”Seuraavat kuukaudet voivat olla ratkaisevia” – Tuomioja: Eurooppa ja Suomi ovat kriisissä

Kuva: Kari Hulkko
Komissio on käynnistänyt mekanismin käytön Puolan kehityksen vuoksi. Erkki Tuomiojan mukaan on mahdollista, että Kroatia ja Slovakia joutuvat kohta samanlaiseen tarkasteluun. – On tärkeätä, että Suomi antaa tälle menettelylle täyden tukensa, Tuomioja linjaa.

– Minne Eurooppa ja Suomi ovat menossa, kysyy SDP:n kansanedustaja, ex-ulkoministeri Erkki Tuomioja blogissaan.

Molemmat, Eurooppa ja Suomi, ovat hänen mukaansa kriisissä.

Vaikka EU on toivon mukaan saanut eurokriisin jonkinlaiseen hallintaan, eivät Euroopan talouden ongelmat suinkaan ole ohi, Tuomioja muistuttaa.

– Suomen talous on myös ahdingossa, jota hallitus yrittää hoitaa tarjoamalla lamaa välittömästi syventäviä ja tulevaisuuden nousumahdollisuuksia leikkaavia lääkkeitä. Niiden yhteisenä nimittäjänä on eriarvoisuuden kasvattaminen ja loittoneminen kaikista niistä arvoista ja käytännöistä, joilla pohjoismainen hyvinvointivaltion malli on nostanut Pohjoismaat kaikkien menestys- ja hyvinvointivertailujen kärkimaiden joukkoon, hän kirjoittaa.

Tuomiojan mukaan talous hallitsisi vielä voimakkaammin politiikkaa, ellei myös turvapaikanhakijoiden vyöry Eurooppaan olisi nyt noussut ykköshaasteeksi.

– Se on luonut tilanteen, jossa seuraavat kuukaudet voivat olla ratkaisevia Euroopan unionille. EU on tähän herännyt tuskaisen hitaasti, mutta jonkinlainen toimiva linja alkaa hahmottua, jolla pakolaiset, Schengen ja Dublin-järjestelmä voitaisiin pelastaa, ja juuri tässä järjestyksessä, hän arvioi.

Tämä edellyttää Tuomiojan mielestä sitä, että EU kykenee hoitamaan ulkorajavalvontansa, käsittelemään turvapaikanhakijoita yhtenäisten kriteerien mukaan ja kantamaan heidän suojelustaan vastuuta niin, että kaikki EU-maat siihen osallistuvat.

Paluu puhtaasti kansallisiin rajakontrolleihin olisi koko Eurooppa-projektille sellainen isku, josta se ei kovin helposti enää toivu.

Tuomiojan mielestä nyt tarvitaan EU:n voimakasta panosta kriisien ja konfliktien lopettamiseksi ja suurimmassa paineessa olevien pakolaisten vastaanottaja- ja läpikulkumaiden tukemiseksi.

– Tämä on niin Suomen kuin koko EU:n etujen mukaista, sillä paluu puhtaasti kansallisiin rajakontrolleihin olisi koko Eurooppa-projektille sellainen isku, josta se ei kovin helposti enää toivu.

Tuomiojan mukaan mitään varmuutta siitä, että EU tässä onnistuisi, ei ole.

– Tätä ja eurooppalaista yhteiskuntarauhaa uhkaa nationalismin, muukalaisvihan ja myös fasismiin taipuvaisten poliittisten voimien nousu, hän varoittaa.

Tuomiojan mielestä turvapaikanhakijoiden tulva on vain tarjonnut käyttökelpoisen syntipukin, johon heikommassa asemassa elävät ja tulevaisuutta pelkäävät ihmiset saadaan kohdistamaan vihansa.

Työllisyysaste karvan verran parempi kuin vuosi sitten – nousua 0,2 prosenttiyksikköä

Maamme työllisyysaste nousee tuskastuttavan hitaasti.

Työllisyysaste oli tammikuussa 67 prosenttia, kun vuosi sitten se oli 66,8 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Työllisyyslukemat ovat edelleen kaukana hallituksen 72 prosentin tavoitteesta.

Työllisiä oli tammikuussa 6 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

AVAINSANAT

Tehostetun palveluasumisen etiikka

Lahdessa tuottaa yksityistä tehostettua palveluasumista 16 yritystä. Osa on kolmannen sektorin toimijoita, yhdistyksiä ja säätiöitä, mutta muutamien jäljet johtavat suoraan monikansallisiin yhtiöihin, joiden verosuunnittelu täyttää veroparatiisikriteerit. Siten Suomeen ja paikkakunnalle, jossa palvelut tuotetaan, ei jää veroeuroista kuin rippeet. Muutamat palveluntuottajat eivät halua olla kiinteistösijoittajia, niinpä esimerkiksi kaupungin 100-prosenttisesti omistama Lahden Talot on rakentanut kiinteistöjä osin ARA-rahoituksella  ja sitten vuokrannut yksityiselle yhtiölle palveluasumista tuottamaan. Pidän tätä eettisesti huonona asiana. Voisimmehan rakentaa niillä rahoilla yhteiskunnan ylläpitämiä palvelutaloja.

Tehostettu palveluasuminen maksaa noin 4000 euroa kuukaudessa. Lasken siihen vuokran, ruoan ja hoivan. Kun ihminen, joka saa noin 1500 euroa nettona eläkettä, muuttaa tehostettuun palveluasuntoon ja hinta on tuo 4000 euroa, voi jokainen todeta, että eläkeläisen rahat eivät riitä. Miten tästä selvitään? Ehkä yhteiskunta auttaa?  Lahti ei enää osta vanhuspalveluita. Sen tekee Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä.  Asukas hakee tarvittaessa asumistuen ja hoitotuen Kelasta ja mahdolliset palvelusetelit hyvinvointikuntayhtymältä.

Tehostetussa palveluasumisessa asukas on vuokralainen, joka solmii vuokrasopimuksen palveluasumisyrittäjän kanssa. Jos yrittäjä on itse kiinteistössä vuokralla, verrataan asumissuhdetta alivuokralaisasumiseen. Kaikki kustannukset ovat juridisesti vuokralaisen vastuulla. Jos rahat eivät riitä, voidaan vuokrasopimus irtisanoa. 

Tilalle ostetaan palvelut yksityisiltä palveluntuottajilta meidän kuntalaisten yhteisillä rahoilla. 

Millaista tehostettu palveluasuminen sitten on? Se voi olla erinomaista, mutta myös täysin ala-arvoista. Ikäviä esimerkkejä valitettavasti löytyy. Tärkeintä on riittävä henkilöstö, ikäihmiselle tarkoitettu monipuolinen ruoka, päivittäinen pesu tai kylvetys ja ulkoilu, asunnon siivous, virikkeelliset harrastusmahdollisuudet ja yhteiset sosiaalitilat. Lisäksi asukas tarvitsee lääkkeet, henkilökohtaiset tarpeet, taksikyytejä ja muuta vastaavaa, joka tekee elämän elämisen arvoiseksi. Tällainen palvelutaso saati laatu ei toteudu läheskään kaikissa tehostetun palveluasumisen yrityksissä. 

Helmikuun alussa Etelä-Suomen Sanomissa  oli juttu, jossa kerrottiin monikansallisen, luxemburgilaisen yhtiön hallinnoiman Mehiläisen pyytävän Lahden keskustassa vuokraa kaksiosta 1390 euroa. Lisänä on pieni palvelupaketti, mitä se sitten tarkoittaakaan, joka maksaa 149 euroa. Mitä muut kustannukset ovat, sitä jutussa ei kerrottu. Minusta on erittäin laskelmoitua, että Mehiläinen tarjoaa näitä kalliita asuntoja tehostettuun palveluasumiseen ja toteaa, että asukas voi hakea yhteiskunnan tukea asumiseen ja palveluihin. 

Olisi mielenkiintoista tietää, onko todella niin, että Orimattilan Kanervikko-koti on kalliimpi kuin Attendon Kehräämökoti, Kärkölän vanhainkoti kalliimpi kuin Attendo Nerolan palvelukeskus tai Hollolan vanhainkoti kalliimpi kuin Attendon ja Mehiläisen palvelukeskukset? Näihin laskelmiin pitää saada mukaan kaikki yhteiskunnan maksamat tuet ja tietenkin asukkaan omat pakolliset kulut.

Tärkeää on, että seurataan tarkkaan palveluiden tasoa ja laatua.  Hyvinvointikuntayhtymä on päättänyt lopettaa suurimman osan vuodeosastoja ja omat vanhainkodit. Tilalle ostetaan palvelut yksityisiltä palveluntuottajilta meidän kuntalaisten yhteisillä rahoilla, joten on perusteltua edellyttää, että eettisiä ja taloudellisia sääntöjä noudatetaan. Välttämättömät vanhuspalvelut eivät saa olla bisnestä, joista hyötyvät vain yrityksin omistajat ja verokeidasyhtiöt.

Keskustelua aiheesta

Eläkkeensaajilta tuleville kuntapäättäjille viisi vinkkiä: ”Toimi näin”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Eläkkeensaajien Keskusliitto muistuttaa, että eläkkeensaaja on aktiivinen toimija.

Eläkkeensaajien Keskusliiton kuntavaaliteesit perustuvat huomioihin siitä, millaista on elämä hyvinvoivassa kunnassa. Samat asiat tulevat pätemään myös vuoden 2019 alusta voimaan tulevan sote- ja maakuntauudistuksen aikaan.

Tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vuoden 2019 alusta tulee muuttamaan rakenteita ja toimintatapoja merkittävästi. Uudistuksessa sote-palvelut palvelut siirtyvät maakuntien järjestämisvastuulle, pois kunnasta. Kunnassa on vankka kuntalaisen arjen tuntemus ja tosiasiallisesti mahdollisuus kehittää ja varmistaa sote-palveluita vielä pitkään.

– Kunnissamme on oltava ikääntyneiden kuntalaisten tarpeita tuntevia ja ymmärtäviä päättäjiä. Heidän on varmistettava tiedon siirtyminen maakuntaan tulevassa suuressa uudistuksessa, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Matti Hellsten.

EKL:n vinkit hyvinvoivaan kuntaan ikäihmisen kannalta ovat seuraavat:

Hyvinvoivassa kunnassa

1. Asumisen ennakointia pidetään tärkeänä niin yksilöille kuin yhteiskunnalle

2. Otetaan huomioon myös ne, joita digitalisaatio ei tavoita

3. Panostetaan eläkeläistoimintaan ja ikäihmisten aktivointiin

4. Eläkkeensaajan avuntarpeeseen vastataan ja palvelut ovat aidosti saavutettavissa

5. Eläkkeensaaja on aktiivinen toimija, jota kuunnellaan

– Edellä mainitut teesimme ovat ikääntyneiden kuntalaisten ja heitä edustavien järjestöjen kannalta elintärkeitä. Toivottavasti kuntavaaleissa valittavat, sekä tulevien maakuntahallintojen päättäjät ottavat ne ohjenuorakseen päätöksiä tehdessään, päättää puheenjohtaja Hellsten

Nyt puhuvat ruotsalaispoliisit: ”FOX vääristeli”

Kuva: AFP PHOTO/ Timothy A. Clary
Mielenosoittajat marssivat New Yorkissa viettäessään "Ei minun presidentti" -päivää. 

Ruotsalaispoliisit, jotka esiintyvät paljon huomiota saaneessa filmintekijä Ami Horowitzin dokumentissa, ovat sanoneet, että heidän sanomisiaan esitettiin dokumentissa väärissä asiayhteyksissä. Poliisit kommentoivat asiaa muun muassa Aftonbladetille.

Dokumentti nousi otsikoihin, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi viitanneensa Fox Newsille esitettyyn Horowitzin haastatteluun puhuessaan Ruotsin tapahtumista.

Poliisien mukaan heidän vastauksiansa on liitetty dokumentissa kysymyksiin, joita Horowitz ei kysynyt heiltä. Poliisi kertoivat Aftonbladetille luulleensa, että dokumentin oli määrä käsitellä jengirikollisuutta.

Poliisit eivät ole olleet yhteydessä Horowitziin asiasta.

Asiasta myös uutisoinut Dagens Nyheter kertoo, ettei ole tavoittanut Horowitzia kommentoimaan asiaa.

 

AVAINSANAT

Haluatko Suomen Natoon? – sitten kuulut todella piskuiseen vähemmistöön

Kuva: Lehtikuva
Turhaan heiluu Nato-lippu. Suomalaiset eivät sinne halua.

Lähes 40 prosenttia toivoo, että Suomi pysyisi sotilaallisesti liittoutumattomana. Tämä ilmenee Reserviläisliiton KantarTNS:llä teettämästä kyselystä, johon vastasi reilut tuhat suomalaista.

Toiseksi parhaana keinona järjestää Suomen puolustus pidettiin EU:n piirissä tapahtuvan sotilaallisen yhteistyön laajentamista ja kehittämistä. Sitä kannatti noin neljännes vastaajista.

Reilu kymmenesosa haluaisi puolustusliiton Ruotsin kanssa, ja samoin reilu kymmenesosa valitsisi Nato-jäsenyyden.