”83 000 ihmistä tarvitsee teidän apuanne” – nollasopimus tekee elämän vaikeaksi

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
nollasopimus
Sirpa Leppäkangas ja Mika Kolehmainen ovat olleet aktiivisia nollasopimusten kieltämisessä. He muistuttivat valiokunnan kuulemisessa, että työtuntien epävarmuus pelottaa yhä useampaa.

Kansalaisaloite nollatuntisopimusten kieltämiseksi keräsi allekirjoituksia yli 61 000 ja se etenee ajallaan eduskunnan käsiteltäväksi. Ensimmäinen askel mahdolliseen lainmuutokseen otettiin keskiviikkona, kun eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta järjesti julkisen kuulemisen aloitteesta.

Nollatuntisopimuksessa työntekijälle ei ole määritelty mitään vähimmäistyöaikaa. Aloitteentekijä Mika Kolehmainen korosti, ettei kansalaisaloite kieltäisi kokonaan alle 18 viikkotyötuntien teettämistä – kuten usein virheellisesti väitetään.

Vähäisemmät työtunnit olisivat mahdollisia perustelluista syistä kuten opiskelun, lastenhoidon tai osittaisen vanhuuseläkkeen takia ja työntekijän omalla suostumuksella.

Nollatuntisopimuksilla työskenteleviä on nyt noin 83 000 ja määrä lisääntyy koko ajan. Yli puolet heistä on naisia, pääosin nuoria. 32 000 heistä tekee käytännössä täyttä työpäivää.

– Tämä ei ole joustoa vaan hyväksikäyttöä. 83 000 ihmistä tarvitsee teidän apuanne. Teillä on mahdollisuus vetää joku raja, Kolehmainen vetosi kansanedustajiin.

Hän muistutti, että elämää on vaikea suunnitella epävarmojen työtuntien varassa.

– Eräs vartija kertoi, että puhelin on koko ajan kädessä eikä nukkumaankaan uskalla käydä. Jos et lähde töihin saman tien, tulee varoitus.

Omien oikeuksien puolustaminenkin on nollatuntisopimuksella elävälle vaikeaa.

– Eräs työntekijä huomasi, että tilissä oli virhe. Työnantaja myönsi näin käyneen ja asia korjattiin. Sen jälkeen työntekijä ei saanut enää yhtään tuntia tältä työnantajalta, Kolehmainen kertoi esimerkin.

Päälakimies Timo Koskinen palkansaajakeskusjärjestö SAK:sta jakoi Kolehmaisen huolet. Hän ihmetteli sitä, että kolmannes tekee vakituisessa työsuhteessa nollatyötä.

– Mitä intressiä haetaan tällaisella työnantajapolitiikalla?

Hänen mukaansa työnantajat kiertävät nollatuntisopimuksilla esimerkiksi koeaikaa, sairauslomaa, työkyvyttömyyttä ja irtisanomissuojaa koskevia määräyksiä. Työttömyysturva on olematon:

– Työntekijää rangaistaan karenssilla, jos hän irtisanoo työsopimuksensa sen takia, ettei työtä olekaan. Mutta jos työnantaja pudottaa työtunnit nollaan, siitä ei seuraa mitään. Näitä esimerkkejä tulee viikottain.

Koskinen pitää tärkeänä korjata räikeimmät epäkohdat.

– Hallitus esittää työntekijän asemaan useita heikennyksiä. Eikö olisi oikeudenmukaista niiden vastapainoksi tehdä myös parannuksia, hän kysyi.

Eivät he ole sellaisia ilkimyksiä. Kukaan ei halua kurmuuttaa työntekijöitä.

Työnantajapuolelta ei kansalaisaloitteelle ymmärrystä löytynyt.

– Se heikentäisi merkittävästi työllisyyttä. Siksi emme voi kannattaa aloitetta ollenkaan, asiantuntija Katja Leppänen Elinkeinoelämän keskusliitosta toi EK:n ja yrittäjien yhteiset terveiset.

Hän oli huolissaan erityisesti siitä, että aloite rajoittaisi osa-aikatyön tekemistä. Leppänen kiisti myös sen, että työnantajat pelaisivat nollatyösopimuksilla.

– Eivät he ole sellaisia ilkimyksiä. Kukaan ei halua kurmuuttaa työntekijöitä.

Leppäsen mukaan lainsäädäntö turvaa jo nyt nollatyösopimuksilla työskentelevien etuja. Hän lisäisi valvontaa, jos epäkohtia ilmenee.

Suomen yrittäjät teki kyselyn pk-yrittäjille, mitä tapahtuisi, jos nollatuntisopimukset kiellettäisiin.

– Aloitteen hyväksyminen johtaisi siihen, että vain kahdeksan prosenttia saisi jatkaa työssään, Leppänen totesi.

Työ- ja elinkeinoministeriössäkään ei aloitetta niellä sellaisenaan. Vanhempi hallitussihteeri Nico Steiner pelkäsi työmarkkinoiden jäykistyvän. Hän piti tärkeänä, että työnantajan mahdollisuus palkata osa-aikaisia turvataan.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuulemiset jatkuvat ensi syksyyn asti.

Pääministeri Sipilä: Luotan siihen, että teon tausta saadaan yksityiskohtia myöten selville

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Juha Sipilä.
– Kyse on erittäin vakavasta rikoksesta, pääministeri Juha Sipilä kommentoi Imatran kolmoissurmaa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) välitti sunnuntaina iltapäivällä syvän osanottonsa Imatran uhrien läheisille:

– Viime yönä Imatralla tapahtuneet ampumatapaukset ovat järkyttäneet meitä kaikkia. Kolmen ihmisen elämä päättyi äkillisesti silmittömän väkivallan seurauksena. Tätä ei voi millään hyväksyä. Kyse on erittäin vakavasta rikoksesta. Syvä osanottoni omasta ja koko valtioneuvoston puolesta tämän raa’an väkivallanteon uhrien omaisille ja läheisille.

– Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista, mutta silti tällaiset teot ovat valitettavasti meilläkin mahdollisia. Viranomaiset työskentelevät päivittäin yhteiskunnan ja sen kansalaisten turvallisuuden eteen. Poliisi tutkii asiaa ja luotan siihen, että teon tausta saadaan yksityiskohtia myöten selville, pääministeri Sipilä toteaa.

”Nyt tarvitaan käsiä, joista pitää kiinni” – kolmen naisen traaginen surma järkyttää kautta Suomen

Kuva: Lehtikuva / Hannu Rissanen
Candles in front of the restaurant Vuoksenvahti where three women were killed in a shooting incident in Imatra, Eastern Finland on Sunday, 4th December, 2016. LEHTIKUVA / HANNU RISSANEN
Kynttilöitä tragedian tapahtumapaikalla, ravintola Vuoksenvahden edustalla Imatralla.

Järkytys ja epäusko vallitsevat nyt Imatralla ja laajemminkin Kaakkois-Suomessa.

Yksi Imatralla surmatuista naisista oli Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tiina Wilén-Jäppinen (sd.). Kaksi muuta uhria olivat paikallisia toimittajia. Kaikki kolme uhria olivat naisia.

– Imatran Sosialidemokraatit muistaa tänään menehtyneitä ja olemme menossa Imatrankosken kirkkoon. Nyt tarvitaan käsiä, joista pitää kiinni.

Näin kirjoitti Twitter-tilillään Imatran Sosialidemokraattien puheenjohtaja Niina Malm sunnuntaina alkuillasta. Hän puki sanoiksi monien imatralaisten ajatukset, puoluekannasta riippumatta.

Kaakkois-Suomen Sosialidemokraattien toiminnanjohtaja Sanna Koskenranta on yhtä järkyttynyt.

– Totta kai tämä on täällä ihan hirveä šokki, hän avaa tuntojaan Demokraatille.

– Lähdin itsekin tänne Imatralle. Käymme tuossa koskenpartaalla tovereiden kanssa laittamassa kynttilän ja lähdemme sitten kuudeksi tuonne kirkkoon. Ei, ei tällaista voi käsittää, hän sanoo hiljaa, äänen puhelimessa vaimentuessa suruun ja järkytykseen.

Kirkossa alkaa seurakunnan järjestämä tilaisuus kello 18.

– Uskon, että siellä on meikäläisiä varmasti paikalla enemmänkin, Koskenranta toteaa.

”Täällä on kaikin puolin järkyttynet tunnelmat.”

Tämä on tilanne, jossa on ymmärrettävästi vaikea löytää sanoja.

– Ainut asia, joka on mielessä on se, että mitä uutisissa ollut, on kyseessä sattumanvarainen juttu. Sydämestä toivoo, että tämä nimenomaan sitä on ollut.

Tällä hän viittaa pelkoon rikoksen muusta, mahdollisesti poliittisesta motiivista. Tutkinnan myötä selvinnee, löytyykö tälle perusteita.

Toiminnanjohtaja Koskenrannan mielestä se on niin kamala ajatus, että sillä ei uskalla edes spekuloida tällaisena murheen päivänä.

Lappeenrantalaisena, naapurikuntalaisena, Sanna Koskenranta tunsi Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtajan hyvin.

– Tiinalla on perhe ja kaksi lasta. Ei voi vaan käsittää, minkälainen suru siellä kotona on tällaisessa tilanteessa.

– Koko tapaus on järkyttävä. Kaikin puolin, hän päättää puhelun.

Sunnuntai-illan Imatralla pimentyessä on aika suunnata kohti koskenrantaa ja hiljentymään kirkossa pian alkavaan muistotilaisuuteen.

SDP:n Rinne: ”Imatran tragedia on pysähtymisen paikka”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
rinne-antti001
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne välitti syvät osanottonsa Imatran veriteon uhrien omaisille.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne järkyttyi syvästi Imatran kolme ihmishenkeä vaatineesta traagisesta verityöstä. Hän välitti heti syvän osanottonsa omaisille Twitter-tilillään.

– Syvä osanottoni Imatran ammuskelun uhrien omaisille ja läheisille. Näin ei pitäisi voida tapahtua Suomessa, Rinne twiittasi.

Demokraatti tavoitti Rinteen kesken puhujamatkan Vihdin sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön ja Otalammen Työväenyhdistyksen yhteisessä 110-vuotijuhlassa.

Juhla sai mustat surunauhat ympärilleen, kun juhlijoiden keskuuteen kiiri tieto, että yksi Imatran uhreista oli Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tiina Wilén-Jäppinen. Myös kahden muun uhrin kohtalo kosketti.

Antti Rinne sanoi juuri ennen juhlaa Demokraatti.fi:lle, että nyt on kaikilla vakava pysähtymisen paikka.

– Tragedia herättää kysymyksen, miksi tällaista voi tapahtua. Motivaatiotahan meillä vielä ei ole tiedossa, Rinne sanoi lyhyesti.

– Tiedämme, että eriarvoistuminen yhteiskunnassa aiheuttaa pahoinvointia ja väkivaltaa. Eriarvoistumiseen on kertakaikkiaan puututtava, Rinne sanoi.

”Pidetty ihminen, kuolema vaikuttaa kaikkiin” – Imatralla surmattiin kaupunginvaltuuston sosialidemokraattinen puheenjohtaja

Kuva: Lehtikuva / Hannu Rissanen
LKS 20161204 Viranomaiset tiedottivat Imatralla viime yönä tapahtuneesta ampumisesta Imatralla sunnuntaina 4. joulukuuta 2016. Koskenpartaalla yöllä tapahtuneessa ampumavälikohtauksessa kuoli kolme imatralaista naista. Kuvassa tutkinnajohtaja Saku Tielinen (vas) sekä kenttäjohtaja Matti Hirvonen. LEHTIKUVA / HANNU RISSANEN
Viranomaiset tiedottivat Imatralla viime yönä tapahtuneesta ampumisesta iltapäivällä. Kuvassa tutkinnajohtaja Saku Tielinen (vasemmalla) sekä kenttäjohtaja Matti Hirvonen.

Yksi Imatralla surmatuista naisista toimi Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Puoluekannaltaan hän oli sosialidemokraatti.

Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintunen vahvisti STT:lle, että kyseessä on Imatran kaupunginvaltuuston nykyinen puheenjohtaja Tiina Wilén-Jäppinen (sd.).

Kaupunginjohtaja Lintunen on sanaton ja järkyttynyt tiedosta.

– Henkilökohtaisesti tunnen hänet erittäin hyvin, samoin nämä kaksi toimittajaakin tunnen. Puheenjohtaja on hyvin läheinen ihminen tässä työssä, ja hänen kanssaan olen monta vuotta työskennellyt, Lintunen kertoo STT:lle puhelimitse.

– Todella järkyttävää, eikä siihen osaa sanoakaan mitään.

Tapaus vaikuttaa kaikkiin imatralaisiin, Lintunen sanoo.

– Valtuuston puheenjohtaja oli tunnettu ja pidetty ihminen, se varmasti vaikuttaa kaikkiin.

Lintusella ja Wilén-Jäppisellä piti olla maanantaina viikoittainen tapaaminen. Lintunen on jäämässä ensi vuonna eläkkeelle, ja uuden kaupunginjohtajan hakua oli määrä käsitellä yhdessä. Wilén-Jäppisen ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan Anna Helmisen (kok.) oli määrä tavata asiasta tänään.

LKS 20161204 Yksi Imatran epäillyn ampujan uhreista oli Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, poliisi kertoi tiedotustilaisuudessa. Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintunen vahvisti STT:lle, että kyseessä oli Tiina Wilen-Jäppinen (sd.). Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tiina Wilen-Jäppinen ajoi ensimmäisenä tutustumiskierroksen International Road Race Championship (IRRC) kilpailujen Imatran Ajoissa Imatralla 19. elokuuta 2016. Kuva Lauri Heino LEHTIKUVA / LAURI HEINO

Yksi Imatran epäillyn ampujan uhreista oli Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, poliisi kertoi tiedotustilaisuudessa. Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tiina Wilén-Jäppinen ajoi ensimmäisenä tutustumiskierroksen International Road Race Championship (IRRC) kilpailujen Imatran Ajoissa Imatralla 19. elokuuta 2016. (Kuva: Lehtikuva / Lauri Heino)

Juttua ja otsikkoa on muokattu.

Lehdet: ”Sen voin sanoa, että Soinin vastaehdokkaaksi en lähde”, ilmoittaa ps-ryhmyri

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho harkitsee asettuvansa puolueensa puheenjohtajaehdokkaaksi, uutisoivat Ilkka ja Pohjalainen.

Terho ei lehtien mukaan kuitenkaan halua haastaa puolueen nykyistä puheenjohtajaa Timo Soinia, joten Terho odottaa ensin, mitä Soini aikoo tehdä.

– Kilpailevia ehdokkaita ei ole ensi kesäkuun puoluekokoukseen ilmaantunut. Minäkin odotan puheenjohtajan ratkaisua, mutta sen voin sanoa, että Soinin vastaehdokkaaksi en lähde. Jos tilanne muuttuu, harkitsen asiaa, Terho sanoi perussuomalaisten piirikokouksessa Vaasassa.

Soini on aiemmin sanonut, että kertoo jatkosuunnitelmistaan ”kevään korvalla”.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta