https://twitter.com/TarjaHalonen

Kolumni

TARJA HALONEN

Kirjoittaja on presidentti.

Tarja Halonen: Arvaamaton maailma

Viime viikot maailma on jännittänyt USA:n presidentinvaalien tulosta. Itse asiassa kyseessä on vaalirypäs, joka tulee pitkälle määrittelemään, ei vain amerikkalaisten omaa vaan myös meidän muiden elämää. Onhan kyse monella eri tavoin laskettuna maailman mahtavimmasta valtiosta. Silti heitäkin tuntuu vaivaavan tunne tulevaisuuden arvaamattomuudesta.

Globalisaation myötä on yhteistyön merkitys maailmassa kasvanut, kun halutaan poistaa epävarmuutta. Mutta miten organisoida yhteistyö maailmassa, jossa eri valtioiden johtajat – sekä hallitukset että valtioiden päämiehet ja -naiset – vaihtuvat tämän tästä kulloisestakin vaalituloksesta riippuen?

Vaalitkin ovat vaikeita ennustaa. Pinnanalaiset tyytymättömyydet ovat nousemassa pintaan. Muutospaine työntää kahteen eri suuntaan. Toiset katsovat tulevaisuuteen ja ovat valmiita sen uuden saavuttamiseksi myös jonkinasteiseen epävarmuuteen. Osa haluaa muutoksen palatakseen vanhaan. Ajat entiset ovat usein muistojen kultaamia, mutta joskus myös todennettavasti parempia kyseisille henkilöille. Globalisaatio ja robotisaatio ovat antaneet monille työtä ja toimeentuloa, mutta syösseet yhtä lailla ihmisiä työttömyyteen ja köyhyyteen. Uusi työ ei läheskään aina kohdistu entisen menettäneelle.

Uskon, että amerikkalaisilla itselläänkin on edessään paluu arkeen.

Historiasta voi oppia, mutta ei se palaudu samanlaisena. Globalisaatio on ja pysyy. Yksittäinen valtio voi tietysti jättäytyä ulkopuolelle, mutta ei se pysäytä muun maailman kehitystä. Suurilla mailla on mahdollisuus pieniä paremmin itsellisempään talous- tai turvallisuuspolitiikkaan.

Juuri sen vuoksi Euroopan unioni on ollut hyvä ratkaisu Suomelle, mutta myös muille jäsenmaille. Yksikään Euroopan maista ei mielestäni ole riittävän suuri pärjäämään omin voimin, mutta ei USA:kaan, vaikka sillä onkin suuremmat sisämarkkinat. Amerikkalaisten taktiikka kauppapolitiikassa on ollut tähänkin asti tehdä mieluummin kahdenvälisiä sopimuksia kuin multisopimuksia. Se voi merkitä tässä uudessa poliittisessa tilanteessa kovempia neuvotteluvaatimuksia ja enemmän kotimarkkinoiden suojaamista.

Samaa linjaa USA voi toistaa turvallisuuspolitiikassakin. Eurooppalaisten pitää tottua maksamaan suurempi osuus puolustusmenoistaan, eikä kuvitella amerikkalaisten aina tulevan apuun. Vielä parempi keino olisi tietysti tulla paremmin toimeen keskenään sekä EU:ssa että mantereen laajuisesti.

Vakaa uskoni ja toiveeni on, ettei USA:kaan välty ennen pitkää naispresidentiltä.

Uskon, että amerikkalaisilla itselläänkin on edessään paluu arkeen. Donald Trumpin kyky lukea ääneen äänestäjien pelkoja ei luo sellaisenaan hyviä vastauksia näihin pelkoihin. Kun republikaanit ovat tehneet presidentti Barack Obaman kaudella kaikkensa, jotta hänen uudistusehdotuksena eivät toteutuisi, niin nyt heillä on pohtimisen paikka, miten suhtautua omasta leiristä tulleeseen presidenttiin, josta jo vaalikampanjan aikana osa puolueen nimekkäistä politiikoista irtisanoutui.

Itselleni monien amerikkalaisten demokraattien vaikeus tukea Hillary Clintonia oli aluksi yllätys. Harvardin yliopiston piirissä oli paljon kiinnostusta pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan, jota heijasti myös Sandersin menestys demokraattien presidenttiehdokaskampanjassa. Näiden kahden asian – sukupuolen ja hyvinvointiyhteiskunnan – yhdistäminen ei oikein onnistunut vaaleissa. Olisiko Bernie Sanders pitänyt nimittää varapresidenttiehdokkaaksi, on nyt pelkkä akateeminen kysymys. Luulen kyllä, että se ei olisi kuitenkaan onnistunut näiden kahden persoonallisuuksilla.

Entä sitten naisten mahdollisuudet tulevaisuudessa? Olisiko esimerkiksi demokraatti Elisabeth Warrenilla Massachusettsista tai vastaavasti jollakin nuoremmista naispuolisista republikaaneista siihen paremmat mahdollisuudet? Vakaa uskoni ja toiveeni on, ettei USA:kaan välty ennen pitkää naispresidentiltä.

Sen sijaan kysymys vaaleista ja tyytymättömien ihmisten kohtaamisesta rakentavalla tavalla, tulee eteen meillä ja muualla huomattavasti nopeammin. Liian kauan on ajateltu, miten tällaiset ihmiset vaiennetaan, eikä kysytty, mikä heitä vaivaa. Kysymykset eivät ole vääriä, vastaukset voivat olla.

Puolueiden sen paremmin kuin ammattiyhdistysliikkeenkään ei pidä pelätä olla epämukavia. Mutta vastausten näihin kysymyksiin pitää olla rehellisiä ja kestää myös pitkän aikavälin tarkastelu. Jos hyppää uuteen ja arvaamattomaan pelkästään siitä syystä, ettei entinen miellytä, voi joutua ojasta allikkoon.

Kolumni

USU: Oikeuskansleri ei ryhdy toimiin THL:n pääjohtajan kelpoisuusvaatimuksia koskevassa asiassa

Oikeuskanslerin mukaan sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ei antanut valtioneuvostolle väärää tietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtajan kelpoisuusvaatimusasiassa. Ratkaisusta kertoi Uutissuomalainen (USU) torstaina.

Ratkaisu perustuu STM:n antamaan selvitykseen ja THL:ltä pyydettyyn lausuntoon.

Tutkinnan taustalla oli toimitusministeristön viime toukokuussa tekemä päätös, jonka mukaan THL:n pääjohtajalta ei enää jatkossa edellytetä tohtorin tutkintoa.

Asetusta koskevan muistion mukaan asetusehdotus oli valmisteltu STM:ssä yhteistyössä THL:n kanssa ja laitoksen kerrottiin puoltavan muutosehdotusta.

Päätöksen jälkeen kuitenkin uutisoitiin, ettei ministeriö ollut pyytänyt THL:n lausuntoa eikä THL puoltanut kelpoisuusvaatimusten muutosta. Siksi oikeuskansleri päätti tutkia, oliko valtioneuvostolle annettu asetuksen esittelyssä oikeat ja riittävät tiedot.

Oikeuskansleri päätyi toteamaan, ettei ole aihetta epäillä STM:n antaneen valtioneuvostolle virheellisiä tai puutteellisia tietoja päätöstä varten. Näin ollen oikeuskansleri ei ryhdy asiassa jatkotoimenpiteisiin.

THL

Kolumni

Poliittisten lakkojen rajoittamista koskevaa esitystä puidaan perustuslakivaliokunnassa pääsiäisenä

Poliittisten lakkojen rajoittamista koskevaa lakiesitystä käsittelevät valiokunnat kokoontuvat poikkeuksellisesti myös pääsiäistauon aikana.

Demokraatti kertoi jo viime viikolla perustuslakivaliokunnan pääsiäiskokouksesta.

Torstaina perustuslakivaliokunta kuuli muun muassa lainoppineiden arvioita lainsäädännöstä. Seuraavan kerran valiokunta kokoustaa aiheesta pääsiäismaanantaina. Myös laista mietinnön laativa työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kokousti asiasta torstaina.

Opposition piirissä on STT:n tietojen mukaan epäilty, että lakkolakeja kiirehdittäisiin tarkoituksella, jotta hallitus saisi ne aiottua nopeammin voimaan. Aiemmin lakien oli määrä astua voimaan heinäkuussa. Opposition mielestä on poikkeuksellista, että valiokuntia on kutsuttu koolle pääsiäisen aikana.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) perustelee kokousaikataulua sillä, että perustuslakivaliokunnan työtilanne on hyvin vaikea ja hallituksen esityksiä on jonossa useita.

Perustuslakivaliokunta käsittelee ensi viikolla työrauhalain lisäksi myös Tenojoen kalastussäännöstöä. Ensi viikolle on myös ajoittunut esimerkiksi valiokuntamatka Lappiin muun muassa saamelaiskäräjiä tapaamaan.

-  Näistä syistä johtuen valiokunta päätti yksimielisesti ottaa maanantai-iltapäivän kokouskäyttöön. Meidän ei valiokuntamatkan vuoksi ole mahdollista kokoontua tiistaina, hän perustelee.

MUUN muassa Demokraatti ja Maaseudun Tulevaisuus ovat kertoneet, että hallituspuolueissa olisi valmiutta aikaistaa käsittelyä niin, että lakkoja rajoittavat lait tulisivat voimaan jo vappuna. Aiempi tavoiteaikataulu on ollut heinäkuussa.

Työrauhalain mietintövaliokuntana toimivan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.) kertoi aiemmin STT:lle, ettei mitään päätöksiä poliittisia lakkoja ja tukilakkoja koskevan lainsäädännön voimaantulon aikaistamisesta ei ole tehty.

Voimaan tullessaan lait muun muassa rajoittaisivat poliittisten lakkojen kestoa ja korottaisivat laittomista lakoista maksettavia hyvityssakkoja.

Hallitus esittää, että poliittiset työnseisaukset saisivat kestää enintään 24 tuntia ja muut työtaistelutoimet enintään kaksi viikkoa.

Laittomien lakkojen hyvityssakkoihin puolestaan tulisi huomattavia korotuksia. Sakon enimmäismäärä on tällä hetkellä 37  400 euroa, mutta hallituksen esityksessä katto nostetaan 150  000 euroon.

Lisäksi hallitus esittää työntekijälle määrättävää 200 euron hyvityssakkoa, jos hän jatkaa tietoisesti työtaistelua, jonka tuomioistuin on todennut laittomaksi.

Palkansaajien ammattiliittojen keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava ovat kritisoineet työrauhalainsäädännön muutoksia voimakkaasti. Ne ovat esittäneet ehtona vientimallista neuvottelulle, että hallitus neuvottelisi myös muun muassa työrauhaa koskevasta lainsäädännöstä.

LAKOT jatkuvat edelleen, eikä työmarkkinoiden kireään tilanteeseen ole ratkaisua näkyvissä.

Teollisuusliitto ilmoitti järjestävänsä ensi viikon perjantaina uusia lakkoja aiemmin ilmoitettujen lakkojen lisäksi. Päivän kestävän työnseisauksen piirissä on 56 toimipaikkaa ja noin 4  300 teollisuuden työntekijää, liitto kertoi torstaina.

Sanna Raita-aho / STT
Eduskunnan perustuslakivaliokunta

Kolumni

Kemille negatiivisesta valtionosuudesta melkein 3 miljoonan lasku – kuntaministerin mielestä ongelma on liian vaikea ratkaistavaksi

Kemin kaupunki on saanut valtiovarainministeriöltä miltei kolmen miljoonan euron laskun. Laskun syynä on negatiiviseksi vajonnut valtionosuus, jonka vuoksi peruspalvelujen tuottaminen vaarantuu ja kaupunkia uhkaa syksyllä kriisikuntamenettely.

Kemin kaupunki on lähettänyt maaliskuun alussa valtiovarainministeriölle oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksessa katsotaan, että valtiovarainministeriön maksuvaatimus on ristiriidassa perustuslain kanssa ja oikeuskanslerin tulisi arvioida uudelleen maksun lainmukaisuus.

Käytännössä Kemi joutuu nyt maksamaan valtiolle palveluista, jotka valtio on sille määrännyt: esimerkiksi päiväkodeista, kouluista ja ensi vuoden alussa myös kunnille siirtyvistä TE-palveluista. Järjetön tilanne johtuu soterahoitusjärjestelmästä.

Sen tarkoituksena oli siirtää kuntien sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät valtionosuudet hyvinvointialueille ja hillitä sotemenoja ennen organisaatiomuutosta.

Osana hyvinvointialueiden rahoitusta kunnilta on leikattu myös kuntaveroja ja yhteisöverojen tuottoja.

Kun valtiolla ei ole rahaa, se tiputtaa ongelman kunnille.

KEMISSÄ sotemenot ovat olleet korkeat. Niitä on kasvattanut ikääntynyt väestö ja korkea sairastavuus. Näistä syistä kaupungin on pitänyt tuottaa sotepalveluja keskimääräistä enemmän. Tätä ei ole valtiovarainministeriön laskelmissa huomioitu.

– Meillä ei noussut palvelujen taso ennen organisaatiouudistusta, vaan tilanne on ollut pitkään tällainen. Nyt meitä rokotetaan silti tässä tasausjärjestelmässä, sanoo Kemin kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja SDP:n puoluevaltuuston jäsen Pekka Tiitinen.

Tilanne asettaa kunnat eriarvoiseen asemaan. Samaan aikaan, kun Kemin maksutaakka kasvaa, naapurikunta Tornio saa valtionosuuksia 10 miljoonaa euroa.

Kemin lisäksi negatiivisia valtionosuuksia joutuu maksamaan Suomessa kymmenkunta muuta kuntaa.

– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun valtiolla ei ole rahaa, se tiputtaa ongelman kunnille, Tiitinen summaa.

KEMIN mahdollisuudet negatiivisen valtionosuuden maksuun on leikata palveluista tai ottaa lisää velkaa. Verojen kiristämistä Tiitinen ei pidä ensisijaisena vaihtoehtona, sillä Kemissä on Lapin kirein verotus jo nyt.

Tilanne on katastrofaalinen kaupungille, jolla on yli 100 miljoonan euron velkataakka jo ennestään. Tiitinen huomauttaa, että Kemissä on tehty paljon töitä aiemman alijäämän kattamiseksi, ja siinä on myös onnistuttu.

– Me olemme saaneet käyttötalouden kuntoon, ja tämän vuoden tilinpäätöksessä oli jo plussaa. Valtiovarainministeriö laittaa kuitenkin sopeutusohjelmamme aivan pipariksi. Se vaatii meiltä rahaa ja lähettää vielä mustan Mersun perään sanoakseen, että huonosti tehty.

Onko oikein, että kunnat maksavat siitä, että ne tekevät valtion määräämiä tehtäviä?

KUNTIEN valtionosuusjärjestelmää ollaan muuttamassa. Uusi lainsäädäntö on tarkoitus saada voimaan vuonna 2026. Tämän hetkiseen tilanteeseen lakiuudistuksesta ei kuitenkaan ole apua.

Tiitisen mielestä ylimenokaudelle olisi luotava erillinen ratkaisu, eikä kuntien pitäisi maksaa negatiivisia valtionosuuksia lainkaan.

– Onko se nyt oikein, että kunnat maksavat valtiolle siitä, että ne tekevät valtion määräämiä tehtäviä? Valtion tulisi budjetoida kunnille valtionosuudet, jotka olisivat oikeudenmukaiset, Tiitinen sanoo.

Toinen asia on se, tulisiko Kemin, yhtenä Meri-Lapin ja koko Suomen keskeisistä teollisuus- ja vientikaupungeista, saada valtiolta aidosti lisää taloutensa tueksi.

Tiitinen muistuttaa, että Kemi tuottaa palveluja myös niihin kehyskuntiin, jotka nauttivat nyt positiivisista valtionosuuksista.

– Ylläpidämme palveluja, joista hyötyvät muutkin kuin kemiläiset: uimahalleja, kulttuuripalveluja ja muuta. Tätä ei ole huomioitu valtion rahoituksessa millään muotoa.

Pekka Tiitinen on Kemin kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja SDP:n puoluevaltuuston jäsen. KUVA ANNA-LIISA BLOMBERG

TIITINEN kertoo lähestyneensä asiassa alue- ja kuntaministeri Anna-Kaisa Ikosta (kok) jo viime syksynä.

Ikonen on julkisuudessa myöntänyt tuntevansa tilanteen, mutta väittänyt ongelman olevan liian monimutkainen, että ratkaisua valtiovarainministeriössä olisi saatu aikaan.

Tiitinen on eri mieltä.

– Ratkaisu tilanteeseen on helppo, valtiovarainministeriö budjetoi kunnille lisää rahaa.

Hän muistuttaa myös, että tilanteeseen olisi pitänyt osata ministeriössä varautua. Sote-uudistuksen rahoitusmallissa olevasta kuntarahoituksen valuviasta varoitettiin hyvissä ajoin muun muassa perustuslakivaliokunnan lausunnoissa.

Kemi Map

Kolumni

Säästöt avovankien kuntouttavassa työtoiminnassa uhkaavat heikentää kansallispuistojen palveluita – SDP:stä kirjallinen kysymys

Joukko SDP:n kansanedustajia kysyy, miten käy Suomen kansallispuistojen, kun hallitus aikoo säästää avovankien kuntouttavasta työtoiminnasta.

Suomen kansallispuistojen kävijämäärät ovat olleet viime vuodet kasvussa. Leikkaukset avolaitosrahaan heikentäisivät Luontopalvelujen edellytyksiä ylläpitää ja kehittää suomalaisten virkistysmahdollisuuksia luonnossa, kansanedustajat toteavat kirjallisessa kysymyksessään.

– Samalla heikentyvät avovankien mahdollisuudet saada työkokemusta.

Eemeli Peltosen, Eveliina Heinäluoman, Saku Nikkasen, Elisa Gebhardin, Pia Hiltusen ja Juha Viitalan kirjallinen kysymys kuuluu: “Miten hallitus aikoo varmistaa, että sen kohdistamat säästöt avovankien kuntouttavaan työtoimintaan kansallispuistoissa eivät heikennä suomalaisille tärkeitä retkeilypalveluita sekä avovankien edellytyksiä palata rikoksettomaan elämään vankilan jälkeen?”

Kansanedustajat toteavat tiedotteessaan, että osana julkisen talouden sopeuttamista hallitus on kohdistanut säästöjä Suomen kansallispuistoja ja maksuttomia retkeilypalveluita hoitavaan Metsähallitukseen ja sen Luontopalveluihin. Luontopalvelujen tämän vuoden kokonaisrahoitus väheni yhteensä noin 13 miljoonalla eurolla edellisvuoteen verrattuna.

YMPÄRISTÖMINISTERIÖLTÄ saamansa perusrahoituksen lisäksi Metsähallitukselle on myönnetty vuosittain Rikosseuraamuslaitoksen kautta oikeusministeriön avolaitosrahaa, jolla on järjestetty avovankien kuntouttavaa työtoimintaa kansallispuistoissa.

Työtoimintaan on kuulunut muun muassa retkipaikkojen ja -reittien kunnostamista sekä vieraslajien raivausta.

Metsähallituksessa ollaan kansanedustajien mukaan huolissaan, että myös oikeusministeriön alan säästöt osuvat sen avolaitosrahaan ja siten sen tarjoamiin palveluihin.

METSÄHALLITUKSEN mukaan säästöt avolaitosrahasta voisivat johtaa jopa 70 taukopaikan ja 90 reittikilometrin sulkemiseen 13 eri kansallispuistossa ja luontokohteessa ja näin vaikuttaa jopa 1,5 miljoonan suomalaisen retkeilymahdollisuuksiin erityisesti Etelä-Suomessa.

– Lisäksi kuntouttava työtoiminta kansallispuistoissa on ollut monelle avovangille ensimmäinen askel kohti elämää ilman rikoksia. Suhteellisen pienellä summalla, noin 4 miljoonalla eurolla vuodessa, kuntouttava työtoiminta retkikohteissa on tarjonnut monelle avovangille kokemuksen rehellisestä ja merkityksellisestä työstä, kansanedustajat muistuttavat.

– Säästöt avolaitosrahasta olisivatkin tuhoisia myös avovankien tulevaisuudennäkymien kannalta, kun työkokemuksen saamisen mahdollisuudet heikentyisivät.

Kansallispuisto

Kolumni

Stubb suuntaa ensimmäiselle valtiovierailulleen perinteisesti Ruotsiin

Presidentti Alexander Stubb tekee puolisonsa Suzanne Innes-Stubbin kanssa valtiovierailun Ruotsiin 23.-24. huhtikuuta kuningas Kaarle XVI Kustaan kutsusta.

Ohjelmassa on tasavallan presidentin kanslian tiedotteen mukaan tapaamisia kuninkaallisen perheen lisäksi muun muassa Ruotsin valtiopäivien puhemiehen ja pääministerin kanssa. Lisäksi Stubb osallistuu yritystilaisuuteen ja tapaa opiskelijoita.

Presidentin valtiovierailuseurueeseen kuuluu myös hallituksen ja elinkeinoelämän edustajia.

Vierailun tavoitteena on kanslian mukaan entisestään vahvistaa Suomen ja Ruotsin läheistä yhteistyötä ja kahdenvälisiä suhteita uudessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Vierailulla edistetään myös yhä tiiviimpää yhteistyötä suomalaisten ja ruotsalaisten yritysten välillä maiden globaalin kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja vihreän siirtymän edistämiseksi.

Tukholmaan ja Göteborgiin sijoittuvasta ohjelmasta tiedotetaan lisää lähempänä vierailun ajankohtaa.

Kyseessä on presidentti Stubbin ensimmäinen valtiovierailu. Edellinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö teki valtiovierailun Ruotsiin viimeksi vuonna 2022.

Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia olivat valtiovierailulla Suomessa viimeksi vuonna 2015. Lisäksi he vierailivat Suomessa vuonna 2017 yhdessä muiden Pohjoismaiden valtionpäämiesten kanssa Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi.

Stubb