Fair Transport – Reilujen kuljetusten Eurooppa

Sipilä Ylellä: Pakkolait jäissä yhteiskuntasopimusneuvottelujen ajan

Kuva: Lehtikuva
LKS 20160131 Pääministeri Juha Sipilä aloittelemassa Yle Radio Suomen Pääministerin haastattelutuntia pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa Helsingissä sunnuntaina 31. tammikuuta 2016, LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN Instructions: STT:N JUTTUUN Sipilä Ylellä: Pakkolait jäissä yhteiskuntasopimusneuvottelujen ajaksi
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi haastattelutunnillaan pakkolakien päätyneen jäihin neuvottelujen vauhdittamiseksi.

Pakkolakien valmistelu on pantu toistaiseksi jäihin, kunnes nähdään tuleeko työmarkkinaosapuolten neuvotteluissa tulosta korvaavista toimista kilpailukyvyn parantamiseksi, sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) Ylen Radio Suomen Pääministerin haastattelutunnilla.

Sipilän mukaan nyt vaikuttaa siltä, että osapuolet ovat tosissaan ja pyrkivät nopeasti tuloksiin. Sipilän mukaan aikaa neuvotteluille on, mutta ei hirveän paljon. Hän ei ryhtynyt määrittelemään neuvotteluille tarkempaa aikarajaa.

Sipilä sanoi, että pakkolakien valmistelu pantiin jäihin, koska hallitus halusi vauhdittaa viime torstaina viidennelle kierrokselle lähteneitä neuvotteluja.

Jos sopua ei synny, aikoo hallitus jatkaa pakkolakien valmistelua ja antaa ne kevään aikana eduskunnalle.

Aiemmin erotettu Mustajärvi valittiin vasemmistoliiton puheenjohtajistoon

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
31699588

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä viime kaudella erotettu kansanedustaja Markus Mustajärvi on valittu puolueen toiseksi varapuheenjohtajaksi.

Mustajärvi nousi puheenjohtajistoon, kun ensimmäisenä varapuheenjohtajana toiminut Li Andersson nousi puolueen johtoon ja toinen varapuheenjohtaja Matti Semi otti Anderssonin paikan.

Mustajärvi erotettiin eduskuntaryhmästä kesällä 2011, kun hän äänesti puolueen toisen kansanedustajan Jyrki Yrttiahon kanssa Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen ohjelmaa vastaan.

Kumpaakaan ei kelpuutettu takaisin ryhmään, vaikka vasemmistoliitto jäi oppositioon.

Koulutukseltaan Mustajärvi on metsätalousinsinööri ja yhteiskuntatieteiden maisteri. Hän on toiminut Lapin vaalipiirin kansanedustajana vuodesta 2003 lähtien ja on Savukosken kunnanvaltuutettu.

Eduskuntaryhmän puheenjohtajana jatkaa Aino-Kaisa Pekonen.

Orpo: Vaikka Turkki-sopimus kaatuisi, turvapaikanhakijoita tuskin tulee viime vuoden tapaan

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
35836026

Suomessa on laaja tuki EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan syventämiselle, sanoi Kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Salossa puhunut valtiovarainministeriö Petteri Orpo (kok.).

– Näyttää siltä, että tälle on nyt enemmänkin kannatusta jäsenmaiden keskuudessa. Saksan, Ranskan ja Italian johtajat korostivat puolustus- ja turvallisuusyhteistyötä omassa tapaamisessaan tällä viikolla.

Hänen mukaansa Suomen on pysyttävä etujoukossa ajamassa puolustusyhteistyön tiivistämistä.

– Yhdellä äänellä puhuminen eli yhtenäisyys on ehdoton edellytys sille, että EU kykenee toimimaan tehokkaasti kolmansien maiden suuntaan. Ukrainan kriisin kohdalla tämä onnistui hyvin Venäjän suuntaan. Suomella on erityinen intressi vaalia unionin yhtenäisyyttä ulkosuhteissa, Orpo sanoi.

Puheensa alkuun hän oli vaatinut voimakkaasti Suomeen puhetta EU:n tulevaisuudesta.

Orpo totesi, että Turkista on maahanmuuttokriisin ja vallankaappausyrityksen myötä nopeasti muodostunut yksi EU:n keskeisistä haasteista. Orpon mukaan Turkki-yhteistyössä on edettävä maltilla ja tilanteen kärjistymistä on molemmin puolin vältettävä.

– Turkin kanssa sovittu pakolaissopimus on pysäyttänyt turvapaikanhakijoiden laittoman kuljettamisen Kreikkaan. Tästä sopimuksesta on pyrittävä pitämään kiinni, mutta kuitenkin niin, että pidämme kiinni ihmisoikeuksista ja oikeusvaltion periaatteista. Vaikka sopimus kaatuisi, niin en usko viime vuoden kaltaiseen turvapaikanhakijoiden määrään, sillä Länsi-Balkanin reitti on kiinni ja Kreikasta ei pääse eteenpäin.

Orpon mukaan EU:n turvapaikkapolitiikkaa on uudistettava ja tehostettava.

Suomessa on voimassa arvio, jonka mukaan turvapaikanhakijoita tulisi ensi vuonna 10 000.

“Palkoista on kyettävä sopimaan työpaikoilla.”

Valtiovarainministeri ennakoi puheessaan myös viikon päästä alkavaa budjettiriihtä. Hänen mukaansa riihen tärkein asia on hallituksen työllisyyspaketti ja kokoomus on valmis harkitsemaan kaikkia keinoja, joilla kyetään luomaan Suomeen uusia yksityisen sektorin työpaikkoja. Orpon mukaan välttämätön askel on vientivetoiseen palkkamalliin siirtyminen.

– Työmarkkinoiden joustavuutta on edelleen lisättävä. Työllistämisen kynnystä on alennettava. Työpaikoilla on jatkossa kyettävä sopimaan joustavasti työehdoista ja palkoista.

– Kannustinloukut ja asumisen korkea hinta ovat vakava ongelma, joiden vuoksi monen työn tekeminen ei yksinkertaisesti ole työttömän näkökulmasta mahdollista. Sosiaaliturvaa, verotusta ja esimerkiksi päivähoitomaksuja on katsottava kokonaisuutena siten, että pienipalkkaisenkin työn vastaanottaminen on työttömälle mahdollista.

Orpon mukaan hallituksen pöydässä on nyt kymmeniä erilaisia keinoja, joilla työllisyyttä kyetään vahvistamaan. Pulaa ehdotuksista ei ole.

– Työllisyyspaketissa ei ole kysymys uusista säästöistä. Jos työllisyyden edistämiseksi tehtävät toimet tuottavat säästöjä, niin rahat kohdennetaan uudelleen työllisyyttä edistäviin kohteisiin.

Orpon mukaan kokoomukselle mikään yksittäinen työllisyyskeino ei ole kynnyskysymys.

Kirja: Kekkonen vaikeni terveysongelmistaan jopa lääkäreilleen

kekkonensepposaves16468

Tänään julkaistu Maarit Tyrkön (nyk. Huovinen) Presidentti ja toimittaja -kirja kertoo uutta tietoa siitä, millaiset olivat viimeiset vuodet sairastava Urho Kekkosen rinnalla.

Tyrkön ja presidentin neurologina toimineen Erkki Kivalon keskusteluun perustuva luku paljastaa muun muassa, että presidentti oli terveysongelmistaan vaitonainen jopa lääkäreilleen.

Kivalon mukaan ikinä ei tiennyt, mitä todella oli tapahtunut, esimerkiksi oliko joku toinen jo tutkinut presidentin tai oliko vaiva hoidettu vai ei.

– Presidentin terveydestä huolehtiminen oli kuin vaikean ristisanatehtävän ratkaisemista. Se oli kaiken kaikkiaan hyvin hankala homma loppuun asti. Eikä silloin ollut kysymys siitä, että presidentti olisi unohtanut mitä oli tapahtunut.

Kekkonen sairasti hitaasti etenevää verisuonisairautta. Kivalo sanoo kirjassa, ettei presidentti vielä kesän kynnykselläkään vuonna 1981 ollut dementoitunut, vaikka niin on annettu ymmärtää.

Kesän lopussa ollut Islannin matka kuitenkin epäonnistui täysin. Kivalo kuuli, että jo menomatkalla presidentti oli ihmetellyt, mihin oltiin matkalla ja keitä oli mukana. 70-luvulla alkaneet muistamattomuus- ja poissaolokohtaukset johtuivat verisuonisairaudesta.

Islannin matkan jälkeen samana vuonna Kekkonen luopui presidentin virasta, ja seuraavat vuodet häntä hoidettiin Tamminiemessä, jonne kirjan mukaan edes lähimpiä ystäviä ei päästetty tapaamaan häntä.

Kivalon mukaan tämä johtui flunssan takia leimahtaneesta arterioskleroosisesta psykoosista. Se aiheutti muistamattomuutta ja sekavuutta, mikä tuotti Kekkoselle ahdistusta.

Urho Kekkonen kuoli 31. elokuuta vuonna 1986. Matti Kekkonen ilmoitti isänsä kuolinsyyksi verenkiertohäiriön aivorungon alueella.

Varmistuuko 100 miljoonan veroale? – Kiky-neuvottelut jatkuvat

Kuva: Getty Images

Kilpailukykyneuvottelut jatkuvat tänään pankki- ja ICT-alalla. Pankkialan neuvotteluosapuolet tapaavat Etelärannassa Helsingissä kello 18, ja ICT-alalla istutaan neuvottelupöytään puoliltapäivin.

Apteekkialalla saavutettiin eilen kilpailukykysopimuksen mukainen neuvottelutulos. Apteekkien työnantajaliiton ja Suomen Farmasialiiton välinen neuvottelutulos vaatii vielä osapuolten hallintojen hyväksynnän.

Jos sekä pankki-, että ICT-alalla päästään tänään sopuun ehdoista, se johtaisi todennäköisesti palkansaajien veroalen kasvamiseen sadalla miljoonalla eurolla. Hallitus on luvannut pienentää veroja tällä summalla, jos kiky-sopimuksen kattavuus on 90 prosenttia. Tällä hetkellä sopimuksen piirissä on noin 87 prosenttia palkansaajista, mikä tuo jo 415 miljoonan veroalen.

Palvelualan työnantajia edustavan Paltan varatoimitusjohtajan Tuomas Aarron mukaan pankkialan merkitys kiky-sopimuksessa on noin 2,5 prosenttia, ICT-alan runsas prosentti ja apteekkialan noin 0,5 prosenttia.

Näin ollen jo pelkästään pankkialan lähteminen mukaan sopimukseen saattaisi riittää 90 prosentin saavuttamiseen, jos myös apteekkialan hallinnot hyväksyvät neuvotteluratkaisun.

Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä sanoi viime kuussa, että pankki- ja apteekkialan sopimukset riittäisivät.

Kiky-neuvotteluille on annettu aikaa elokuun budjettiriiheen asti.

Yle: Keskustataustainen Nuorisosäätiö jälleen viranomaisten syyniin

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Keskustataustaisesta Nuorisosäätiöstä on alettu viime vuosina tehdä kovan rahan rakennuttajaa, vaikka sen tarkoitus on edistää nuorten edullista asumista, kertoo Yle uutiset laajassa selvityksessään.

Nuorisosäätiö aikoo Ylen mukaan kaksinkertaistaa asuntojensa määrän lähivuosina ja suunnittelee tuhansien kovan rahan asuntojen rakentamista kasvukeskuksiin.

Säätiön varsinainen tarkoitus ei ole kuitenkaan tehdä voittoa vaan tukea nuorten itsenäistymistä sekä tehdä nuoriso- ja kasvatustyötä.

Yle uutisten mukaan Nuorisosäätiö olisi myös sijoittanut vuokralaisilta kerättyjä korjausvaroja erittäin korkean riskin rahaston kautta aasialaisille osakemarkkinoille.  Säätiötä valvovan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran ohjeiden mukaan yleishyödyllinen tuen saaja saa sijoittaa varojaan, mutta se pitää tehdä turvallisesti.

Analyytikko Ari Rajala pitää säätiön arvopaperisijoituksia poikkeuksellisina jopa liiketaloudellisin perustein toimivalle yhtiölle.

– Siellä on aika paljon riskipitoisia sijoituksia. Normaali yritys pyrkii sijoittamaan varojaan mahdollisimman riskittömästi, Rajala sanoo Ylelle.

Patentti- ja rekisterihallitus sekä Ara selvittävät nyt Nuorisosäätiön toimintaa. Viranomaisia kiinnostaa myös kiinteistösijoitusyhtiö, joka on käynyt asuntokaupoilla samassa kohteessa Nuorisosäätiön kanssa.

Ylen mukaan sijoitusyhtiön taustalla todellisina vallankäyttäjinä ovat Nuorisosäätiön johtajat Aki Haaro ja Perttu Nousiainen. Nämä eivät antaneet haastattelua Ylelle.

AVAINSANAT