Demariristeily27.-20.8.2016

”83 000 ihmistä tarvitsee teidän apuanne” – nollasopimus tekee elämän vaikeaksi

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
nollasopimus
Sirpa Leppäkangas ja Mika Kolehmainen ovat olleet aktiivisia nollasopimusten kieltämisessä. He muistuttivat valiokunnan kuulemisessa, että työtuntien epävarmuus pelottaa yhä useampaa.

Kansalaisaloite nollatuntisopimusten kieltämiseksi keräsi allekirjoituksia yli 61 000 ja se etenee ajallaan eduskunnan käsiteltäväksi. Ensimmäinen askel mahdolliseen lainmuutokseen otettiin keskiviikkona, kun eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta järjesti julkisen kuulemisen aloitteesta.

Nollatuntisopimuksessa työntekijälle ei ole määritelty mitään vähimmäistyöaikaa. Aloitteentekijä Mika Kolehmainen korosti, ettei kansalaisaloite kieltäisi kokonaan alle 18 viikkotyötuntien teettämistä – kuten usein virheellisesti väitetään.

Vähäisemmät työtunnit olisivat mahdollisia perustelluista syistä kuten opiskelun, lastenhoidon tai osittaisen vanhuuseläkkeen takia ja työntekijän omalla suostumuksella.

Nollatuntisopimuksilla työskenteleviä on nyt noin 83 000 ja määrä lisääntyy koko ajan. Yli puolet heistä on naisia, pääosin nuoria. 32 000 heistä tekee käytännössä täyttä työpäivää.

– Tämä ei ole joustoa vaan hyväksikäyttöä. 83 000 ihmistä tarvitsee teidän apuanne. Teillä on mahdollisuus vetää joku raja, Kolehmainen vetosi kansanedustajiin.

Hän muistutti, että elämää on vaikea suunnitella epävarmojen työtuntien varassa.

– Eräs vartija kertoi, että puhelin on koko ajan kädessä eikä nukkumaankaan uskalla käydä. Jos et lähde töihin saman tien, tulee varoitus.

Omien oikeuksien puolustaminenkin on nollatuntisopimuksella elävälle vaikeaa.

– Eräs työntekijä huomasi, että tilissä oli virhe. Työnantaja myönsi näin käyneen ja asia korjattiin. Sen jälkeen työntekijä ei saanut enää yhtään tuntia tältä työnantajalta, Kolehmainen kertoi esimerkin.

Päälakimies Timo Koskinen palkansaajakeskusjärjestö SAK:sta jakoi Kolehmaisen huolet. Hän ihmetteli sitä, että kolmannes tekee vakituisessa työsuhteessa nollatyötä.

– Mitä intressiä haetaan tällaisella työnantajapolitiikalla?

Hänen mukaansa työnantajat kiertävät nollatuntisopimuksilla esimerkiksi koeaikaa, sairauslomaa, työkyvyttömyyttä ja irtisanomissuojaa koskevia määräyksiä. Työttömyysturva on olematon:

– Työntekijää rangaistaan karenssilla, jos hän irtisanoo työsopimuksensa sen takia, ettei työtä olekaan. Mutta jos työnantaja pudottaa työtunnit nollaan, siitä ei seuraa mitään. Näitä esimerkkejä tulee viikottain.

Koskinen pitää tärkeänä korjata räikeimmät epäkohdat.

– Hallitus esittää työntekijän asemaan useita heikennyksiä. Eikö olisi oikeudenmukaista niiden vastapainoksi tehdä myös parannuksia, hän kysyi.

Eivät he ole sellaisia ilkimyksiä. Kukaan ei halua kurmuuttaa työntekijöitä.

Työnantajapuolelta ei kansalaisaloitteelle ymmärrystä löytynyt.

– Se heikentäisi merkittävästi työllisyyttä. Siksi emme voi kannattaa aloitetta ollenkaan, asiantuntija Katja Leppänen Elinkeinoelämän keskusliitosta toi EK:n ja yrittäjien yhteiset terveiset.

Hän oli huolissaan erityisesti siitä, että aloite rajoittaisi osa-aikatyön tekemistä. Leppänen kiisti myös sen, että työnantajat pelaisivat nollatyösopimuksilla.

– Eivät he ole sellaisia ilkimyksiä. Kukaan ei halua kurmuuttaa työntekijöitä.

Leppäsen mukaan lainsäädäntö turvaa jo nyt nollatyösopimuksilla työskentelevien etuja. Hän lisäisi valvontaa, jos epäkohtia ilmenee.

Suomen yrittäjät teki kyselyn pk-yrittäjille, mitä tapahtuisi, jos nollatuntisopimukset kiellettäisiin.

– Aloitteen hyväksyminen johtaisi siihen, että vain kahdeksan prosenttia saisi jatkaa työssään, Leppänen totesi.

Työ- ja elinkeinoministeriössäkään ei aloitetta niellä sellaisenaan. Vanhempi hallitussihteeri Nico Steiner pelkäsi työmarkkinoiden jäykistyvän. Hän piti tärkeänä, että työnantajan mahdollisuus palkata osa-aikaisia turvataan.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuulemiset jatkuvat ensi syksyyn asti.

”Eikö mikään riitä?” – JHL tuomitsee kuntien pakkolomat ja sopimusshoppailun

Kuva: Kari Hulkko
niemi-lainepaivi-hulkko
JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine tuomitsee kuntien henkilöstöön kohdistuvat säästötoimet.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on huolissaan lyhytnäköisten säästöjen tavoittelemisesta kunnissa ja kaupungeissa lomauttamalla ja ns. työehtoshoppailulla. JHL tuomitsee työnantajien pyrkimykset teettää työt erilaisilla kikkailuilla mahdollisimman halvalla.

– Kilpailukykysopimus on juuri allekirjoitettu. Siinä kuntatyöntekijöiden lomarahoja eli palkkoja leikataan 30 prosenttia kuntien talouden parantamiseksi. Pieniä palkkoja kunnissa ei saa enää enempää alentaa millään keinolla, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine vaatii.

Viimeisin erimielisyysasia on vireillä Tampereella, jossa liikuntatoimessa ovat työehdot tähän saakka määräytyneet kunnallisen tuntipalkkaisten työehtosopimuksen mukaisesti. Nyt työnantaja pyrkii kiertämään tätä perustamalla uusia liikuntapaikkamestarin vakansseja eri nimikkeillä kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen alle.

– On hurja palkkatasa-arvo-ongelma, kun kahdella eri nimikkeellä tehdään täsmälleen samaa työtä, mutta teetetään työtä halvemmalla palkalla ja huonoimmilla ehdoilla. Tämä on huono esimerkki samapalkkaisuudesta ja kannustavasta palkkauksesta, Päivi Niemi-Laine sanoo.

Viimeisin lomautusuutinen saatiin Porista tällä viikolla. Henkilöstön palkkoja leikataan lomautusten kautta osana kaupungin 13 miljoonan euron säästötavoitetta. Yhteistoimintaneuvottelut päättyivät Porissa erimielisinä, koska henkilöstöllä oli esityksiä lomautusten välttämiseksi.

– Henkilöstöllä on suuri huoli kaupunkilaisten palvelujen saatavuudesta ja omasta toimeentulosta, Niemi-Laine toteaa.

JHL vaatii, että kunta-alan työnantajat kunnioittavat nykyisiä sopimuksia, eivätkä pyri palkanalennuksiin sopimuksia vaihtamalla tai lomautuksilla. Nyt kunnissa pitäisi keskittyä kuntien kehittämiseen aidosti yhdessä henkilöstön kanssa. Lomautukset ja sopimushoppailut lämmittävät vain hetken kuntien kassaa. Noidankehä on valmis.

– Antaa erikoisen kuvan sopimisesta ja sitoutumisesta tuoreeseen kilpailukykysopimukseen, jos työnantaja samalla pyrkii alentamaan henkilöstön ansiotasoa lomautuksilla ja sopimushoppailulla Porin ja Tampereen esimerkin mukaisesti. Eikö mikään enää riitä, Niemi-Laine ihmettelee.

Suomen raja voi siirtyä 40 metriä vuonna 2017

Norjan pääministeri on saanut virallisen esityksen Haltin huipun lahjoittamisesta Suomelle satavuotislahjaksi, kertoo norjalainen yleisradioyhtiö NRK. Lahjoitusta esittää norjalainen Kaivuonon kunta, jonka alueella Haltin korkein kohta sijaitsee.

Pääministeri Erna Solberg kertoi Norjan TV2:lle, että asiaa mietitään, mutta siihen liittyy muodollisia haasteita.

Lahjoitus, jonka myötä Suomi saisi uuden korkeimman kohdan, tarkoittaisi rajan siirtämistä 40 metrillä. Suomi täyttää sata vuotta ensi vuonna.

Tällä hetkellä Suomen korkein Haltin rinteessä sijaitseva kohta on 1324 metriä merenpinnan yläpuolella. Jos Norja lahjoittaisi huipun Suomelle, nousisi korkein kohta seitsemällä metrillä.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Suomessa Yle.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

LM: Kokoomusministeri laajentaisi turvapaikanhakijoiden työtoimintamahdollisuuksia

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Kokoomus

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) haluaisi laajentaa turvapaikanhakijoiden työtoimintamahdollisuuksia, kertoo Lännen Media.

Risikon mukaan työtoimintaa voitaisiin järjestää myös vastaanottokeskusten ulkopuolella. Näin tarjolla olisi enemmän ja mielekkäämpää työtä sillä aikaa, kun turvapaikkahakemuksia käsitellään.

Risikon mukaan nykylainsäädäntö rajoittaa toimintaa, sillä laissa puhutaan vastaanottokeskuksessa järjestettävästä opinto- ja työtoiminnasta. Hän sanoo, että lainsäädäntö on arvioitava uudelleen.

Laissa on määritelty, että turvapaikanhakijan on osallistuttava toimintaan, jotta vastaanottorahaa ei vähennettäisi.

Risikko on maahanmuuton ministerityöryhmän puheenjohtaja. Hän aikoo ottaa asian ryhmän käsittelyyn syksyllä.

Keskustelua aiheesta

Keskustan Kaikkonen: ”Parempi olisi, jos rasistisia aivopieruja ei ilmoille pääsisi”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
LKS 20160726 // LKS 20160701 Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen eduskunnan täysistunnossa 1. heinäkuuta 2016. Eduskunta kokoontui kesken loman täysistuntoon kuuntelemaan pääministerin ilmoitusta ja keskustelemaan Britannian EU-eron vaikutuksista. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
– Parempi olisi, jos rasistisia aivopieruja ei ilmoille pääsisi, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoo STT:n haastattelussa. Kaikkonen toivoo perussuomalaisten käyvän vähintään sisäisen keskustelun siitä, mikä on sopivaa.

Perussuomalaisten riveistä kuuluneet muslimivastaiset kommentit nousevat esiin, kun hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat tapaavat elokuussa. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen kertoo nostavansa asian tuolloin esiin.

Kaikkonen toivoo, että perussuomalaiset kävisivät vähintään sisäisen keskustelun siitä, mikä on sopivaa.

Islamin vastaisilla kommenteillaan on hätkähdyttänyt varsinkin perussuomalaisten nuorisojärjestön puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen on kirjoittanut haluavansa ”muslimit pois maasta”.

Hallituskumppaneiden kantoja perussuomalaisten kommentteihin ehdittiin jo odottaa.

Jään rikkoi eilen kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.). Kokenut kokoomusedustaja arvosteli Tynkkystä Facebook-kirjoituksesta, jossa hän vaati vailla Suomen kansalaisuutta olevien muslimimaahanmuuttajien karkottamista.

– Jos keskustelu alennetaan tälle tasolle, minä voin yhtä hyvin vaatia, että Tynkkynen palautetaan BB-taloon, Zyskowicz vertasi tiedotteessaan.

SDP:n puolusihteeri Reijo Paananen tervehti Zyskowicin kannanottoa Facebookissa näin:

– Hallituspuolueessa herättiin vihdoin – pinnat siitä! Koskahan keskustassa joku rohkenee sanoa sanansa? Paananen kysyi.

Tänään vihdoin kuului keskustastakin – kiitos Antti Kaikkosen, joka sanoo nostavansa asian esiin, elokuussa.

Jo aiemmin perussuomalaisten toimintaan kiinnitti huomiota SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen, joka kysyi, onko rasisistisesta toiminnasta tullut jo hallituspuolueen toimintatapa.

– Mikäli taas kyse on maailmankatsomuksesta, on Suomessa syytä perusteelliseen itsetutkiskeluun. Rasismi ei ole enää yhteiskunnallinen reunailmiö, kummajainen, vaan hallituspuolueen piirissä tehtävää politiikkaa.

– Puolue otti Tynkkysen puheet sosiaalisessa mediassa omikseen, Tuppurainen totesi kannanotossaan viime viikolla.

SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen on muistuttanut, että perussuomalaiset on sitoutunut rasismin vastaiseen toimintaan, kuten kaikki muutkin eduskuntapuolueet.

Anttilan konkurssi paljasti lainsäädännön sudenkuopat — ”Nykyinen järjestelmä haittaa verkkokaupan kehittämistä”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen vaatii hallitusta ryhtymään toimiin konkurssilainsäädännön uudistamiseksi, jotta lainsäädäntö vastaisi paremmin kuluttajansuojan ja verkkokaupan muuttuneita vaatimuksia.

Tuppurainen sanoo aikovansa jättää asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle jo tänään.

Kysymys konkurssilainsäädännön suhteesta kuluttajansuojaan nousi ajankohtaiseksi kesällä Anttila Oy:n ajauduttua konkurssiin.

Kuluttajansuoja riippuu nyt kohtuuttomasti siitä maksutavasta, jolla kuluttaja ostoksensa suorittaa.

Tuppirainen muistuttaa, että konkurssilakia on uudistettu edellisen kerran vuonna 2004.

— Paljon on kuitenkin ehtinyt tapahtua uudistuksen jälkeen erityisesti kuluttajien kaupankäyntitavoissa. Merkittävin muutos on verkkokaupan kasvu: kuluttajat hankkivat tavaroita ja palveluita verkkokauppapaikoista, joille maksu suoritetaan hyvin eri tavoin. Kuluttajansuoja mahdollisessa konkurssitilanteessa riippuu siitä, millaista maksutapaa kuluttaja on kaupassa käyttänyt, Tuppurainen kertoo.

Tuppurainen muistuttaa, että verkkomaksupalveluilla ja luottokorttiyhtiöillä kuluttajansuoja on turvattu hyvin: mikäli tavaran tai palveluntuottaja ajautuu konkurssiin, kuluttaja ei pääsääntöisesti joudu maksamaan ellei saa ostamaansa hyödykettä. Vastaavasti verkkopankkimaksu siirtyy konkurssipesän varoihin ja kuluttajan tavara- tai palvelusaaminen jää muiden velkojien kanssa samaan asemaan.

− Nykyinen järjestelmä haittaa verkkokaupan kehittämistä. Kuluttajansuoja riippuu nyt kohtuuttomasti siitä maksutavasta, jolla kuluttaja ostoksensa suorittaa. Lisäksi kuluttajansuoja saattaa vaihdella eri hyödykkeiden kesken suurestikin. Järjestelmää tulisi uudistaa niin, että kaikki kuluttajat asetettaisiin samaan yhdenvertaiseen asemaan, jossa näillä on oikeus saada maksamansa hyödykkeet ennen konkurssipesän velkojien saamisten suorittamista, Tuppurainen esittää.