VALIKKO

Sote-uudistuksen toimeenpanosta vastaava Pöysti: “Valinnanvapausmalli toimii hyvin ilman pakkoyhtiöittämistä”

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli
Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti.
Topi Juga

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toimeenpanosta vastaavan alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin mukaan valinnanvapausmalli tai erilaiset valinnanvapausmallit toimivat hyvin ilman pakkoyhtiöittämistä.

– Näinhän on Ruotsissakin, hän sanoo Demokraatille tekstiviestitse.

Pöysti näkee, että yhtiöittämisvelvoitteen poisto antaa paremmat mahdollisuudet säilyttää integroidut tuotantokokonaisuudet.

Hänen mukaansa myös kustannusten läpinäkyvyyden turvaaminen on tärkeää.

Perustuslakivaliokunta on asettanut tämän viikon takarajaksi.

Keskustelu pakkoyhtiöittämisestä roihahti tänään eduskunnassa, kun valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) tunnusti, että niin sanottu pakkoyhtiöittäminen ei ole perustuslain mukainen.

Hän ei kuitenkaan nähnyt asiassa erityistä ongelmaa.

– Ei tämä yhtiöittäminen itsessään ole ollut mikään poliittinen tavoite vaan valinnanvapaus on. Kun olen asiaa selvittänyt, niin minun tietääkseni valinnanvapaudelle kuuluu hyvää, Orpo totesi.

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo totesi aikaisemmin Demokraatille, että mikäli pakkoyhtiöittämisestä päästään eroon ja valinnanvapautta valmistellaan huolellisemmin ajan kanssa, sote-uudistus siirtyy oikeaan suuntaan.

Perustuslakivaliokunta on asettanut tämän viikon takarajaksi valinnanvapautta ja maakuntauudistusta koskevalle lausunnolleen.

AVAINSANAT

Orpo yhdisti SDP:n ja EK:n Brysselissä

Euroopan unionin uusista yhteisistä rahastoista käydään vielä aikanaan käymään kova vääntö, uskoo pääministeri Petteri Orpo (kok.). Hän kuitenkin tyrmäsi Brysselissä ajatuksen siitä, että EU:n kilpailukykyä kannattaisi jatkossa petrata tällaisilla yhteisrahoitteisilla rahastoilla.

-  Se sopii joillekin tahoille, kuten EK:lle ja sosiaalidemokraateille, Orpo kuittasi.

Kuitti liittyy siihen, että Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on päivittänyt näkemystään rahastoasiassa. Viimeksi torstaina EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kirjoitti X:ssä asiaan liittyen, että yksin ei ole hyvä jäädä.

Orpo sanoi, että Suomi ei ole vain jumissa jonkin oman esityksensä kanssa.

-  En pitäisi kovin järkevänä sitä, että me tässä vaiheessa neuvotteluja ryhdyttäisiin rakentamaan jotain rahastoa tai valtiontukimallia, jota me siis vastustamme. Me neuvottelemme ja viemme tämän niin pitkälle kuin me pystymme Suomen etujen ja kantojen mukaisesti. Ja totta kai me valmistaudumme koko ajan siihen, että jossain vaiheessa tulee esityksiä ja neuvotellaan ja täydennetään parhaita mahdollisia ratkaisuja, Orpo sanoi.

PUHE rahastoista ja valtiontuista liittyy EU:n kilpailukykyyn, joka kohdistuu myös keskusteluun vihreän ja digitaalisen siirtymän, turvallisuusunionin ja EU:n laajentumisen rahoittamisesta.

Yksi ehdotus on ollut aie edistää niin sanottua pääomamarkkinaunionia, eli käytännössä luoda Euroopan pankkivetoiselle rahoitusmarkkinalle lisää edellytyksiä yksityiselle riskipääomalle.

Orpon mielestä sisämarkkinoiden korjaussarja on riittävä. Monien mielestä ei ole, vaan tarvitaan teollisuuspolitiikkaa.

Keskustelun herättelijänä poliittisten johtajien huippukokouksessa Brysselissä toimi Italian entinen pääministeri Enrico Letta, jonka laatima raportti EU:n sisämarkkinoista julkaistiin keskiviikkona.

Suomalaisesta näkökulmasta erityinen mielenkiinto Lettan raportissa on kohdistunut hänen näkemyksiinsä valtiontuista. EU-pöydissä vastakkain ovat perinteisesti olleet muun muassa Ranskan näkemys aktiivisesta teollisuuspolitiikasta ja runsaista valtiontuista sekä Suomen kaltaisten valtioiden huoli kilpailuympäristön tasapuolisuudesta pienten ja suurten valtioiden välillä.

Letta puhuu raportissa aktiivisen eurooppalaisen teollisuuspolitiikan puolesta, mutta varoittaa samalla luottamasta pirstoutuneisiin kansallisiin tukiin. Hänen mukaansa EU:n tasoista rahoitusta tulisi laajentaa ja vastaavasti suhtautumista kansallisten valtiontukien hyödyntämiseen tiukentaa.

-  Tarkemmin sanottuna voisimme kuvitella valtiontuen rahoitusosuusmekanismin, jossa jäsenvaltiot velvoitetaan osoittamaan osa kansallisesta rahoituksestaan yleiseurooppalaisten aloitteiden ja investointien rahoittamiseen, hän kirjoittaa.

KOKOUSPAIKALLE saapuessaan Letta kiirehti tekemään toimia, jotka vievät EU:n integraatiota pidemmälle. Hän katsoo EU:n jäävän nyt jälkeen taloudellisessa kehityksessä.

-  Ei ole aikaa tuhlattavaksi, hän sanoi.

Lettan mukaan sisämarkkinoiden kehittämisen täytyy jatkua energia-, viestintä- ja finanssimarkkinoiden yhdistämisestä EU:n sisämarkkinaan, koska “jäsenmaat eivät suostuneet antamaan niitä Jacques Delorsille“.

Joulukuussa menehtynyttä Delorsia pidetään EU:n sisämarkkinoiden keskeisenä luojana. Hän toimi Euroopan komission puheenjohtajana vuosina 1985-1995.

Mikko Gustafsson/STT

AVAINSANAT

Rajamenettelylaki nytkähti eteenpäin – “Emme me toki sellaisia esityksiä eduskuntaan lähetä, joiden emme uskoisi menestyvän”

Turvapaikanhakijoiden hallintaan yhdeksi apuvälineeksi kaavailtu rajamenettelylaki eteni viimein eduskuntaan.

Tarkoitus on, että perusteettomat turvapaikkahakemukset voidaan tutkia rivakasti jo esimerkiksi itärajan läheisyydessä ja kielteisen päätöksen saavat hakijat palautetaan saman tien lähtömaihinsa.

Normaali turvapaikkamenettely saa kestää kuusi kuukautta, mutta nopeutetussa menettelyssä päätös pitää tehdä neljässä viikossa. Kielteistä päätöstä odottavan hakijan tulee pysyä koko käsittelyn ajan vastaanottokeskuksessa, joka ainakin alussa on Joutsenon vastaanottokeskus. Siellä pysyminen varmistetaan estein.

Esitys sai lausuntokierroksella kriittistä palautetta muun muassa yhdenvertaisuusvaltuutetulta, jonka mukaan luonnoksessa ei riittävällä tavalla osoitettu rajamenettelyä välttämättömäksi suhteessa siihen, kuinka olennaisesti se puuttuisi perus- ja ihmisoikeuksiin. Tällaisena puuttumisena on pidetty ainakin liikkumisoikeuden rajoittamista.

Jatkovalmistelussa esityksessä on pyritty täsmentämään perusteita ja painottamaan ehdotettujen menettelyjen käyttöönoton välttämättömyyttä nykyisessä tilanteessa.

Ajatuksena on, että nyt esitys on perusteltu niin hyvin, että se läpäisisi eduskunnan perustuslakivaliokunnan tarkastelun.

-  Emme me toki sellaisia esityksiä eduskuntaan lähetä, joiden emme uskoisi menestyvän, sanoi sisäministeri Mari Rantanen (ps.) tiedotustilaisuudessa torstaina.

RAJAMENETTELY voi toimia yhtenä työkaluna perusteettomien hakemusten käsittelyssä myös välineellistetyn maahantulon tilanteissa joissakin tapauksissa.

Se ei kuitenkaan Rantasen mukaan ratkaise itärajan tilannetta, sillä menettelyyn voi ottaa vain tietyt kriteerit täyttäviä turvapaikanhakijoita. Esimerkiksi, jos henkilön arvioidaan antaneen viranomaisille harhaanjohtavaa tietoa tai olevan vaaraksi kansalliselle turvallisuudelle ja yleiselle järjestykselle.

Suomeen saapui sisäministeriön mukaan elo-tammikuussa itärajan yli noin 1 300 ihmistä ilman maahantulon edellytyksiä. Maahanmuuttoviraston seulonnan ja tilastojen perusteella heistä noin sata olisi ohjautunut rajamenettelyyn, jos se olisi ollut käytössä.

Rajamenettely on turvapaikkamenettelyn muoto ja eri asia kuin viime aikoina julkisuudessa ollut käännytyslaiksi kutsuttu poikkeuslaki, jonka turvin Suomi voisi tietyissä tarkoin rajatuissa tilanteissa kieltäytyä ottamasta turvapaikkahakemuksia vastaan. Käännytyslakia korjaillaan edelleen sisäministeriössä kriittisen lausuntopalautteen perusteella, eikä sitä anneta eduskunnalle vielä tällä viikolla.

Tällä hetkellä itäraja on suljettu ja kansainvälisen suojelun hakeminen keskitetty muualle, lähinnä Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Sanna Nikula/STT

AVAINSANAT

Hallituksen päätös puhuttaa – ylioppilaskirjoitusten 5 ensimmäistä koetta voivat jatkossa olla maksullisia

Kuvituskuvassa lukiolaisia ylioppilaskirjoituksissa Helsingin kielilukiossa 22. maaliskuuta 2023.

Hallitus päätti alkuviikon kehysriihessään, että oppivelvollisuuslaissa tarkoitettu maksuton oppimateriaali rajataan sen kalenterivuoden loppuun, jonka kuluessa opiskelija täyttää 18 vuotta.

Päätöksellä on vaikutuksensa myös maksuttomuuteen koulumatkoissa.

Kehysriihen taustamateriaaleista on luettavissa, että asia koskee niin ikään ylioppilaskirjoituksia, jotka nekin muuttuisivat maksullisiksi viiden ensimmäisen kokeen osalta, mikäli ikäraja on tullut täyteen. Asia on herättänyt hämmennystä ja keskustelua muun muassa viestipalvelu X:ssä.

Kun oppivelvollisuutta hiljattain laajennettiin, oppivelvollisuuden piirissä olevat ovat voineet osallistua viiteen ensimmäiseen kokeeseen (koskien myös hylättyjen uusimista) maksutta ja muista kokeista on peritty maksu. Jatkossa siis ne kokeet, jotka suoritetaan hallituksen määräämän ikärajan jälkeen, olisivat maksullisia.

HALLITUKSEN oppimateriaalipäätös nousi tänään esiin myös eduskunnan kyselytunnilla.

Vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Inka Hopsu sanoi, että kehysriihimateriaalin saavuttua hän ajatteli, “että nyt on käynyt hallituksella kämmi”, kun toisen asteen maksuton materiaali rajattiin vain 18 ikävuoteen asti.

– Miten ajattelette toteuttaa sen, että abiturienteiltä kerätään tietokoneet pois, katkaistaan lisenssit juuri siinä kohtaa, kun pitäisi opiskella ylioppilaskirjoituksiin. Hirveä byrokratia sinne kouluihin. Eikö juuri siitä pitänyt karsia, tämmöisestä turhasta hallinnosta. Sama koskee ammatillista koulutusta. Materiaalit pitäisi viimeisenä opintovuonna kerätä pois, tai jos olet sattunut kertaamaan opintoja jossakin peruskouluvaiheessa tai olet mahdollisesti aloittanut kouluvuoden myöhässä, sitten maksat opinnoista pari vuotta. Vai onko kuitenkin ajatus, että kunnat sitten viime kädessä kompensoivat tämän ja silloin se leikkaus osuukin varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen, johon te olette luvanneet olla koskematta? Hopsu kysyi.

Hänelle vastasi opetusministeri Anna-Maja Henriksson (r.).

Hän kertasi, että tällä hetkellä ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen maksuttomuus päättyy sinä vuonna, jona opiskelija on täyttänyt 20 vuotta. Ikärajan laskun hän sanoi olevan säästötoimi.

– Se on rehellistä sanoa, että se on säästötoimenpide. Tässä on varmasti nyt myös syytä katsoa asiaa niin, että eihän tässä ole tarkoitus viedä keneltäkään tietokonetta pois kesken ylioppilaskirjoitusten. Ei ole tarkoitus tehdä näin. Tämäkin asia menee nyt valmisteluun ja muutos ei missään nimessä tule pakottamaan koulutuksen järjestäjiä keräämään näitä tietokoneita kesken tutkinnon suorittamisen. Se on aivan selvä asia, Henriksson sanoi.

LUKIOKOULUTUKSEN ja ammatillisen koulutuksen osasto ylijohtaja Petri Lempinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä vahvistaa Demokraatille sen, että hallituksen päätöksen mukaan maksullisuus koskisi myös esimerkiksi viittä ensimmäistä ylioppilaskirjoitusta sikäli, kun uusi tuleva 18 vuoden ikäraja on tullut opiskelijalla täyteen.

– Tämmöinen päätös on tehty ja sen päätöksen mukaisesti tapahtuu rahoituksen vähennystä. Sillä tavalla pykäliä tullaan muuttamaan, Lempinen toteaa.

– Tällä hetkellä kaikki materiaalit ovat maksuttomia sen vuoden loppuun, kun opiskelija täyttää 20 vuotta niin ammatillisessa koulutuksessa kuin lukiossa. Nyt ylioppilaskirjoituksissa tutkintomaksu viidestä pakollisesta kokeesta sisältyy maksuttomuuteen. Olen ymmärtänyt, että jatkossa vain uusien ikään liittyvien aikamäärien sisällä suoritetut pakolliset kokeet olisivat maksuttomia.

Jatkossa oppilailla saattaisi olla osa ylioppilaskokeista maksuttomia ja osa maksullisia.

– Juuri näin. Ja näinhän se tälläkin hetkellä on, jos kirjoittaa enemmän kuin viisi ainetta.

Kysyttäessä koskisiko oppimateriaalin maksuttomuuteen tuleva muutos vasta niitä, jotka aloittavat koulunsa hallituksen päätöksen voimaantulon jälkeen vai jo toisella asteella aloittaneita, Lempinen toteaa, että asian valmistelua ei ole käynnistetty vielä.

– Kyllä tässä on vielä yksityiskohtia, joita selvitetään. Meillä on käytännössä sama materiaali käytössä kuin esimerkiksi toimittajilla. Ihan kaikki yksityiskohdat eivät ole tiedossa. Mutta määrärahaleikkauksia, joita tähän kohdistuu, tulee jo ensi vuodesta alkaen. Siitä voisi ajatella, että tämä on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2025 eli silloin päätös koskisi myös niitä opiskelijoita, jotka jatkavat (toisella asteella aloittamiaan) opintoja.

Ylioppilastutkintoja koskien ikärajamuutos on tulossa voimaan vasta syyslukukaudesta 2025, muutoin se alkaisi vaikuttaa vuoden 2025 alusta.

Voiko tästä tulla yhdenvertaisuusongelmia, että joillakin lukio tai ammattikoulu tulee kalliimmaksi kuin toisella?

– Varmasti voi tulla. Näin on ollut ennen vanhaankin, että eri kouluissa on saattanut olla erihintaisia materiaaleja. Sitten tietenkin on iso kysymys, miten koulutuksen järjestäjät aikovat toimeenpanna esitystä eli pyytävätkö he vaikkapa palauttamaan ikärajan tullen joitakin materiaaleja tai esimerkiksi millaisia digikirjojen lisenssejä heillä on. Kaikella tällä on tietysti vaikutusta yksittäiseen opiskelijaan. Siinä varmasti tulee olemaan koulutuksen järjestäjästä riippuvaa vaihtelua.

Eli vähän riippuu kouluista ja kunnista, mitä esimerkiksi läppärille tehdään, kerätäänkö se pois vai mitä tapahtuu?

– Kyllä. Näin voisin olettaa. Eihän se tarkoituksenmukaista ole kerätä kesken kaiken pois, koska ei niitä silloin seuraavana keväänä kukaan muu voi käyttää kuitenkaan. Mutta en voi sanoa sillä tavalla, että niitä ei pitäisi kerätä tai ministeriö ei voi ohjeistaa, kun tällainen päätös on tehty.

Opetusministeri Anna-Maja Henriksson ei ehtinyt kyselytunnin jälkeen muilta kiireiltään antaa kommentteja Demokraatille.

Näin kehysriihessä päätettiin:

“Rajataan oppivelvollisuuslaissa tarkoitettu maksuton oppimateriaali (ml. YO-kokeen 5 ensimmäistä koetta) sen kalenterivuoden loppuun, jonka kuluessa opiskelija täyttää 18 vuotta.”

Uutista täydennetty kello 19.02 tuoreella tiedolla, jonka mukaan ylioppilastutkintoja koskien oppimateriaalien maksuttomuuteen liittyvä ikärajamuutos on tulossa voimaan vasta syyslukukaudesta 2025, muilta osin muutos alkaisi vaikuttaa vuoden 2025 alusta. Uutista täydennetty kello 19.11 myös tiedolla, jonka mukaan päätöksellä on vaikutuksensa myös maksuttomuuteen koulumatkoissa.

AVAINSANAT

Aki Lindén hiillosti Kaisa Juusoa: Hallituksen päätös tarkoittaa 672 lääkärinviran ja 472 hoitajanviran vähentämistä terveyskeskuksissa

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuus puhutti eduskunnan kyselytunnilla. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) pääsi ja joutui vastaamaan opposition kysymyksiin.

SDP:n Lotta Hamari hiillosti ministeriä muun muassa huomauttamalla, että hallitus aikoo pidentää hoitoon pääsyä.

– Lääkäriaikaa joutuu siis jatkossa odottamaan pahimmassa tapauksessa kolme kuukautta.

Hamari arvioi, että päätös ei tuo säästöjä vaan lisää kustannuksia.

Juuso sanoi, että Suomessa on valtava lääkäripula ja terveyskeskukset kilpailevat vuokralääkäreistä.

– 14 vuorokauden hoitotakuu on osaltaan johtanut myös siihen, että terveysasemilla keskitytään ottamaan potilaat vastaan mahdollisimman nopeasti, mutta jatkohoitoa ei ehditä suunnittelemaan niin hyvin kuin olisi mahdollista.

LÄÄKÄRITILANTEESTA oli kiinnostunut myös SDP:n Aki Lindén, Marinin hallituksen perhe- ja peruspalveluministeri.

– Minulla sattuu olemaan tieto, että hallituksen päätös tarkoittaa 672 lääkärinviran vähentämistä terveyskeskuksissa ja 472 hoitajanviran vähentämistä terveyskeskuksissa. Tämä tieto perustuu STM:n laskelmiin. Silloin kun hoitotakuu säädettiin, niin nämä olivat ne henkilölisäykset, jotka budjetoitiin ja hyvinvointialueille tuli ensiksi 73 miljoonaa euroa ja sitten 123 miljoonaa euroa. Nyt te olette ottamassa pois 132 miljoonaa euroa.

– Siis kysymys ei ole nyt vain siitä, että normien tasoa lasketaan vaan kysymys on siitä, että siitäkin niukasta lääkäri- ja hoitajamäärästä otetaan nyt rahaa pois 132 miljoonaa. Sehän oli hallituksen säästöpäätös ja kehysriihen yksi linjaus. Eli nyt tämä määrä lääkäreitä ja hoitajia otetaan pois terveydenhuollosta. Millä voitte perustella tätä?

Juuso vastasi tähän, että lääkäreille kyllä riittää Suomessa töitä.

– Tarkoituksena on nimenomaan vähentää vuokralääkäreiden käyttöä. Vuokralääkäreiden käyttö on maksanut viime vuonna muistaakseni 5o0 miljoonaa euroa yhteensä hyvinvointialueille. Tämä on iso summa, he ovat todella kalliita.

VASEMMISTOLIITON Li Andersson hämmästeli hallituksen ja ministeri Juuson logiikkaa.

– Jos nyt on niin, että rahat ovat niin loppu, että ne eivät millään riitä meidän julkisiin perusterveydenhuollon palveluihin, niin miten hallituksella voi olla satoja miljoonia euroja, jopa 500 miljoonaa euroa, laittaa yksityisiin palveluihin ja yksityisiin terveydenhuollon yrityksiin, joille annatte jopa enemmän rahaa kuin olette nyt säästämässä pois hyvinvointialueilta.

– Ja jos on niin, että meillä on niin kova pula lääkäreistä julkisella puolella, yksityisellähän heistä ei ole pulaa, niin mikä järki on lisätä rahoitusta yksityiseen terveydenhuoltoon, jolloin sinne rekrytoidaan entistä enemmän lääkäreitä ja pula lääkäreistä julkisella puolella pahenee.

SDP:N eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen tiivistikin, että Juuso vaikuttaa antautuneen valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) punakynän edessä.

– Tästä kehysriihestä tuli kylmää kyytiä hyvinvointialueille. Te viette rahat, heikennätte hoitajamitoitusta ja romutatte hoitotakuun. Samaan aikaan kun tämän hallituksen erityissuojeluksessa ovat tämän maan suurituloiset ja varakkaat, tavalliset kansalaiset pistetään kolmen kuukauden hoitojonoihin.

AVAINSANAT

Varoitus hyvinvointialueiden johtajilta: Kehysriihen linjauksilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia palveluihin

Leikkauksen valmistelua Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) Majakkasairaalassa 15. helmikuuta 2024.

Hyvinvointialueiden johtajat kantavat huolta lisäsopeutusten kohdistumisesta ihmisten arkeen.

Tehdyillä linjauksilla voi johtajien mukaan olla kauaskantoisiakin vaikutuksia palvelujen saatavuuteen ja laatuun. Päätökset eivät myöskään tarjoa riittävästi ratkaisuja henkilöstöpulasta johtuviin ongelmiin ja resurssien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen, todetaan hyvinvointialueiden johtajien verkoston kannanotossa hallituksen kehysriihipäätöksiin.

Palvelujärjestelmässä suurimmat kustannukset tulevat ympärivuorokautisista toiminnoista, kuten erityisryhmien asumispalveluista ja sairaaloiden vuodeosastohoidosta.

-  Pitkällä tähtäimellä näiden toimintojen kriittinen tarkastelu voi vapauttaa voimavaroja kohdennettavaksi muun perustason toiminnan vahvistamiseen, todetaan kannanotossa.

Johtajat odottavat valtiolta merkittäviä lainsäädäntömuutoksia, joilla voitaisiin joustavoittaa keinoja, joilla lakisääteisiä tehtäviä suoritetaan. Uusien palvelumuotojen kokeilu halutaan helpommaksi.

HYVINVOINTIALUEIDEN johtajat pitävät keinoja säätelevien normien purkua ja velvoittavan lainsäädännön väljentämistä oikeana suuntana. Esimerkiksi ympärivuorokautisen hoivan henkilömitoituksen laskeminen on tervetullut linjaus.

Samalla tulisi kuitenkin tarkastella, mitkä ovat niitä ammattiryhmiä, joiden työpanos mitoitukseen voidaan laskea. Myös teknologian huomioimista tulisi johtajien mielestä tarkastella.

Hallitus kertoo kehysriihipäätöksissään, että se jatkaa hoivatyötä helpottavan ja potilasturvallisuutta lisäävän teknologian, kuten älylattioiden tai -rannekkeiden, “inhimillisen hyödyntämisen mahdollistamista henkilöstömitoituksen laskennassa”.

Hyvinvointialuejohtajien mukaan tarvitaan jatkokeskustelu siitä, mitä palveluita julkisilla varoilla tuotetaan.

KEHYSRIIHESSÄ päätetyt lisäsopeutukset hyvinvointialueiden talouteen ovat johtajien mukaan huomattavia, ja lisäsäästöt kohtelevat alueita eri tavoin.

Kannanoton mukaan on ymmärrettävä, että rahoituksen väheneminen johtaa myös palveluiden saatavuuden heikkenemiseen.

Uudet päätökset vähentävät hyvinvointialueiden rahoitusta yhteensä noin 350 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja noin 550 miljoonaa euroa vuonna 2028.

-  Rahoituksen määrä oli jo toiminnan alussa liian vähäinen, ja se on muuttunut uudistuksen jälkeen useasti. Alueiden alijäämät ovat merkittäviä, ja lisäsäästöt tulevat väistämättä kasvattamaan paineita alueellisten lisämuutosohjelmien toteuttamiseen, sanoo verkoston puheenjohtaja Sanna Svahn tiedotteessa.

AVAINSANAT