Lakia näkövammaisten kirjastosta on muutettu viimeksi 20 vuotta sitten. Vuonna 2001 Näkövammaisten kirjasto muutti nimensä muotoon Celia – näkövammaisten kirjasto. Nykyään kirjasto tunnetaan pelkästään Celia –nimellä.

“Viittauksia suoraan näkövammaisiin ei edes Celian verkkosivuilta enää löydy. Lain perusteluissa todetaan, että kirjaston on palveltava näkövammaisten lisäksi myös muita vammaisryhmiä. Silti laki kantaa vielä nimessään näkövammaisten kirjastoa”, Salonen toteaa tiedotteessa.

Salonen esittää kirjallisessa kysymyksessään huolen Celia-kirjastossa toteutetuista uudistuksista, joiden myötä sen palveluita on siirretty verkkoon. Uudistusten takia osa asiakkaista on jäänyt ilman riittäviä palveluja.

“Esimerkiksi CD-äänikirjojen lainausmahdollisuuksia on typistetty mittavasti ja äänikirjoja on siirretty verkkoon. CD-äänikirjat ovat usein ainoita aineistoja, joita erityisen avun tarpeessa olevat asiakkaat, kuten näkövammaiset ja iäkkäät ihmiset, jotka eivät omista tietokonetta tai älylaitetta, voivat käyttää.”

Salonen huomauttaa, että THL:n Terveys 2011 –tutkimuksen mukaan 30 vuotta täyttäneitä näkövammaisia oli Suomessa runsaat 50 000. Heikentyneen näön omaavia 30-vuotiaita oli 173 000, mikä vastaa kuutta prosenttia väestötasolla.

“Ollaanko lakia näkövammaisten kirjastosta uudistamassa ja millä aikataululla? Aiotaanko erityistarpeessa olevien asiakkaiden palvelutarpeita kartoittaa tarkemmin ja huomioida esille tulleet tarpeet uudistuksessa? Kuinka taataan niiden erityistarpeessa olevien asiakkaiden mahdollisuudet kirjastopalveluihin, jotka ovat vaarassa tippua palvelujen ulkopuolelle verkkouudistuksen myötä?” Salonen kysyy.