“Molemmat osapuolet hyötyvät” – näin sovitaan paikallisesti paremmasta työsuhdeturvasta

Kuva: Timo Sparf
Heli Puura Teamin puheenjohtaja Teollisuusalojen ammattiliitto Team
TEAM on SAK:lainen ammattiliitto, jossa on noin 58 000 jäsentä. Liiton puheenjohtaja on Heli Puura.

Nokian Renkailla on tehty poikkeuksellinen yrityskohtainen paikallinen sopimus. Sopimus parantaa merkittävästi henkilöstön työsuhdeturvaa. Vastapainoksi henkilöstö sitoutuu aiempaa joustavimpiin työaikoihin.

Yhtiön työntekijät ovat järjestäytyneet SAK:laiseen TEAM Teollisuusalojen ammattiliittoon.

Sopimuksen ydin on, että sopimuksen piirissä oleviin työntekijöihin ja toimihenkilöihin ei kohdisteta lomautuksia tai irtisanomisia tuotannollisin ja taloudellisin perustein. Sopimus on voimassa 29 kuukautta eli 2.2.2016–30.6.2018.

Ihan aukoton työsuhdeturva ei ole, poikkeuksen muodostavat yhtiössä toteutettavan investointiohjelman mahdollisesti edellyttämät irtisanomiset. Vuosittainen enimmäismäärä investointien vuoksi irtisanottaville on alle kymmenen työtekijää.

Sopimus koskee Nokian Renkaiden Nokian tuotantoyksikön henkilöautorenkaiden tuotannon, tuotantolaadun ja kunnossapidon työntekijöitä sekä toimihenkilöitä.

Sopimuksen piirissä on kaikkiaan noin 400 työntekijää ja toimihenkilöä. Näistä pääosa on TEAMiin kuuluvia työntekijöitä. Sopimus allekirjoitettiin tänään Nokialla.

Toivottavasti saamme tällaisia lisää.

– Nokian Renkailla on vuosien mittaan ollut vakavia yt-neuvotteluja, joissa on menetetty useita satoja työpaikkoja. Viimeisin yt käytiin syksyllä 2015, tuolloin menetettiin 122 työpaikkaa. On tärkeää, että paikallisesti etsitään keinoja työllisyyden turvaamiseksi ja tuottavuuden kehittämiseksi, sanoo TEAMin puheenjohtaja Heli Puura.

– Nyt allekirjoitettu sopimus on esimerkki tasapuolisesta ja ennakkoluulottomasta yhteistyöstä, josta molemmat osapuolet hyötyvät. Toivottavasti saamme tällaisia lisää.

Paremman työsuhdeturvan vastapainoksi sopimus lisää työaikajoustoja. Työntekijöiltä odotetaan uusien työtehtävien opettelemista, tietyissä tilanteissa kuusipäiväisiä työviikkoja sekä saman vuoron aikana eri työtehtävien tekemistä työantajan direktio-oikeuden mukaisesti.

“Hyviä ja vähemmän hyviä elementtejä”

– Sopimuksessa on hyviä elementtejä niin työntekijöiden kuin työantajan näkökulmasta. Ja vastaavasti vähemmän hyviä kummankin näkökulmasta. Aika näyttää, miten sopimus toimii. Aivan selvää on, että meidän väkeä kiinnosti parantunut työsuhdeturva ja työnantajan lupaus, ettei lomautuksia tule ja että ulkoistuksia ei tehdä, TEAMiin kuuluvien työntekijöiden pääluottamusmies Petri Sorvali kommentoi.

Aika näyttää, miten sopimus toimii.

Tulevat joustot häntä huolettavat.

Meidän työ on tehdasmaista, kuluttavaa ja raskasta. Aika näyttää, kuinka ihmiset jaksavat. Se täytyy työnantajan kunniaksi sanoa, että he ovat tosissaan yrittäneet luoda edellytyksiä sille, että työntekijät pystyisivät tekemään työtä joustavasti. Ovat esimerkiksi vaikuttaneet kuntaan lastenhoitoasioissa, Sorvali sanoo.

Sopimuksen yleistavoitteena on yhtiön toiminnan varmistaminen kasvun ja olemassa olevien työpaikkojen turvaamiseksi.

Anne Bernerille taas jobinpostia: Kantelu oikeuskanslerille

Kuva: Lehtikuva

Muun muassa ministeri Anne Bernerin (kesk.) liikenne- ja viestintäministeriön toiminnasta Finavian johdannaissotkussa on tehty kesäkuussa kantelu oikeuskanslerin virastoon. Kantelu koskee valtion omistajaohjausosaston ja yksityisen asianajotoimiston antamia lausuntoja, jotka ministeriö kantelun mukaan salasi Finavian hallitukselta.

Virasto aikoo seurata eduskunnan tarkastusvaliokunnan toiminnan asiassa ennen kuin käsittelee kantelun tai päättää siitä, tarttuuko se mahdollisesti itse asiaan muuten. Jos ministeriön tai sen henkilöstön toiminnasta löydetään moitittavaa, kansleri voi esimerkiksi moittia viranhoitoa tai raskaimmillaan esittää syytteen nostamista asiasta.

AVAINSANAT

Veikkauksen pomon 32000€/kk-palkka kuohuttaa – Rinne: “Sipilän kannattaisi osoittaa parempaa pelisilmää”

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on ottanut kantaa Veikkauksen toimitusjohtajan jättipalkasta syntyneeseen keskusteluun.

Rinteen mielestä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kannattaisi osoittaa parempaa pelisilmää uuden toimitusjohtajan palkkauksessa ja ottaa asia esille vastuuministerin, Sanni Grahn-Laasosen (kok.) kanssa.

Rinne sanoo, että 32 000 euron kuukausipalkka on tässä tilanteessa kohtuuton ja lähettää väärän viestin.

Onko tämä kohtuullista ja aiotteko vetoomusten lisäksi myös tehdä jotain?

Rinne muistuttaa Facebookissa, että reilu vuosi sitten Sipilä pyysi hyvätuloisia leikkaamaan palkkojaan vapaaehtoisesti kohtuuden nimissä. Lisäksi pääministeri ajoi palkkoja leikkaavaa kilpailukykysopimusta. Hallitus uhkasi myös pakkolaeilla, mikäli sopimukseen ei suostuttaisi.

— Jostain syystä Sipilällä ei ollut takataskussaan yritysjohtajiin kohdistuvia pakkolakeja, vaan pääministeri uskoi, että pelkkä vetoomus riittää. Nyt on nähty, että vetoomuksella ei ollut juuri minkäänlaista vaikutusta. Sipilän hallituksen aikana on käynyt selväksi, että ”yhteiset talkoot” ei kosketa kaikkein varakkaimpia.

Palkansaajille pakko, yritysjohtajille valinnanvapaus, Rinne kiteyttää.

— Tämä on täysin väärä viesti suomalaiselle yhteiskunnalle ja kertoo sekä pääministeri Sipilän että hallituksen huonosta pelisilmästä.

Rinne kysyykin Sipilältä:

— Onko tämä kohtuullista ja aiotteko vetoomusten lisäksi myös tehdä jotain?

Keskustelua aiheesta

Jyty harkitsisi ansiosidonnaista palkkatukeen – Työehtosopimusta halvemmat palkat veisivät toimeentuloluukulle

Kuva: jyty
pihlajamäki

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki toivoo, että työmarkkinoillamme saataisiin aikaan sellaisia päätöksiä, joissa leikkausten sijaan työttömyysturva voisi toimia nykyistä kannustavammin ja joustavammin tilanteessa, jossa työtön haluaa esimerkiksi kouluttautua työttömyysaikana.

– Harkinnan arvoinen asia on myös se, että ansiosidonnaista voitaisiin käyttää aktiivisemmin vaikkapa palkkatukeen. Peruspäivärahaahan voidaan tehtyjen päätösten mukaan jo ensi vuonna käyttää paitsi palkkatukena myös starttirahana.

Pihlajamäki korostaa, että hallituksen tavoite kasvattaa työllisten määrää hallituskauden aikana 110 000 henkilöllä on haasteena erittäin suuri.

TEM:in kansliapäällikkö esitti, että pitkäaikaistyöttömiä pitäisi voida palkata työehtosopimuksia halvemmalla ja lyhentää jo päätettyjen lyhennysten lisäksi entisestään työttömyysturvan kestoa.

Jytyn puheenjohtaja painottaa, että halpatyömarkkinat ja työehtojen polkeminen eivät tule ratkaisemaan maamme talous- ja vientiongelmia.

– Pikemminkin vaarana on, että matalapalkka-aloilla ongelmat vain kasvaisivat ja poikisivat uusia sosiaalisia ongelmia. Luultavaa on, että aiempaa useamman askeleet kävisivät kohti toimeentuloluukkua.

Pihlajamäki painottaa, että työllisyyskehitys on saatava pikaisesti nousu-uralle ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden hälyttävä trendi poikki. Työttömyyden hoidon kustannukset ovat Suomessa vuositasolla noin 5 miljardia euroa. Se on lähes saman verran, kuin mitä Suomi ottaa uutta lainaa ensi vuonna.

– Työntekijä on palkkansa ansainnut ja palkalla olisi pystyttävä myös elämään. Työehtosopimusten mukaiset vähimmäispalkat ovat nykyisin noin 1500-1600 euroa kuukaudessa.

Sillä rahalla ei Pihlajamäen mukaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla eletä. Hyvä, että asunnon vuokra saadaan maksettua. Halpatyömarkkinat johtaisivat suurella varmuudella entisestään kasvaviin sosiaalietuusmenoihin.

– Sosiaaliturvajärjestelmämme on luotu turvaverkoksi muun muassa työttömyyden, sairauden tai väliaikaisten itsestä riippumattomien ongelmatilanteiden varalle. On selvää, että erilaisia tukia, muun muassa asumistukia tarvitaan, koska työssä käyvät ihmisetkään eivät selviä ilman niitä asumismenoistaan.

Edellytämme, että sovitusta pidetään kiinni.

Jytyn viesti budjettineuvotteluihin on, että hallitus sitoutuu kesällä kilpailukyysopimuksessa sovittuihin linjauksiin.

– Edellytämme, että hallitus pitää sovitusta kiinni ja kikystä aiheutuvat verotulomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti.

– Leikkaukset koulutuksesta, muun muassa ammattikorkeakoulujen rahoituksesta, eivät saa kuulua niihin keinovalikoimiin, joita talouden tasapainottamiseen käytetään.

Maija Pihlajamäen mukaan kyseessä olisi aiemman kehyspäätöksen vastainen ylimääräinen leikkaus ammattikorkeakouluilta, niin opiskelijoiden kuin henkilöstönkin osalta.

– Ylipäänsä työntekijöiden harteille ei tule enää kasata lisätaakkaa, joita jo kiky aiheutti aivan riittämiin, erityisesti julkiselle sektorille.

Valtiovarainministeriön mukaan lomituskorvauksiin on tulossa kuluvan vuoden arvioon verrattuna 19,3 miljoonan euron pienennykset 149,3 miljoonan tasolle.

– Leikkaustahti on käsittämätön siitäkin huolimatta, että lomituspalvelujen kysyntä on pienentynyt. Hallitusohjelmassa puhuttiin noin 20 miljoonan vähennyksistä 190 miljoonan tasosta, nyt summat ovat jo kaksinkertaiset, Pihlajamäki huomauttaa.

Keskustaopiskelijat: “Esitys kertoo synkkää kuvaa hallituksen asenteesta nuoria kohtaan”

Keskustan opiskelijaliitto (KOL) on pettynyt hallituksen esitykseen rajata alle 25-vuotiaat ulos perustulokokeilusta. KOL:n mukaan esitys kertoo synkkää kuvaa hallituksen asenteesta nuoria kohtaan.

Keskustaopiskelijat ovat kannanottonsa mukaan innoissaan, että perustulokokeilu vihdoin toteutuu, mutta samalla huolissaan siitä, että nuorten jäädessä kokeilun ulkopuolelle he jäävät aikanaan myös varsinaisen perustulon ulkopuolelle.

“Vieroksumme ajatusta siitä, että on vain nuoren velvollisuus lisäkouluttautua työttömyyden osuessa kohdalle. Jokainen alle 25-vuotias ei välttämättä ole lisäkoulutuksen tarpeessa, vaan voi olla aivan samankaltaisessa elämäntilanteessa kuin vaikkapa 30-vuotias työtön. Työttömien nuorten jättäminen perustulon ulkopuolelle on vastoin keskustalaisia periaatteita”, toteaa liittohallituksen jäsen Niina Ojala.

“Ymmärrämme, että kokeilujoukon tulee näillä resursseilla olla melko rajattu, mutta emme voi hyväksyä nuorten ulos jättämistä, varsinkaan lopullisesta perustulosta. Nuorille on taattava samat mahdollisuudet elämässä kuin muillekin”, puheenjohtaja Anniina Sippola vaatii.

AVAINSANAT

Erkki Tuomioja: “En jää suremaan, jos arvio EU:n ja USA:n TTIP-sopimuksen hautajaisista osuu oikeaan”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

SDP:n kansanedustaja, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja on kommentoinut EU:n ja Yhdysvaltain välisiä vapaakauppaneuvotteluja ja niiden mahdollista kariutumista Facebookissa.

Tuomioja sanoo, ettei jää suremaan, jos arvio EU:n ja USA:n TTIP-sopimuksen hautajaisista osuu oikeaan.

— Se voisi osaltaan taas palauttaa maailmankaupan pelisääntöjen määrittämisen laajemmalle pohjalle WTO:n puitteissa.

Tuomiojan mielestä TTIP:n ongelmallisin osio koskee investointeja, joiden osalta näyttää erittäin vaikealta päästä hyväksyttävään tulokseen.

— Jos TTIP ei toteudu tai toteutuu siten, että investointisäätely jää sen ulkopuolelle ei se suinkaan tarkoita, että asia voidaan unohtaa. Investointiregiimin maailmanlaajuista ja tasapuolista säätelyä tarvitaan joka tapauksessa ja siinä voi olla sauma Suomellekin jatkaa aikanaan Helsinki Prosessin puitteissa tehtyä työtä uuden kansainvälisen investointiregiimin eteen, joka korvaisi nykyisen epätasapainoisten ja ongelmallisten kahdenvälisten sopimusten sekavan verkon.

Tänään uutisoitiin, että Ranska aikoo esittää, että EU keskeyttää vapaakauppaneuvottelut Yhdysvaltain kanssa, kertoo kaupasta vastaava apulaisministeri.

– Ranskassa näille neuvotteluille ei enää löydy poliittista tukea, sanoi Matthias Fekl radioasema RMC:lle tiistaina STT:n mukaan.

Saksan talousministeri Sigmar Gabriel sanoi viikonloppuna, että neuvottelut ovat epäonnistuneet, vaikka kukaan ei myönnä asiaa ääneen.

TTIP-sopimus oli tarkoitus saada solmittua ennen presidentti Barack Obaman kauden päättymistä vuoden lopulla. Nyt asia näyttää epätodennäköiseltä.

Fekl sanoi, että Ranska ehdottaa keskustelujen pysäyttämistä, kun kauppaministerit tapaavat Bratislavassa syyskuussa.

AVAINSANAT