”Kauppa ei nosta hintaa asiakkaille, koska…” – STT: Näin Katainen sanoi sähkönsiirron hinnasta pääministerinä

Kuva: Lehtikuva
Luvan Fortumin Caruna-kaupalle antoi Jyrki Kataisen johtama monipuoluehallitus.

Silloinen pääministeri ja nykyinen EU:n komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sanoi STT:n jutussa 12. joulukuuta vuonna 2013, että kauppa (Fortumin siirtoverkon myynti) ei nosta sähkönsiirron hintaa asiakkaille, koska sähkönsiirtoa ja sen hinnoittelua säädellään tarkasti. STT:llä ei ole tästä haastattelutallennetta. Kataisen kommentti on annettu eduskunnassa.

STT:n mukaan Ylen tallenteessa samalta päivältä Katainen sanoo, että ”tulevaa omistajaa kohdellaan samalla tavalla kuin Fortumia lainsäädännössä, eli sähkönsiirrolle on hyvin tiukat säännökset myös hinnan osalta, siinä on myös investointivelvoitteita, eli siinä suhteessa asiakkaiden tilanne on tulevaisuudessa sama kuin jos Fortum tulevaisuudessakin omistaisi sähkönsiirtoverkkoa”.

Tällä viikolla, Caruna-kohun keskellä, Katainen torjui väitteet, että hän olisi luvannut, ettei sähkönsiirron hintaan ole tulossa korotuksia kaupan seurauksena.

– Etsimisestä huolimatta en ole löytänyt mistään puheenvuoroa, haastattelua tai lainausta, missä olisin näin sanonut, Katainen sanoi Facebook-kirjoituksessaan. Hänen mukaansa sähköverkon toimintavarmuuden parantaminen vaatii suuria investointeja. Tämä johtaa hintojen nousuun.

”Asiakkaiden tilanne on tulevaisuudessa sama kuin jos Fortum tulevaisuudessakin omistaisi sähkönsiirtoverkkoa.”

Vapaavuori: Hintakatto olisi pitänyt määritellä

Entinen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) myöntää, että edellisen hallituksen olisi pitänyt määritellä hintakatto sähkön siirtohintojen korotuksille.

Carunan päätös korottaa siirtohintoja kerralla näin paljon on Vapaavuoren mielestä hämmästyttävää. Sähkön siirtohintojen odotettiin hänen mukaansa nousevan tasaisesti seuraavan 10–15 vuoden aikana.

– Totesin eduskunnassa lukuisia kertoja, että hinnat tulevat nousemaan. Myös lakiesityksessä on avoimesti todettu, että hinnat nousevat varmasti joissakin yhtiöissä jopa todella paljon, Vapaavuori sanoi eilen STT:lle.

Sähkönsiirtohintojen korotukset olivat Vapaavuoren mukaan odotettavissa, koska sähkömarkkinalaki edellyttää yhtiöitä parantamaan toimitusvarmuuttaan. Viime vuosien isojen myrskyjen ja mittavien sähkökatkojen jälkeen yhtiöitä on velvoitettu tekemään muun muassa maakaapelointeja.

Vapaavuoren mukaan hallitus pyrki tasaamaan hinnankorotuspaineita useammalle vuodelle antamalla yhtiöille siirtymäaikaa parannusten tekemiseen.

– Ei varmaan osattu ennakoida, että joku haluaa investoida niin paljon jo heti alussa ja nostaa hintoja näin paljon. Jälkeenpäin voi sanoa, että joku hintakatto olisi saattanut olla paikallaan, energia-alan sääntelystä elinkeinoministerinä vastannut Vapaavuori myöntää.

Fortum päätti sähkönsiirtoverkkojen myymisestä kansainvälisille pääomasijoittajille loppuvuonna 2013, minkä myötä Carunalle siirtyi noin 20 prosentin markkinaosuus Suomen sähkönsiirrosta. Jyrki Kataisen (kok.) hallitus antoi kaupalle luvan, mutta päätös kaupasta oli Fortumin.

Keskustaedustaja Kärnältä hurja väite: Li Anderssonia ja Touko Aaltoa kielletty keskustelemasta kanssani

Kansanedustaja Mikko Kärnä.

Keskustaedustaja Mikko Kärnä väittää Twitterissä, että vihreiden ja vasemmistoliiton puheenjohtajia olisi kielletty keskustelemasta hänen kanssaan sosiaalisessa mediassa.

Ainakin toistaiseki Kärnän heitto näyttää pitävän paikkaansa, sillä Andersson ja Aalto eivät ole kummatkaan reagoineet hänen tviittiinsä.

Keskustelua aiheesta

Uskontojen uhrien tuki UUT ry ryhtyi auttamaan työllistymisessä

Uskontojen uhrien tuki UUT ry kokeilee uutta toimintamuotoa. Se järjesti lauantaina kurssin, joka auttaa etenkin uskonnollisista syistä ilman tai vähälle koulutukselle jääneitä pääsemään työelämään kiinni.

Esimerkiksi uskonnollisen liikkeen Jehovan todistajien asioista uutisoivalla verkkosivustolla kirjoitetaan, että Jehovan todistajien järjestö on aina suhtautunut nihkeästi koulutukseen.

Se on pitänyt ihanteena sitä, että Jehovan todistaja -nuori suorittaisi vain aivan minimimäärän opintoja, joiden avulla saa ammatin, jolla juuri ja juuri tulee toimeen. Näin koulutukseen ja ansiotyöhön ei mene esimerkiksi aikaa, joka pitää käyttää saarnaamiseen ovelta ovella -työssä.

Kurssin vetäjä Claudia Jeltsch kertoo, että kurssille ilmoittautuneita on vajaat 10.

– Pyrimme siihen, että ihmiset, jotka eivät ole uskonnollisen taustansa vuoksi voineet tai pystyneet suunnittelemaan omaa uraansa, saisivat mahdollisuuden miettiä sitä, löytää omia vahvuuksiaan ja suuunnitellla ammatillista tulevaisuuttaan, hän toteaa kurssin tavoitteista.

Jeltsch kertoo, että hänellä itsellään omasta lapsuuden perheestään Saksasta lahkotausta. Aikuistuttuaan hän irrottautui lahkosta.

– Onneksi olen voinut osallistua koulutuksiin, joissa olen itse oppinut suunnittelemaan omaa ammatillista tulevaisuuttani.

Jeltsch on kouluttautunut Itävallassa ammatinvalinnanohjaajaksi. Tällä hetkellä hän toimii Suomessa ammattikorkeakoulun lehtorina. Tällä hetkellä hän on kuitenkin toimivapaalla kirjoittamassa väitöskirjaa Helsingin yliopistossa.

Lauantaisen työllistymiskurssin Jeltsch kertoi tehneensä vapaaehtoistyönä. Kurssin koulutettavat olivat Jeltschin mukaan helluntailais-, vanhoillislestadiolais- ja Jehovan todistaja -taustaisia.

– Kurssi meni niin hyvin, että jatko-osa tammikuussa on suunnitteilla.

Keskustelua aiheesta

Kaikkien aikojen lottopotti tarjolla ensi viikolla

Loton arvonnassa ei löytynyt kierroksella 46/2017 täysosumia, joten ensi viikolla täysosumille on jaossa 14,3 miljoonaa euroa. Kyseessä on kaikkien aikojen suurin Loton potti.

Lotossa oli edellisen kerran ennätyspotti kierroksella 24/2017, jolloin 14,2 miljoonan euron potin nappasi 50 osuuden nettipelaajaporukka. Kullakin osuudella voitti 284 000 euroa.

6+1 –tuloksia löytyi tällä kierroksella kaikkiaan kuusi kappaletta. Voittajat kuittaavat voitoistaan 48 167,30 euroa.

Loton oikea rivi (kierros 46/2017) on 10, 14, 16, 22, 25, 34 ja 38.Lisänumero on 5 ja tuplausnumero 16. Ensi viikolla (kierros 47/2017) jaossa ennätyspotti 14,3 miljoonaa euroa.

Lauantai-Jokerin voittorivi on 8769159. Jokerista ei löytynyt täysosumaa. 6 oikein –tuloksia oli kolme, joista osa tuplattuina. Voittajat saavat 20 000 ja 40 000 euroa voitoistaan.

Lomatonnin voittorivi on Ateena 19. Lomatonneja meni jakoon 24 kappaletta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Sinisten synnyn avainhenkilöt paljastivat IS:lle oman versionsa hallituskriisin etenemisestä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho (vasemmalla) neuvottelujen tauolla pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa Helsingissä 12. kesäkuuta 2017, oikealla silloinen perussuomalaisten hallitusryhmän valtiosihteeri Samuli Virtanen. Hallituspuolueiden puheenjohtajat kokoontuvat keskustellakseen hallitusohjelmasta perussuomalaisten puheenjohtajavaihdoksen ja koko puolueen johdon vaihtumisen takia.

Entinen perussuomalaisten ministeriryhmän, nykyinen sinisten valtiosihteeri Samuli Virtanen ja puolustusministeri Jussi Niinistön avustaja Petteri Leino ovat kertoneet Ilta-Sanomille oman näkemyksensä siitä, miten hallituskriisi eteni ja uusi, hallitukseen jäänyt puolue Sininen tulevaisuus syntyi.

Heidän kertomansa perusteella syntyy kuva, että tapahtumat ovat edenneet muutaman päivän aikana kiireessä eikä uutta puoluetta olisi rakennettu suunnitelmallisesti pitkän ajan kuluessa. Kuva on erilainen kuin se, mikä syntyy toimittaja Lauri Nurmen kirjoittamasta kirjasta Perussuomalaisten hajoamisen historia (Into).

Leinon ja Virtasen versiossa, jota varten Ilta-Sanomat on saanut asiaa tukevia tekstiviestejä, lauantaina 10.6. perussuomalaisten puheenjohtajavalintoihin pettyneet elävät eräänlaista shokkivaihetta. Sunnuntaina tapahtumat alkavat pikku hiljaa edetä.

– Soitin Juha Halttuselle (työministeri Jari Lindströmin erityisavustaja) sunnuntaina yhdentoista aikaan. Petterin (Leino) kanssa soiteltiin kahdeltatoista. Silloin alkoi vähän enemmän hahmottua ajatus siitä, että enemmistö kansanedustajista ei halua olla Halla-ahon johtamassa puolueessa, Samuli Virtanen kertoo Ilta-Sanomille.

Ensin syntyi ajatus, että nyt halla-aholaiset ovat kaapanneet puolueen, mutta eduskuntaryhmää ne eivät saisi.

– Sitä ne ei pysty kaappaamaan, vaan enemmistö heittää vähemmistön pihalle. Sitten me ruvettiin Petterin kanssa listaamaan niitä edustajia, ketkä voisi olla tähän lähdössä mukaan.

Petteri Leinon mukaan radikaaliryhmän heittämistä ulos eduskuntaryhmästä mietittiin jo kuntavaalien jälkeen, mutta sitä ei uskallettu tehdä. Puolue ja ryhmä oli hajalla.

– Tämä (että halla-aholaiset nakataan eduskuntaryhmästä) eli yllättävän pitkään. Kaj Turunen ja monet edustajat olivat vielä maanantaina illallakin siinä uskossa, että mennään sillä suunnitelmalla, mikä oli sunnuntaina päivällä ja maanantaiaamuna.

Leinon ja Virtasen version mukaan pika pikaa suunnitelmat kuitenkin muuttuivat ja eduskuntaryhmän kaappaamisesta luovuttiin ja tilanteet johtivat oman Uusi vaihtoehto -nimisen eduskuntaryhmän syntymiseen.

Virtasen ja Leinonen Ilta-Sanomille kertoman version mukaan perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Timo Soini olisi aivan viime metreille asti ollut sitä mieltä, ettei hän jätä perussuomalaisia. Toinen version keskeinen seuraus on se, ettei pääministeri Juha Sipilä (kesk.) olisi voinut olla varma uuden eduskuntaryhmän syntymisestä ennen kuin matkalla Naantaliin jättämään hallituksensa eropaperia tasavallan presidentille.

Keskustelua aiheesta

Jutta Urpilainen: Euroopassa 45 % ihmisistä pitää globalisaatiota uhkana – SDP:lle valinta on selvä

Viime vuosina on käyty paljon keskustelua siitä, että globalisaation hyödyt eivät ole jakautuneet tasaisesti. Euroopassa 45 prosenttia ihmisistä pitääkin globalisaatiota jopa uhkana. Mikäli haluamme menestyksellisesti puolustaa avointa taloutta ja avointa yhteiskuntaa, on globalisaation kielteisiä vaikutuksia torjuttava aktiivisesti.

Tämä on ollut viestimme myös eduskunnassa. Taannoin pitämässäni ryhmäpuheenvuorossa peräänkuulutimme perusteellista analyysiä globalisaation hyödyistä ja haitoista sekä toimenpideohjelmaa globalisaation seuraavaan vaiheeseen. Tämän osalta SDP ei ole jäänyt vain odottelemaan hallituksen toimia, vaan olemme tarttuneet haasteeseen myös itse.

Suomen kansainvälisimpänä puolueena meidän tehtävämme on tukea parempaa ja toimivampaa kansainvälistä yhteistyötä.

Arvo-, kansalais- ja tulevaisuuspuolueena olemme käynnistäneet sisäistä keskustelua tavoitteista, joilla demokraattinen ohjaus taloudellisesti, sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja väestöllisesti kestävämmän kehityksen puolesta voisi vahvistua. Marraskuun puoluevaltuuston käsiteltäväksi tulee globaalipolitiikkaa koskeva linjapaperi, jota johtamani kehitysyhteistyön ja taloudellisten ulkosuhteiden työryhmä on työstänyt syksyn ajan eri asiantuntijoiden näkemyksiä kuulemalla.

Voi perustellusti arvioida, että globalisaatio on saavuttanut tienhaaran, jossa pääsuuntia on kaksi. Toinen suunta on uudistetun monenkeskisen yhteistyön suunta. Toinen vaihtoehto taas on kansallinen eristäytyminen ja monenkeskisen yhteistyön mureneminen, joka saattaa johtaa nationalismin ja protektionismin nousuun kaikkine lieveilmiöineen.

SDP:lle valinta on selvä. Suomen kansainvälisimpänä puolueena meidän tehtävämme on tukea parempaa ja toimivampaa kansainvälistä yhteistyötä sekä oikeudenmukaisempaa ja demokraattisempaa globalisaatiota. Haluamme myös vahvan Euroopan, joka pystyy vaikuttamaan globaalisti yhteisten arvojemme mukaisesti.

Työryhmän laatiman linjapaperin johtoajatukset ovat demokratian ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen, kestävän kehityksen edistäminen sekä oikeudenmukaiset pelisäännöt globaalitaloudelle. Esimerkiksi sitoutuminen luottamusta rakentaviin prosesseihin eri kansainvälisillä areenoilla, Pariisin ilmastosopimuksen ja kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpano, tuki YK:n pääsihteerin aloittamille uudistuksille ja EU:n globaali toimijuus ovat ratkaisun avaimia.

Vaikutetaan Suomen linjaan yhdessä.

Toivon, että asiakirja virittää keskustelua, jolla olisi vaikutusta Suomen aktiivisuuteen kansainvälisillä foorumeilla. Presidentinvaalit antavat meille hyvän mahdollisuuden tuoda arvopohjaamme esille tukemalla aatesiskomme Tuula Haataisen kampanjaa ja osallistumalla aktiivisesti muiden ehdokkaiden – myös istuvan tasavallan presidentin – sparraamiseen.

Uskon, että arvopohjamme nauttii laajojen kansalaispiirien kannatusta. Vaikutetaan Suomen linjaan yhdessä. Kysymys ei ole vain arvoista vaan myös eduista. Kaikki tiedämme, että yhteiskuntien hauraus, eriarvoistuminen ja epäreiluuden kokemus voivat saavat ihmiset liikkeelle myös ei-toivotulla tavalla. Kyse on myös rauhan, vakauden ja demokratian turvaamisesta.

Keskustelua aiheesta