Hänen mielestään niin kokoomuksen veronalennuspuheet kuin vasemmistoliiton esillä pitämä kahdeksan miljardin euron vero-ohjelma ovat nykyisessä taloustilanteessa kaukana tämän päivän realismista.

Näkkäläjärvi pitää mahdollisena, että hallitus yrittää kasvattaa kannatustaan hövelillä talouspolitiikalla vaalien lähestyessä. Hän sanoo hallituksen tätä jo tekevänkin, kun se alentaa yritysten verotusta velaksi.

– Aikamoista politiikkaa antaa yrityksille yhteisöveron liki miljardin euron alennus tilanteessa, jossa Suomi ottaa velkaa 12-13 miljardia euroa vuodessa. Kokoomus tavoiteohjelmassaan myös kertoi, että menoleikkausten lisäksi se tavoittelee kokonaisveroasteen merkittävää laskemista. Tällaiset katteettomat lupaukset kertovat kokoomuksen vaaliepätoivosta.

Näkkäläjärvi muistuttaa, että kaikilla puolueilla on samanlaiset pelimerkit julkisen talouden tervehdyttämisurakassa. Myös vasemmistoliitolla, joka ainoana eduskuntapuolueena jättäytyi ulos velkajarrusovusta.

– Vasemistoliitto sitoutui puheenjohtajansa suulla EU:n finanssipoliittisiin sääntöihin. Tämä käytännössä tarkoittaa, että myös vasemmistoliitto on sitoutunut – jos hallitusvastuuseen pääsee – mittavaan julkisen talouden tervehdyttämisurakkaan.

TALOUTTA helpompaa on seuraavalla hallituskaudella tehdä käännös työelämäasioissa. Näkkäläjärvi sanoo SDP:n haluavan tavallisten, työtä tekevien ihmisten ja ammattiyhdistysliikkeen kunnianpalautuksen.

Työmarkkinoilla pitää saada korjausliike, työelämäpolitiikan suunnanmuutos, Näkkäläjärvi sanoo.

– Orpon hallitus on vain lisännyt epävarmuutta työelämässä. Ensi kaudella pitää huolehtia siitä, että ihminen tulee toimeen omalla työllään ja kehitetään työelämää. Ei lisätä epävarmuutta, vaan ihmisten turvaa tulevaisuudesta. Minusta nämä eivät ole kohtuuttomia tavoitteita.

Ammattiyhdistysliike tarvitsee kunnianpalautuksen, Näkkäläjärvi painottaa.

– Hallitus on puhunut jopa ay-mafiasta, vaikka ammattiyhdistysliike on ollut rakentamassa pohjoismaista hyvinvointivaltiota sekä kehittämässä suomalaista työelämää ja sosiaaliturvajärjestelmää.

Yksi konkreettinen, ja melko nopeastikin toteutettava, korjaus olisi Näkkäläjärven mukaan liittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden palauttaminen.

– Verovähennysoikeuden poisto oli tavalliselle, liittoihin kuuluvalle työntekijälle veronkiristys. Samalla se oli myös hallituksen yritys heikentää ammattiliittojen järjestäytymistä.

PUOLUEIDEN välinen kilpailu kiristyy vaalien alla. Kolmessa viimeisessä eduskuntavaalissa gallupkärjen kannatus on sulanut vaalipäivän lähestyessä ja erot puolueiden välillä supistuneet. Näkkäläjärvi ei kuitenkaan pidä luonnonlakina suurimman oppositiopuolueen kannatuksen sulamista ennen vaaleja.

Hänen mukaansa SDP:n pitkään melko tasaisena pysynyt kannatus voi osaltaan kertoa siitä, että äänestäjät ovat jo tässä vaiheessa tehneet valinnan hallituspuolueiden ja sille vaihtoehtoa tarjoavan gallupjohtaja SDP:n välillä.

Näkkäläjärvi myöntää, että tulevissa vaaleissa SDP ei tavoittele vain vaalivoittoa, vaan reilua vaalivoittoa. Tavoitteena on saada vähintään yksi kansanedustaja lisää jokaisessa Manner-Suomen vaalipiirissä. Hän pitää mahdollisena saada eduskuntaan jopa yli 50 paikkaa. Viimeksi vuoden 2003 eduskuntavaaleissa yksi puolue sai eduskuntaan yli 50 paikkaa.

– Tämä on kyllä kunnianhimoinen tavoite, mutta mahdollinen.

SDP:N yksi teema vaaleissa on kaiken tekeminen reilummin. Näkkäläjärven mukaan tässä olennaista on myös realismi. Hän muistuttaa, että taloustilannetta ja Suomen velkaantumista ei korjata vaalikaudessa tai kahdessa.

– Orpon hallituksen perintö on niin karmeaa, että sen korjaaminen vaatii useamman vaalikauden. Siksi on tärkeää ennen vaaleja reilusti sanoa, että SDP ei lupaa kuuta taivaalta. Ei kannata antaa ihmisille sellaisia lupauksia, joita ei voi pitää, vaan kertoa rehellisesti ja realistisesti, minkälaista muutosta tavoitellaan, jos pääsemme hallitusvastuuseen.

Näkkäläjärvi pitää ensi kaudelle hyvänä – ja mahdollisena – tavoitteena Suomen velkaantumistahdin puolittamista. Velkaantumisen lopettaminen ei ole vielä realismia.

Hän muistuttaa, että Suomessa on ennenkin onnistuttu isoissa talouskäännöksissä.

– Esko Ahon oikeistolaisen hallituksen jälkeen taloustilanne oli karmea. Lähtötilanne Paavo Lipposen hallitukselle ei ollut häävi, mutta kahdessa hallituskaudessa Suomen julkinen talous saatiin vahvalle pohjalle, hieno työllisyyskehitys ja velkaantumistahtia hillittiin merkittävästi. Tämä on tehtävissä nyt uudelleen.