tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

SDP:n eduskuntaryhmän johto jatkaa tehtävissään – Lindtman: ”Erinomainen joukkue”

Kuva: Kari Hulkko
SDP:n eduskuntaryhmän johtokolmikko: Kristiina Salonen (2. varapuheenjohtaja), Antti Lindtman (puheenjohtaja) ja Johanna Ojala-Niemelä (1. varapuheenjohtaja).

SDP:n eduskuntaryhmän johto jatkaa tehtävissään. Ryhmä valitsi puheenjohtajaksi Antti Lindtmanin, joka on johtanut SDP:n eduskuntaryhmää keväästä 2015 lähtien. Ryhmä valitsi varapuheenjohtajikseen lappilaisen Johanna Ojala-Niemelän ja satakuntalaisen Kristiina Salosen.

Myös työvaliokunta jatkaa samalla kokoonpanolla. Sen jäseniksi eduskuntaryhmä valitsi Maarit Feldt-Rannan, Ilkka Kantolan, Mika Karin, Merja Mäkisalo-Ropposen ja Nasima Razmyarin. Kaikki ryhmän valinnat olivat yksimielisiä.

–  Viime vuosi osoitti sen, että vastuullinen ja rakentava oppositiopolitiikka tuottaa tulosta. Hallitus joutui kuuntelemaan oppositiota ja perääntymään monissa asioissa. Olemme halunneet esittää reilumman vaihtoehdon hallituksen politiikalle ja jatkamme samaa myös tänä vuonna. SDP:n eduskuntaryhmä on erinomainen joukkue ja on suuri kunnia toimia sen puheenjohtajana, Lindtman sanoo.

Lindtman paljasti myös, että SDP:n eduskuntaryhmä aikoo jälleen äänestää tyhjää, kun eduskunnassa valitaan puhemiehet. Perusteena on, että puhemiehistössä pitäisi olla myös opposition edustaja.

SDP:n ryhmä äänesti tyhjää myös viime kevään puhemiesvaalissa.

Etelä-Ranskan Nimesin rautatieasemalla välikohtaus – tieto ammuskelusta väärä

Eteläisen Ranskan Nimesin rautatieasemalla on sattunut välikohtaus.

Rautatieasema evakuoitiin, mutta nyt tilanne on palautumassa normaaliksi, kertovat muun muassa brittilehdet The Independent ja The Telegraph.

Muun muassa sosiaalisessa mediassa levisi tietoja, että asemalla olisi ollut kolme aseistautunutta miestä. Sittemmin puhuttiin yhdestä aseistautuneesta ja siitä, ettei hänenkään mahdolinen aseensa ollut oikea.

Myös ammuskelua on väitetty kuuluneen asemalta.

Poliisi on kuitenkin vahvistanut, että asemalla on pidätetty yksi henkilö eikä ammuskelua ole tapahtunut.

Toista henkilöä mahdollisesti etsitään.

Tapahtumista on raportoinut myös muun muassa SVT.

Keskustelua aiheesta

Supo Ylelle: Epäilty ei kuulunut 350 seuratun joukkoon

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Suojelupoliisin päällikön Antti Pelttarin mukaan Turun puukotuksista epäilty mies ei ole ollut supon erityisessä seurannassa.

– Hän ei ole ollut meidän terrorismintorjunnan kohdehenkilö. Hän ei siis ole kuulunut 350 (supon seurannassa olevan) hengen joukkoon, Pelttari sanoi Ylelle lauantai-iltana.

Aiemmin päivällä Pelttari muistutti supon tiedotustilaisuuden yhteydessä, että teko oli luonteeltaan sellainen, ettei se edellyttänyt juurikaan valmistautumista. Tämän vuoksi sitä oli myös erittäin vaikea estää. Poliisilla ei myöskään ollut konkreettista ennakkotietoa iskusta.

– Turun epäilty terroriteko vastaa uhka-arviotamme. Myös epäillyn profiili on samankaltainen kuin monissa Euroopan viimeaikaisissa radikaali-islamistisissa terroriteoissa, Pelttari sanoi.

Keskustelua aiheesta

Maailmassa on enemmän hyviä ihmisiä kuin pahoja

Kuva: Iida Vallin

Kaikki tietävät, että maailmassa on sekä hyvää ja pahaa. Maailma on myös täynnä hyviä sekä pahoja ihmisiä. Monet uutiskynnyksen ylittävät uutiset ovat pahoja. Paha myy ja pelko on helposti lietsottavissa oleva tunne. Turun tapahtumista ja uutisoinnista on kuitenkin noussut esille, että sivulliset suojasivat ja jahtasivat hyökkääjää. Osa suojasi uhreja omalla hengellään. Kukaan ei tiedä etukäteen miten tulee reagoimaan, jos vastaava sattuu omalle kohdalle. Osa lamaantuu, osa juoksee pakoon ja osa suoraan päin vaaraa.

Minulle Turun tapahtumat osoittivat, että maailmassa on paljon hyvää edelleen. Suomen poliisi taas osoitti erinomaista ammattitaitoa hyökkääjän nopeassa kiinniottamisessa.

Minua järkytti nuorempana silloin tapahtuneet kouluampumiset sekä Myyrmannin pommi-isku. Tällöin tunsin turvattomuutta, vaikka tapahtumat olivat fyysisesti kaukana. Enää iskut eivät vaikuta samalla tavalla turvattomuuden tunteeseeni, vaikka ne kyllä järkyttävät aina. Tiedän, että sitä hyökkääjät juuri haluavat. Meidän henkilökohtaiseen turvallisuuden tunteeseen ja elämäämme halutaan vaikuttaa järkyttämällä meitä väkivaltateoilla – terrorismilla.

Minua on aina kiinnostanut ihmismieli sekä ihmisten käyttäytyminen. Tilastoista näemme, että pieni osa väestöstä tekee suurimman osan kaikista rikoksista. Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että Ruotsissa 1 prosenttia väestöstä teki 63 prosenttia kaikista väkivaltarikoksista. Väkivaltarikollisten luokkaan kuuluu sekä terroristit että ”perus” väkivaltarikolliset. Ihmisen käytökseen ollaan alettu saamaan myös vähitellen vastauksia.

Ihmismieltä ja perimää sekä niiden yhteyttä on tutkittu vuodesta 1972 lähtien. Tutkimus ihmisestä toteutettiin Dunedin kaupungissa Uudessa Seelannissa. Dunedin tutkimuksessa kaikkia 1972 vuonna syntyneitä lapsia on seurattu heidän koko elämänsä ajan. Tutkimuksen avulla on päästy lähemmäs miten ihminen muovautuu. Tutkimuksessa todettiin muun muassa, että väkivaltaisuuteen liittyy yksi tietty geeni. Geenin lisäksi tarvittiin kuitenkin myös ympäristötekijä. Ympäristötekijänä oli lapsena koettu väkivalta tai laiminlyönti, joka aktivoi geenin ja teki ihmisestä väkivaltaisen aikuisena.

Yhteistä väkivaltaisiin taipimuksiin olevilla ihmisillä oli se, että he turhautuivat helposti ja vähäisestäkin ärsyyntymisestä provosoituvia. Heillä oli myös enemmän masentuneisuutta sekä antisosiaalista käytöstä. Väkivaltageenin läsnäolo väkivaltarikollisissa todettiin myös Suomessa tehdyssä tutkimuksessa. Suomen tutkimuksessa eroa oli se, että alkoholin käyttö, ei lapsena koettu väkivalta, oli aktivoinut geenin kantajissa.

Se miten ihmiset reagoivat tragediaan ja suureen stressiin on myös sekä geneettistä että ympäristötekijöiden aiheuttamaa. Osa ihmisistä nousevat tragedian sattuessa lohduttamaan muita, rakentamaan turvallisuuden tunnetta nopeasti uudelleen ja toimivat näin ihmiskunnan tukipilareita. Osa ihmisistä taasen ei pääse jaloilleen ilman apua ja nujertuvat tai masentuvat helposti.

On siis ymmärrettävää, että Turun tapaiset tapahtumat aiheuttavat erilaisia reaktioita ihmisissä, koska käsittelemme asiaa eri tavoin, eri tahdissa. Tämän takia meidän pitää ymmärtää näitä reaktioita. On merkitystä, mitä teemme seuraavaksi, miten kokoamme itsemme ja jatkamme eteenpäin. Kaikista tärkeintä kuitenkin mielestäni on se, että jatkamme eteenpäin yhdessä ja emme lannistu. Emme saa antaa pelon voittaa.

 

Keskustelua aiheesta

”Vähemmän julma Suomi” – Mikael Jungner: Maailmalla terroristit yleensä ammutaan hengiltä samoin tein

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n entinen puoluesihteeri ja kansanedustaja Mikael Jungner pohdiskelee Turun puukotusten ja maailmalla tapahtuneiden terrori-iskunen eroja. Aktiivisesti yhteiskuntaa edelleen kommentoiva Ylen entinen toimitusjohtaja sanoo Facebook-tilillään, että maailmalla terroristit yleensä ammutaan hengiltä samoin tein.

”Arvatenkin tarkoituksella. Ei haluta ottaa riskiä, ei luoda marttyyreja, ei päästää kusipäitä vankiloihin rekrytoimaan seuraajia. Varmaan kyse on myös resursseista, tuollainen 20 vuoden vankilassa olo maksaa miljoonia”, hän arvelee.

Turun epäilty päätekijä taltutettiin yhdellä ainoalla laukauksella alavartaloon.

”Suomessa on toisin. Ja ehkä paremmin. Se että tuota kusipäätä kohdellaan kuin ketä tahansa epäiltyä on yksi osa sitä tarinaa, jossa terrorin ei anneta muuttaa yhteiskuntaa. Ei anneta valtaa sen paremmin pelolle, vihalle kuin kyynisyydelle.”

”Julma maailma. Vähemmän julma Suomi”, Jungner kiteyttää.

Krp: Uutta tietoa tulossa huomenna kirjallisella tiedotteella

Kuva: Kari Hulkko

Keskusrikospoliisi toteaa Twitterissä jatkavansa Turun puukotustapausten tutkintaa täydellä teholla.

Seuraavan kerran krp aikoo tiedottaa asiasta kirjallisesti huomenna sunnuntaina kello 14.

Keskustelua aiheesta