Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

SDP:n piiripomot listasivat Demokraatille hallituksen suurimpia saavutuksia ja nimesivät loppukauden vaikeimmat karikot – pohdittavaksi tuli myös tulevan koalition pohja

LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Eduskuntavaaleihin on alle puolitoista vuotta. Tähän mennessä Sanna Marinin hallitus on päättänyt muun muassa sote-uudistuksesta, torjuntahävittäjien hankinnasta, pidentänyt oppivelvollisuutta ja tehnyt perhevapaauudistuksen sekä hoitanut koronakriisiä kunnialla.

DEMOKRAATTI

Demokraatti

Demokraatti kysyi SDP:n piirien puheenjohtajilta hallituksen välitilinpäätöstä sekä loppukauden suurimmista haasteista ja karikoista.

Enemmistö (60 %) piirien kolmestatoista puheenjohtajasta piti hallituksen loppukauden poliittisista asiakysymyksistä haastavimpana taloutta. Seuraavaksi eniten mainintoja keräsivät työllisyys- ja ilmastopolitiikka, molemmat nosti esiin viisi piiripuheenjohtajaa (38 %).

– Isoimmat ja tärkeimmät kysymykset ovat olleet samat koko kauden, niihin liittyvät konkreettiset vaikeudetkin: ilmasto- ja työllisyyspäätökset ja yleinen talouspolitiikka, jotta saadaan investoinnit liikkeelle, summaa Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Matias Mäkynen.

Vaikeuksien eli hallituksen sisäisten ristiriitojen taustalle puheenjohtajat hahmottavat yhden pääsyyn ylitse muiden: hallituspuolue keskustan. Piiripuheenjohtajien selvä enemmistö (70 %) pitää keskustan kannatus- ja identiteettikriisiä hallituksen kipuilun lähteenä.

Uudenmaan piirin puheenjohtajan Joona Räsäsen mukaan keskusta ei ole osannut päättää kummalla puolella aitaa se haluaa seistä.

– He eivät ole edelleenkään tehneet tilejään selviksi suhteessa edelliseen vaalikauteen ja viime eduskuntavaalien tulokseen. Tästä kumpuaa valtava imagollinen ongelma, jota on yritetty substanssiasioilla ja niistä vääntämisellä korjata, Räsänen sanoo.

Keskusta ei Räsäsen mukaan ole enää yhtä vakaa kumppani kuin takavuosina. Julkisten lausuntojen perusteella Räsänen näkee riskin, että puolue pelaa ”upporikasta ja rutiköyhää”.

Hämeen piirin puheenjohtaja Iisakki Kiemunki sanoo suoraan sen, mitä Räsänen antaa ymmärtää.

– Uskon keskustan jättävän hallituksen ennen vaalikauden päättymistä, ellei kannatus kohene, Kiemunki lataa.

Kaakkois-Suomen Hannu Repo ei puolestaan usko, että keskustalla olisi mitään mahdollisuuksia lähteä nykyisellä kannatuksellaan hallituksesta.

Demokraatti ei suoraan kysynyt puheenjohtajilta siitä, uskovatko he hallituksen pysyvän pystyssä loppuun saakka.

Näin piirijohtajilta kysyttiin

Demokraatti selvitti SDP:n 13 piirin puheenjohtajien näke­myksiä viidellä eri kysymyksellä. 11 piiri­pomoa vastasi puhelimitse ja kaksi sähköpostitse.

1. Mitkä ovat olleet kolme Marinin hallituksen isointa onnistumista tähän asti?

2. Mitkä ovat hallituksen loppukauden poliittisten asiakysymysten isoimmat haasteet ja vaikeimmat karikot?

3. Hallituksen sisällä on ollut myös ristiriitoja. Etenkin keskusta ja vihreät ovat ottaneet yhteen myös julkisuudessa. Mistä tässä ”kipuilussa” on ollut mielestänne kyse ja miten uskotte eri puolueiden toimivan loppuvaalikaudesta?

4. Millaista hallituspohjaa SDP:n tulisi ensisijaisesti tavoitella tulevalla vaalikaudella? Miksi?

5. Mikä kanta SDP:n pitää ottaa aluevaaleissa hoitajien palkkakysymykseen?

Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Roope Lehto hahmottaa hallituksen loppukauden haasteet täysin yhteisen sävelen löytymisen kautta. Poliittisista asiakysymyksistä voi Lehdon mukaan muodostua ongelmallisiksi ”miljoonaa asiaa”, jos yhteisymmärrystä ei löydy. Ja toisaalta, kun puolueet unohtavat identiteetti- ja kannatuskipuilun, miltei mikä tahansa on Lehdon mukaan mahdollista.

– Asioita ajatellaan nyt liikaa kannatuksen ja vaalien kautta eikä sen kautta, miten hoidetaan yhteiskunnan ja isänmaan asioita. Silloin se menee tähän.

– Kun katsoo yleisesti, myöskään kansalaiset eivät palkitse eripuraisuudesta. Jos yhteistyökyky on kadoksissa, en usko kannatuksenkaan nousevan. Tämä on näiden puolueiden virhearvio. Onko paniikki iskenyt päälle, Lehto kysyy.

Helsingin piirin puheenjohtaja Anita Hellman näkee hallituksen viime aiko­jen ristiriitojen taustalla tammikuun aluevaalit, joissa keskustalla on isot panokset. Keskustan mielestä hallituksen politiikka ei Hellmanin arvion mukaan ole riittävän keskustalaista.

– Monipuoluehallituksessa kukaan ei pysty vetämään täysin omaa linjaansa. Kannatus kokonaisuudessaan ja sitten paineet aluevaaleihin liittyen painavat keskustalla ja kysymys siitä, onko omia kärkijuttuja saatu tarpeeksi tuotua päätöksiin. Jos tuntuu, ettei ole keinoja, tilanne menee helposti nokitteluksi ja syyllisten etsimiseksi. Se ei ole kovin kauaskantoista eikä rakentavaa, Hellman sanoo.

Kaksi piiripuheenjohtajaa hahmottaa hallituksen ristiriitojen taustalle myös vihreiden identiteettipolitiikan, jonka he kokevat nousevan esiin muun muassa ilmastokysymyksissä. Uudenmaan puheenjohtajan Joona Räsäsen mukaan vihreät kokevat olevansa aloitteellisia ainoastaan kysymyksissä, jotka liittyvät arvokysymyksiin ja identiteettipolitiikkaan.

– Se ärsyttää tiettyjä hallituspuolueita. Itsekin ajattelen, että en ole aina päässyt samalle aaltopituudelle, Räsänen sanoo.

Lapin piirin puheenjohtaja Maria-Riitta Mällinen pitää sinänsä tervetulleena, että puolueiden tavoitteiden erot näkyvät julkisessa keskustelussa.

– Hienoa, että asioista puhutaan, se on silloin läpinäkyvää, ja suomalaiset näkevät mistä puhutaan. Tietenkin olisi tärkeää, että se olisi se oppositio, joka haastaa hallitusta. Että puhuttaisiin enemmän toisille ja vähemmän median kautta, Mällinen kuitenkin toteaa.

SDP:n tehtävän pääministeripuo­lueena hän näkee kokoavana.

– Toivon, että jatkamme kompromissin hakijana, haemme yhteistä tavoitetta ja olemme hallituksen liima. Pidetään pää kylmänä.

Mikä eteen eduskuntavaalien jälkeen?

Seuraavien eduskuntavaalien jälkeisestä hallituspohjasta puhuttaessa osa ei perinteisesti halua lukita vastaustaan.Yksi heistä on Savo-Karjalan sosialidemokraattien puheenjohtaja Tiina Kaartinen.

– Vaalit ratkaisevat, hän sanoo monen muun piiripomon tapaan.

– Minusta esimerkiksi keskustan kohdalla näkee, että hallitus on toiminut. Eihän mikään hallitus ole sellainen, että aina ollaan samaa mieltä, vaan etsitään kompromissiratkaisuja, hän lisää.

Kysyttäessä, millaista hallituspohjaa SDP:n pitäisi tavoitella tulevalla vaalikaudella, moni yllättynee vastauksista. SDP:n ja keskustan varaan rakentuva hallitus saa eniten mainintoja. Vaikka julkisuuden perusteella yhteiselo on ollut väliin riitaistakin, rakkaus ei näytä sammuvan.

Peräti kuusi puheenjohtajaa nostaa tavalla tai toisella punamultapohjan esille. Seuraavaksi eniten eli viisi mainintaa saa sinipuna eli kokoomuksen ja SDP:n varaan rakentuva hallitus. Sama vastaaja saattaa spekuloida molemmilla vaihtoehdoilla. Viisi vastaajaa ilmoittaa, ettei nimeä hallituspohjaa.

Kolme vastaajaa painottaa, että on huolehdittava siitä, että SDP pääsee vetämään hallitusneuvotteluja.

Kaksi vastaajaa sanoo suoraan, ettei tekisi hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa ja lisäksi kaksi toteaa rajaavansa ”erään” tai ”yhden” puolueen pois tarkoittaen mitä ilmeisimmin perussuomalaisia.

– Ehkä on yksi puolue, jota en näkisi hallituksessa, mutta muiden kanssa voi neuvotella. Minusta nykyinen hallituspohja on ollut toimiva, jos miettii suuria uudistuksia. On saatu läpi hyvin sosialidemokraattisia uudistuksia, toteaa Lapin sosialidemokraattien piirin puheenjohtaja Maria-Riitta Mällinen.

– Sanoisin, että tärkein on punamulta. Miten sitä sitten täydennetään, vasemmisto ilman muuta mukaan sinne. Mitä vihreät tekee, se on vähän kyseenalainen. Kokoomuksen kanssa ei pärjätä, sanoo puolestaan Kaakkois-Suomen piirin puheenjohtaja Hannu Repo.

Hallituksen loppukauden talous- ja työllisyystavoitteet

Päätökset julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla vahvistavista työllisyystoimista hallituskauden loppuun mennessä.

Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin ja työllisten määrän vahvistuminen vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä. Työllisyysasteen trendi oli lokakuussa 72,7 prosenttia.

Vuonna 2023 370 miljoonan leikkaukset.

Hämeen piirijohtaja Iisakki Kiemunki liputtaa nykyistä hallituspohjaa, mutta vaihtaisi kokoomuksen keskustan tilalle.

– Ilmastokysymykset ja kaupunkipolitiikan edistäminen ovat suuria kysymyksiä, joita on mahdollisuus edistää kokoomuksen kanssa paremmin kuin keskustan, joka ei nousse kannatuskuopastaan. Toisaalta talouspolitiikassa on suuria linjaeroja kokoomuksen kanssa, mutta nousukaudella kiristävä finanssipolitiikka sopii myös suhdanteeseen, Kiemunki sanoo.

Kaksi piirijohtajaa mainitsee erikseen, ettei mitään puoluetta pidä rajata pois hallitusyhteistyöstä.

Piirijohtajat pitävä Marinin hallitusta suurten uudistusten hallituksena.

Kolmen kärki Marinin hallituksen suurimmiksi onnistumisiksi erottuu vastauksissa selvästi.

Yhtä vaille kaikki kolmetoista piirijohtajaa katsovat, että sote-uudistuksen läpi vieminen on ollut iso onnistuminen.

Toiseksi eniten mainintoja (8) saa oppivelvollisuuden laajentaminen 18 vuoteen. Jotkut mainitsevat myös sen, että samalla toisen asteen koulutuksesta tuli maksutonta.

Hopeatilalla yhtä paljon mainintoja saa myös koronanhoidossa menestyminen (8).

Seuraavaksi eniten liputetaan (4) sitä, että hallitus on myös onnistunut perhevapaauudistuksessa.

– Ehdottomasti poikkeusaika eli koronanhoito on pakko nostaa asian vaativuuden takia onnistumisten joukkoon keihäänkärjeksi. Se on herättänyt positiivista huomiota myös kansainvälisesti, sanoo SDP:n Satakunnan piirin puheenjohtaja Harri Lehtonen.

Samaa mieltä on Uudenmaan sosialidemokraattien puheenjohtaja Joona Räsänen.

– Samanaikaisesti on pystytty hoitamaan koronakriisi kansainvälisesti vertaillen erittäin hyvin ja toteuttamaan hallitusohjelmaa aikataulussaan. Tämän yhdistelmän läpivieminen on erittäin hieno suoritus, Räsänen muotoilee.

Räsänen käsittelee hallituksen onnistumisia laajoina kokonaisuuksina. Toiseksi hän katsoo, että sosiaalisessa oikeu­denmukaisuudessa on tehty käännös suhteessa Sipilän hallitukseen. Hän lukee tähän niin sote-uudistuksen, hoitotakuun kuin pienten eläkkeiden korottamisen. Kolmas asia on tulevaisuuden kasvuedellytysten pohjustaminen, johon Räsänen laskee muun muassa TKI-panostukset, oppivelvollisuuden noston ja uudet mallit työvoimapalveluissa.

Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Ville Rautiainen luonnehtii oppivelvollisuuden nostoa ”ehdottomaksi kiiltäväksi jalokiveksi”. Hän uskoo sen vähentävän syrjäytymistä ja parantavan työllisyyttä.

– Koulumateriaalin maksuttomuus poistaa varallisuudesta riippuvan pääsyn toisen asteen opintoihin, Rautiainen kiittää.

Mainintoja Marinin hallituksen saavutuksina piiripomoilta saavat myös esimerkiksi työllisyyden nostaminen, subjektiivisen kokoaikaisen päivähoito-oikeu­den palauttaminen, hoitajamitoitus ja erilaiset muut mitoitukset sekä kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu.

Hoitajien palkkakysymys kuumottaa montaa poliitikkoa.

Piirijohtajilta kysyttiin, mikä kanta SDP:n pitää ottaa aluevaaleissa hoitajien palkkakysymykseen.

– Tämähän on perinteisesti ollut kysymys, joka kuuluu työmarkkinajärjestöjen pöytään. Uskon myös, että se tulee ensisijaisesti ratkaista niiden kesken, SDP:n ruotsinkielisen piirin puheenjohtaja Anette Karlsson toteaa.

Karlsson muistuttaa myös, että paitsi hoitajilla, julkisella sektorilla on myös muutoin palkkakuoppaa.

– Jokainen tietää, että palkka on tärkeä tekijä ihmisten arjessa.

Ihmisiä myös poistuu ja eläköityy julkiselta puolelta. Työvoimatilanne on vaikea.

– Ei näin vakavaksi menneessä työvoimatilanteessa poliitikkojen pitäisi jäädä keskustelun ulkopuolelle. Mutta miten se työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteistyössä voidaan parhaalla mahdollisella tavalla ratkaista, siihen ei minulla ole vielä vastausta, Karlsson jatkaa.

Hän tiivistää, että työlainsäädännössä pitää olla heikoimman puolella. On löydettävä monipuolisia ratkaisuja, joissa palkka on yksi kysymys.

– Miten pystymme pitkällä tähtäimellä nostamaan palkkakuopasta hoitajat, vanhusten kanssa toimivat ja varhaiskasvatuksessa toimivat, on iso kysymys. Siihen tarvitaan pitkäaikainen suunnitelma työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Karlssonin vastaus nostaa esiin monia piirijohtajien vastauksissa esiin tulleita seikkoja.

Suuri enemmistö (70 %) piirijohtajista mainitsee, että hoitajien palkka on työmarkkinakysymys. Sympatioita niin hoitajia kuin muita julkisen sektorin työntekijöitä kohtaan on varmasti kaikilla. Hyvin moni sanookin ääneen hoitajien, sote- tai julkisen sektorin eri työntekijöiden ansaitsevan paremman palkan.

– Oma kantani on, että hoitajat ovat ansainneet palkankorotuksen. Haluaisin olla edistämässä sitä. Mutta ensin pitää saada aluevaltuusto kasaan ja tehdä palkkaharmonisaatio ja selvittää, missä oikeasti mennään. Palkkaerot voivat olla alueen sisällä suuria, sanoo Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja, sairaanhoitaja Niina Alho.

Sote-uudistuksessa kunnista ja kuntayhtymistä siirtyy työntekijöitä hyvinvointialueille. Palkkaharmonisaatio tarkoittaa sitä, että työnantajan vaihtuessa palkka- ja työehdot pitää yhteensovittaa. Palkat säädettäneen korkeimpien palkkojen mukaan.

Oulun sosialidemokraattisen piirin puheenjohtaja Mika Pietilä toteaa puolisonsa olevan sairaanhoitaja. Hän sanoo tiedostavansa puolueiden aseman suhteessa työmarkkinaneuvotteluihin ja ettei tätä pöytää pidä lähteä sotkemaan. Hän näkee kuitenkin poliitikkojen aktiivisen keskustelun tarpeelliseksi myös hoitajien palkoista.

– Sen ei pitäisi olla kiellettyä, vaikka välillä aina eri henkilöt ärähtelevät, ettei saa sekaantua palkkakeskusteluun. Siinäkin pitää olla avoin ja rohkea. Heitä vartenhan me olemme olemassa, että ajamme heidänkin asioitaan.

Toimittajat: Simo Alastalo ja Johannes Ijäs

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE