Kirjan aikajänne kantaa Venäjän Krimin valtauksesta 2014 tämän vuoden huhtikuuhun, jolloin Suomen jäsenyys virallisesti toteutui.

Venäjä aloitti 24.2.2022 laittoman hyökkäyssodan Ukrainassa, mikä oli iso tekijä sille, että Suomi päätti hakeutua Natoon. Päätökseen vaikutti myös se, että Venäjän presidentti Vladimir Putin pyrki estämään Naton laajenemisen eli käytännössä puuttumaan myös Suomen itsemääräämisoikeuteen.

– Nyt on naamiot riisuttu ja vain sodan kasvot näkyivät, tasavallan presidentti Sauli Niinistö lausui monesti toistetut sanat heti Venäjän hyökkäyksen jälkeen.

Lauri Nurmen mukaan 24. helmikuuta eli sodan syttymispäivän kokouksessa oli esillä jopa mahdollisuus, että Venäjä voisi tehdä sotilaallisen iskun Suomeen.

Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen osallistui TP-UTVAn kokoukseen ja kertoi Nurmen mukaan erilaisista uhkaskenaarioista.

– Siis ihan kaikki mahdolliset riskit piti käydä läpi. Puolustusministeriö teki siinä ison työn, Nurmi on kirjannut asiasta Niinistön sitaatiksi.

Nurmi on käynyt Niinistön kanssa kymmenkunta keskustelua syyskuusta 2022 elokuuhun 2023. Niinistön näkemykset ja sitaatit Suomen Nato-prosessiin kulusta ovat ehdottomasti kirjan kiinnostavinta antia tiettyjen Nato-aikatauluihin liittyneiden historiallisten yksityiskohtien ohella.

TP-UTVA kokoontui uudelleen sunnuntaina 27. helmikuuta. Tuolloin presidentti kertoi Nurmen mukaan ministereille, että hän yrittäisi tavata USA:n kollegansa Joe Bidenin.

– Pääasiallinen tehtävänä oli selvittää, oliko meillä mahdollisuutta väliaikaisiin turvatakuihin Nato jäsenyysprosessin ajaksi, Niinistö sanoo.

Nurmen mukaan juuri sunnuntain kokous oli historiallinen.

– Todettiin, että sotilaallinen liittoutumattomuus tulee harkita uudelleen, Niinistö kertoo kirjassa.

Nurmen mukaan Niinistö oli aloittanut Suomen maaperän tunnustelun Nato-jäsenyydelle jo joulukuussa tiiviillä yhteydenpidolla USA:n presidenttiin Joe Bideniin ja Naton pääsihteeriin Jens Stoltenbergiin. Niinistö kertoo myös kirjan mukaan myös alkaneensa jo varhain syksyllä 2021 selvittää, millaista Nato-jäsenyyden hyväksyminen edellyttäisi eduskunnassa.

Huomion herättävä heitto kirjassa on Nurmen kuvaus siitä, miten Niinistöä ärsyttää asetelma, jossa jotkut antavat Nato-Suomessa ymmärtää, että olisivat olleet aiemmin valmiita toimimaan toisin, mutta päättivät vaieta.

– Kyllä minä olisin, mutta kun ei se Niinistö. Voi helvetti. Se on täysin absurdi väite, että olisin ollut jotenkin Yhdysvaltoja vastaan, Niinistö on puhissut Nurmelle.

Kiinnostava on myös kirjan tieto Niinistön tapaamisesta Britannian puolustusministeri Ben Wallacen kanssa marraskuussa 2021. Wallace oli arvioinut Venäjän todennäköisesti hyökkäävän täydellä voimalla Ukrainaan ja oli jo tällöin ottanut esille Suomen tarvitsemat turvatakuut.

Seuraavan vuoden tammikuussa Niinistö vihjasi Putinille suoraan pitkässä puhelinkeskustelussa, että Suomi saattaisi liittyä Natoon, jos Venäjä toteuttaisi hyökkäysaikeensa Ukrainaan. Nurmen mukaan muutama päivää tätä ennen Biden ja Niinistö olisivat pohtineet puhelimessa myös sitä, että Putin saattaisi luopua hyökkäyssuunnitelmasta Ukrainaan, jos tietäisi sen toteuttamisen johtavan Naton laajentumiseen Ruotsiin ja Suomeen.

– Korostin Putinille, että suomalaiset ovat aika itsepäisiä. Ettei kannata tulla tänne kertomaan, mitä me emme voi tehdä, Niinistö kertoo Nurmelle puhelusta Putinin kanssa.

LAURI Nurmi kirjoittaa kirjassaan myös, että Britannian silloinen pääministeri Boris Johnson ja puolustusministeri Ben Wallace olisivat olleet tammikuussa 2022 huolissaan, että Venäjä voisi uhata myös Suomea sotilaallisesti. Kirjan mukaan brittitiedustelu ei sulkenut pois tätä mahdollisuutta.

– Britannia tarjosi meille tammikuussa turvatakuita. Brittien takuut olivat kovasti tervetulleet, mutta hakemusajan turvaan oli ehdottomasti saatava jenkkien kanta, Niinistö sanoo..

Neljä päivää ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan puolustusministeri Antti Kaikkonen lensi niin kutsuttujen JEF-maiden puolustusministerikokoukseen Englantiin. Siellä brittien sotilastiedustelu kertoi, että Venäjä yrittäisi miehittää Ukrainan. Sodan alkamista edeltävänä päivänä Kaikkonen oli antamasssa katsaustan eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle.

– Sanoin ulkoasiainvaliokunnalle, että valitettavasti arvioni on, että hyökkäys alkaa 24 tunnin kuluessa. Kaiken perusteella, mitä tiesin, rohkenin arvioni kertoa. Seuraavana aamunahan tuo sitten alkoi.

MAALISKUUSSA 2022 puhemies Matti Vanhanen (kesk.) teki hallitukselle aloitteen Nato-jäsenyydestä linjaavasta selonteosta. Tapa, jolla asia vietäisiin läpi eduskunnassa, alkoi seljetä.

Nurmen mukaan tällaisella menettelytavalla olisi ollut Vanhasen ajatuksissa tarkoitus myös pienentää sotilallisten toimien uhkaa.

– Minulla oli tavoitteena, että Venäjän on vaikea seurata ja lukea, mitä Suomessa tapahtuu. Loppusuora sitten tapahtuisi julkisesti ja nopeasti parissa kolmessa päivässä, Vanhanen sanoo kirjassa.

– Kun hallitus antaisi selonteon, jossa käännellään ja pyöritellään turvallisuustilannetta ja seurauksia eri tavoin, venäläiset saattaisivat lukea tilanteen niin, että se olisi normaalia suomalaista ulkopoliittista keskustelua, jossa lopulta tehtäisiin johtopäätös, että Suomi pysyy sotilaallisesti liittoutumattomana, hän jatkaa.

Maaliskuun neljäntenä päivänä 2022 Sauli Niinistö oli vieraillut Valkoisessa talossa ja Washingtonissa. Vierailun aikana puhuttiin Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.

– Biden vastasi kaikkiin esittämiini kysymyksiin myöntävästi, Niinistö kertoo.

Niinistö kysyi myös, tukisiko USA Suomen Nato-jäsenyyttä. Biden vastasi kyllä.

– Kun me kävimme Valkoisessa talossa tätä Nato-asiaa läpi, sanoma oli samanlainen kuin tammikuun puhelussa: Yhdysvallat ei halunnut yllyttää eikä missään tapauksessa halunnut antaa sellaista kuvaa, että he yllyttäisivät, mutta tervetulleita olimme aina.

Nurmi kirjoittaa, että väite siitä, että Biden hallintoineen olisi toppuutellut Suomen jäsenhakemusta ei pidä paikkaansa. Kyse oli oikeasta ajoituksesta. Niinistön mukaan liki kaikissa hänen valtionpäämiesten kanssa käymissä keskusteluissa ilmaistiin yleinen huoli eskalaatiosta.

– Mutta sitä ei yhdessäkään keskustelussa nimenomaisesti yhdistetty Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukseen.

BIDEN päätti Niinistöä tavatessaan soittaa Ruotsin pääministerille Magdalena Anderssonille. Nurmen kirjassa kerrotaan puhelun olleen spontaani.

– Puhelusta ei ollut ennalta sovittu Anderssonin kanssa. Se on selvä, koska Anderssonia saatiin hakea puhelimeen pidempään, Niinistö kertoo.

Nurmen mukaan puhelu oli Anderssonin mielestä alkusysäys Ruotsin Nato-hakemukselle.

USA:n matkalla Niinistö tapasi myös republikaanijohtaja Mitch McConnellin, jolta sai lupauksen republikaanien tuesta Suomen Nato-jäsenyydelle. Nurmi kirjoittaa, että Niinistölle välitettiin myös viesti, että entinen presidentti Donald Trump kannattaa Suomen pääsyä Natoon.

Maaliskuun puolessavälissä Niinistö vihjasi Ruotsin pääministerille, että Suomi hakisi Naton jäsenyyttä.

– Otin esille maariskin. Sanoin hänelle kahden kesken, että se täytyy ottaa huomioon. Andersson kyllä ymmärsi, että Suomi hakisi Naton jäsenyyttä. En voinut suoraan sanoa Suomen hakevan jäsenyyttä, mutta aivan selvästi sanoma meni perille, Niinistö kertoo.

Suomi ja Ruotsi jättivät Nato-hakemuksensa toukokuun puolessavälissä 2022. Ruotsin jäsenyyttä ja Turkin ja Unkarin hyväksyntää sille odotetaan yhä.

ENNEN Nato-jäsenyyttä Suomi rakensi pikku hiljaa omaa turvallisuuspoliittista kudelmaansa. Tässä kuviossa vahvistettiin kahdenvälistä yhteistyötä niin USA:n, Britannian kuin Pohjoismaiden kanssa sekä lähennyttiin eri tavoin Natoa. Suomi oli lopulta jo varsin pitkään käytännöllisesti katsoen valmis Nato-jäsenmaa.

Lauri Nurmen narratiivissa tietyt poliitikot saavat suuren sijan Suomen kuljettamisessa Natoon, mistä vinkkelistä Nurmi kirjassaan asioita myös tarkastelee. Toiset olivat oikeassa, toiset ei.

Tällaisessa kerronnassa turvallisuuspoliittisen ympäristön ja niin poliittisen, tutkijoiden kuin kansalaiskeskustelunkin analyysi sekä esimerkiksi puolue- ja poliitikkokantojen historiallinen konteksti, jää vähälle. Esiin nousevat tietyt poliitikot, jotka saavat varsin vapaasti ja kritiikittä sanoittaa omaa vaikuttavuuttaan.

Niinpä Nurmen kirjan mestarit ovat RKP:n, sinisten ja kokoomuksen poliitikkoja, joita hän on myös erikseen kirjaa varten haastatellut. Esimerkiksi sosialidemokraatteja ei ole jututettu lainkaan, mutta keskustan Matti Vanhasen lyhyet kommentit tuovat kirjaan mukavaa lisäväriä. Pääministeri Sanna Marin (sd.) pääsee ääneen Iltalehden aiempien haastattelujen ja Nurmen työssään käymien taustakeskustelujen kautta.

Kirjan sankareiksi presidentti Niinistön ohella Suomen pitkällä Nato-tiellä Nurmi nostaa ennen kaikkea Jussi Niinistön, Timo Soinin, Alexander Stubbin, Carl Haglundin, Petteri Orpon ja entinen Puolustusvoimien komentajan, nykyisen kokoomuspoliitikko Jarmo Lindbergin. Esimerkiksi entisen vihreän ulkoministerin Pekka Haaviston rooli jää vähäiseksi ja entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) piirtyy varsin yksinään tarinan antisankariksi.

Vaikka kokoomus ja RKP ovat puoluetasolla kannattaneet Suomen jäsenyyttä ja muilla venyi pitkään, länsisuuntaukselle on lopulta tarvittu laaja parlamentaarinen ja kansalaisten tuki. Näin oli viimein Nato-jäsenyydenkin kohdalla, joka sitä paitsi tuskin olisi mahdollistunut ilman ukrainalaisten uhrauksia rintamalla.