HS: Finavian johdannaisotkun hintalappu uhkasi nousta 240 miljoonaan euroon

Kuva: Lehtikuva
Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen sanoo, että johdannaissotku uhkasi tulla huomattavasti kalliimmaksi.

Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa, että valtionyhtiön johdannaissotku olisi saattanut maksaa jopa 240 miljoonaa. Johdannaisista koitui lopulta 34 miljoonan tappiot.

Savolaisen mukaan yhtiö oli erehtynyt vuosina 2009–2011 ostamaan useilta pankeilta vaarallisia johdannaisia, jotka tuottivat aluksi voittoa mutta muuttuivat myöhemmin äärimmäisen riskialttiiksi. Savolainen aloitti Finavian toimitusjohtajana 2012.

Savolaisen mukaan 34 miljoonan tappiot tulivat, kun yhtiö hankkiutui eroon riskijohdannaisista huomattuaan vaaran.

Finavia on kannellut pankkien toiminnasta Finanssivalvonnalle. Savolainen epäilee pankkien etsineen riskijohdannaisille ostajia, jotka eivät ole ymmärtäneet vaaraa.

Finavian johdannaisvyyhteä tutkivat myös poliisi ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.

AVAINSANAT

Kritiikki puri: Mugabesta ei tule hyvän tahdon lähettilästä

Kuva: Lehtikuva

Maailman terveysjärjestö WHO perui sunnuntaina Zimbabwen presidentin Robert Mugaben nimittämisen hyvän tahdon lähettilääksi.

Mugaben nimitys ehti parissa päivässä herättää paljon arvostelua ja jopa tyrmistystä. Kanadan pääministeri Justin Trudeau sanoi luulleensa uutista huonoksi aprillipilaksi.

Useat WHO:n jäsenmaat ja aktivistit toivat esille, kuinka Zimbabwen terveydenhuolto on romahtanut itsevaltaisen Mugaben liki 40-vuotisella valtakaudella. Myös 93-vuotias Mugabe käy itse ulkomailla hoitoa saamassa.

WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus sanoo kuunnelleensa tarkkaan esille tulleita huolenaiheita. Mugaben nimityksen peruminen on hänen mukaansa järjestön edun mukaista.

Ylen kysely: Alkoholilaista tulee jännitysnäytelmä – nelosoluen kauppamyynti repii ryhmiä

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Kansanedustajat äänestävät alkoholilakipaketista marraskuussa. Ylen kyselyn perusteella eduskunnassa on odotettavissa jännitysnäytelmä.

Puolet sen tavoittamasta 128 kansanedustajasta kannattaa nelosoluitten ja muiden vahvempien alkoholijuomien tuomista ruokakauppoihin, kioskeihin ja huoltamoille, joka kuuluu kiistanalaisimpiin lain ehdotuksiin.

Nykyään ruokakaupoista saa korkeintaan 4,7 prosentin vahvuisia alkoholijuomia, hallitus olisi nostamassa rajaa 5,5 prosenttiin.

Hallituspuolueet ovat antaneet Ylen mukaan edustajilleen vapauden äänestää asiassa omantuntonsa mukaan, joten opposition yhtenäinen vastustus voisi kaataa alkuperäisen esityksen.

Ylen kyselyyn vastanneista 128 edustajasta 53 kannattaa hallituksen esitystä nykyistä vahvempien juomien tuomisesta kauppoihin, 47 vastustaa ja 28 ei vielä halua tai osaa määritellä kantaansa.

Eduskuntaryhmien yhtenäisyys vaihtelee suuresti kyselyssä. Kokoomukselta, SDP:ltä, sinisiltä, vihreiltä ja kristillisdemokraateilta löytyvät yhtenäisimmät eduskuntaryhmät.

Lähes kaikki kyselyyn vastanneet kokoomuslaiset (vastanneita 24), siniset (10) ja perussuomalaiset (14) kannattavat nykyistä vahvempien juomien tuomista ruokakauppoihin. SDP:ssä (18), vihreissä (10) ja kristillisdemokraateissa (5) muutoksen vastustus on suurinta.

Kun kulutus kasvaa, niin se lisää haittoja.

Kyselyyn vastanneista 18 demarista 14 vastustaa esitystä, kaksi on epävarmoja kannastaan ja kaksi antoi tukensa esitykselle. Yksi muutoksen vastustajista on demarikansanedustaja Joona Räsänen.

– On tutkittu, että kun alkoholin saatavuutta lisätään, niin se lisää myös kulutusta. Kun kulutus kasvaa, niin se lisää haittoja. Kun haitat kasvavat, niin se lisää kustannuksia, hän perustelee Ylellä.

Räsänen viittaa asiantuntija-arvioihin, joiden mukaan ehdotus lisäisi sekä sosiaali- ja terveys- että poliisimenoja kymmenillä miljoonilla euroilla vuosittain. Demareiden lähes yhtenäisen vastustuksen ehdotukselle Räsänen arvioi johtuvan asiantuntijalausunnoista.

– Pitkin matkaa sosialidemokraatit ovat sanoneet, että tässä kannattaisi ottaa asiantuntijoiden neuvot huomioon. Ja sitä hallitus ei ole nyt tehnyt.

Demarit käyvät valiokuntakäsittelyn jälkeen keskenään alkoholilain uudistusta läpi.

Navalnyi ulos vankilasta: lähti heti kampanjoimaan

Kuva: Lehtikuva

Venäjällä oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi pääsi aamulla vapaaksi oltuaan 20 päivää vangittuna. Hän oli saanut rangaistuksen mielenosoituksia ja kokoontumisia koskevien määräysten rikkomisesta.

Navalnyi kirjoitti vapautumisestaan Instagramissa ja ilmoitti olevansa valmis työhön. Hän aikoo vielä illalla olla paikalla kokoontumisessa Astrahanissa Etelä-Venäjällä.

Navalnyi haluaa asettua ehdolle ensi vuoden presidentinvaaleissa, mutta häntä ei todennäköisesti päästetä ehdokkaaksi.

”Kokoomuksen härski vedätys on tuhoamassa palvelut” – SDP:n Rinne vetoaa vakavasti Sipilään

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on lukenut tarkkaan hallituksen esityksen sote-uudistuksen valinnanvapaudesta.

– Valinnanvapaus on kaunis sana, mutta hallitus peittää sen alle todella karmean tulevaisuuden, hän varoittaa Facebookissa.

Rinne pelkää, että ”uudistus” tulee johtamaan siihen, että veronmaksajat saavat entistä paljon kalliimman järjestelmän. Lisäksi asiakasmaksut nousevat merkittävästi ja ihmisten saamat palvelut vähenevät pitkällä aikavälillä, kun palvelut pirstaloituvat.

Rinne on erityisen pöyristynyt, että jopa neuvolat pistetään markkinoille tuottamaan voittoa yrityksille.

– Meidän maksamamme verot pitää käyttää tehokkaasti tuottamaan ihmisille laadukkaita ja saatavissa olevia palveluita. Emme me veroja maksa siksi, että jotkut niillä rikastuvat.

SDP:n puheenjohtaja muistuttaa perusasioista: Ihmisten pitää päästä lääkäriin ja ikäihmisillä on oikeus hyvään ja laadukkaaseen hoivaan.

– Kokoomuksen härski vedätys on tuhoamassa ihmisille tärkeät palvelut. Pääministeri Sipilä, älkää alistuko kokoomuksen tahtoon, Rinne vetoaa Juha Sipilään (kesk.).

 

”On tämä pettymys” – kulttuuriministeri tuomitsee seksuaalisen häirinnän kulttuurialalla

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Kulttuuriministeri Sampo Terho (sin.) on pettynyt, että kulttuurialalla esiintyy niin paljon seksuaalista häirintää kuin STT:n ja Näyttelijäliiton tekemästä kyselystä ilmenee. Kyselyssä yli 120 suomalaista näyttelijää kertoo tulleensa seksuaalisesti ahdistelluksi tai häirityksi työssään.

– On tämä pettymys. On selvää, että jokainen tapaus on liikaa. Seksuaalinen häirintä on ehdottomasti kielletty kaikilla työpaikoilla, myös kulttuurialan työpaikoilla ja elokuvatuotannoissa, Terho sanoi STT:lle.

Terhon mielestä sopimaton käytös on tavallistakin vastenmielisempää juuri kulttuurialalla, jonka tehtävä on ylläpitää sivistystä.

Kulttuuriministeri muistuttaa, että laissa on tasa-arvoa ja häirinnän kieltoa koskevat selkeät säännökset.

– Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään parhaiten työpaikoilla ja siellä sitä täytyy aktiivisesti edistää myös kulttuurialoilla. Myös valtio voi parhaansa mukaan tukea tasa-arvoista ja hyvää käytöstä.

Terho aikoo ottaa asian esille opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen elokuvasäätiön välisessä vuotuisessa tavoitekeskustelussa.

– Keskustelu on tärkeää ja sille on selvästi kysyntää, kuten kansainvälinen #metoo-kampanja on osoittanut.

Valtion rahoitusta elokuva-alalle pohtinut työryhmä on Terhon mukaan juuri päättänyt työnsä. Se esitti, että Elokuvasäätiön ja elokuva-alan yhteydenpitoa voisi edistää perustamalla sitä varten neuvottelukunta Elokuvasäätiön yhteyteen.

– Neuvottelukunta – sikäli kun se tulee perustetuksi – voisi ottaa asialistalleen myös seksuaalisen häirinnän kitkemisen osana muutakin pohdintaa hyvistä käytännöistä, Terho kaavailee.

STT–SANNA NIKULA