Politiikka

SDP haluaa selvittää CETA-sopimuksen riskit ehdotettua tarkemmin – Timo Harakan esitys laajennetusta valiokuntakäsittelystä sai kannatusta

Lehtikuva / Markku Ulander
SDP:n kansanedustajat Tuula Haatainen (vasemmalla), Maarit Feldt-Ranta ja Timo Harakka eduskunnan täysistunnossa tänään.
Lehtikuva / Markku Ulander
SDP:n kansanedustajat Tuula Haatainen (vasemmalla), Maarit Feldt-Ranta ja Timo Harakka eduskunnan täysistunnossa tänään.
Lehtikuva / Markku Ulander
SDP:n kansanedustajat Tuula Haatainen (vasemmalla), Maarit Feldt-Ranta ja Timo Harakka eduskunnan täysistunnossa tänään.

Eduskunnassa käytiin tänään lähetekeskustelua EU:n ja Kanadan välisestä CETA-vapaakauppasopimuksen hyväksymisestä.

– Pidän järkevänä, että edistetään pyrkimyksiä luoda monenväliset puitteet sellaisille kansainvälisille investoinneille, jotka vastaavat sekä kehittyvien maiden että teollisuusmaiden intressejä mutta jotka kunnioittavat kansainvälisiä sopimuksia ympäristöstä, reilusta työstä ja ihmisoikeuksista. Tähän CETA-sopimukseen liittyy hyötyjä, mutta siihen liittyy myös suuria riskejä, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden, ympäristön ja reilun työelämän osalta, SDP:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta totesi.

Monien SDP:n edustajien puheenvuoroissa toivottiin, että sopimuksen riskit arvioitaisiin nykyistä paremmin, mikä edellyttäisi ehdotettua laajempaa valiokuntakierrosta.

Yksi iso sopimuksen kysymys koskee esimerkiksi sosiaali- ja terveypalveluja: voidaanko niitä sopimuksen hyväksymisen jälkeen näin haluttaessa palauttaa takaisin julkiseen tuotantoon.

Feldt-Ranta siteerasi keskustelussa eduskunnan tarkastusvaliokuntaa: ”Valtion taloudellinen riski näyttää muodostuvan siitä, jos lainsäätäjä tulevaisuudessa haluaisi palauttaa jo kertaalleen yksityistetyt palvelut julkisen tahon tuotettaviksi. Tällöin valtio/maakunnat joutuvat varautumaan maksamaan korvauksia niin kotimaisille kuin ulkomaisillekin yksityisille toimijoille. Epätietoisuus korvausten määrästä tai pelko huomattavista korvauksista voi tosiasiallisesti johtaa siihen, että markkinoiden avaaminen jää pysyväksi.”

– Tämän ja muidenkin riskien takia on erittäin tärkeää, että eduskunta läpivalaisee tämän asian perusteellisesti, hän sanoi.

”Toivottavasti saamme mallin, että muutoksista ei voida Suomea haastaa oikeuteen.”

Hallituspuolueiden kansanedustajista Pekka Puska (kesk.) muistutti, mitä kävi ilmi keväisen sote-käsittelynoikeusoppineiden lausunnoista.

Jos sote-keskukset olisi yhtiöitetty, sote-lakiemme myöhemmät muutokset olisivat Puskan mukaan voineet aiheuttaa korvausvaatimuksia suomalaisia firmoja omistavilta kansainvälisiltä terveysalan jättifirmoilta.

– Me toivottavasti saamme nyt keväällä sellaisen mallin, että näistä muutoksista ei voida Suomea haastaa oikeuteen, ja tässä asiassa täytyy luottaa ministerin vakuutukseen tästä sopimuksesta, Puska sanoi.

Asian esitellyt ulkomaankauppa ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) katsoo, ettei sopimus rajoita millään tavalla eduskunnan tai Suomen viranomaisten oikeutta puuttua sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamistapaan eikä myöskään palauttaa niitä kilpailulle avatuilta markkinoilta takaisin julkisen sektorin yksinoikeustuotantoon.

”Kunhan se toteutetaan oikealla tavalla.”

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne muistutti vapaakaupan positiivisista vaikutuksista. Hän muun muassa totesi sen vähentäneen globaalia köyhyyttä merkittävästi.

– Sillä on ollut siis yhteiskuntien ja ihmisten välistä tasa-arvoa vahvistavia elementtejä, kunhan se toteutetaan oikealla tavalla.

– On kuitenkin niin, että kansalaisjärjestöillä, kansalaisilla ja poliittisilla puolueillakin on epäilyksiä sen suhteen, miten tämä nyt käsittelyssä oleva sopimus ja ylipäätään vapaakauppajärjestelmään ja investointisuojaan liittyvät elementit voidaan varmistaa toimimaan sillä tavalla, että niistä ei aiheudu haittaa kehittää ympäristönormeja, kehittää kansalaisyhteiskuntaa, kehittää julkisen sektorin toimintoja, Rinne kuitenkin jatkoi.

Hän kysyi Mykkäseltä pariinkin kertaan sen perään, että eduskunnan valiokunnat voisivat käsitellä sopimuksen hyväksymistä ehdotettua laajemmin.

Lopulta SDP:n kansanedustaja Timo Harakka teki esityksen, jonka mukaan hallituksen esitys lähetettäisiin ulkoasiainvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, lakivaliokunnan, talousvaliokunnan, sosiaali- ja terveysvaliokunnan, ympäristövaliokunnan ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto.

Puhemiesneuvosto puolestaan ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan, jolle vain perustuslakivaliokunta, lakivaliokunta ja talousvaliokunta antavat lausunnon.

Harakan mukaan kansalaisliikkeiden esittämä huoli ja arvostelu siitä, että sopimus pitäisi sisällään Suomen ja Kanadan yhteisten tavoitteiden vastaisia ylikansallisten yritysten ylivallan mahdollistavia pykäliä, täytyy tutkia valiokunnissa huolellisesti.

Harakan esitystä kannattivat vihreiden kansanedustaja Johanna Karimäki sekä SDP:n kansanedustajat Maarit Feldt-Ranta ja Satu Taavitsainen. Asiasta on siis luvassa äänestys.

– Mielestäni on tiedostettava, että tämänkaltaisiin sopimuksiin voi aina sisältyä riskejä, jotka on tarkkaan käytävä läpi, ennen kuin sopimus voidaan hyväksyä. Sopimuksessa ei saa olla mitään sellaista, jolla alennetaan suomalaisia sosiaalisia, työelämän tai ympäristön standardeja. Niiden tulee olla meidän kansallisissa käsissämme, Satu Taavitsainen sanoi.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 49 Demokraatti
KEVYET TULOKSET - Perustulokokeilu päättyy vuoden lopussa
LIISA JAAKONSAARI- Konkarimeppi kertoo oppineensa ainakin yhden asian -
TARKKA JA LENNON - Kirja-arvioissa muistelmia
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


SIMO ALASTALO

Hampaaton rauhan Pekka syleilee natseja
14.12.2018

Luetuimmat


Uusimmat