x

”Emme lähde sirkustelemaan ruuan hinnalla” – Kesko vetää omaa linjaansa ja pääjohtaja heitti piikin kilpailijan suuntaan

Kuva: lehtikuva / emmi tulokas
Keskon pääjohtaja Mikko Helander konsernin vuoden 2015 tilinpäätöstä käsittelevässä tiedotustilaisuudessa Helsingissä tänään.

Keskon pääjohtaja Mikko Helander heitti keskiviikkona piikin kilpailevan S-ryhmän suuntaan.

– Emme lähde sirkustelemaan ruuan hinnalla, Helander sanoi.

Kesko on joutunut altavastaajan asemaan ruuan hintakilpailussa sen jälkeen, kun S-ryhmä vuosi sitten ilmoitti näyttävästi omista alennuksistaan.

Helander muistutti, että Kesko ehti ilmoittaa eräiden elintarvikkeiden hintojen laskuista jo syksyllä 2014. Se ei kuitenkaan markkinoinut manööveriään yhtä näyttävästi kuin kilpailija.

Vastikään Kesko kertoi jälleen alentavansa ruuan hintoja, koska raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat ovat olleet laskussa.

Kesko kertoi omista hinnanalennuksistaan sopivasti päivää ennen kuin S-ryhmä ilmoitti omista alennuksistaan.

Ruuan hinnanlasku on Helanderin mukaan ilmiönä väliaikainen.

– Emme usko, että ruuan hinta laskee loputtomasti. Tilanne muuttuu, Helander sanoi.

Keskon näkemyksen mukaa ruuan hinta pikemminkin nousee kuin laskee tulevaisuudessa, koska ruuasta on pulaa maailmalla.

”Emme usko, että ruuan hinta laskee loputtomasti. Tilanne muuttuu.”

Helanderin mukaan K-kaupoilla ei ole tarvetta niin kutsuttuun sirkusteluun myöskään siitä syystä, että monille kuluttajille hinta ei ole ainoa ostopäätökseen vaikuttava tekijä.

– Kuluttajat arvostavat myös laatua, valikoimaa ja asioinnin helppoutta, Helander luetteli.

Hänen mielestään Keskolla ei ole syytä harmitella, että S-ryhmä olisi varastanut shown hintakilpailussa.

– Olemme hyvin erilainen päivittäistavarakaupan toimija.

Jotakin uutta K-ryhmän asiakkaille on kevään aikana tulossa. Kesko aikoo uudistaa kanta-asiakkaiden Plussa-järjestelmän.

Helanderin mukaan isojakin uudistuksia on tulossa, mutta hän ei vielä lähtenyt isommin avaamaan niitä.

– Digitaalisuus on keskeisessä roolissa, Helander sanoi.

Kesko piti liikevoittotasonsa liki ennallaan

Keskon loka-joulukuun liikevoitto ilman kertaeriä pysyi likimain vuoden takaisella tasolla. Liikevoitto laski 59 miljoonaan euroon 62 miljoonasta eurosta. Liikevaihto supistui 2,2 miljardiin euroon 2,3 miljardista eurosta.

Pääjohtaja Mikko Helander sanoo, että yhtiö on tyytyväinen taloudelliseen tulokseensa ottaen huomioon ostovoiman heikon kehityksen Suomessa.

 

 

Tutkija sanoo suorat sanat: ”Suomen tapa hallita luonnonvarojaan on kestämätön”

Kuva: Lehtikuva
Kuvassa veden voimaa Näätämöjoen Kolttaköngäskoskessa.

Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa on kyse olemassaolosta ja selviytymisestä, sanoo yhteiskuntamaantieteen dosentti Tero Mustonen Itä-Suomen yliopistosta. Hän on ollut mukana ilmastonmuutoksen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen tarkastelleessa tutkimusryhmässä, jonka tuore artikkeli julkaistaan arvostetussa Science-lehdessä.

Artikkelissa osoitetaan aiempaan tutkimukseen ja uusiin havaintoihin perustuen, että ilmaston lämpiäminen on todella johtanut lajien siirtymiseen kohti napa-alueita.

Merkittävää on Mustosen mukaan se, että ryhmä on pystynyt osoittamaan, että ihmisen toiminta kiihdyttää ilmastonmuutoksen jälkiä luonnossa. Hän sanoo, että ihmisen tavoilla käyttää maa-alueita ja vesistöjä on suuri vaikutus siihen, miten elinympäristöt muuttuvat. Esimerkiksi voi ottaa pohjoisen vesistöt.

– Metsähakkuista ja turvetuotannosta tulevan kiintoaineksen sekä ravinnekuormitusten myötä vedet tummuvat, mikä johtaa siihen, että auringonvalo lämmittää vesistöä enemmän. Tämä puolestaan edistää lämpimästä vedestä hyötyvien kalalajien leviämistä, mikä tapahtuu kylmempiä elinolosuhteita vaativien lajien kustannuksella. Pohjoisempana esimerkiksi lohi, meritaimen, made ja siika, jotka lähtökohtaiset ovat sopeutuneet arktisiin alueisiin, joutuvat nyt kohtaamaan tilanteen, jossa muutos on hyvin nopeaa, Mustonen selittää.

Ilmastonmuutos ei odota.

Viimeisten seitsemän vuoden aikana Mustonen on perehtynyt tutkimuksessaan Näätämöjoen alueeseen Lapissa. Hän on tehnyt yhteistyötä paikallisten kolttasaamelaisten kanssa, ja ilmastonmuutosten vaikutusten tarkastelussa on hyödynnetty heidän perinnetietoaan.

Näätämöjoella on käynnissä myös kokeilu alueen yhteishallinnasta, joka tarkoittaa valuma-alueen sidosryhmien ja saamelaisten yhteistyötä maankäytön suhteen. Malliin kuuluu ajatus siitä, että maankäytöstä päätetään yhdessä keskustellen. Sovinnon kautta osa luontoalueista yhteishallinnassa voidaan jättää rauhaan, ja muiden alueiden käytöstä sovitaan yhteisymmärryksessä.

– Yhteishallinta on ennen kaikkea konfliktinratkaisumenetelmä. Sillä koetamme huolehtia siitä, että olemme kykeneviä vastaamaan siihen, mitä tämä vuosisata tuo tullessaan.

Mustonen toivoo, että vastaavaa keskustelua käytäisiin laajemmin suomalaisessa yhteiskunnassa. Hän varoittaa, että Suomen nykyinen toimintamalli luonnonvarojen hallinnan suhteen on kestämätön. Kysymys Lapin maankäytöstä on vaikea, mutta Mustonen muistuttaa, että epämiellyttävien kysymysten välttelyyn ei ole enää aikaa.

– Ilmastonmuutos ei odota, hän alleviivaa.

– On varmasti niin, että ihmiset haluaisivat säilyttää luontoa ja ikonisia alueita sekä huolehtia siitä, että Suomen rajojen sisällä luonto selviää ilmastonmuutoksesta. Tämä on ennen kaikkea maankäytön ja yhteishallinnan kysymys.

Mustonen ehdottaa, että Näätämöjoen kokeilun jalanjäljissä pohjoiseen perustettaisiin uusia pilottialueita, joilla yhteishallintaa kokeiltaisiin. Lisäksi ilmastonmuutoksen paikallisiin vaikutuksiin voisi puuttua valuma-alueiden kunnostuksilla.

Mustonen muistuttaa, että Suomella on jo pelkästään sijainnin puolesta erityisvastuu olla esimerkkinä muille ja viedä viestiä eteenpäin esimerkiksi Arktisen neuvoston tulevana puheenjohtajana.

STT–HETA HASSINEN

Enteilee hyvää? – äänestäminen jatkui vilkkaana

Kuva: Jari Soini

Ennakkoäänestys on jatkunut viime kuntavaaleja vilkkaampana. Torstaina äänesti runsaat 173 000 ihmistä, kun edelliskerralla neljä ja puoli vuotta sitten luku oli vajaat 157 000 ihmistä.

Ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä keskiviikkona kävi äänestämässä runsaat 168 000 ihmistä, mikä oli sekin enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa.

Tähän mennessä äänestämässä on käynyt vajaat 342 000 ihmistä, mikä on 7,8 prosenttia äänioikeutetuista. Edellisissä kuntavaaleissa kahden ensimmäisen ennakkoäänestyspäivän aikana ennakkoääniä annettiin runsaat 310 000.

Naiset ovat äänestäneet edelliskerran tapaan hieman miehiä aktiivisemmin.

Kuntavaaliehdokkuutta ei voi perua – tuomittu PS-valtuutettu jätti kuitenkin yhdistyksen johtotehtävän

Kuva: Aleksi Vienonen

Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomittu urjalalainen kuntavaaliehdokas Arto Tapio Lehtonen on eronnut perussuomalaisten Urjalan paikallisyhdistyksen hallituksesta ja puheenjohtajuudesta, kertoo perussuomalaisten Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Veijo Niemi STT:lle.

Lehtosen kuntavaaliehdokkuutta ei voida perua, mutta Niemi arvioi, että hän tulee osallistumaan vaalikampanjointiin vain hyvin minimaalisesti.

Aamulehti kertoi aiemmin tänään, että Urjalan kunnanvaltuutettuna ja kuntavaaliehdokkaana ollut Lehtonen on tuomittu lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja pahoinpitelystä yhdeksän kuukauden ehdolliseen vankeuteen.

Niemi ei Aamulehden mukaan ollut tietoinen siitä, että Lehtonen on tuomittu lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Hänen mielestään asia on vakava ja Lehtosen olisi pitänyt olla yhteydessä puolueeseen asiasta.

Niemi arvioi aiemmin, että tapaus etenee puoluehallituksen käsiteltäväksi. Puoluehallitus voi Niemen mukaan kovimmillaan erottaa Lehtosen puolueesta.

”Ei taatusti ole heikoin lenkki” – Sipilä kehuu Suomen puolustusta

Kuva: LEHTIKUVA / Kimmo Rauatmaa

Suomen puolustusbudjetti on eurooppalaisessa vertailussa ”pontevalla” tasolla, arvioi pääministeri Juha Sipilä (kesk.). Sipilä puhui torstaina Euroopan turvallisuustilanteesta Maanpuolustuskurssiyhdistyksen kevätkokouksessa.

Sipilän mukaan Suomen puolustusbudjetti on suomalaisella laskutavalla tällä hetkellä 2,8 miljardia euroa eli 1,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Nato-maiden laskutavalla Suomen puolustusbudjetti olisi Sipilän mukaan 3,4 miljardia euroa eli 1,6 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on viime aikoina patistanut suorasanaisesti eurooppalaisia Nato-maita nostamaan puolustusbudjettiaan Nato-tavoitteen mukaiseen kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Yhdysvaltain ohella vain muutama Nato-maa yltää tällä hetkellä tavoitteeseen.

Pohjolan äärillä on siis ponteva maa.

Sipilä suhtautuu Yhdysvaltain patistuksiin ymmärryksellä.

– Suomea tämä viesti ei siksi suoraan kosketa, mutta sen perusajatukseen voimme mekin silti hyvin yhtyä: on tärkeää, että Eurooppa alkaa kantaa itse enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan ja puolustuksestaan, Sipilä sanoi puheessaan Maanpuolustuskurssiyhdistykselle.

Jos Suomen suunnittelemat Merivoimien alushankinnat ja Ilmavoimien hävittäjähankinnat toteutuvat, nousee Suomen puolustusbudjetin osuus bruttokansantuotteesta suomalaisella laskentatavalla 2020-luvulla noin 1,8–2 prosenttiin. Nato-maiden käyttämällä laskentatavalla osuus nousee Sipilän mukaan jo 2–2,25 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

– Pohjolan äärillä on siis ponteva maa, joka ei taatusti ole eurooppalaisen turvallisuuden heikoin lenkki, Sipilä sanoi.

Presidentti kovan tason tapaamisesta: ”Olisihan se meille hieno asia”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Venäjän ja Yhdysvaltain presidenttien Vladimir Putinin ja Donald Trumpin tapaaminen Suomessa Arktisen neuvoston huippukokouksen yhteydessä toukokuussa olisi hieno asia, kommentoi presidentti Sauli Niinistö Arkangelissa.

Hänen mukaansa esityksessä ei tosin ollut mitään uutta, vaan Putin vastasi asiasta kysyneelle toimittajalle samoin kuin oli vastannut hänelle jo vuosi sitten.

Niinistön mukaan tapaaminen Arktisen neuvoston huippukokouksen yhteydessä olisi mahdollinen, jos tilanne Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä olisi riittävän rauhallinen ja keskusteluihin saataisiin myös jotain arktista asiaa.

– Tässä on nyt syytä käydä keskusteluja, mutta totta kai, jos osalliset ovat siihen halukkaita, olisihan se meille hieno asia.

Ulkoministeri Timo Soinista (ps.) Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien tapaaminen Suomessa olisi erinomainen uutinen.

– Olisihan se meille minun mielestäni iso asia, jos tällainen saataisiin Suomen 100-vuotisjuhlavuotena ja silloin, kun Suomi ottaa Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden.

Eduskunnassa asiaa kommentoinut Soini ei näe, että kokoukseen liittyisi uhkia Suomen kannalta.

Uutistoimisto Reuters kertoi torstaina, että Putin on valmis tapaamaan Yhdysvaltojen presidentin Trumpin Suomessa. Sen mukaan Putin sanoi, että tapaaminen voisi toteutua Arktisen neuvoston huippukokouksen yhteydessä.

Suomi isännöi Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien tapaamista viimeksi 20 vuotta sitten, kun Bill Clinton ja Boris Jeltsin tapasivat Helsingissä.