aikoinaan en lämmennyt Vanikan paloille, joten Oulu-trilogian muut osat jäivät lukematta. Tartuin visassa haettuun Toiset kengät -kirjaan siis varauksella, mutta se olikin ihan mukavasti kerrottua pojan kasvutarinaa varsin hankalassa perhetilanteessa.

Hannu Väisäsen (s. 1951) kirjoista suosikkini on lyhytproosateos ’Apupata’, jossa hän kertoo huvittavia sattumuksia elämästään Ranskassa. Viimeisimmässä ’Piisamiturkki’-kokoelmassa nimikertomus on myös hauska.”

Tervakoskelaiseen Ossi Lehtiöön Väisänen on tehnyt vaikutuksen heti kättelyssä joka saralla.

”Hannu Väisäsestä riittäisi varmaan enemmän puhetta, mutta jokainen hänen näyttelynsä, jonka olen nähnyt, on ollut järisyttävä kokemus. Samoin hänen teoksensa, jotka kaikki olen lukenut, ovat vaikuttaneet minuun, ikätoveriinsa, todella syvästi.”

***

Mauri Panhelainen Jyväskylästä versioi vastauksensa loppuun tähän kohtaan hyvin istuvaa sanontaa.

”Kirjavisan ansiosta paluu Väisänen proosan lukijaksi vahvisti käsitystä, että miehestä tosiaan on moneksi, myös hyväksi kirjailijaksi. Ranskassa suuren osan elämästään asunut 64-vuotias Hannu Väisänen esitellään usein kansainvälisenä taiteilijana, joka on menestynyt suomalaisuudestaan huolimatta. Kirjalliset teokset, ehkäpä hänen maalaustaiteensakin, jossa Kalevala on yksi innoittajista, tuntuvat todistavan toista. 1950- ja 60-luvun Suomi kehrää aitona kuin lapsuuden kotikissa hänen muistikuviinsa perustuvissa romaaneissaan. Väisänen on aikoinaan lähtenyt Suomesta, mutta Suomi ei ole lähtenyt Väisäsestä.”

Lappilan kirjapiirin kirjurina on tuttuun tapaan ollut Kirsti Luova.

”Lappilan kirjapiirissä oli yhtenä kirjavalintana pari vuotta sitten Väisäsen romaani Taivaanvartijat. Se käsittelee alttaritaulun maalaamista, mutta ohessa hyvin maallisia tekijöitä joita kirkkotaiteenkin tekemiseen liittyy. Väisänen osaa ihailtavalla tavalla vetää kaaria pikku yksityiskohdista suuriin peruskysymyksiin. Jo kirjan alussa on kerrassaan hienosti kuvattu värejä taiteessa. Herkullisia ovat taiteilijan mielleyhtymät: —’raidalliset villasukat saappaissa kuin Duomon pylväät’. Jos on nähnyt Firenzen tuomiokirkon kolmesta erivärisestä marmorista tehdyt raidalliset pylväät, ilahtuu vertauksesta!”

Ulla Vaara Lahdesta lisää ansioluetteloon sen kolmannen taiteen.

”Vanikan palat palkittiin vuoden kaunokirjallisena teoksena Kiitos kirjasta -mitalilla vuonna 2005. Luettuani kirjan tiesin, että hyvä kirjailija on syntynyt. Viimeistään sen tiesi koko Suomi, kun Hannu Väisäsen Toiset kengät -romaani voitti Finlandia-palkinnon 2007.

Mutta ei tämä tässä; vielä suuremman hurmion olen kokenut, kun tutustuin Hannu Väisäsen maalauksiin. Viimeksi näin hänen teoksiaan Galerie Forsblomissa 2014. Eniten minua ovat viehättäneet Väisäsen rausku-maalaukset, jotka ovat sanoin kuvaamattoman vaikuttavia.

Se ’kolmas soppa’ oli lavastustyö Oulun kaupunginteatterin Toiset kengät -romaanista tehtyyn näytelmään, joka kantaesitettiin 2014. Tulevaisuudessa neljäs soppa voisi olla vaikkapa oopperan libretto yhteistyössä säveltäjä Kaija Saariahon tai Magnus Lindbergin kanssa, jotka ovat Hannu Väisäsen Pariisin-ystäviä.”

***

Eero Reijonen Espoosta heittäytyy pitkässä vastauksessaan muun muassas formula-maailmaan.

Proustia visakirjailija kertoo itsekin ihailleensa ja tuoksuttelun mestarin maitokahvin voi myös jokainen kadonneen maaailman tuntija haistaa Oulun neljästä jättipiipusta tulevasta aromista, joita visataiteilija itse ei luokittele edes hajuksi, ainakaan sen negatiivisessa mielessä. Kahdeksaan aistiin uskova visakirjailija edustaa tietysti myös Rainer Maria Rilken koulukuntaa esineiden havaintomaailman korostajana. Visakirjailijan maailmassa, siis nuoren Anteron elämässä, esineet ovat luottamushenkilöitä, jotka eivät, toisin kuin ihmiset, petä koskaan.´- – –

Hannu Väisäsen Toiset kengät – 60-lukulaiset mokkapatiinit – jäivät kauppaan, mutta kaikkea muuta kertyi nuoren miehen matkaan. Lähtökohdat olivat kieltämättä huonot – varikolta piti startata, kuivaan keliin startata sadekelin renkailla ja renkaidenvaihto tehtiin jakoavaimella. Mutta maaliin päästiin. Ja Podiumille sekä kuskien, että valmistajien sarjassa.”

Hilkka ja Risto Kaipainen Hyvinkäältä kaivelevat vielä vähän ammoisia Finlandia-polemiikkeja.

”Muistamme Väisänen palkinnosta seuranneen keskustelun siitä, että kuvataiteilija ei voi olla kirjallisuuspalkinnon arvoinen kirjailija ja että oululainen palkittavan valitsija veti selvästi kotiin päin. Oltiinpa näistä asioista mitä mieltä tahansa, Hannu Väisäsen romaanisarja ja sitä seuranneet julkaisut kyllä naulaavat hänet selvästi kirjallisuutemme kaanoniin yhtä hyvin kuin muut vuoden 2007 Finlandia-ehdokkaat, joissa oli monta eturivin kirjaiijaamme.”

Eli siinä piste sille keskustelulle. Ja samalla koko kakkosvisalle. Väisäsen tunnistaneita olivat myös tamperelaiset Irma Lehto, Unto Vesa ja Jari-Pekka Vuorela sekä Raila Rinne ja Irma Koski Helsingistä, Veikko Huuska Ikaalisista, Pertti Vuorela Espoosta ja Juhani Niemi Hangosta. Palkinto Anja Valtaselle. (rb)

Viikon 4 sitaatti

Tähän tammikuun viimeiseen sitaattiin pitäisi löytyä vastaus helposti, jopa niin sanotusti heittämällä, käden käänteessä ja ihan pikasilmäyksellä. Polttaa jo… Aikuisille kirjoittaessaan tämä kirjailija on viihtynyt usein historiallisten teemojen parissa vaikkakin viimeisimmässä työssään möyri maan syvyyksissä.

Kuka hän on, mikä runo, mikä kokoelma? Vastaukset viimeistään 3.2. mennessä osoitteeseen Demokraatti, PL 338, 00531 Hki tai kirjavisa@demokraatti.fi. Yhdelle palkinto.

”Mahtimummeli määrää:
’Ei kukaan saa tehdä väärää,
ei herjata, ei sotia,
ei ottaa liikaa totia.’
Mahtimummeli säätää:
’Pitää karvanaamat häätää.
Vappua pidetään jouluna,
koirankoppia kouluna.
Kaikki yöt pitää valvoa
ja mummeleita palvoa.’”

Keskustelua aiheesta

Tämä kauppareissu on totta jo ensi yönä – tavarat suoraan kassiin, kassa on historiaa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Verkkokauppa Amazon on kehittänyt kassattoman myymälän. Myymälän toiminta perustuu kameroihin, sensoreihin ja tekoälyyn.

Asiakkaat voivat poimia tuotteita kaupan hyllyiltä ja laittaa ne suoraan ostoskasseihinsa ilman jonotusta kassoille. Tavarat laskutetaan asiakkaan online-tililtä saman tien, kun tuotteet on otettu hyllyltä. Järjestelmä palauttaa rahat, jos asiakas pistää tavaran takaisin hyllyyn.

Ensimmäinen myymälä oli määrä avata Seattlessa Yhdysvaltain länsirannikolla maanantain ja tiistain välisenä yönä Suomen aikaa.

Uuden Amazon Go -kauppajärjestelmä käyttöönotto ei ole sujunut vaikeuksitta, sillä testeissä löytyi useita virheellisyyksiä. Järjestelmää on testannut Amazonin oma henkilöstö.

STT-AFP, Seattle

Takaisin

Entä jos Ruotsi hakee Nato-jäsenyyttä? – Antti Rinne kertoo nyt SDP:n kannan kuumaan keskustelunaiheeseen

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

Ruotsin maltillisen kokoomuksen eli moderaattien puheenjohtaja Ulf Kristersson on tullut esiin kannalla, jonka mukaan Ruotsi hakee Nato-jäsenyttä kymmenen vuoden kuluessa.

Suomessa Ruotsin toimia seurataan luonnollisesti äärimmäisen tarkkaan. Maat ovat käytännössä lyöneet kättä päälle, että mikäli jompikumpi Nato-ratkaisuissa etenee, tieto kulkee hyvissä ajoin maiden välillä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on korostanut kokonaisharkintaa, ei mitään automaatiota siinä, että Suomi olisi tavoittelemassa Nato-jäsenyyttä, mikäli Ruotsi näin päättäisi tehdä.

– Kyllä se on se kokonaistilanne, joka sillä hetkellä vallitsee, mikä pitää ottaa huomioon. On aika mahdoton lähteä tässä ennakoimaan kaikkia niitä variaatioita, Niinistö on sanonut MTV:lle.

”Minulle on tullut täysin selvä käsitys, että puolue ei ole muuttamassa kantaansa.”

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei ole erityisen hämillään Ruotsin porvariblokin johtajan Kristerssonin Nato-lausunnosta.

– Suomessa kokoomuksella on vähän vastaavanlainen puoluekokouspäätös ja samaa koskee RKP:tä, joten ei se sinällään mikään uudenlainen kanta Pohjoismaissa porvareilla ole. Ruotsin porvarikoalition laaja kanta on ollut tiedossa jo pitkään.

Ruotsissa Natoon hakeutuminen vaatisi kuitenkin laajaa konsensusta. Kristersson onkin uhonnut, että ei mene kauaa, kun myös sosialidemokraatit olisivat muuttamassa kantaansa.

Ruotsin sosialidemokraattien puheenjohtaja, pääministeri Stefan Löfven on vakuuttanut Ruotsin pysyvän liittoutumattomana.

– Olen paljon jutellut Ruotsin pääministerin kanssa sosialidemokraattien kannasta. Minulle on tullut täysin selvä käsitys, että puolue ei ole muuttamassa kantaansa. Minun mielestäni tilanne Ruotsin suhteen ei ole muuttunut, Rinne summaa.

Ruotsin sosialidemokraateilla hyvin vähän sisäistä debattia Nato-jäsenyydestä.

Kun Ruotsin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, sosialidemokraattien kansanedustaja Kenneth G Forslund vieraili reilu vuosi sitten Suomessa, hän kertoi Ruotsin demarien Nato-kannoista.

Forslundin mukaan Ruotsin sosialidemokraattisessa puolueessa ei oikeastaan edes käydä sisäistä Nato-debattia.

– Äärimmäisen harvat sosialidemokraattisen puolueen jäsenet puhuvat Naton puolesta ja sen vuoksi meillä on hyvin vähän sisäistä debattia Nato-jäsenyydestä, hän totesi.

Forslund sanoi, että puolueessa, puolueen jäsenissä ja kannattajissa on syvään juurtuneena kanta, ettei Nato-jäsenyyttä haeta.

”Teoreettinen tilanne.”

Entä jos Ruotsi kaikesta huolimatta päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä?

Antti Rinne toteaa alkuun, että asiassa on todellakin monta jos-sanaa.

– Minulla on vahva usko siihen, että Ruotsi haluaisi käydä tilanteen etukäteen Suomen kanssa läpi. Jos Ruotsi yllättäen päättäisi, että se hakee jäsenyyttä, jäsenyys ei tulisi voimaan tuosta noin vaan. Se olisi pitkä prosessi. Se muuttaisi Suomen lähiympäristön turvallisuustilannetta niin, että meidän pitäisi miettiä, onko muutos sellainen, että sen takia pitäisi suhtautua toisella tavalla Nato-kysymykseen.

– Minä en osaa sanoa tällä hetkellä, miten se muuttaisi, koska se (Ruotsin Nato-jäsenyyden hakeminen) on niin teoreettinen tilanne. Joka tapauksessa viime kädessä Suomi päättää kaikissa tilanteissa itsenäisesti sotilaallisesta liittoutumattomuudestaan tai liittoutumisestaan. Se on meidän oma ulko- ja tuvallisuuspoliittinen ratkaisu, Rinne painottaa.

”Sitä ei edes nykyään erikseen tarvitse mainita, se on itsestäänselvyys.”

Rinne toteaa ylipäänsä, ettei Nato ole hänelle ideologinen kysymys, vaan arviot suhteesta siihen on tehtävä puhtaasti valtakunnan ja kansalaisten turvallisuuden kannalta.

– Olen sitä mieltä, että Nato-jäsenyys ei lisäisi meidän turvallisuuttamme vaan turvattomuutta. Kun me olemme sotilaallisesti liittoutumattomia, meillä on mahdollisuus huolehtia siitä, ettei aluettamme käytetä ketään vastaan.

– Jos ajattelee puolustuksellista tilaamme puolustusvoimien näkökulmasta, olemme ihan eri mittakaavassa kotimaan puolustuksen suhteen kuin Ruotsi. Emme ole tehneet ratkaisuja, jotka heikentävät omaa puolustustamme. Keskeinen elementtimme on uskottava oma puolustus ja sitä pitää vaalia.

Rinne käy läpi tutut Suomen turvallisuuden kivijalat – sotilaallinen liittoutumattomus, oma uskottava puolustus, yhteistyö Pohjoismaiden kanssa ja EU:ssa sekä Nato-yhteistyö ja syvenevä kumppanuus sen kanssa.

– Suomi kuuluu kaikilla mittareilla mitattuna läntiseen yhteisöön. Sitä ei edes nykyään erikseen tarvitse mainita, se on itsestäänselvyys. Jos toimintaympäristössämme tapahtuisi merkittävä uudelleenjärjestäytyminen, jota Ruotsin Nato-jäsenyys olisi, ulko ja turvallisuuspolitiikan elementit pitäisi päivittää siihen tilanteeseen.

Millainen olisi Venäjän reaktio?

Rinne toteaa, että Suomella ja Ruotsilla on ollut tiivis, pitkä yhteinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen historia ja varsinkin viime aikoina on otettu yhteisiä askelia.

– Molemmilla yhteistyöhalukkuus on ollut luonnollinen ja hyvä. Mielellään näkisin, että Suomi ja Ruotsi vahvistavat omalla alueellamme vakautta ja rauhaa pysymällä sotilaallisesti liittoutumattomina. Toiveeni on, että kaikilla ilmansuunnilla kunnioitetaan sitä, että Itämeren ympäristön vakautta ylläpidetään tällä tavalla, Rinne sanoo.

Rinne luonnehtii ulko- ja turvallisuuspolitiikka reaalipolitiikaksi, jossa täytyy olla selkeä oma linja. Linjaa on kuitenkin tarvittaessa kyettävä myös tarkastelemaan sen mukaan, että kaikissa tilanteissa rauha ja ihmisten turvallisuus taataan.

– Suomalaiset yhtä lailla kuin ruotsalaiset tekevät itsenäisesti ratkaisuja, heitä ja meitä ei voi ulkopuolelta ohjailla.

Mikäli Ruotsi hakisi Nato-jäsenyyttä, Rinne arvioisi sen muuttavan maamme poliittista ilmapiiriä. Millainen olisi Venäjän reaktio?

– Kaikissa tilanteissa riippumatta siitä, liityttäisiinkö Natoon yhdessä tai erikseen tai vain toinen maa liittyisi, Venäjä ei pitäisi ratkaisua hyvänä ja varmaan tulisi sen jollakin tavalla näyttämään. Näinhän he ovat aika avoimesti sen julkisestikin sanoneet. Ei siitä mitään positiivista reaktiota voi Venäjältä odottaa.

– Mutta se miten Venäjä reagoisi olisi vain yksi osa kokonaisharkintaa ja arviointia siihen nähden, mikä on Suomessa ja Ruotsissa järkevää ulko- ja turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta ja kansalaisten turvallisuuden kannalta. Venäjä ei päätä Suomen puolesta Suomen turvallisuuspoliittisia ratkaisuja.

Maria Guzenina: Länsimetron tilanne on kestämätön – hoidettava kuntoon heti

Kuva: Jukka-Pekka Flander

– Espoon konsernijaosto antoi tänään tiukat vaatimukset HSL:lle metrouudistuksen ongelmien ratkaisemiseksi. Kohtuuttomiksi nousseet matka-ajat, liityntäliikenteen ongelmat ja suorien linjojen lakkauttaminen ovat lyhyessä ajassa vaikeuttaneet tuhansien espoolaisten normaalia arkea. Tilanne on kestämätön ja se pitää hoitaa kuntoon viipymättä. Konsernijaosto oli kannassaan yksimielinen. Nyt pallo on HSL:llä.

Näin kirjoittaa kansanedustaja, Espoon konsernijaoston puheenjohtaja Maria Guzenina (sd.) tuoreessa Facebook-päivityksessään.

Konsernijaosto edellyttää päätöksessään, että HSL ryhtyy välittömiin toimiin seuraavien 3.1.2018 tehtyjen linjastomuutosten ongelmien ratkaisemiseksi:

–  Kohtuuttomasti kasvaneet matka-ajat (kokonaismatka-aika kasvanut yli 10 minuuttia koskien mm. alueita Haukilahti-Westend, Soukka, Suvisaaristo, Espoonlahti, Laurinlahti, Kivenlahti, Saunalahti, Tillinmäki, Nöykkiö, Kattilalaakso, Latokaski, Eestinkallio, Pisa, Suna, Kaupunginkallio).

Jaosto luettelee lisää epäkohtia:

– Matinkylän terminaalin ruuhkaisuus.

– Myöhäisliikennöinnin toimivuus.

– Huonosti toimivat vaihdot.

– Katkenneet tai merkittävästi hankaloituneet yhteydet.

– Liikennöinnin luotettavuus. Linjoja on jäänyt ajamatta ja aikataulut eivät ole pitäneet.

– Sisäisen ja poikittaisliikenteen ongelmat: monin paikoin kohtuuttomat matka-ajat ja palvelut, joiden saavutettavuus on heikentynyt (erityisesti koulu- ja työmatkat ja erityisryhmät).

– Kertalipun voimassaoloaika: 1 h 20 min ei enää riitä yhteen matkakokonaisuuteen monilla yhteyksillä.

– Poikkeusliikenteen tiedotusjärjestelyt ja vasteaika poikkeusliikenteen käynnistämisessä.

– Reittioppaan puutteet.

Samassa yhteydessä jaosto kehottaa HSL:ää selvittämään, miten on mahdollista, että linjastosuunnittelu on perustunut vanhoihin asiakasmääriin ja miten varmistetaan, ettei vastaavia virheitä enää tapahdu.

Lisäksi tulee parantaa käyttäjämäärien seurantaa ja luoda kokonaiskuva joukkoliikenteen asiakasvirroista ennen ja jälkeen muutoksen Espoon eri alueilla.

Konsernijaosto suorat linjat Helsinkiin, liityntälinjojen nopeampia ja suorempia reitityksiä (esim. linjoilla 147, 157 ja 158) ja liityntälinjojen tiheämpiä vuorovälejä (useilla linjoilla on jopa puolen tunnin vuorovälejä, esim. 145, 165).

Mahdollinen ratkaisu Matinkylän terminaalin ruuhkaisuuteen on kaikkien junien liikennöinti Matinkylään ainakin ruuhka-aikaan.

– Myöhäisliikennöintiin tarvitaan ratkaisu, jolla poistetaan pitkä tauko viimeisen metron ja ensimmäisen yöbussin välillä ja varmistetaan että kaikki mahtuvat yöbusseihin, jaosto tähdentää.

 

Tykkylumesta päästiin – seuraavaksi kuura katkoo sähköt tuhansilta

Kuva: lehtikuva / ritva siltalahti
Kuura on kaunista, mutta tuhioisaa. Talvinen näkymä Vantaanjoen Mustakoskelle Vantaalla 11. tammikuuta 2018.

Säässä voi tapahtua iso muutos tällä viikolla, sillä keskiviikon ja torstain välillä lämpötila voi muuttua yli 20 asteella, kertoo Ilmatieteen laitos.

Päivystävän meteorologin Niko Tollmanin mukaan sää alkaa lauhtua hiljalleen keskiviikkoaamusta lähtien.

– Huomenna on todennäköisesti vielä kylmiä lämpötiloja, ehkä 15–20 asteen pakkasia maan etelä- ja keskiosissa.

Sitten sää alkaa lauhtua siten, että torstaina on varmaan korkeimmillaan neljää tai viittä plusastetta, Tollman kertoo.
Sää jatkuu etelässä lauhana loppuviikon, mutta maan pohjoisosassa jatkuu talvinen pakkaskeli.

Tollmanin mukaan etelän vesisateet voivat tehdä teistä liukkaat.

Isoimmat lumikuormat vuosikymmeniin

Sääolot aiheuttavat vaikeuksia liikenteen lisäksi myös sähköyhtiöille. Esimerkiksi Kainuun alueella toimiva sähköyhtiö Loiste varoittaa asiakkaitaan mahdollisesta suurhäiriöstä viikon puolivälistä lähtien.

Loisteen käyttöpäällikön Ismo Reinikan mukaan yhtiö varautuu siihen, että jopa 5 000 asiakasta voi jäädä sähköttä. Loisteen mukaan viime lauantaina oli myös suurhäiriötilanne, jonka aikana sähköttä oli 600 asiakasta.
Yhtiö kertoo, että eniten vikoja aiheuttaa nopeasti muodostuva kuura.

– Kuuran paino johtimilla on jo niin raskas, että sähkölinjojen rakenteet pettävät, Loiste tiedottaa.
Reinikka kertoo talven olleen poikkeuksellisen hankala, ja myös muilla sähköyhtiöillä olleen ongelmia.

– Lunta on satanut enemmän kuin aiemmin. Normaalisti joulun ja uudenvuoden maissa käy plussakeli, joka puhdistaa puut, mutta sitä ei ole käynyt tänä talvena. Lumi painaa paljon lankoja sekä puita, jotka taipuvat johtokadun ulkopuolelta ja painuvat lankoihin, Reinikka sanoo STT:lle.

– Meidän verkkoalueemme asukkaat ovat puhuneet, ettei olisi ainakaan 50 vuoteen ollut tällaisia lumikuormia alueella.

Yhtiö on varautunut mittavasti mahdollisiin ongelmiin.

– On varattu urakoitsijaedustajia, metsäkoneita, kaivinkoneita, helikopterivarauksia on tehty ja omaa henkilökuntaa varataan, Reinikka kertoo.

(STT)

Raju väite: Yksikään maa, edes pohjoismaat, ei saavuta sukupuolten tasa-arvoa vielä aikoihin

Kuva: lehtikuva / sari gustafsson
Suomessa valtaosa naisista hoitaa yhä kotityöt.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa sovittu sukupuolten tasa-arvo ei toteudu yhdessäkään maailman valtiossa vuoteen 2030 mennessä, Plan International varoittaa Maailman talousfoorumin alla. Plan esittää Davosiin kerääntyville talousvaikuttajille kuutta toimea, joilla tasa-arvokuilua voidaan kaventaa.

Haitalliset sukupuolinormit estävät tyttöjä ja naisia saavuttamasta tasa-arvoa kaikkialla maailmassa.

Lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin Maailman talousfoorumin (23.–26.2.) alla tekemä analyysi osoittaa, etteivät edes tasa-arvon kärkimaina pidetyt maat saavuta sukupuolten välistä tasa-arvoa vuoteen 2030 mennessä.

– Pohjoismaiden kaltaiset maat ovat sukupuolten välisen tasa-arvon edelläkävijöitä niiden erinomaisten syrjintää koskevien lakien ja ohjelmien sekä naisten korkean työssäkäynnin vuoksi, Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen sanoo.

Nämä toimet eivät kuitenkaan riitä, Heinänen korostaa.

– Yksikään maa ei pääse lähellekään todellista sukupuolten tasa-arvoa, elleivät ne puutu lakien lisäksi sosiaalisiin normeihin.

Sukupuolinormit rajoittavat tyttöjen elämää syntymästä asti

Käyttäytymistä, arvoja ja esimerkiksi ammatinvalintaa koskevat odotukset ja sukupuolinormit määrittelevät tyttöjen ja poikien käyttäytymistä syntymästä asti. Näin tapahtuu kaikkialla maailmassa. Ahtaat sosiaaliset normit rajoittavat valinnan mahdollisuuksia sekä ylläpitävät naisiin kohdistuvan väkivallan kulttuuria. Ne ovat haitallisia kaikille, mutta erityisesti niistä kärsivät tytöt ja naiset.

Suomessa 46,7 prosenttia yli 15-vuotiaista naisista on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Australiassa 57 prosenttia, Yhdysvalloissa 55 prosenttia ja Tanskassa 50 prosenttia naisista on kokenut fyysistä tai henkistä väkivaltaa.

Suomessa 86 prosenttia naisista laittaa ruokaa tai tekee muita kotitöitä joka päivä, kun taas miehistä niitä tekee 57 prosenttia. Saksassa vastaava luku on 72-29.

Myös koulutusalat ja ammatit ovat jakautuneita. Suomessa peruskoulun jälkeisen tekniikan alan tutkinnon suorittaneista naisia on vain 16,1 %, terveys- ja sosiaalialan tutkinnon suorittaneista puolestaan vain 11,5 % on miehiä. Ruotsissa IT-alalla, televiestinnässä, matemaattisilla aloilla tai teknologian parissa työskentelevistä vain 22 prosenttia on naisia.

– Kaikkialla maailmassa naiset kohtaavat edelleen pelottavan paljon syrjintää ja väkivaltaa, hoitavat pääosan kotitöistä ja jäävät jälkeen digitaalisessa lukutaidossa, Heinänen sanoo.

Kuilu sukupuolten välillä kasvoi ensimmäistä kertaa

Sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä on yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista, joista maailman johtajat sopivat vuonna 2015.

Erityisen huonosti sukupuolten tasa-arvo toteutuu niissä 56 kehitysmaassa, joissa Plan International työskentelee.

Viime vuonna sukupuolten välinen tasa-arvokuilu kasvoi ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun tilastoja alettiin kerätä. Kuilun umpeen kuromiseen menisi nykytahdilla sata vuotta aiemman 83 vuoden sijaan.

Jotta kuilun umpeutumista voidaan nopeuttaa, Plan International kehottaa Sveitsin Davosiin kerääntyviä liike-elämän johtajia tukemaan aloitteita, joilla puututaan tyttöjen ja naisten kohtaamiin haitallisiin sosiaalisiin normeihin.

– Edistämään nollatoleranssia häirinnän ja sukupuoleen perustuvan väkivallan suhteen sekä luomaan työpaikoille ympäristön, jossa naiset voivat ilmoittaa haitallisista sukupuoleen liittyvistä normeista ilman pelkoa kielteisistä seuraamuksista.

– Lopettamaan haitallisia sukupuolistereotypioita hyödyntävän markkinoinnin ja mainokset sekä sitoutumaan kampanjoihin, jotka muuttavat käsityksiä tyttöjen ja naisten roolista työelämässä ja yhteiskunnassa.
luomaan turvallisia ja perheystävällisiä työpaikkoja, joissa tuetaan joustavia työjärjestelyjä ja kannustetaan miehiä osallistumaan lastenhoitoon.

– Varmistamaan, etteivät sukupuoleen liittyvät asenteet estä palkkaamista tai etenemistä uralla.
luomaan tytöille ja naisille mentorointiohjelmia, erityisesti miesvaltaisilla aloilla, kuten tieto- ja viestintäteknologiassa (ICT), luonnontieteissä sekä teknologiassa. Yksityissektorilla on avainrooli haitallisten sukupuolinormien purkamisessa, Heinänen korostaa.

– Todellinen muutos syntyy vain jos yksityissektori tekee yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan, hallitusten ja median kanssa puuttuakseen haitallisiin sukupuolinormeihin.