tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

”Ministereiltä ristiriitaisia viestejä” − SDP:n Räsänen: Suomeen ei tarvita kaksia työmarkkinoita

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Esimerkiksi avaukset alennetuista palkoista voivat Joona Räsäsen mukaan edistää kaksien työmarkkinoiden syntyä. Hän moittii hallituksen linjaa sekavaksi.

Kansanedustaja Joona Räsänen (sd.) vaatii hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin kaksien työmarkkinoiden synnyn ennaltaehkäisemiseksi Suomessa.

Räsäsen mukaan akuutin pakolaistilanteen lisätessä myönteisten turvapaikkapäätösten määrää on olemassa riski siitä, että ulkomaalaistaustaisten ja kantasuomalaisten työehtojen, palkkojen ja etuuksien välille syntyy perusteeton kahtiajako.

− Myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden työllistämiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen. Se on paitsi kantaväestön myös turvapaikanhakijoiden etu. On kuitenkin selvää, ettei maahanmuuttajia voida asettaa palkkauksen ja työehtojen osalta muita työntekijöitä heikompaan asemaan, Räsänen sanoo.

On kuitenkin selvää, ettei maahanmuuttajia voida asettaa palkkauksen ja työehtojen osalta muita työntekijöitä heikompaan asemaan.

Räsäsen paheksuu hallituksen ministerien ristiriitaisia viestejä maahanmuuttajien työllistämisestä.

Esimerkiksi avaukset alennetuista palkoista ovat hänen mielestään sellaisia tekijöitä, jotka edistävät kaksien työmarkkinoiden syntyä. Räsänen moittii hallituksen linjaa sekavaksi ja on tänään jättänyt kirjallisen kysymyksen asiasta.

− Viitteitä vastaavasta kehityksestä on nähty myös muualla Euroopassa niissä maissa, joissa ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden osuus on kasvanut työmarkkinoilla huomattavasti.

− Ammattiliittojen kanneoikeus ja alipalkkauksen kriminalisointi voisivat olla konkreettisia keinoja, joilla hallitus näyttäisi sitoutumistaan kaksien työmarkkinoiden synnyn ennaltaehkäisyyn, Räsänen painottaa.

Jutta Urpilainen ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustajaksi

Ulkoministeri Timo Soini (uv.) on nimittänyt kansanedustaja Jutta Urpilaisen (sd.) rauhanvälityksen erityisedustajakseen. Urpilaisen tehtävä painottuu naisten ja nuorten roolin vahvistamiseen. Tehtävän alueellinen painopiste on Afrikka.

Urpilainen seuraa tehtävässään Pekka Haavistoa (vihr.). Haavisto on hoitanut tehtävää kaksi vuotta, ja hän on ollut myös aiemmin erityisedustajana Afrikan kriiseissä.

Nimitys on Urpilaiselle henkilökohtainen palkaton tehtävä, jota hän hoitaa kansanedustajan työn ohella.

Ulkoministeriön mukaan Urpilaisen nimitys vahvistaa Suomen panosta kansainväliseen rauhanvälitykseen ja konfliktien ennaltaehkäisyyn.

Vatikaanin talouspäällikkö saa syytteet lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä

Kuva: Lehtikuva-AFP
George Pell maaliskuussa 2016.

Vatikaanin talouspäällikkö kardinaali George Pell saa syytteet useasta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä Australiassa, poliisi kertoi torstaina. Sydney Morning Herald -lehden mukaan mukana on ainakin yksi raiskaussyyte.

Noin vuosi sitten poliisi kertoi tutkivansa syytöksiä, joiden mukaan Pell olisi käyttänyt lapsia seksuaalisesti hyväkseen.

Syytösten takana on ainakin kaksi nykyisin nelikymppistä miestä, jotka väittävät Pellin kourineen heitä 1970-luvun loppupuolella uimakeskuksessa Victorian osavaltiossa sijaitsevassa Ballaratissa.

Pell joutunee oikeuden eteen 18. heinäkuuta kuulemista varten.

Katolilaiset viranomaiset ovat sanoneet, että Pell kieltää syytteet. Heidän mukaansa Pell aikoo lähteä Australiaan puhdistamaan maineensa.

Kardinaali Pell on Australian korkea-arvoisin katolilainen kirkonmies. Hän toimi aiemmin arkkipiispana Australiassa.

Perustuslakivaliokunta yrittää pusertaa sote-lausuntonsa valmiiksi jo tänään

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja vasemmistoliiton kansanedustaja Annika Lapintie.

Perustuslakivaliokunta yrittää saada sote-lausuntonsa valmiiksi tänään, valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) sanoo STT:lle.

Lausunnon on määrä olla valmis viimeistään huomenna perjantaina. Lapintien mukaan valiokunnan kokous alkaa kello yhdeksän.

Odotettavissa on, että valiokunnalla on huomautettavaa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen liittyvästä valinnanvapauskokonaisuudesta, varsinkin yhtiöittämisvelvoitteesta.

Kansanedustaja Filatov työvoimapalveluäänestyksestä: ”Kaikkia omenoita ei kannata heittää tunkiolle”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Tarja Filatov eduskunnassa toukokuussa.

Eduskunnassa käsiteltiin keskiviikkona lakia julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta. Valtaosa SDP:n kansanedustajista äänesti tänään eduskunnassa lain puolesta.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoi Demokraatille, miksi näin toimittiin, vaikka esitykseen kuului myös työelämäkokeilu, jota SDP vastustaa. Kokeilussa voitaisiin ohjata karenssin uhalla yrityksiin palkattomaan työhön työmarkkinatuella.

Rinne painotti, että SDP:n kanta lain kyseiseen kohtaan on yhä mietintöön kirjattu valiokunnan vastalauseen kanta eli työelämäkokeilua ei hyväksytä. Rinne totesi tiukasti, ettei SDP hyväksy ”orjatyötä”.

– Tässä lakipaketissa merkittävä parannus oli se, että annetaan kunnille mahdollisuus toimia aiempaa huomattavasti laajemmin työllisyystoimissa ja tähän kunnille annetaan myös resurssit, Rinne taustoitti äänestystä ja muistutti SDP:n pitkän linjan olevan se, että kunnissa on paras tietämys muun muassa pitkäaikaistyöttömistä.

Myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov kävi tänään läpi asiaa Facebookissa. Hänellä on sama viesti kuin Rinteellä.

– SDP vastustaa ilmaisen työn teettämistä. Työntekijä on palkkansa ansainnut, Filatov teroittaa.

Hän kertaa, miten SDP esitti 21.6 eduskunnassa, että kuntouttavaa työtoimintaa ei saa ulottaa yrityksiin. Asiasta äänestettiin SDP:n esityksen pohjalta.

– Hävisimme äänestyksen.

Filatov toteaa, että tänään taasen äänestettiin koko lain hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

– Emme halunneet hylätä koko lakia, koska siinä on paljon enemmän hyvää kuin mätää. Kunnat saavat oikeuden järjestää pitkäaikaistyöttömien palveluja ihmisläheisesti ja sote-ja työvoimapalvelut voidaan kytkeä paremmin yhteen. Näitä asioita me tänään kannatimme.

– Eduskunnassa joutuu usein tekemään kokonaisharkintaa. Jos korissa on yksi mätä omena, se kannattaa ottaa pois, kuten esitimme, mutta kaikkia omenoita ei kannata heittää tunkiolle.

– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kuntouttava työtoiminta kokonaisuudessaan pitäisi muuttaa vapaaehtoiseksi, koska ihminen ei opi eikä kuntoudu pakolla. On herätettävä motivaatio, Filatov toteaa.

”Hallitus aikoo seilata lastuna laineilla” – Kiuru: Hallituksen sinisilmäisyys ei tuo talouteen vauhtia

Kuva: Lehtikuva
Krista Kiuru.

Kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) ihmettelee hallituksen optimismia luottaa sokeasti maailmantalouden kasvuvoimaan.

Lisätalousarvion käsittelyssä valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) antoi Kiurun mukaan ymmärtää, että talouskasvu auttaa yksistään saavuttamaan hallituksen asettamat taloustavoitteet. Kiuru muistuttaa, että vireäkään talouskasvu ei pelkästään toteuta työllisyys- ja velkatavoitteita. Lisätoimia tarvitaan.

– On virhe tuudittautua suhdanneluonteiseen apuun maailmalta. Hallituksen suuret talouspoliittiset tavoitteet jäävät tosiasiassa saavuttamatta, ellei linja muutu. Tarvitaan aitoja rakenneuudistuksia, joilla työllisyysaste saadaan nousemaan. Nyt hallitus aikoo seilata lastuna laineilla luottaen, että Suomi-laiva ajautuu lopulta satamaan positiivisen myötätuulen ansiosta.

Kiuru katsoo, että lisätalousarvio pitää kuitenkin sisällään oikeansuuntaisen toimen positiivisen rakenneuudistuksen tukemisesta.

– Viime hallituskauden aikaiset Äänekosken ja pääkaupunkiseudun esimerkit osoittavat, että alueellisten kasvumahdollisuuksien vahvistaminen kannattaa. Käänne taloudessa tapahtui vuonna 2015. On hyvä, että hallituksen lisätalousarviossa tuetaan positiivista rakennemuutosta nyt Lounais-Suomessa.

– Panostukset Turun alueelle ovat positiivisia ja ehdottoman tarpeellisia, ja SDP kannattaa niitä. Esitämme, että panostuksia laajennettaisi aluetalouden, paikallisen elinkeinoelämän ja positiivisen rakennemuutoksen vahvistamiseen eri puolille maata. Myös muilla alueilla on tarvetta kasvun ja työllisyyden vahvistamiseen.

Hallituksen suuret talouspoliittiset tavoitteet jäävät tosiasiassa saavuttamatta, ellei linja muutu.

Kiurun mielestä tämän päivän lisätalousarviokeskustelussa selvisi, että hallitus luottaa siihen, että yhden alueen vahvistamisesta voi valua hyötyjä muillekin alueille.

Kiuru epäilee tällaista valumisefektiä.

Lounais-Suomen aluetalouden tukeminen ei valunut hallituksen päätöksessä edes alueen pohjoisempaan osaan, yli Varsinais-Suomen rajan Satakunnan puolelle, hän huomauttaa.