-
Politiikka
- 28.09.2016
- 21:13
- (Päivitetty: 28.09. 21:22)
Presidentti Tarja Halonen kehottaa politiikassa toimivia naisia tarttumaan toinen toistensa ehdotuksiin ja tekemään niitä näkyviksi. Toisaalta hän näkee, että naisilla on jo sisaruutta aika paljon ja he tukevat toinen toisiaan.
Miehistä Halonen totesi, että heidät pitää saada sillä tavalla mukaan, että he uskovat, ettei heidän maskuliinisuutensa katoa, jos he kannattavat naisia.
Nainen ja ääni – Miina Sillanpää 150 vuotta -seminaarissa eduskunnan Pikkuparlamentissa keskusteltiin tänään naisten asemasta ja tavasta vaikuttaa politiikassa. Presidentti Halonen oli yksi tilaisuuden haastatelluista ja keskustelijoista.
Halonen palasi myös omaan presidenttikauteensa, jonka aikana hän havaitsi naiseuden ja vasemmistolaisuuden olevan yhdistelmä, joka herättää kommentteja.
– Jostain syystä työläisluokan naisissa on jotain epäilyttävää moraalin suhteen, Halonen totesi ja muisteli muun muassa, miten häntä haukuttiin huonoksi äidiksi ja väitettiin jopa että hänen ja Pentti Arajärven suhde olisi ”feikkiä”.
Kun olet 72, olet oikein sopiva.
Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) pohti, miten naista ei politiikassa oikein koskaan pidetä oikean ikäisenä.
– Silloin kun on nuori, sanotaan, että sinulla ei ole vielä kokemusta. Kun on ruuhkavuodet, ei saa riittävästi apua tai ajatellaan, että ei se ehdi mitään tekemään, kun sillä on ne pienet lapset. Sitten kun on taas tämmöinen jo vähän vanhempi niin sitten ajatellaan, että se on jo vähän liian vanha, hän sanoi.
– Sitten kun sinä olet 72, sinä olet oikein sopiva, et ole kenenkään tiellä, presidentti Halonen heitti ja sai seminaariyleisön jälleen nauramaan.
– Sitä jossain vaiheessa tajuaa, että sitä kritiikkiä tulee joka tapauksessa eikä kannata sen takia ainakaan pitää suutaan kiinni…Pitää rohkeasti vain puhua ja rohkaista muitakin naisia puhumaan, Alanko-Kahiluoto jatkoi.
Iltalehden pääkirjoitustoimittaja Kreeta Karvala halusi tässä vaiheessa muistuttaa tasa-arvomielessä kokoomuksen ex-puheenjohtajan, polvihousuissakin esiintyneen Alexander Stubbin mediakohtelusta.
– Jos ihminen on vähän erilainen, mies tai nainen ja konsensus-Suomessa, ja käyttäytyy poikkeavasti, niin kyllä se saa huomiota.
– Kyllä minä väitän niin, että nainen ei pysty olemaan riittävän tavallinen, ettei se ärsyttäisi ulkomuodollaan. Nimimerkki kokemusta on. Vaikka kuinka yrittää. Otin varmuuden vuokse päälleni vanhan presidenttiaikaisen puvun, että näyttäisin arvokkaalta, presidentti Halonen lohkaisi.
Hän pohdiskeli myös poliittojen vaikutusmahdollisuuksia eri maissa.
Hillary Clintonista Halonen sanaili, että tämän olisi pitänyt mennä heti alkuun itse politiikkaan ja sanoa miehelleen, että kyllä mies selviää presidentin puolisona.
– Hän (Hillary Clinton) ensin tuuppasi miestään ja hoiti sitä ja he olisivat ehkä olleet onnellisempia, jos olisivat heti jakaneet roolit toisin päin, rempseästi esiintynyt Halonen jatkoi.
Asia, jota en olisi voinut koskaan kuvitella.
Outi Alanko-Kahiluoto toi terveisiä eilisestä tasa-arvoasiain neuvottelukunnan kokouksesta, jossa yliopiston tasa-arvotutkijat todistivat, että parin viime vuoden aikana tasa-arvossa on otettu Suomessa takapakkia.
– Se on asia jota itse en olisi voinut koskaan kuvitella, että tulen oman elämäni aikana todistamaan. Sitä on tottunut pitämään selvänä asiana, että tasa-arvo menee eteenpäin.
Alanko-Kahiluodon mukaan lainsäädäntöön tarvitaan sitovammat kirjaukset sukupuolivaikutusten arviointien tekemisestä lakeja säädettäessä ja budjettia tehtäessä.
– Jos arviointia ei ole pakko tehdä, sitä ei sitten vaan tehdä. Esimerkiksi tällä hetkellä istuva hallitus tekee sukupuolivaikutusten arviointeja, mutta he säätävät ensin lait ja päättävät budjetit ja tekevät arvioinnit vasta sen jälkeen. Eihän se silloin enää auta.
Seminaarin aikana äänessä olivat useat politiikan vaikuttajat. SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin muistutti, että lasikatot ovat vielä olemassa politiikassa ja ne pitää murtaa kerta toisensa jälkeen, ennen kuin ne menevät lopullisesti säpäleiksi.
Keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan mukaan Suomessa naiset tekevät työtä yli puoluerajojen, mitä ei tapahdu samassa mitassa muualla Euroopassa.
– Tästä pitää pitää kiinni.
Ikääni kommentoidaan paljon enemmän kuin sukupuolta.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson totesi, että naisille voi todistetusti käydä myös hyvin suomalaisessa politiikassa. On inspiroivia esimerkkejä presidentiksi asti.
Toisaalta nämä tarinat ovat Anderssonin mukaan pikemmin poikkeuksia kuin sääntöjä. Naisilla ei ole samanlaisia tukiverkostoja politiikassa kuin miehillä ja Anderssonin mukaan politiikan sisäpiirin verkostot koostuvat Suomessa yhä lähes kokonaan miehistä.
– Sukupuolen lisäksi moni muu tekijä vaikuttaa. Minun ikääni kommentoidaan paljon enemmän kuin sukupuolta. Jos eduskuntaa tarkastelee, ei ole kuin yksi maahanmuuttajataustainen nainen… On muitakin asioita, jotka vaikuttavat etenemismahdollisuuksiin, Andersson muistutti.
Hän kertoi myös, että vasemmistoliiton sisällä on käyty keskustelua siitä, että yhteiskunnallisen asenneilmapiirin muutos on tehnyt miehille vaikeaksi menestyä puolueen listalla. Kun esillä on paljon vaikkapa tasa-arvo- ja ihmisoikeuksiin liittyviä kysymyksiä, miehiä voi olla vaikea saada näkymään puolueen viestinnässä ja politiikassa.
Vuonna 2016 tulee kuluneeksi 150 vuotta Miina Sillanpään syntymästä ja 110 vuotta yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden voimaan tulosta Suomen suuriruhtinaskunnassa. Seminaari juhlisti lokakuun 1. päivää (lauantai), joka on demokraattisten oikeuksien voimaantulopäivä.
Miina Sillanpää syntyi 4.6.1866. Hän oli yksi ensimmäisistä naiskansanedustajista, jotka valittiin vuoden 1907 vaaleissa Suomen ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan. Sillanpää oli 1920-luvulla Suomen ensimmäinen naisministeri. Poliittisen uransa lisäksi Sillanpää vaikutti laajasti sosialidemokraattisissa järjestöissä ja oli muun muassa perustamassa ensikotitoimintaa.
