“Kauppa ei nosta hintaa asiakkaille, koska…” – STT: Näin Katainen sanoi sähkönsiirron hinnasta pääministerinä

Kuva: Lehtikuva
katainenlk7408
Luvan Fortumin Caruna-kaupalle antoi Jyrki Kataisen johtama monipuoluehallitus.

Silloinen pääministeri ja nykyinen EU:n komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sanoi STT:n jutussa 12. joulukuuta vuonna 2013, että kauppa (Fortumin siirtoverkon myynti) ei nosta sähkönsiirron hintaa asiakkaille, koska sähkönsiirtoa ja sen hinnoittelua säädellään tarkasti. STT:llä ei ole tästä haastattelutallennetta. Kataisen kommentti on annettu eduskunnassa.

STT:n mukaan Ylen tallenteessa samalta päivältä Katainen sanoo, että “tulevaa omistajaa kohdellaan samalla tavalla kuin Fortumia lainsäädännössä, eli sähkönsiirrolle on hyvin tiukat säännökset myös hinnan osalta, siinä on myös investointivelvoitteita, eli siinä suhteessa asiakkaiden tilanne on tulevaisuudessa sama kuin jos Fortum tulevaisuudessakin omistaisi sähkönsiirtoverkkoa”.

Tällä viikolla, Caruna-kohun keskellä, Katainen torjui väitteet, että hän olisi luvannut, ettei sähkönsiirron hintaan ole tulossa korotuksia kaupan seurauksena.

– Etsimisestä huolimatta en ole löytänyt mistään puheenvuoroa, haastattelua tai lainausta, missä olisin näin sanonut, Katainen sanoi Facebook-kirjoituksessaan. Hänen mukaansa sähköverkon toimintavarmuuden parantaminen vaatii suuria investointeja. Tämä johtaa hintojen nousuun.

“Asiakkaiden tilanne on tulevaisuudessa sama kuin jos Fortum tulevaisuudessakin omistaisi sähkönsiirtoverkkoa.”

Vapaavuori: Hintakatto olisi pitänyt määritellä

Entinen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) myöntää, että edellisen hallituksen olisi pitänyt määritellä hintakatto sähkön siirtohintojen korotuksille.

Carunan päätös korottaa siirtohintoja kerralla näin paljon on Vapaavuoren mielestä hämmästyttävää. Sähkön siirtohintojen odotettiin hänen mukaansa nousevan tasaisesti seuraavan 10–15 vuoden aikana.

– Totesin eduskunnassa lukuisia kertoja, että hinnat tulevat nousemaan. Myös lakiesityksessä on avoimesti todettu, että hinnat nousevat varmasti joissakin yhtiöissä jopa todella paljon, Vapaavuori sanoi eilen STT:lle.

Sähkönsiirtohintojen korotukset olivat Vapaavuoren mukaan odotettavissa, koska sähkömarkkinalaki edellyttää yhtiöitä parantamaan toimitusvarmuuttaan. Viime vuosien isojen myrskyjen ja mittavien sähkökatkojen jälkeen yhtiöitä on velvoitettu tekemään muun muassa maakaapelointeja.

Vapaavuoren mukaan hallitus pyrki tasaamaan hinnankorotuspaineita useammalle vuodelle antamalla yhtiöille siirtymäaikaa parannusten tekemiseen.

– Ei varmaan osattu ennakoida, että joku haluaa investoida niin paljon jo heti alussa ja nostaa hintoja näin paljon. Jälkeenpäin voi sanoa, että joku hintakatto olisi saattanut olla paikallaan, energia-alan sääntelystä elinkeinoministerinä vastannut Vapaavuori myöntää.

Fortum päätti sähkönsiirtoverkkojen myymisestä kansainvälisille pääomasijoittajille loppuvuonna 2013, minkä myötä Carunalle siirtyi noin 20 prosentin markkinaosuus Suomen sähkönsiirrosta. Jyrki Kataisen (kok.) hallitus antoi kaupalle luvan, mutta päätös kaupasta oli Fortumin.

2 päivää Kesärannassa: 1 asia nousemassa ylitse muiden

Kuva: Lehtikuva

Hallitus kokoontuu tänään päättämään ensi vuoden budjettiesityksestä. Kaksipäiväisessä budjettiriihessä suurin huomio kohdistuu siihen, millä keinoin hallitus aikoo parantaa työllisyyttä.

Hallitus on ollut vaitonainen työllisyyspaketin sisällöstä. Pakettia pohjustettiin vielä eilen työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen tapaamisessa.

Hallituksesta tapaamiseen osallistuivat valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.), työministeri Jari Lindström (ps.) ja elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.). Ministerit eivät avanneet työllisyyspaketin sisältöä julkisuudessa tapaamisen jälkeen.

Esillä budjettiriihessä on myös kilpailukykysopimus. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) esikunnasta kerrottiin aiemmin tällä viikolla, että kiky-sopimuksen kattavuus arvioidaan budjettiriihessä ja lopulliset päätökset verohelpotuksista tehdään siellä.

Budjettineuvottelut alkavat tänään iltapäivästä pääministerin virka-asunnossa Kesärannassa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Yle: Työnantajajärjestö vihjaa irtoavansa kikystä – “Tilanne on selkeästi muuttunut”

Valtiovarainministeriön mukaan korkeakouluille tuleva hyöty kilpailukykysopimuksessa sovituista työnantajamaksujen alennuksista otettaisiinkin pois leikkaamalla.

Tämä on yllättänyt erilaiset koulutuksen järjestäjät ja ne ovat vaatineet hallitukselta lupausten pitämistä.

Yle uutiset kysyi korkeakouluja ja yksityisiä oppilaitoksia edustavalta Sivistystyönantajien toimitusjohtajalta Teemu Hassiselta, voiko Sivistystyönantajat vielä irrota kiky-sopimuksesta loppumetreillä.

Hassinen ei asiaa tyrmännyt.

– Se on pohdinnan paikka. Tilanne on silloin selkeästi muuttunut. Odotettiin, että saadaan kikyn kautta helpotus yliopistojen tilanteeseen, hän vastasi Yle uuutisille.

Sivistystyönantajat on Suomen opetus- ja korkeakoulualaa edustava työnantajajärjestö. Sillä on jäseninään yli 300 itsenäistä koulutuksen järjestäjää perusopetuksesta korkeakouluihin.

Kyseessä on Elinkeinoelämän keskusliiton kuudenneksi suurin jäsen, jonka jäsenten palveluksessa on yli 50 000 työntekijää.

Antti Rinteeltä varoitus: “Emme tarvitse uutta sotaa”

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne varoittaa kolumnissaan MTV:llä, että Sipilän hallitus on tekemässä vaarallisen virheen, jos se ryhtyy entisestään leikkaamaan työttömyysturvan tasoa ja kestoa.

Julkisuudessa on liikkunut tietoja, joiden mukaan harkinnassa olisi malli, jossa työttömän toimeentuloa voitaisiin leikata kolmen kuukauden välein.

Verkkouutisten tietojen mukaan työttömällä olisi joka kolmas kuukausi haastattelu työvoimahallinnon edustajan kanssa. Keskustelussa käytäisiin läpi, onko työtön ollut aktiivinen kuluneen kolmen kuukauden aikana.

Aktiivisuudella tarkoitetaan sitä, että työtön on tehnyt töitä vähintään viiden päivän ajan kuluneen kolmen kuukauden aikana. Neuvotteluja käydään kokoomusjulkaisun mukaan vielä siitä, voisiko aktiivisuus tarkoittaa myös esimerkiksi kouluttautumista.

Antti Rinne.

Antti Rinne.

Tarkkaa tietoa hallituksen aikeista ei kuitenkaan budjettiriihen alla ole. Rinteen mukaan on joka tapauksessa selvää, etteivät kaikki lähes puoli miljoonaa työtöntä voi päästä aktivointitoimiin.

— Ongelmamme eivät siis kumpua työvoiman tarjonnan vaan työvoiman kysynnän puutteesta. Hallituksen ajattelussa tästä epäsuhdasta kuitenkin syytetään työttömiä. Pääministeri Sipilä, lopettakaa viimein tämä työttömien kyykyttäminen! Rinne julistaa.

Hän kirjoittaa, ettei SDP missään tapauksessa tule hyväksymään uusia leikkauksia työttömien ihmisten muutenkin jo niukkaan toimeentuloon.

— Sipilän ja koko hallituksen on syytä tarkkaan harkita ja ymmärtää luopua työttömyysturvan heikentämisestä selvästi kilpailukykysopimuksenkin vastaisena. Emme tarvitse uutta sotaa työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen välille.

Hallituksen huomenna alkavan budjettiriihen työllisyyspakettia pohjustettiin tänään työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen tapaamisessa.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan mukaan tapaamisessa käytiin tilannetta läpi.

– Mitään neuvotteluprosessia tai sopimisprosessia ei ole ollut käynnissäkään, Eloranta sanoo STT:llä.

Hän toivoo, että kilpailukykysopimusta kunnioitetaan.

– Mitään päätöksiä ei ole yhteisesti tehty. Varmaan jokainen katsoo omia papereitaan, mitä sieltä löytyy, Eloranta sanoi tapaamisestaan poistuessaan.

Työmarkkinajärjestöt ja hallitus tapasivat, ei päätöksiä: “Varmaan jokainen katsoo papereitaan”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
35899345
Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja taustalla STTK:n puheenjohtaja Antti Palola saapuvat valtioneuvoston linnaan. Työmarkkinajärjestöjen johtajat tapasivat hallituksen.

Hallituksen huomenna alkavan budjettiriihen työllisyyspakettia pohjustettiin tänään työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen tapaamisessa. Työllisyystoimia on viime aikoina rummutettu voimakkaasti, mutta laajimmat uudistukset näyttävät jäävän väistämättä myöhemmäksi.

Toistaiseksi hallitus on ollut vaitonainen työllisyyspaketin toteutuvasta keinovalikoimasta. Työllisyystoimia pohjustaneen virkamiestyöryhmän työn tuloksia odotetaan jo julki, mutta toinen asia on, mitkä ehdotuksista ovat etenemässä.

Työllisyyspakettia pohjustettiin tiistaina työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen tapaamisessa. STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan työllisyystoimista keskusteltiin yleisellä tasolla. Keskusteluissa olivat myös esillä olleet ansiosidonnaisen porrastus ja käyttö palkkatukena ja starttirahana.

– Oma toivomukseni on, että työmarkkinoihin, esimerkiksi työttömyysturvaan, liittyvät asiat pystyttäisiin valmistelemaan yhteistyössä, jos niihin halutaan tehdä jotakin muutoksia, Palola sanoi.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan mukaan tapaamisessa käytiin tilannetta läpi.

– Mitään neuvotteluprosessia tai sopimisprosessia ei ole ollut käynnissäkään, Eloranta sanoi.

Hän toivoo, että kilpailukykysopimusta kunnioitetaan.

– Mitään päätöksiä ei ole yhteisesti tehty. Varmaan jokainen katsoo omia papereitaan, mitä sieltä löytyy, Eloranta sanoi tapaamisestaan poistuessaan.

Hallituksesta tapaamiseen osallistuivat valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.), työministeri Jari Lindström (ps.) ja elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.).

Yksi esillä olleista työllisyystoimista on ollut ansiosidonnaisen porrastaminen. Helsingin Sanomat uutisoi tänään, että kaavailluissa olisi mukana “kevytmalli”, jossa työttömyysturvan kesto säilyisi ennallaan, mutta sitä ryhdyttäisiin porrastamaan työttömän aktiivisuuden mukaan.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder ei sanoa asialle ehdotonta eitä, jos sinne leivotaan positiivisia asioita, aktiivisuudesta palkitsemista. Yksittäisten mallien kohdalla pitää kuitenkin kaikki yksityiskohdat tarkistaa.

– Työttömyysturvan uudistaminen enemmän passiivitoimista aktiivitoimiin käy, Fjäder sanoi.

“Tänä kesänä monen mitta on läikkynyt yli” — Kansanedustaja tiukkana: “Lappilaisilla ei ole varaa odottaa päivääkään”

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n lappilainen kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä avautuu verkkosivuillaan Postin kehnontuneesta palvelusta Suomen pohjoisimmassa vaalipiirissä.

Hänen mukaansa vanha tuttu sanonta ”Kyllä posti kulkee, kun Kusti polkee” ei vastaa enää tätä päivää. Demariedustaja sanoo Sipilän hallituksen suuntaan, ettei lappilaisilla ole varaa odottaa päivääkään.

— Tänä kesänä monen mitta on läikkynyt yli. Ihmisten arjen hoitaminen hankaloituu kohtuuttomasti, jos kirje lääkäriajasta tulee vasta sitten kun aika on jo mennyt.

Myös Ojala-Niemelä pohtii, missä menee raja, että valtiovalta voi tai aikoo puuttua tilanteeseen. Hän odottaa, että omistajaohjauksesta vastaava pääministeri Juha Sipilä ottaisi Postin johdon puhutteluun.

— Ei ole hyväksyttävää, että Posti jättää lakia noudattamatta sairaspoissaoloihin vedoten. Kyllä Postin kokoisen työnantajan täytyy osata ennakoida flunssa-aallot ja lomat lisähenkilökunnan palkkaamisella.

Johanna Ojala-Niemelä.

Parhaillaan ministeriössä pohditaan jakelun tulevaisuutta. Liikenne- ja viestintäministeriön valmistelussa on nyt postilain 2. uudistus.

— Ei ole ihme, että markkinaehtoisesti toimiva valtionyhtiö Posti haluaisi eroon 5-päiväisestä jakeluvelvoitteestaan, jota muilla ei ole. Kansalaisten peruspostipalveluista, varsinkaan haja-asutusalueilla, ei ole kiinnostunut yksikään toimija. Ainakaan ilman veronmaksajien tukea.

Ojala-Niemelä mainitsee nimeltä hallituspuolue keskustan kansanedustajan Markus Lohen, joka on jo ehdottanut siirtymistä 3-päiväiseen jakeluun kaupungeissa.

— Onko vaihtoehtona siis vain palvelutason heikentäminen? Vaikuttaakin siltä, Lappi toimii jo nyt Postin tulevan uudistuksen ennakkonäyttämönä ja lappilaisia totutetaan viivästyneisiin ja vain pari kertaa viikossa jaettuun postiin, demariedustaja kirjoittaa.