Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Politiikka

”Ensimmäiseksi korotettiin hallinnon palkat. Sen takia piti vähentää 60 kenttäpoliisia” – Tutkijalta synkkää tekstiä poliisin hallintouudistuksista

LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Oppositio on viime päivinä syyttänyt hallitusta poliisien riittämättömistä määrärahoista, vaikka poliisin ensi vuoden runsaan 800 miljoonan euron budjetti on suurempi kuin tänä vuonna. Syksyn budjettiriihessään hallitus päätti lisäksi 10,6 miljoonan euron lisämäärahasta. Poliisin ja opposition mukaan 10 miljoonaa ei riitä, vaan summan tulisi olla 30 miljoonaa euroa suurempi. Muussa tapauksessa poliisien määrä uhkaa vähentyä eikä poliisiammattikorkeakoulusta keväällä valmistuville riitä töitä.

Simo Alastalo

Demokraatti

Poliisin jatkuvasti kasvavasta rahantarpeesta syytetään paitsi rakennusten korjausvelkaa ja ICT-kuluja myös poliisin uusia tehtäviä. Lokakuussa väittelevä, eläkkeellä oleva rikoskomisario Heikki Mansikka-aho näkee paisuvien budjettien juurisyynä 2000-luvulla pieleen menneet hallintouudistukset. Mansikka-ahon mukaan poliisi lähti mukaan yhteiskunnassa vallalla olleeseen keskittämistrendiin. Pienten paikkakuntien asemat lakkautettiin ja maakuntien pääkaupunkeihin kalliille tonttimaalle rakennettiin uusia suurempia toimitiloja.

Itä-Suomesta lakkautettiin 2000-luvun poliisihallinnon rakenneuudistuksissa (Pora) kaikkiaan 37 poliisin toimipistettä. Mansikka-ahon mukaan Itä-Suomen poliisin toimitilakulut kuitenkin kasvoivat vuosina 2013-2017 miltei 90 000 eurolla. Senaattikiinteistöjen vuoden 2016 alusta voimaan tullut 15 prosentin vuokranalennus ei muuttanut asiaa.

– Tutkijana ihmettelin, että kukaan ei huomannut lyödä jarruja päälle. Toimipisteitä on lakkautettu valtavat määrät sokeasti ja ilman vaikutusarviointia. On ajateltu, että sillä hoidetaan rahoitus kuntoon, Mansikka-aho sanoo Demokraatille.

Samaan aikaan Itä-Suomen poliisin toiminnallinen tehokkuus laski eniten Suomessa.

Tehottomuuden taustalla on Mansikka-ahon mukaan linjaorganisaation ulottaminen myös paikallistasolle. Uudistus vietiin läpi vuoden 2009 Pora I:ssä.

– Tehtävänjaosta tuli jäykkää, kun rikostutkinta ja hälytyspartiotoiminta erotettiin toisistaan. Aikaisemmin hälytyspartioissa pystyi tekemään tutkintaa. Se oli perintöä vanhasta nimismiespiirijärjestelmästä. Yhden yön jälkeen ei enää saanutkaan tehdä toiselle kuuluvia tehtäviä. Se oli melkoinen heikennys tulostavoitteisiin.

Kenttäpartiomies saattoi Mansikka-ahon mukaan laittaa syyttäjälle 160 rikosjuttua vuodessa. Uudistuksen myötä kaikki jutut siirtyivät rikostutkijalle.

– Nyt ihmetellään miten tutkinta kuormittuu niin paljon ja vanhoja juttuja on tutkimatta isoja määriä. Tehokkaampaa olisi, että hälytyspaikalla oleva henkilö hoitaisi yksinkertaisen ja selvän asian tutkinnan loppuun eikä sitä tarvitsisi siirtää toiselle. Tällaisella järjestelyllä saadaan organisaatio kuormittumaan.

Poliisiorganisaatiota on keskitetty vuosina 1977, 1990, 1996, 2009, 2010 ja 2014.

Kun paikallisasemia lakkautettiin, uusiin kalliimpiin toimitiloihin muutti myös entisiä poliisipäälliköitä. Virallisissa Pora-papereissa apulaispoliisipäällikön virkoja ajateltiin olevan maakunnallisella poliisilaitoksella yksi. Toteutus oli jotakin muuta. Tampereen poliisissa takuupalkalla työskenteleviä apulaispoliisipäälliköitä oli muun päällystön ohella seitsemän. Mansikka-ahon mukaan monet heistä olivat syyttäjätaustaisia, kun Suomea vaivasi samaan aikaan syyttäjäpula. Poliisi halusi pitää viroista kiinni vaikka kaikille ei tehtäviä riittänyt.

– Ylimääräiset hallintovirat pitäisi kierrättää niin, että resurssit kohdistuvat operatiiviseen toimintaan. Kansalainen ei tarvitse hallintoa vaan turvallisuutta. Poliisi tarvitsee operatiivista puolta eikä hallintoa. Hallinnosta pitää tehdä mahdollisimman kevyt, Mansikka-aho kiteyttää.

Poliisiorganisaatiota on keskitetty vuosina 1977, 1990, 1996, 2009, 2010 ja 2014. Palvelut eivät Mansikka-ahon mukaan ole parantuneet. Päinvastoin. Kansalaiset eivät saa enää tasapuolista palvelua, mikä uhkaa Mansikka-ahon mukaan jo demokratiaa.

– Kun palvelut on keskitetty maakuntien pääkaupunkeihin, ne ovat etäällä. Hälytyspisteisiin ei välttämättä koskaan edes mennä. Keskittäminen vaikuttaa myös rikostutkintaan. Kun rikospaikka on etäällä, sillä saattaa olla vaikutuksia rikosten selvittämiseen. Tätä kautta tulee demokratian uhka.

Hallintouudistukset, mukaan lukien 2000-luvun kolme Pora-hanketta vuosina 2009-2014, on perusteltu joka kerta samoilla argumenteilla.

– Olen lukenut väsyksiin hallituksen esityksiä ja asiakirjoja. Kaikissa organisaatiouudistuksissa tuodaan esille se, että uudistuksella voidaan lisätä operatiivista henkilöstöä. Näin uudistus on helppo myydä, vaikka todellisuudessa operatiivista henkilöstöä on uudistuksissa aina vähennetty.

Mansikka-aho ennakoi lisensiaattityönsä perusteella, että vuoden 2012 Pora-III tulee epäonnistumaan kuten edeltävätkin uudistukset. Väitöskirjassaan hän osoittaa, että näin kävi. Saldo on lohduton. Vain Vihdin poliisiasema piti lopettaa. Asemia lakkautettiin 12.

”Vitja-toiminnanohjausjärjestelmän piti korvata 150-200 poliisia. Järjestelmää ei tullut, mutta poliisit vähennettiin.”

– Hallintoa ja rakenteita piti keventää ja turvata rahoilla operatiivinen toiminta. Ensimmäiseksi korotettiin hallinnon palkat. Sen takia piti vähentää 60 kenttäpoliisia.

Sama oli tapahtunut useasti aiemmin. Vuoden 1996 hätäkeskusuudistuksessa ryhdyttiin pikku hiljaa sulkemaan poliisien ympärivuorokautisia päivystyspisteitä. Tavoitteena oli siirtää henkilöstö kentälle. Näin ei tapahtunut. 166 poliisia siirrettiin hätäkeskukseen.

Poliisin ICT-hankkeet, jotka on mainittu yhdeksi budjettiongelmien syistä, on hoidettu Mansikka-ahon mukaan ilman selkeitä määrärahoja.

– Niitä ei voi kompensoida poliisien viroilla kuten nyt on osin tehty. Vitja-toiminnanohjausjärjestelmän piti korvata 150-200 poliisia. Järjestelmää ei tullut, mutta poliisit vähennettiin.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan ICT-hankkeita ja poliisien resursseja ei voi yhdistää. ICT on Mansikka-ahon mukaan apuväline, mutta tehostaminen ei ole varmaa ennen kuin se nähdään käytännössä. Rahoitusta ei pidä rakentaa sen varaan.

Liikkuvan poliisin lakkautus vuonna 2014 vähensi Suomesta noin 400 poliisia. Suomessa on väkilukuun suhteutettuna vähiten poliiseja EU-maissa. Nykymäärä on noin 7400. Tavoittena on nostaa sitä vajaalla tuhannella 8200:aan.

Mansikka-ahon mukaan poliisin organisaatio ei kestä nykyistä jäykkää, hierarkista ja keskitettyä rakennettaan.

– Rakenteen pitäisi olla joustava. Yhteistoimintaa pitäisi pystyä tekemään horisontaalisesti. Sisä-Suomen poliisilaitoksilla Joutsassa, Viitasaarella ja Virroilla on menty paikoin takaisin sekajärjestelmään, jossa samat henkilöt tekevät tutkintaa ja ajavat hälytyspartioita.

Mansikka-aho palauttaisi kuntiin merkityt poliisin virat ja pienten paikkakuntien poliisiasemat.

Pora-III toteutui varoituksista huolimatta.

– On kansainvälisiä tutkimuksia, että ohikiitävä poliisiauto ei vastaa kiinteää rakennusta.

– Budjetin kannalta olisi paljon helpompaa, kun tiedettäisiin montako poliisia pitää olla asukaslukuun suhteutettuna. Näin saataisiin selville myös henkilöstöbudjetti. Budjettijousto pitäisi tehdä hankkeista. Poliisi on kansalaisia ja turvallisuutta varten.

Mansikka-ahon mukaan turvallisuuspalveluja ei voi ongelmitta keskittää.

– Partio ei aja sataa kilometriä alle tunnissa. Kun partiot hajautetaan säteittäin eri paikkaan, on mahdotonta säilyttää entisiä toimintavalmiusaikoja. Maakunnalliset poliisilaitokset huononsivat toimintavalmiusaikoja todella radikaalisti. Myös rikostutkinnan teho laski.

Mansikka-aho sanoo kertoneensa tutkimusten tuloksista sisäministeriölle. Hän toteaa tulleensa kuunnelluksi, mutta ei kuulluksi. Pora-III toteutui varoituksista huolimatta.

– Kun monessa suunnitelmassa lukee hallinnon keventäminen, olisi luullut, että sitä jotenkin seurataan.

Asemia on lakkautettu ilman koordinaatiota. Osa toimipisteistä on näennäisiä, koska miehitystä ei ole. Poliisihallituksen perustaminen vuonna 2010 on Mansikka-ahon mukaan merkittävä syy talousongelmien taustalla.

– Kaksiportainen keskushallinto oli kalleimpia ratkaisuja ja yksi osatekijä kustannustehottomuuteen.

Hallintoremonttien epäonnistumisen syyt ovat Mansikka-aholle arvoitus.

– Oliko taustalla tiedon puutetta? Nyt näyttää siltä että keskittäminen on mennyt liian pitkälle. Rakennetta pitäisi saada madallettua ja hallintoportaita vähennettyä.

Yksi selitys voisi olla linjaorganisaation luonteessa. Mansikka-ahon mukaan tieto kulkee linja-organisaatiossa huonosti alhaalta ylöspäin. Portaita on välissä liian monta.

– Jos välissä on seitsemän esimiesporrasta, ennen kuin asian saa esille, organisaatioita pitäisi madaltaa. Päätösvalta pitäisi saada riittävän alas muuten päätösten tekeminen on hidasta ja kallista.

Uudistusten virheistä on vaikea vastuuttaa yhtä tahoa. Toimijat ovat matkan varrella vaihtuneet. Kun virheistä ei ole opittu, tehoton toiminta jatkuu.

Merkittävimmät ongelmat eivät ole rahallisesti mitattavissa.

– Nämä eivät ole äkkiä muutettavissa. Radikaaleja juttuja kuten keskittämistä on vaikea saada takaisin hajautetuksi. Linjaorganisaatiossa on vaikea antaa päätösvaltaa alemmas, koska tutkimusten mukaan linjaorganisaatiossa vallitsee epäluottamus. Valta halutaan viedä mahdollisimman ylös.

Pora-uudistusten kokonaishintaa on vaikea laskea. Poliisin budjetti on kasvanut pieniä heittoja lukuunottamatta suhteellisen tasaisesti. Merkittävimmät ongelmat eivät ole rahallisesti mitattavissa.

– Mikä hinta on maksettu siitä millaista turvattomuutta kansalaiset kokevat kauemmaksi menneistä palveluista?  Kansainvälisten tutkimusten mukaan etäällä toimiva poliisi koetaan epäluotettavammaksi. Poliisi kohtaa entistä enemmän väkivaltaa osittain tämän takia. Tuttua poliisia ei vastusteta. Tuntematonta on helpompi vastustaa.

Mansikka-aho toistaa väitöskirjansa loppupuolella Albert Einsteinin nimissä kulkevan sitaatin, joka kuvaa hyvin poliisissa tehtyjä hallintouudistuksia.

”Hullutta on, että tekee samat asiat uudelleen ja uudelleen ja odottaa eri tuloksia.”

Heikki Mansikka-ahon hallintotieteen alaan kuuluva väitöskirja Poliisi, mistä tulet, minne menet? Valtionhallinnon rakenneohjelmien tavoitteiden toteutumisen arviointi poliisin hallintorakenneuudistuksissa tarkastetaan Tampereen yliopistossa 8. lokakuuta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE