Tyovaen Musiikkitapahtuma Valkeakoskella 28.-31.7.2016

KHO ei tutki Pro Hanhikiven Pyhäjoki-valitusta

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho
LKS 20160203   Pyhäjoelle suunniteltua ydinvoimalaa vastustavan Pro Hanhikivi ry:n plakaatti valtatie 8:n varrella. Pyhäjoki on Simon lisäksi toinen vaihtoehto Fennovoiman kaavaileman ydinvoimalan sijoituspaikaksi LEHTIKUVA / TIMO JAAKONAHO Instructions: STT / KHO ei tutki Pro Hanhikiven valitusta lunastusluvasta Pyhäjoella
Pyhäjoelle suunniteltua ydinvoimalaa vastustavan Pro Hanhikivi -yhdistyksen taulu valtatie 8:n varrella.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) ei tutki Pro Hanhikivi -yhdistyksen valitusta, joka liittyi ydinvoimalan rakentamiseen Pyhäjoelle. Yhdistys vastustaa Fennovoiman voimalaa.

Hankkeessa on kyse ydinvoimalan kiinteistöjen rakentamisesta Pyhäjoen Hanhikiven niemelle. Valitus koski lunastusluvan ja ennakkohaltuunottoluvan myöntämistä.

Yhdistys oli valittanut lunastuslupaa koskeneesta valtioneuvoston päätöksestä. KHO:n mukaan päätöstä ei ollut kohdistettu yhdistykseen eikä yhdistys esimerkiksi omista alueella kiinteistöä.

Yhdistys halusi varmistaa alueen pysymisen virkistysalueena ja edistää luonnonsuojelua.

KHO totesi, ettei lunastuslupapäätöksellä päätetä alueen käytöstä ja yhdistyksen valitusoikeus oli turvattu laitoksen rakentamiseen liittyvissä muissa kaava- ja lupamenettelyissä. Yhdistyksellä ei ollut oikeutta hakea tässä asiassa muutosta.

KHO sen sijaan tutki valituksen Parhalahden kalastajainseuran osalta, ja sen valitus hylättiin.

 

SDP:n Filatov: Vapaaehtoistyön merkitys on tunnistettava sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa

Kuva: Lehtikuva
LKS 20151209 - Sdp:n Tarja Filatov eduskunnan täysistunnossa 9. joulukuuta 2015. Hallitus vastaa opposition välikysymykseen työllisyyspolitiikasta keskiviikon isunnossa. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa
Tarja Filatov vaatii järjestöjen toimintaedellytyksten turvaamista sote-uudistuksessa.

SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov vaatii, että järjestöjen toimintaedellytykset turvataan hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa.

Filatov puhui kolmannen sektorin järjestöjen tekemän työn merkityksestä lauantaina Hämeenlinnan seudun invalidien 70-vuotisjuhlassa Rengossa.

– Keskusteluissa sote-uudistuksesta on painottunut kustannusten kasvun hillintä sekä palveluiden saatavuuden ja laadun parantaminen. Osana uudistusta olisi kuitenkin tärkeää huolehtia myös siitä, ettei nykyisen hallituksen yhtiöittämisvimmassa lapsi – eli vapaaehtoistyön tuoma lisäarvo – menisi pesuveden mukana hukkaan.

– Vapaaehtoistyön merkitys koko yhteiskunnalle ja kansalaisten terveyden edistämiselle täytyy tunnistaa uudistuksen valmistelussa, Filatov toteaa.

Meidän tulee aktiivisesti kehittää julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä.

Filatov muistuttaa, että Suomessa yli kolmasosa suomalaisista aikuisista osallistuu johonkin vapaaehtoistoimintaan. Suurin osa vapaaehtoisista toimii liikunnan ja urheilun, sosiaali- ja terveysalan tai nuorten parissa. Vapaaehtoistyö koskettaa monien suomalaisten arkipäivää, eikä yhteiskunta toimisi ilman vapaaehtoisten työpanosta.

– Helsingin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisten tekemän vapaaehtoistyön kansantaloudellinen arvo nousee yli sataan miljoonaan euroon. Vapaaehtoistyöhön sijoitettu summa siis kuusinkertaistuu. Meidän tulee aktiivisesti kehittää julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Verkostoituminen, koulutus, yhteiset tilaisuudet ja hyvien käytänteiden jakaminen ovat tärkeitä toiminnan kehittämisessä.

SDP:lle takapakkia HS-gallupissa: 18,7 %

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
2_demaritori

SDP:n alkukesästä alkanut kannatuksen laskusuunta on jatkunut Helsingin Sanomien tänään julkaiseman kyselyn mukaan.

Puolueen kannatus on nyt 18,7 prosenttia. SDP:n kannatus oli viimeksi yhtä alhaalla viime vuoden lokakuussa. SDP säilyy kannatuslaskusta huolimatta edelleen toiseksi suurimpana puolueena.

HS:n mukaan osa sosialidemokraattien kannatuksesta näyttää siirtyneen vasemmistoliitolle, jonka kannatus on nyt yhdeksän prosenttia.

Hallituspuolueet ovat nostaneet kyselyssä  hieman suosiotaan viime kyselystä, ja niillä on nyt yli 48 prosentin kannatus.

Kärjessä on keskusta 21,1 prosentin kannatuksella. Kokoomus on kolmantena, 17,8 prosenttia.

Vihreille HS-gallup mittasi 13,3 prosenttia.

Kyselyn mukaan perussuomalaisten raju pudotus näyttää taittuneen. Puolueen kannatus nousi hieman edellisestä mittauksesta, 9,5 prosenttiin.

TNS Gallupin toteuttamaan kyselyyn haastateltiin kesä-heinäkuussa yli 2 400 ihmistä. Virhemarginaali on kaksi prosenttiyksikköä.

Mitä EU voi tehdä Turkin suhteen? – kansanedustajat toivovat selkeää kantaa ja vaikuttamista

Kuva: Lehtikuva-AFP
LKS 20160722 7822; Pro Erdogan supporters wave a Turkish national flag during a rally at Bosphorus bridge in Istanbul on July 21, 2016. Thousands of Turkish government supporters on Thursday streamed across one of the two bridges spanning the Bosphorus in Istanbul to protest against the coup that sought to unseat President Recep Tayyip Erdogan one week ago. The Bosphorus Bridge between the Asian and European sides of Istanbul was one of the key battlegrounds in Friday night's coup attempt, as rebel soldiers descended in tanks to block it to traffic and then engaged in battles with opponents. / AFP / UMIT TURHAN COSKUN - LEHTIKUVA / AFP
Turkki julisti keskiviikkona maahan kolmen kuukauden poikkeustilan epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen. Viikko sitten alkaneen epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen Turkissa on pidätetty ja erotettu kokonaan tai määräajaksi yli 50 000 ihmistä.

Suomalaiset kansanedustajat toivovat Euroopan unionilta voimakasta puuttumista Turkin tilanteeseen.

STT haastatteli kansanedustajia kaikista eduskuntapuolueista. Haastatellut olivat joko ryhmän puheenjohtajia, puolueen puheenjohtajia tai asiaan muutoin perehtyneitä.

Edustajien mielipiteet vaihtelivat siinä, miten unionin pitäisi vaikuttaa Turkkiin.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman ja vasemmistoliiton ryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen vaativat EU:lta ennen kaikkea selkeän kannan ottamista.

– Toivon, että EU ei vain odottaisi hiljaa, mitä tapahtuu. EU-tasolla pitäisi tehdä selväksi, että emme voi hyväksyä, mitä Turkissa EU:n lähellä tapahtuu, hän sanoo.

EU:n pitäisi vaikuttaa ennen kaikkea siihen, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan itse ymmärtäisi, ettei nykyisellä linjalla voi jatkaa. Näin sanoo kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen.

SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan EU:n olisi otettava huomioon myös se, että Erdogan ei yleensä kuuntele ulkopuolisia neuvojia.

– Tästä näkökulmasta tarvittaisiin asiallista, mutta tiukkaa keskustelua, Rinne sanoo.

Antti Rinne muistuttaa, että Erdogan ei yleensä kuuntele ulkopuolisia neuvojia.

Osa haastatelluista toivoi, että Yhdysvallat tulisi EU:n kanssa ratkomaan Turkin tilannetta. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen ja RKP:n ryhmän johtaja Stefan Wallin käyttäisivät uhkana myös Turkin EU-neuvotteluita.

– Jos nykyinen kehitys jatkuu, jäsenyysneuvottelut Turkin kanssa pitäisi keskeyttää. Se olisi EU:n suunnasta hyvin selkeä, johdonmukainen ja jämerä toimenpide, Wallin sanoo.

Osa vastaajista oli jo nyt sitä mieltä, että Turkki voi unohtaa jäsenyysneuvottelunsa EU:n kanssa.

Perussuomalaisten kansanedustajan Tom Packalénin mielestä painostuskeinona voisivat olla myös talouspakotteet.

– Tällaisia päätöksiä ei kuitenkaan pitäisi tehdä kevyin perustein, sillä niillä on kauaskantoisia seurauksia, Packalén sanoo.

Myös vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto pitää talouspakotteita yhtenä vaihtoehtona.

Edustajat sanovat, että Turkin viimeaikaiset toimet ovat vieneet maan entistä kauemmaksi EU:sta. Myös Turkin ja EU:n välinen pakolaissopimus on ajautunut vaikeaan tilanteeseen.

Keväällä solmitun sopimuksen ytimessä on se, että kaikki Turkista laittomasti Kreikkaan saapuneet palautetaan Turkkiin. EU puolestaan lupasi tuolloin vauhdittaa neuvotteluita viisumivapaudesta ja EU-jäsenyydestä.

Kaikki ovat sitä mieltä, että Turkin on turha hetkeen haaveilla viisumivapaudesta. Kristillisdemokraattien Östmanin mielestä unionin pitäisikin tehdä jokin vaihtoehtoinen suunnitelma pakolaissopimukselle.

Viivi Salminen

Suomi on salaillut metsien ympäristötietoa 11 vuotta – EU:n komissio uhkaa oikeudella

Kuva: Jukka-Pekka Flander
metsaflanderi1
Suomen piiloleikki metsien ympäristötiedon julkisuudesta on saamassa lopun.

Euroopan komissio kehottaa Suomea muuttamaan lainsäädäntöään niin, että se takaa täysin kansalaisten oikeuden saada tietoa ympäristön tilasta. Asiaa koskeva direktiivi astui voimaan jo 11 vuotta sitten, mutta Suomi ei ole toiminut asiassa komissiota tyydyttävällä tavalla. Toisin sanoen Suomi yhä salaa metsien ympäristötietoa kansalaisilta ja ne ovat saatavilla vain anomuksesta.

Euroopan komissio kehottaa Suomea saattamaan lainsäädäntönsä vastaamaan täysin EU:n kansalaisten oikeutta saada tietoa ympäristöstä missä tahansa ymmärrettävässä muodossa. Tämä velvollisuus olisi pitänyt täyttää 14. helmikuuta 2005 mennessä. Ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta annetun direktiivin mukaan kansalaisilla on oikeus saada tietoa ympäristön tilasta, jotta he voivat osallistua päätöksentekoon, joka vaikuttaa heidän terveyteensä ja elämänlaatuunsa.

Asiassa on komission kyse siitä, että Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmän ympäristötiedot eivät ole yleisesti saatavilla ilman perusteltua tietopyyntöä. Direktiivin mukaan ympäristötietojen tulisi olla julkisesti saatavilla ilman, että pyyntöä tarvitsee perustella.
Vaikka Suomen viranomaiset ovat suostuneet muuttamaan lainsäädäntöä, muutoksen hyväksyminen on viivästynyt merkittävästi. Komissio on päättänyt lähettää Suomelle perustellun lausunnon. Jos Suomi ei toimi kahden kuukauden kuluessa, komissio voi viedä asian Euroopan unionin tuomioistuimeen.

Lisäksi komissio kehottaa Suomea saattamaan EU-maan alueelta laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden palauttamisesta annetun direktiivin osaksi Suomen lainsäädäntöä. Myös tästä uhkaa tuomioistuin, jollei Suomi ryhdy toimiin.

”Hallituksen on opetettava komission jäseniä ja muita EU-herroja” – Pekkarinen arvostelee Suomelle asetettuja päästötavoitteita

Kuva: Lehtikuva
pekkarinenlk14707
Mauri Pekkarisen mukaan komission esitys ei saa johtaa Suomen talouden kustannustason kasvuun.

Euroopan unionin komissio linjasi eri maille erilaiset päästötavoitteet, joiden mukaan varakkaat maat maksavat enemmän. EU-tavoitteiden mukaan Suomi joutuu vähentämään kasvihuonepäästöjään päästökauppaan kuulumattomilla sektoreilla 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Vertailukohtana on vuoden 2005 taso.

– Se on tiukempi kuin odotimme, sillä valmistauduimme 37–38 prosentin tavoitteeseen, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) totesi eilen.

Eduskunnan ensimmäinen varapuhemies, Tiilikaisen puoluetoveri Mauri Pekkarinen pitää komission maakohtaista ehdotusta päästökauppajärjestelmän ulkopuolisten päästöjen vähentämisestä vaativana esityksenä Suomelle. Pekkarisen mukaan se velvoittaa hallituksen nopeasti töihin uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseksi.

– Esitys ei saa johtaa Suomen talouden kustannustason kasvuun. Oikein toimittaessa velvoitteen tavoittelu voi antaa Suomelle kilpailuedun modernin, päästöttömän yhteiskunnan rakentamisessa, hän kommentoi omassa kannanotossaan tänään.

”Esitys osoittaa, etteivät komission herrat ymmärrä metsätaloutta ja sitä, millaisten toimien ansiosta hiilidioksidia syövät nielut syntyvät.”

Aivan erityisen tärkeässä roolissa tavoitteiden saavuttamiseksi on Pekkarisen mukaan liikenteen muuttaminen päästöttömäksi. Liikenne tuottaa tällä hetkellä 12-14 miljoonaa CO2-tonnia vuodessa. Se on noin 40 prosenttia nyt kyseessä olevista päästökaupan ulkopuolisista päästöistä.

– Suomessa on puhtaiden liikennepolttoaineiden tuottamiseen raaka-aineita yllin kyllin. Meillä on myös maailman paras alan teknologinen osaaminen ja yksi maailman merkittävimmistä valmistajista Neste Oyj ja joukko muita alan yrityksiä.

Puhdistuva liikenne pystyy Pekakrisen arvion mukaan vastaamaan runsaasti yli puolesta Suomen nyt saamista velvoitteista.

Maatalouden, rakentamisen, asumisen ja jätehuollon mahdollisuudet merkittäviin päästöjen vähentäminen ovat sen sijaan liikenteeseen verrattuna vaatimattomat, huomauttaa Pekkarinen.

– Komission esitys maankäytön muutosten ja metsän kasvun tuottamien nielujen huomioimisesta osoittaa, etteivät komission herrat ymmärrä metsätaloutta ja sitä, millaisten toimien ansiosta hiilidioksidia syövät nielut syntyvät. Suomen hallituksen on opetettava komission jäseniä ja muita EU-herroja asiassa ja saatava näiltä osin huojennusta esitettyihin velvoitteisiin.

Komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen mukaan Suomi ei ole ainoa maa, jota esitys on harmittanut.

– Kun 28 hallitusta on yhtä pettyneitä, suurusluokat ovat kohdallaan, Katainen totesi Helsingin Sanomille.