ehdokasmainos

“Aamulla todennäköisesti päästään maaliin”

Kuva: Lehtikuva
lyly-1

Työmarkkinajärjestöt ovat päässeet yhteisymmärrykseen yhteiskuntasopimuksen päälinjoista. Neuvottelut päättyivät yön osalta noin puoli kahden aikaan.

Neuvottelulähteistä kerrotaan, että tarkoituksena on tehdä vielä tarkistuslaskelmia ja tarkentaa joitakin yksityiskohtia. Jo aiemmin järjestöjohtajat kertoivat löytäneensä yhteisymmärryksen paikallisen sopimisen pelisäännöistä.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly sanoi poistuessaan neuvotteluista, että on olemassa hyvät edellytykset ratkaisuun pääsemisestä aamulla.

– Aamulla todennäköisesti päästään maaliin, Lyly totesi lisäksi STT:lle.

Myös STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan neuvotteluissa ollaan aivan maaliviivoilla, mutta joitakin tarkistuksia pitää hänen mukaansa vielä tehdä.

STT:n tietojen mukaan työmarkkinajärjestöt olisivat päätymässä laajaan työmarkkinaratkaisuun, jossa on sovittu myös ensi vuoden palkoista. Tämä on ollut varsinkin palkansaajajärjestöjen toive.

Työmarkkinajärjestöjen on määrä olla yhteyksissä vielä aamulla ennen järjestöjen hallintojen kokouksia. Mahdollinen neuvotteluratkaisu tarvitsee vielä hyväksynnän järjestöjen hallinnoilta.

Palkansaajajärjestöjen hallinnot ovat koolla aamulla ja Elinkeinoelämän keskusliiton myöhemmin samana päivänä.

Iso kysymys on myös se, kelpaako neuvoteltu kokonaisuus maan hallitukselle.

Vaihtoehto hallituksen paketille

Yhteiskuntasopimus on työmarkkinajärjestöjen vaihtoehto hallituksen työelämän kiristyspaketille eli niin sanotuille pakkolaeille. Tarkoituksena on ollut tehdä oikeudenmukaisempi ja tasapuolisempi paketti kuin mitä hallitus on kaavaillut.

STTK:n Palola arvioi eilen illalla, että tavoitteeseen oltiin pääsemässä.

– Hallituksen paketin maksajiksi olisivat joutuneet pieni- ja keskituloiset julkisella sektorilla työskentelevät naiset, eikä se ole meidän mielestämme oikeudenmukaista, Palola sanoi alkuillan tiedotustilaisuudessa.

Kuntatyönantajien Markku Jalonen piti mahdollisesti syntyvää ratkaisua poikkeuksellisena koko työmarkkinahistoriassa.

– Tämä on poikkeuksellisen merkittävää myös Suomen työmarkkinahistoriassa mitä tässä ollaan tekemässä eli yksikkötyökustannuksia, palkkaratkaisua ja vielä muita rakenteellisia tekijöitä, Jalonen sanoi.

Anniina Luotonen/STT

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Jakeluhäiriöt piinaavat lehtiä – “Isoihin muutoksiin liittyy laaturiski”

Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä
posti

Demokraatin jakelussa on ollut ongelmia siitä saakka, kun lehti muuttui vuoden alusta viikkolehdeksi. Samanlaisten ongelmien kanssa painivat monet muutkin tilattavat lehdet: lehti ei kolahda sovittuna päivänä tilaajan postilaatikkoon.

Jakeluhäiriöistä tulee paljon palautetta lehteen. Toimitus on jälkipostittanut jakamatta jääneet lehdet tilaajille.

Ongelmasta on neuvoteltu Postin kanssa.

Posti myöntää, että viivästymisiä on ollut ja palautetta on tullut myös sille. Yhtiö vakuuttaa tekevänsä parhaansa, että lehti saadaan jaettua aikataulussa.

– Posti on kansalaisille tärkeä peruspalvelu, kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd.) painottaa. Hän on Postin hallintoneuvoston jäsen.

Taavitsainen linjaa, että posti pitää jakaa viitenä päivänä viikossa joka puolella Suomea myös jatkossa.

– Toivon, että postilain kakkosvaiheen käsittelyssä järki voittaa, hän sanoo.

Postin kirjepalveluista vastaavan johtajan Kaj Kulpin mukaan Posti on tilanteen tasalla lehtijakelun toimimisesta, myös ongelmista.

– Jos aina ei onnistuta, se on virhe ja siihen pitää tietysti puuttua. Laatutyö on päivittäistä.

Keväällä tehtiin iso jakelumuutos.

– Isoihin muutoksiin liittyy aina laaturiski. Kovasti tehdään töitä, että saadaan laatu takaisin sille tasolle, jota me tavoittelemme, Kulp sanoo.

Lue lisää lehtiä koskevista jakeluhäiriöistä torstain 29. syyskuuta Demokraatista.

Rauhaa puolustava Kalle Kallio hiiltyy Nato-väitteestä: ”Venäjää ei kannata ehdoin tahdoin ärsyttää”

Kuva: Jari Soini
Kalle Kallion isä oli aikanaan Suomen nuorin teatterinjohtaja, poika seurasi perässä nuorimpana museonjohtajana.

Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallio hiiltyy, kun joku sanoo Naton parantavan Suomen turvallisuutta. Se on hänestä naiivi ajatus. Maalaisjärjen käyttö on sallittua.

— Venäjää ei kannata ehdoin tahdoin ärsyttää. Onko itseisarvo hakea konfliktia Venäjän kanssa? Ei ole kyse suomettumisesta, Kallio tähdentää.

Kallio muistuttaa Venäjän moniulotteisuudesta. Suomalaiset luovat usein maasta yksipuolisen kuvan. Venäläiset kipuilevat oman historiansa kanssa menetetystä suurvallasta ja taloudesta.

—Ihmiset uskovat, että Nato lisää turvallisuutta. He eivät mieti, mitä Venäjä ajattelee Natoon liittymisestä. Suomella ja Venäjällä on mennyt hyvin, kun tavarat ja ihmiset ovat liikkuneet, Kallio pohtii.

Ihmiset pelkäävät, että siellä on joku Tšingis-kaani, joka haluaa valloittaa koko maailman.

Rauha toteutuu silloin, jos ihmisillä on mahdollisuus elää ja toteuttaa itseään vapaasti ilman, että joutuvat luopumaan omista periaatteistaan.

— Suomi ja Eurooppa ovat menossa tiellä, jossa haemme yhteiskunnallisia konflikteja sen sijaan, että pyrkisimme välttämään niitä, on kyse sitten talous-, maahanmuutto-, tai sosiaalipolitiikasta.

Kallio on huolissaan Venäjän ja Ukrainan tilanteesta, koska tapahtumat sijoittuvat lähelle. Historian katkaiseminen on aihe, josta Kallio puhuu mielellään. Hänestä puheet Suomesta Venäjän etupiirinä ovat turhia.

— Ihmiset pelkäävät, että siellä on joku Tšingis-kaani, joka haluaa valloittaa koko maailman.

Myöskään Suomen hallituksen toiminta ei saa Kalliolta kiitosta. Se on hänen mielestään ongelmallista ja ihmisten katkeruutta sekä konflikteja lisäävää.

—Hallitus hakee kärjistyksiä ja uskottelee, että joiltakin voi viedä, jotta toisille voi antaa. Tämä on muka yhteiskunnan uudistamista, Kallio kritisoi.

Lue koko Kalle Kallion haastattelu torstain 29. syyskuuta Demokraatista.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Suomenlinna ruuhkautuu Pokemon Go-pelaajista – nyt tarvitaan jo lisälauttojakin

Kuva: AFP Photo/Sophia Kembowski
LKS 20160713 kes021; A woman plays the Pokemon Go mobile game on her smart phone in a car in Berlin on July 13, 2016. The Pokemon Go mobile gaming craze reached European fans with players in Germany the first to get their hands on the augmented reality sensation. / AFP / dpa / Sophia Kembowski - LEHTIKUVA / AFP
Suomenlinnalaisia hermostuttaa sunnuntainen Pokemon Go-tapahtuma - vaikka peli saakin nuoret liikkeelle.

Ken ei välitä ruuhkaisesta Suomenlinnasta, pysytelkööt sieltä pois koko sunnuntaipäivän. Saari nimittäin täyttyy ilmeisesti ääriään myöten Pokemon Go-tapahtuman pelaajista heti aamusta, koska etsittäväksi on koodattu kaikkein suosituimmat ja eniten pisteitä tuovat hahmot.

HSL järjestää lisälähtöjä Suomenlinnan liikenteeseen sunnuntaina 2.10. Pokémon Go -tapahtuman vuoksi.

Ms Suokki ajaa Kauppatorilta lisälähdön klo 10.40 ja Suomenlinnasta klo 11.20.

Suomenlinna II ajaa Kauppatorilta lisälähdöt klo 17.20 ja 18.20 ja Suomenlinnasta 18.00 ja 18.40.

Pokémon Go -tapahtuma alkaa n. klo 11 ja päättyy noin klo 18, ja lautalle on odotettavissa runsaasti matkustajia, HSL kertoo.

Saarelaiset itse suhtautuvat tapahtumaan pelosekaisin tuntein, koska tähän mennessä jo on tapahtunut onnettomuuksia.

AVAINSANAT

Yle hankkii lisää draamaa yhtiön ulkopuolelta — Uusi päivä saa 2 tuotantokautta lisää

Kuva: Lehtikuva
yle

Yle lisää kotimaisen draaman hankintaa yhtiön ulkopuolelta. Vuosina 2017–2020 Yle aikoo kohdentaa 20 miljoonaa lisäeuroa uuden kotimaisen draaman kehittämiseen ja hankintaan.

Linjaus perustuu kesäkuussa raporttinsa jättäneen parlamentaarisen työryhmän asettamaan velvoitteeseen. Sillä tulee olemaan henkilöstövaikutuksia Yleisradion omassa tuotannossa sen vähentyessä.

— Ylellä on hyvä yleisösuhde ja Yleen luotetaan. Haluamme pitää tästä kiinni. Siksi aiomme uudistaa toimintaa siirtämällä 15–20 prosenttia Ylen resursseista uusille alueille seuraavien neljän vuoden kuluessa. Perkaamme yhtiön kustannusrakenteet ja pidämme talouden tasapainossa, vaikka Yle-veroa ei nosteta ja kulut kasvavat. Lisäämme draaman ohella myös muita ulkopuolisia hankintoja, kuten on linjattu. Tällä tulee olemaan erilaisia henkilöstövaikutuksia, ne selviävät suunnittelun edetessä, sanoo Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen.

Yle suunnittelee nykyistä monipuolisempaa draamaohjelmistoa, joka sisältää myös säännöllisesti tehtävää lasten ja nuorten draamaa sekä kansainvälisiä yhteistuotantoja.

Yle sanoo käynnistävänsä myös uudenlaista katselua paremmin palvelevan draaman suunnittelun ja vastaavansa näin mediankäytön muutokseen.

Uusi päivä -draama jatkaa ohjelmistossa vielä kahden tuotantokauden ajan. Päivittäisdraama Uusi päivä käynnistyi lokakuussa 2010 ja pitkän tuotannon viimeiset jaksot nähdään syksyllä 2018. Yhtiö pitää kiinni myös omasta draamatuotannosta ja se keskitetään Helsinkiin.

— Televisiodraama elää maailmalla kultakautta ja suomalainen sisältö on päässyt hyvin kyytiin mukaan. Haluamme kehittää yhdessä kotimaisten tuotantoyhtiöiden kanssa lisää menestystuotteita myös kansainvälisille markkinoille. Tästä hyötyvät kaikki, sanoo Ylen luova johtaja Ville Vilén.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Taas uusi käänne Olkiluoto-sotkussa: TVO vie ranskalaisen ydinvoimayhtiön oikeuteen

Kuva: hannu-huovila tvo

Teollisuuden Voima (TVO) on käynnistänyt oikeustoimet ranskalaista ydinvoimayhtiötä Arevaa vastaan Ranskassa, kertoo talouslehti Les Echos.

Oikeustoimilla TVO pyrkii varmistamaan, että talousvaikeuksissa oleva Areva pystyy viemään myöhästyneen Olkiluodon voimalahankkeen loppuun asti.

Asiasta kertoi Suomessa ensimmäisenä Taloussanomat.

AVAINSANAT