Ikäsyrjintää on kokenut työ- tai virkasuhteen aikana 12 prosenttia ja työuran loppupuolilla kuusi prosenttia vastaajista.

Eniten ikäsyrjintää työtä hakiessaan ovat kokeneet 55–60-vuotiaat, joista 28 prosenttia kertoi joutuneensa ikäsyrjinnän kohteeksi. Vähiten syrjintää työnhaussa ovat kokeneet 25–34-vuotiaat, joista 11 prosenttia koki joutuneensa syrjinnän kohteeksi ikänsä vuoksi.

EK on johtaja Ilkka Oksalan mukaan kiinnostunut ikäsyrjinnän kokemuksista jo hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisen takia. Suomen hallituksen tavoite, 72 prosentin työllisyysaste, on riittämätön kattamaan kustannukset, kun väestö ikääntyy vauhdilla.

– Kun meillä on tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut mitoitettu pohjoismaiselle tasolle, myös työllisyysasteen pitää olla sillä tasolla. Jos työllisyysasteemme on eteläeurooppalaisella tasolla, sillä voidaan rahoittaa vain eteläeurooppalaiset palvelut ja tulonsiirrot, Oksala heitti esimerkin.

Yksi este hänen mukaansa päästä pohjoismaiselle tasolle on se, että Suomessa eläköidytään liian varhain ja joudutaan työttömäksi juuri ennen eläköitymistä.

Kyselyn mukaan eniten työsyrjintää kokevatkin työn loppuessa yli 60-vuotiaat.

– Tähän liittyy säännöksiä ja asenteita. Niin työnantajien, työntekijöiden kuin asiakkaiden on hyväksyttävä, ettei iällä saa olla merkitystä työelämässä. Kaikkien työpanosta tarvitaan.

EK kysely ei tue sitä olettamusta, että naiset kokisivat ikäsyrjintää miehiä enemmän. Tämä pätee silloin kun kyseessä on työnantajan toimet.

– Työnantajat ovat tietoisia siitä, että ikääntyneet naiset ovat paljon terveempiä kuin ikääntyneet miehet, Oksala huomautti.

Syrjityksi voi tulla iän takia myös työntekijöiden tai asiakkaiden suunnalta. Tilanne muuttuu kyselyn mukaan niin, että naiset kokevat tulevansa miehiä enemmän tuolloin syrjityksi. Eniten syrjintää kokevat alle 35-vuotiaat.

EK:n asiantuntija Katja Leppänen on pahoillaan nuorten puolesta.

– Toivoisi, että työelämän alkupuoli olisi mahdollisimman ongelmatonta ja työntekijä olisi tyytyväinen. Jos tällaisia kokemuksia tulee ensimmäisinä työvuosina, se ei ennusta ainakaan parempaa työuraa kuin jos tilanne olisi päinvastainen.

EK:lle tuli suurena harmina se, että jopa 90 prosenttia ei ilmoita kokemastaan työsyrjinnästä työnantajalle, henkilöstön edustajalle, työterveyshuoltoon tai viranomaisille.

– Ilmoittamisen kynnyksen pitäisi olla matalampi johtuu se mistä tahansa. Toivottavasti #metoo viitoittaisi tietä: kun jostain asiasta aletaan puhua, siitä tulee luonnollisempi asia. Kannustan ilmoittamiseen, jos kokee tulleensa syrjityksi iän takia – vaikka kyseessä olisi subjekttiivinen kokemus – jotta asia voidaan selvittää, Leppänen patistaa.

Varttuneiden parempaan työllistymiseen EK:lla on yksi konkreettinen toimi eli työkyvyttömyyseläkkeiden kustannusten jakaminen.

– Ikääntyneiden työntekijöiden työllisyys kohentuisi, jos osa työkyvyttömyyseläkkeiden kustannuksista siirrettäisiin yksittäisen työnantajan vastuulta suuremman työnantajajoukon kannettavaksi, EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari painottaa.

Omavastuun rajoittamisella voidaan vähentää työnantajan taloudellista riskiä palkata ja pitää työntekijöitä, joilla on muita korkeampi todennäköisyys päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle.

– Eläkejärjestelmä ei saa asettaa työntekijöitä eriarvoiseen asemaan. Työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset tulisikin jakaa erityisesti silloin, mikäli henkilö on palkattu lähellä eläkeikää, hän on ollut vain lyhyen aikaa työnantajan palveluksessa tai siirtynyt jo aikaa sitten pois työnantajan palveluksesta, Rantahalvari arvioi.

EK pitää työkyvyttömyyseläkkeiden omavastuuta sinänsä perusteltuna. Se kannustaa työnantajien huolehtimaan työntekijöidensä työkyvystä, mikä tukee työurien pidentämistä ja eläkemenojen hallintaa. Haittapuolena on, että omavastuu nostaa työllistämiskynnystä ja lisää varttuneiden työntekijöiden irtisanomisia vähennystilanteissa.

– Työnantaja voi omilla toimillaan estää eräiden sairauksien aiheuttamia työkyvyn menetyksiä. Osa työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuu kuitenkin sairauksista, joihin työnantaja ei voi oikeasti vaikuttaa ja silloin työkyvyttömyyseläkkeiden omavastuu on yksittäiselle työnantajalle kohtuuton, Rantahalvari huomauttaa.

Työnantajan omavastuun muuttamisella ei ole EK:n mukaan vaikutusta työntekijöiden eläkkeisiin. Oikeus eläkkeeseen olisi muutoksen jälkeenkin riippumaton siitä, onko työnantajalla omavastuuta työntekijöidensä työkyvyttömyyseläkkeistä vai ei.