“Seuraavat kuukaudet voivat olla ratkaisevia” – Tuomioja: Eurooppa ja Suomi ovat kriisissä

Kuva: Kari Hulkko
ulkoministeri erkki tuomioja tiedotustilaisuus valtioneuvosto 
Ulkoministeri Erkki Tuomioja pelkää eurokriisin pahenemisen voivan johtaa demokratian kriisiin. Tästä on Tuomiojan mielestä jo näkyvissä merkkejä esimerkiksi Kreikassa. *** Local Caption *** 245 ma 30.12.2013 dem s 1 yläpalkki
Komissio on käynnistänyt mekanismin käytön Puolan kehityksen vuoksi. Erkki Tuomiojan mukaan on mahdollista, että Kroatia ja Slovakia joutuvat kohta samanlaiseen tarkasteluun. – On tärkeätä, että Suomi antaa tälle menettelylle täyden tukensa, Tuomioja linjaa.

– Minne Eurooppa ja Suomi ovat menossa, kysyy SDP:n kansanedustaja, ex-ulkoministeri Erkki Tuomioja blogissaan.

Molemmat, Eurooppa ja Suomi, ovat hänen mukaansa kriisissä.

Vaikka EU on toivon mukaan saanut eurokriisin jonkinlaiseen hallintaan, eivät Euroopan talouden ongelmat suinkaan ole ohi, Tuomioja muistuttaa.

– Suomen talous on myös ahdingossa, jota hallitus yrittää hoitaa tarjoamalla lamaa välittömästi syventäviä ja tulevaisuuden nousumahdollisuuksia leikkaavia lääkkeitä. Niiden yhteisenä nimittäjänä on eriarvoisuuden kasvattaminen ja loittoneminen kaikista niistä arvoista ja käytännöistä, joilla pohjoismainen hyvinvointivaltion malli on nostanut Pohjoismaat kaikkien menestys- ja hyvinvointivertailujen kärkimaiden joukkoon, hän kirjoittaa.

Tuomiojan mukaan talous hallitsisi vielä voimakkaammin politiikkaa, ellei myös turvapaikanhakijoiden vyöry Eurooppaan olisi nyt noussut ykköshaasteeksi.

– Se on luonut tilanteen, jossa seuraavat kuukaudet voivat olla ratkaisevia Euroopan unionille. EU on tähän herännyt tuskaisen hitaasti, mutta jonkinlainen toimiva linja alkaa hahmottua, jolla pakolaiset, Schengen ja Dublin-järjestelmä voitaisiin pelastaa, ja juuri tässä järjestyksessä, hän arvioi.

Tämä edellyttää Tuomiojan mielestä sitä, että EU kykenee hoitamaan ulkorajavalvontansa, käsittelemään turvapaikanhakijoita yhtenäisten kriteerien mukaan ja kantamaan heidän suojelustaan vastuuta niin, että kaikki EU-maat siihen osallistuvat.

Paluu puhtaasti kansallisiin rajakontrolleihin olisi koko Eurooppa-projektille sellainen isku, josta se ei kovin helposti enää toivu.

Tuomiojan mielestä nyt tarvitaan EU:n voimakasta panosta kriisien ja konfliktien lopettamiseksi ja suurimmassa paineessa olevien pakolaisten vastaanottaja- ja läpikulkumaiden tukemiseksi.

– Tämä on niin Suomen kuin koko EU:n etujen mukaista, sillä paluu puhtaasti kansallisiin rajakontrolleihin olisi koko Eurooppa-projektille sellainen isku, josta se ei kovin helposti enää toivu.

Tuomiojan mukaan mitään varmuutta siitä, että EU tässä onnistuisi, ei ole.

– Tätä ja eurooppalaista yhteiskuntarauhaa uhkaa nationalismin, muukalaisvihan ja myös fasismiin taipuvaisten poliittisten voimien nousu, hän varoittaa.

Tuomiojan mielestä turvapaikanhakijoiden tulva on vain tarjonnut käyttökelpoisen syntipukin, johon heikommassa asemassa elävät ja tulevaisuutta pelkäävät ihmiset saadaan kohdistamaan vihansa.

STTK: Sosiaaliturva ei saa heikentyä tulorekisterin vuoksi

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK kannattaa valtiovarainministeriön tulorekisterihanketta.

STTK kuitenkin painottaa, että uudistus pitää tehdä yritysten ja palkansaajien hallinnollista taakkaa vähentäen. Tulorekisterihanke ei saa myöskään toimia perusteena muuttaa sosiaalivakuutuslainsäädäntöä kuin teknisiltä osin kustannusneutraalisti.

– STTK pitää tulorekisterihanketta kannatettavana. Onnistuessaan se vähentäisi sekä työnantajien että palkansaajien hallinnollista taakkaa, sekä helpottaisi sosiaalietuuksien hakemiseen liittyvää byrokratiaa, STTK:n johtaja Katarina Murto sanoo.

– On kuitenkin korostettava, että tulorekisterihanke ei saa toimia perusteena muuttaa sosiaalivakuutuslainsäädäntöä kuin teknisiltä osin kustannusneutraalisti. Häntä ei saa heiluttaa koiraa, eli sosiaaliturvaa ei saa heikentää tulorekisterin johdosta, Murto lisää.

STTK uskoo, että tulorekisterin myötä yrityksille voi tulla kertakustannuksia palkkahallinnon tietojärjestelmien osalta, mutta kustannukset maksavat itsensä takaisin todennäköisesti melko pian.

– Yritykset uusivat palkkajärjestelmiään joka tapauksessa aika ajoin. Uudistus tukisi osaltaan siirtymistä digitalisaation aikaan, Murto jatkaa.

– Tulorekisterihankkeeseen liittyy niin paljon selvitettäviä yksityiskohtia, että sen valmistelu tulee tehdä maltilla ja huolella.

Elinkeinoelämän keskusliitto kertoi tänään kannattavansa sähköistä palkansaajista kerättävää tulorekisteriä, mutta huolellisesti valmisteltuna. Rekisterin avulla pitää pystyä keventämään työnantajien hallinnollista taakkaa ja helpottamaan viranomaisten toimintaa.

AVAINSANAT

Eloranta: “Huppu päässä” hallitusta tapaamaan – ei ansiosidonnaisen porrastamiselle

Kuva: Kari Hulkko
eloranta
SAK:n Jarkko Eloranta ei odota ainakaan tämän päivän tapaamiselta hallituksen edustajien kanssa isoja tuloksia.

SAK ei hyväksy minkäänlaista mallia ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastuksesta, sanoo puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Hän muistuttaa, että työttömyysturvasta on vasta päätetty leikata 200 miljoonaa euroa.

– Se olisi meille pistämätön paikka, sitä ei todellakaan hyväksyttäisi, Eloranta sanoo  ja toivoo, ettei hallitus lähde testaamaan uudistusta omin päin.

Hallitus esittelee tänään iltapäivällä työmarkkinajärjestöille uusia suunnitelmiaan, joilla työllisyyttä voitaisiin lisätä. Puolueet ovat olleet vaitonaisia suunnitelmistaan, mutta muutoksia esitetään tiettävästi myös ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

Hallituksen piirissä on ainakin pohdittu ansiosidonnaiseen mallia, jossa tuki pienenisi työttömyyden loppuvaiheessa. Mahdollisesti säästyvä raha voitaisiin käyttää työllisyyden tukitoimiin.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (kok.) vakuutti viimeksi keskiviikkona kokoomuksen eduskuntaryhmän kokouksessa, että työllisyystoimien takia säästyvät rahat eivät päädy budjetin tilkkeeksi vaan ne kohdennetaan työllisyyden hoitoon.

Eloranta pohdiskelee, pitäisikö hallitus lupauksensa.

– On keskusteltu tukitoimien lisäämisestä ja muusta, mutta meillä ei kyllä ole luottamusta siihen, että näin tulisi käymään. Joka kerta kun työttömyysturvaa on uudistettu, on menty taaksepäin.

Työmarkkinajärjestöistä kerrotaan, ettei hallituksen suunnalta ole annettu niille etukäteen minkäänlaista kirjallista listaa siitä, mitä kokouksessa tullaan käsittelemään. Suullisia ennakkotietoja on kuitenkin tiettävästi kerrottu.

– Tuskinpa ainakaan meiltä tulee vielä minkäänlaisia kuittauksia mihinkään asioihin, koska ei ole ollut aikaa valmistautua. Siinä mielessä mennään huppu päässä, Eloranta sanoo.

SAK suhtautuu varauksella myös siihen, että ansiosidonnaista työttömyysturvaa käytettäisiin laajemmin palkkatukena. Asiaa pitää Elorannan mukaan selvittää ennen kuin siihen voi ottaa lopullista kantaa.

Elintarviketyöläiset ärähtää ministeriöille: “Ei käsitystä matalapalkkatyötä tekevän arjesta”

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL pitää työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafssonin ja valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäen puheita matalapalkkatyön lisäämisestä pöyristyttävinä.

Gustafsson on esittänyt, että Suomessa hyväksyttäisiin työehtosopimuksissa sovittuja pienemmät palkat ja lyhennettäisiin työttömyysturvan kestoa. Hetemäen mukaan hallitus lisää ensi vuonna palkkatukea tavoitteenaan lisätä työpaikkoja erityisesti matalapalkka-aloilla.

– Tällaisten puheenvuorojen esittäjillä ei ole käsitystä matalapalkkatyötä tekevän arjesta, joka on jatkuvaa kamppailua sen kanssa, että rahat eivät riitä kunnolla elämiseen. Miksi sellaista pitäisi lisätä Suomessa, SEL:n liittohallitus kysyy.

SEL ei halua Suomeen lisää matalapalkkatyötä.

– Työehtojen tai työttömyysturvan heikentäminen ei tuo uusia työpaikkoja. Työstä saatavalla palkalla pitää tulla toimeen, myös pääkaupunkiseudulla. Jos palkalla ei tule toimeen, yhteiskunta maksaa työnantajien puolesta osan työntekijöiden palkasta sosiaaliturvana. Palkkatuki myös harvoin johtaa pysyvään työllistymiseen, lisäksi se vääristää yritysten välistä kilpailua, SEL:n liittohallitus toteaa.

SEL varoittaa, että palkkatuen lisääminen pidentäisi työttömyysjaksoja, kun työnantajat haluavat palkata mahdollisimman paljon palkkatukeen oikeutettuja työttömiä. Liiton mukaan palkkatuki myös halpuuttaa kaikkea työtä, sillä se murentaa työehtosopimuksissa sovittuja palkkoja ja muita työehtoja.

– Pärjätäkseen kilpailussa palkkatukea saavan työttömän kanssa alle vuoden työttömänä olevan työntekijän pitäisi olla valmis tinkimään työehdoistaan. Tämä on uhka koko työehtosopimusjärjestelmälle, SEL:n liittohallitus painottaa.

Suomen Yrittäjät pettyi hallitukseen – “Eikö pitäisi kuulla?”

Kuva: Kari Hulkko
yrittajat-hulkko
Hallitus ei kutsunut pk-yritysten edustusta työllisyysneuvotteluihin. Suomen Yrittäjät julkisti omat kasvuteesinsä työllisyyden parantamiseen.

Hallitus ja työmarkkinajärjestöjen johtajat kokoontuvat tänään keskustelemaan kilpailukykysopimuksesta ja työllisyyspaketista.

– Miksi hallitus antaa työmarkkinajärjestöille monopolin työllisyysasioihin? Viime viikot on toistettu työllisyysasteen nostamisen olevan ykkösasia. Jos tätä todella halutaan, eikö silloin pitäisi kuulla myös niitä, jotka työpaikkoja voivat tarjota eli yrittäjiä? Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen kysyy.

Yli puolet Suomen työnantajayrityksistä on Suomen Yrittäjien jäseniä.

Suomen Yrittäjien mukaan hallituksen tavoite 110 000 uudesta työpaikasta ei ole täyttymässä. Velkaantuminen on nopeaa ja kasvu hyvin hidasta.

– Nyt ei kannattaisi tehdä jatkokikyä vaan rakentaa työllisyysohjelmaa uudelta pohjalta, Mäkynen toteaa.

Suomen Yrittäjien mukaan työllisyyden parantamiseksi tarvitaan enemmän ja rohkeampia toimia kuin nyt on tiedossa. Yrittäjäjärjestön ehdottamassa ohjelmassa on 10 keinoa työllisyyden parantamiseen ja investointien kiihdyttämiseen.

Yrittäjäliike ehdottaa muun muassa paikallisen sopimisen edistämistä lakimuutoksin, irtisanomisten helpottamista pienyrityksissä ja koulutussopimuksen aikaistamista.

Yrittäjäjärjestö edellyttää myös, että Posti kilpailuttaa tuotantonsa.

Veropolitiikassa Suomen Yrittäjät ehdottaa joustavaa investointi- ja toimintavarausta sekä tukee yrittäjävähennyksen ja maksuperusteisen arvonlisäverotuksen toteuttamista.

Kasvuteeseissään järjestö esittää myös omistajavaihdoksia tukevia veromuutoksia ja pk-yritysten rahoituksen turvaamista muun muassa selvittämällä mahdollisuudet investointien rahoituksen korkotukeen.

Kansanedustaja: Päivähoito-oikeutta alettu rajoittaa kunnissa sairausloman vuoksi

Kuva: Kari Hulkko
paivahoito1

SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen toteaa lasten päivähoito-oikeuden rajaamisen aiheuttaneen perheiden arkeen ikäviä tilanteita.

– Lakia taidetaan tulkita kunnissa aika monenkirjavasti ja olen jättämässä tänään asiasta opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.) kirjallisen kysymyksen, hän kertoo Demokraatille.

Taavitsaisen mukaan on tullut ilmi tapauksia, joissa lapsen päivähoito-oikeutta on rajattu tilanteessa, jossa perheessä on kaksi kokoaikatyössä käyvää huoltajaa ja joista toinen on joutunut sairauslomalle.

– On pyydetty toimittamaan päiväkotiin lääkärinlausunto, jossa käy ilmi, jos ei ole kykenevä hoitamaan lastaan, vaan tarvitsee yhä kokopäivähoidon lapselleen sairauslomansa aikana. Näin, vaikka huoltajan työelämästatus on ”kokoaikatyössä”, Taavitsainen ihmettelee.

Sairauslomaa ei mainita lain teksteissä.

– Tulkintani on, että sairauslomalla olevan huoltajan lapselta ei saa rajata päivähoito-oikeutta. Laissa kokoaikainen oikeus on nivottu yhteen vanhemman työskentelyn tai opiskelun kanssa. Lakiin ei tule myöskään lisätä sairauslomaa perusteeksi, Taavitsainen toteaa.

Salassapidettävien lausuntojen toimittaminen on kyseenalaista.

Hän muistuttaa, että varhaiskasvatus ylipäätään pitää nähdä lapsen oikeutena.

– Ei se voi vaihdella sen mukaan, mikä on vanhemman terveys ja kuten oppositiosta vastustimme, vanhemman työtilanne. Eikö juuri silloin, jos perheessä on sairautta tai työttömyyttä, pidä päivähoidon tukea perheen jaksamista? Kuinka sairaalan leikkauspöydältä kotiutunut voi huolehtia lapsen arjesta?

Satu Taavitsainen painottaa, että lasten laadukas varhaiskasvatus ja koulutus on avainasemassa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisessä ja syrjäytymisen ja köyhyyserojen torjumisessa.

– Varhaiskasvatus ja koulutus heijastuu juuri julkaistun Suomi nuorten kasvuympäristönä -tutkimuksenkin mukaan pitkälle nuoren tulevaisuuden työllistymiseen ja yhteiskuntaan kiinnittymiseen. On lyhytnäköistä pystyttää esteitä lapsiperheiden hyvinvoinnin eteen.

Satu Taavitsainen hämmästelee myös sairauslomaan liittyvien vanhempien lääkärinlausuntojen kiikuttamista päivähoitoon.

– Pidän kyseenalaisena salassapidettävien lausuntojen toimittamista. Tulee olla selkeät ohjeet kuka ne voi nähdä, missä niitä säilytetään ja kuinka pitkään.

– Päiväkodeista ei ole tarkoituksenmukaista tehdä tietotoimistoa, johon vanhempien sairaudet, työttömyyspäivät, lomautukset ynnä muut arkaluonteiset tiedot kerätään. Päivähoito on lapsia varten ja luomalla luottamuksellinen suhde huoltajiin on mahdollisuus keskustelemalla saada perheen tilanteesta tarvittavat taustatiedot lapsen hyvinvoinnin ja perheen jaksamisen tukemiseen.

Kellonajoistakin pitäisi neuvotella perheiden kanssa.

Taavitsainen kertoo myös, että vanhemmilta kuuluu myös sellaista viestiä, että päiväkodit asettavat tarkkoja kellonaikoja, jolloin täysiaikaisen päivähoito-oikeuden menettäneet lapset saavat olla päiväkodissa. Esimerkiksi lapsi, joka on 20 tuntia viikossa hoidossa, onkin haettava kello 12.

– Päivähoidon perustehtävä on edistää lapsen etua ja tukea perheiden jaksamista. Kaikista kellonajoista tulisi mielestäni neuvotella perheiden kanssa ja sovitella niin, että se sopii perheille myös kuljetusten ja perheen arjen kannalta ja että lapsi varmasti saa tuona aikana laadukasta varhaiskasvatusta, ruokaa ja leikkiä, Taavitsainen näkee.

– Ennakkoon oppositiosta kerroimme hallitukselle, että rajaaminen tulee aiheuttamaan vain harmeja. Jään odottamaan opetusministerin vastausta. Hänhän tämän lain esitteli ja se on hänen kättensä työtä, Taavitsainen päättää.

Varhaiskasvatuslain muutokset astuivat voimaan 1.8.2016. Laki rajasi varhaiskasvatuksen kaikille lapsille 20 tuntiin viikossa kunnallisessa tai yksityisessä varhaiskasvatuksessa. Oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen on, jos huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti tai opiskelevat päätoimisesti tai toimivat yrittäjinä.

Lain mukaan oikeus enintään 20 tuntia viikossa järjestettävään varhaiskasvatukseen on silloin, kun toinen vanhemmista on kotona äitiys-, isyys- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella tai on työtön työnhakija sen jälkeen, kun työttömyys on kestänyt kaksi kuukautta tai vanhempi on eläkkeellä, vuorotteluvapaalla tai lomautettuna.

Harkinnanvarainen oikeus 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen voi tulla kyseeseen lapsen tai perheen tarpeesta johtuvasta syystä.

Laajempi tarve määritellään erikseen lapsen ja perheen tilanteen mukaan ja se voi tarkoittaa esimerkiksi 25 tai 30 tuntia viikossa. Tällaisia tilanteita voivat olla vanhemman osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi tai lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia.