Talous

Äänekoskelta se alkoi – nyt jo pienetkin teollisuuspaikkakunnat näkevät valoa tunnelissa

Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Tunnelmat ovat kääntyneet myönteisiksi monilla pitkään laskukierteessä olleilla pienillä teollisuuspaikkakunnilla. Tämä ilmenee työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alueellisten kehitysnäkymien raportista.

– On paljon sellaisia vanhan teollisuuden tai uusiutuneen teollisuuden paikkakuntia, jotka ovat saaneet paljon isoja investointeja. Tilanne on siltä osin muuttunut, toimitusjohtaja Timo Aro Tutkimuspalvelu Timo Aro Oy:stä arvioi.

Hänen mukaansa ensimmäinen tällainen päätös oli rakentaa jättimäinen biotuotetehdas Äänekoskelle Keski-Suomeen (kuvassa). Varsinais-Suomessa tilanne Uudenkaupungin autotehtaalla on myös muuttunut nopeasti.

Turun telakka on elpynyt vauhdilla. Lapissa matkailu ja kaivosteollisuus ovat kehittyneet ripeästi. Lisäksi on tehty lukuisia muita investointeja eri puolille maata.

Väestökehitys on Aron mukaan kuitenkin edelleen negatiivista useimmilla vanhoilla teollisuuspaikkakunnilla. Niiltä puuttuu muuttovetovoimaa. Suuret kasvukeskukset vetävät väkeä edelleen pieniltä paikkakunnilta ja maaseudulta.

– Voi olla alueita, jotka ovat samaan aikaan positiivisessa rakennemuutoksessa talouden ja työllisyyden perusteella, mutta väestökehitys täyttää negatiivisen rakennemuutoksen merkit, Aro kertoo.

Muun muassa Äänekosken seutukunnassa asukkaiden määrä on vähentynyt vuoden sisällä lähes 300:lla, vaikka alueen tilanne on paljon parempi kuin vuosi sitten. Tilanteen arvioidaan kehittyvän edelleen paremmaksi ainakin ensi syksyyn saakka.

Nyt on tärkeintä, että yritykset investoivat uuteen ja työllistävät.

Ministeriön katsaus ei mittaa eri alueiden tilannetta suhteessa toisiinsa, eikä sen perusteella voi verrata seutukuntien keskinäistä kehitystä. Se mittaa ainoastaan sitä, miten alueet näkevät oman tulevaisuutensa suhteessa nykytilanteeseen. Vertailussa on myös nykyhetki verrattuna vuoden takaiseen.

Raportin mukaan elinkeinoelämän odotukset ensi keväälle ovat kaikkein parhaat Jyväskylästä Pirkanmaalle ulottuvissa seutukunnissa, Kokkolan ja Pietarsaaren alueilla sekä Rovaniemen, Tunturi-Lapin ja Pohjois-Lapin seutukunnissa.

Näkymät ovat myönteisiä kaikissa muissakin seutukunnissa kahta poikkeusta lukuun ottamatta.

– Kasvu ja myönteiset näkymät näyttävät kattavan koko maan ja monet eri sektorit. Nyt on tärkeintä, että yritykset investoivat uuteen ja työllistävät, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kehottaa .

Ministeriö arvioi, että keskeinen kasvumoottori on tällä hetkellä vientiteollisuus. Toimitusjohtaja Aro pitää Jyväskylää ja Tamperetta mielenkiintoisina, koska ne ovat elinkeino- ja toimialarakenteiltaan vientivetoisia. Niiden vienti ei kuitenkaan ole keskittynyt yhteen toimialaan, toisin kuin useilla metsäteollisuuspaikkakunnilla.

– Monipuolisuus on alkanut näkyä, kun talous on lähtenyt kasvuun. Se heijastuu monille toimialoille samanaikaisesti.

Aro arvioi, että pitemmällä tähtäimellä länsirannikko on myönteisimmän rakennemuutoksen aluetta.

– Isoimpina alueina Varsinais-Suomi ja Satakunta ovat maakuntia, jotka ovat ehkä leimallisimmin positiivisen rakennemuutoksen kohteena, Aro sanoo.

Myönteinen kehitys näkyy hänen mukaansa rannikolla aina Kemi-Tornion seutukuntaan saakka. Tunturi- ja Pohjois-Lappi ovat myös tällaisia alueita. Monet muut kaupungit erottuvat pistemäisinä alueina.

STT–ANTTI AUTIO

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat