Äärioikeistolainen Geert Wilders avasi vaalikampanjansa Hollannissa – puhui törkeyksiä marokkolaisista

Kuva: Lehtikuva-AFP

Hollannin äärioikeistolaisen Vapauspuolueen puheenjohtaja Geert Wilders avasi lauantaina parlamenttivaalikampanjansa. Toimittajille puhuneen Wildersin mukaan Hollannissa on paljon ”marokkolaista saastaa”, joka tekee maan kaduista turvattomia.

Islamin vastainen Wilders on uhonnut aiemmin muun muassa kieltävänsä Koraanin ja sulkevansa moskeijat, jos hän pääsee valtaan. Hänet tuomittiin joulukuussa syrjinnästä aiempien marokkolaiskommenttiensa vuoksi.

Hollannissa järjestetään parlamenttivaalit vajaan kuukauden päästä. Mielipidetiedustelujen mukaan Vapauspuolue näyttäisi nousevan maan suurimmaksi puolueeksi.

Pääministeriksi Wildersillä ei liene mahdollisuuksia, sillä muut puolueet tuskin suostuvat samaan hallitukseen Vapauspuolueen kanssa.

Ranskassa jännitys kasvaa – vaalihuoneistot sulkeutuvat klo 21 – ensimmäisiä tuloksia voidaan joutua odottamaan

Kuva: AFP PHOTO Eric Cabanis
Poliisi huolehti äänestysrauhasta Toulousessa.

Ranskalaiset äänestävät parhaillaan presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Äänestys presidentinvaaleissa on alkanut vilkkaasti. Ranskalaiset ovat käyneet uurnilla vaalipäivän ensimmäisinä tunteina hieman edellisiä presidentinvaaleja innokkaammin. Sisäministeriön mukaan ensimmäisen neljän tunnin aikana äänestämässä on käynyt noin 28,5 prosenttia äänioikeutetuista, mikä ennakoisi hieman korkeampaa äänestysprosenttia kuin vaaleissa vuonna 2012.

Kisasta odotetaan tiukkaa, koska mielipidekyselyissä neljä kärkiehdokasta ovat olleet tasaväkisiä. Viimeisissä, perjantaina julkaistuissa kyselyissä johdossa oli En Marche -liikettään edustava Emmanuel Macron noin 24 prosentin kannatuksella. Toiseksi tulisi äärioikeiston ehdokas Marine Le Pen noin 22 prosentilla.

Tasavaltalaisten Francois Fillonille ja laitavasemmiston Jean-Luc Melenchonille on kummallekin povattu noin 19 prosentin äänisaalista.

Kärkiehdokkaista Le Pen ja Melenchon ovat ratsastaneet sumeilematta EU-vastaisuudella. Poliittisen kentän äärilaitoja edustavat ehdokkaat haluavat neuvotella uudelleen Ranskan jäsenyysehtoja. Molemmat ovat uhanneet Ranskan EU-erolla, jos parannuksia ei saada.

Yllätykset voisivat heilauttaa EU:ta

Ranskan presidenttivalinnalla on väliä koko Euroopalle, sillä maa on EU:n toiseksi suurin talous sekä merkittävä sotilaallinen ja diplomaattinen voima. EU:ta vastustavan ehdokkaan voitto saattaisi tietää vaikeita aikoja unionille, jonka niskassa ovat monimutkaiset brexit-neuvottelut. Yllättävällä vaalituloksella on ennakoitu olevan vaikutuksia myös esimerkiksi osakemarkkinoihin.
Vaaliasetelmat ovat olleet aiempaan verrattuna poikkeukselliset. Perinteisesti kärkikahinoissa olleiden tasavaltalais- ja sosialistipuolueen ehdokkaille ei tällä kertaa ole ennakoitu suurta menestystä.

Tasavaltalaisten ehdokas Fillon mukana kärkinelikossa, mutta hänen kampanjansa on kompuroinut erinäisiin kohuihin. Sosialistien Benoit Hamon on sen sijaan kannatuskyselyissä pudonnut kirkkaimman kärjen ulkopuolelle, ja hänen ennustetaan saavan alle kymmenen prosenttia äänistä.

Tuloksia iltayhdeksän jälkeen

Koska ehdokkaiden kannatus on niin tasoissa, epävarmat äänestäjät voivat ratkaista kisan. Viimeisissä mielipidekyselyissä neljännes äänestäjistä sanoi, ettei vielä ollut varma ehdokkaastaan.
Kaikkiaan äänioikeutettuja on liki 47 miljoonaa.

Äänestyshuoneistot sulkeutuvat iltayhdeksältä Suomen aikaa, jolloin saadaan ensimmäiset ennusteet vaalituloksesta. Kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta pääsee toiselle kierrokselle, joka järjestetään 7. toukokuuta.

Vaalien turvatoimet ovat poikkeuksellisen tiukat. Ranskassa on ollut voimassa poikkeustila jo lähes puolitoista vuotta terrori-iskujen takia. Tänään äänestämistä turvaa noin 50 000 poliisia ja 7 000 sotilasta.

Pariisin poliisiampumista tutkitaan

Ranskaa piinannut terrori-iskujen ketju alkoi tammikuussa 2015, kun satiirilehti Charlie Hebdon toimitukseen hyökättiin.

Saman vuoden marraskuussa 130 ihmistä sai surmansa terrori-iskuissa Pariisissa, minkä jälkeen poikkeustila otettiin käyttöön. Viime vuoden heinäkuussa Nizzan rekkaiskussa kuoli 86 ihmistä.
Vaaleja varjostaa myös Pariisissa torstaina tapahtunut poliisin ampuminen. Tutkinta Pariisin Champs-Elysees-kadulla tapahtuneesta iskusta jatkuu. Tutkinnassa on selvinnyt, että hyökkääjällä oli raskas rikostausta ja hän oli viettänyt lähes 14 vuotta vankilassa. Poliisi ampui hänet.

Ampujan ruumiin läheltä löytyi käsin kirjoitettu viesti, joka myötäili äärijärjestö Isisiä. Ääriryhmä on myös ottanut iskun nimiinsä. Tutkinnassa hyökkääjän radikalisoitumisesta ei kuitenkaan ole löytynyt merkkejä, kertoi Pariisin syyttäjä Francois Molins perjantaina Le Figaron mukaan.

Presidenttikisan kärjessä ehdokkaita niin oikealta kuin vasemmalta

Ranskan presidentin paikkaa tavoittelee yhteensä yksitoista ehdokasta, mutta käytännössä vain kärkinelikkoon kuuluvilla on mahdollisuus ponnistaa jatkoon. Ensimmäisellä kierroksella kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta etenee kahden viikon päästä järjestettävälle toiselle kierrokselle.

Marine Le Pen, 48

– oikeustieteellisen koulutuksen saanut Le Pen on ollut europarlamentaarikko vuodesta 2004.
– nousi Kansallisen rintaman johtoon 2011.
– kahdesti eronnut, kolme lasta.
– haluaa kansanäänestyksen Ranskan EU-jäsenyydestä ja karkottaa laittomasti maassa olevat. Puhunut Ranskan islamilaistumista sekä EU:n Venäjä-pakotteita vastaan.
– odotetaan saavan ensimmäisellä kierroksella joko eniten tai toiseksi eniten ääniä.

Emmanuel Macron, 39

– investointipankkiiri, joka nousi vuonna 2014 presidentti Francois Hollanden neuvonantajasta talousministeriksi ja ajoi muun muassa läpi kauppojen sunnuntaiaukiolon.
– erosi hallituksesta 2016 perustettuaan oman keskustalaisen En Marche (Liikkeelle) -liikkeen. Macron ei ole koskaan aiemmin ollut ehdolla vaaleissa.
– naimisissa 20 vuotta itseään vanhemman, entisen opettajansa Brigitte Trogneux’n kanssa.
– haluaa muun muassa siirtymistä hiilestä uusiutuvaan energiaan ja yritysverotuksen selkeää alentamista.
– on johtanut viimeisimpiä kannatuskyselyitä. Jos Le Pen ja Macron ovat vastakkain toisella kierroksella, Macronin odotetaan voittavan.

Francois Fillon, 63

– ex-pääministeri ja arvokonservatiivi peittosi yllättäen tasavaltalaiset-puolueen esivaalissa ex-presidentti Nicolas Sarkozyn ja ex-ulkoministeri Alain Juppen.
– kampanjaa ovat leimanneet epäilyt, joiden mukaan Fillon olisi maksanut puolisolleen ja lapsilleen perusteettomia avustajapalkkioita julkisista varoista.
– naimisissa walesilaisen Penelope Clarken kanssa, viisi lasta.
– haluaa karsia 500 000 julkisen sektorin virkaa ja lakkauttaa 35-tuntisen työviikon sekä luopua EU:n Venäjä-pakotteista.
– oli vielä vuoden alussa selvä kärkiehdokas, mutta kampanjaa ympäröineet kohut ovat pudottaneet kannatusta.

Jean-Luc Melenchon, 65

– opiskelija-aikojen trotskilaisaktivisti ja pitkän linjan vasemmistopoliitikko on ollut vuodesta 2009 saakka europarlamentaarikko, vastustaa nykyistä EU:ta.
– kampanjoi puolueisiin sitoutumattoman La France Insoumis (Alistumaton Ranska) -liikkeen ehdokkaana.
– syntynyt Marokossa, eronnut, yksi lapsi.
– haluaa muuttaa nykyisen presidenttivaltaisen järjestelmän, kasvattaa rajusti julkisia menoja, Ranskan pois Natosta ja 90 prosentin veron yli 400 000 euron vuosituloille.
– menestyi hyvin vaaliväittelyissä ja on kohentanut kannatustaan viime viikkoina.

Lähteinä myös: BBC, Guardian, New York Times
STT-AFP, Pariisi

Juttua on päivitetty kauttaaltaan. Viimeisimmäksi äänestysvilkkauden osalta. Myös kuva on vaihdettu tuoreempaan.

 

 

Pariisin ampujalla olikin raskas rikostausta takanaan, mutta ei radikalisoitumista – huomisten vaalien turvatoimet erittäin tiukat

Kuva: AFP PHOTO/ Bertrand Guay
Ranska valmistautuu tiukoin turvatoimin huomisiin presidentinvaaleihin.

Ranskassa valmistaudutaan huomisiin presidentinvaaleihin toissapäiväisen poliisiampumisen varjossa. Tutkinta Pariisin Champs-Elysees-kadulla tapahtuneesta iskusta jatkuu edelleen. Tutkinnassa on selvinnyt, että hyökkääjällä oli raskas rikostausta ja hän oli viettänyt lähes 14 vuotta vankilassa. Torstain iskussa kuoli yksi poliisi ja haavoittui kaksi. Poliisi ampui hyökkääjän.

Ampujan ruumiin läheltä löytyi käsin kirjoitettu viesti, joka myötäili äärijärjestö Isisiä. Ääriryhmä on myös ottanut iskun nimiinsä. Tutkinnassa hyökkääjän radikalisoitumisesta ei kuitenkaan ole löytynyt merkkejä, kertoi Pariisin syyttäjä Francois Molins perjantaina Le Figaron mukaan.

Hyökkääjä oli tuomittu jo vuonna 2005 kolmesta murhan yrityksestä, kun hän oli yrittänyt surmata poliiseja. Mies sai 20 vuotta vankeutta, mutta tuomiota lyhennettiin ja hän vapautui vankilasta vuonna 2013. Kolme kuukautta myöhemmin hän teki väkivaltaisen ryöstön. Mies istui vankilassa kaksi vuotta ja vapautui toissa vuonna.

Helmikuussa mies pidätettiin taas, tällä kertaa epäiltynä aikomuksesta hyökätä turvallisuusviranomaisia vastaan. Todisteiden puutteen vuoksi mies päästettiin seuraavana päivänä vapaaksi.

Poliisi ja sotilaat turvaavat vaaleja

Terrorismin varjo on häilynyt Ranskan yllä pitkään. Aiemmin tällä viikolla poliisi pidätti Etelä-Ranskan Marseillessa kaksi miestä, joiden epäillään suunnitelleen terrori-iskua. Ranskan sisäministeri Matthias Fekl sanoi tuolloin, että miehet olivat aikoneet tehdä iskun lähipäivinä.

Perjantaina pääministeri Bernard Cazeneuve vakuutti, että Ranska ei anna minkään estää vaalien toteutumista ja korosti mittavia turvatoimia. Äänestämistä turvaa noin 50 000 poliisia ja 7 000 sotilasta.

Turvallisuusjärjestelyt ovat kuitenkin olleet tiukat jo aiemminkin, sillä Ranskassa on ollut poikkeustila voimassa lähes puolitoista vuotta.

Maata piinannut terrori-iskujen ketju alkoi tammikuussa 2015, kun satiirilehti Charlie Hebdon toimitukseen hyökättiin. Saman vuoden marraskuussa 130 ihmistä sai surmansa terrori-iskuissa Pariisissa. Viime vuoden heinäkuussa Nizzan rekkaiskussa kuoli 86 ihmistä.

Luvassa tiukka kisa

Presidentinvaalien ensimmäisestä kierroksesta on ennakoitu hyvin tiukkaa, sillä kärkiehdokkaat ovat olleet kannatuskyselyissä melko tasaväkisiä. Lisäksi huomattava osa äänestäjistä on vielä epäröinyt kantaansa, joten huomisessa äänestyksessä voi käydä miten vain.

Tuoreimmissa kyselyissä johdossa on ollut En Marche -liikettään edustava Emmanuel Macron, joka olisi saamassa noin 24 prosenttia äänistä. Toiseksi tulisi äärioikeiston ehdokas Marine Le Pen noin 22 prosentilla.

Tasavaltalaisten Francois Fillonille ja vasemmiston Jean-Luc Melenchonille on kummallekin povattu noin 19 prosentin äänisaalista.
Vaalin ensimmäisen kierroksen kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta pääsee toiselle kierrokselle, joka järjestetään 7. toukokuuta.

STT-AFP, Pariisi

Keskustelua aiheesta

Pariisin terrori-isku: Le Penin kannatus nousi, Macron johtaa täpärästi

Kuva: AFP PHOTO / JOEL SAGET
Kuvassa pellenä "poseeraava" äärioikeiston presidenttiehdokas Marine Le Pen hyötyy Pariisin hiljattaisesta terrori-iskusta.

Ranskan presidentinvaaleissa puolueisiin sitoutumatonta Emmanuel Macronia äänestäisi 24,5 prosenttia ja äärioikeiston Marine Le Peniä 22,5 prosenttia vastaajista, selviää tutkimuslaitos Ifopin uusimmasta kannatuskyselystä.

Tasavaltalaisten Francois Fillonia äänestäisi 19,5 ja laitavasemmistolaista Jean-Luc Melenchonia 18,5 prosenttia.

Kyselyn teki Ifop Paris Matchille, Fiducialille, CNewsille ja Sud Radiolle. Kyselyyn vastasi 2 823 ihmistä huhtikuun 18–21. päivänä.
Macron on johdossa myös aiemmin  julkaistun Ipsos-gallupin perusteella. Ipsosin mukaan Macron olisi saamassa äänistä 24 prosenttia ja Le Pen 22 prosenttia. Fillon ja Melenchon olivat tasoissa 19 prosentissa.
Tänään on viimeinen päivä, kun kannatuskyselyitä saa julkaista ennen sunnuntaisia vaaleja.

Le Pointin kysely: Le Pen hyötynyt iskuista

Perjantaina julkaistiin myös Le Point -lehden ja Odoxan kysely. Kyselyssä oli haastateltu 1 500 ihmistä ennen Pariisin torstaista iskua poliisia vastaan ja 1 000 perjantaiaamuna iskun jälkeen.
Kyselyn perusteella Le Pen olisi hyötynyt iskuista: hänen kannatuksensa oli noussut kyselyiden välillä 1 prosenttiyksikön, kun muiden kannatus ei ole noussut.

Muissa gallupluvuissa Pariisin ampumisen mahdollinen vaikutus ei ole samalla tavalla näkyvissä, koska ne on tehty ainakin pääosin ennen iskua.
Macron ja Le Pen ovat hallinneet kannatuskyselyjä jo pitkään. Suurin nousija on ollut Melenchon, jonka kannatuslukemat huitelivat vielä maaliskuussa 11 prosentin tuntumassa.

Aiempien kyselyiden mukaan suuri osa äänestäjistä ei ole vieläkään päättänyt kantaansa.

Vaaleissa on poikkeuksellista se, etteivät perinteiset puolueet sosialistipuolue ja tasavaltalaiset ole päässeet kyselyiden kärkikahinoihin lainkaan.
Vaalien ensimmäinen kierros pidetään sunnuntaina ja toinen kierros 7. toukokuuta.

 

Venezuelan mielenosoitukset ovat käyneet väkivaltaisiksi – kuollut jo 20 – osa ryöstäessään leipomoa

Kuva: AFP PHOTO/Ronaldo Schemidt
Ryöstely äityi kovaksi viime yönä Caracasissa Suomen aikaa.

Venezuelan väkivaltaisiksi äityneissä mielenosoituksissa on kuollut jo 20 ihmistä kolmen viikon aikana.

Perjantain vastainen yö oli yksi pahimmista. Yksitoista ihmistä kuoli: osan sanottiin saaneen sähköiskun ryöstäessään leipomoa ja osan sanottiin tulleen ammutuksi. Kuusi ihmistä loukkaantui mellakoissa pääkaupunki Caracasissa El Vallen alueella, ministeriö kertoi.

Alueella oli väkivaltaisia yhteenottoja poliisin ja mielenosoittajien välillä, asukkaat kertoivat.

– Se oli kuin sodassa, asukas Carlos Yanez kertoi.
Poliisi käytti kyynelkaasua ja aseistautuneet siviilit ampuivat rakennuksia päin, Yanez kertoi.

Kadulla Molotovin cocktaileja heitelleet mielenosoittajat onnistuivat saamaan tuleen poliisin panssaroidun ajoneuvon, josta oli ammuttu kyynelkaasua.

Oppositio: Hallitus lähettää jengejä kimppuumme

Presidentti Nicolas Maduroa vastustavat mielenosoittajat ja mellakkapoliisi ovat ottaneet yhteen pitkin loppuviikkoa. Keskiviikkona satojen tuhansien ihmisten mielenosoituksissa kuoli kolme ihmistä naamioituneiden asemiesten luoteihin.

Opposition mukaan hallitus lähettää aseistautuneita jengejä sen kimppuun. Opposition mukaan myös turvallisuusjoukot ovat tukahduttaneet mielenosoituksia.

Oppositiojohtajat ovat kutsuneet uusia protesteja koolle lauantaiksi ja maanantaiksi.

Vastustus Maduroa kohtaan on noussut vuodesta 2014, kun hiipuva öljyn vienti on syössyt maan taloudelliseen kriisiin. Maassa kärsitään muun muassa ruokapulasta.

Kriisi kärjistyi maaliskuun lopussa, kun Maduron pihdeissä oleva korkein oikeus kertoi vievänsä maan lainsäädäntövallan. Myöhemmin oikeuden päätökset kumottiin.

Kymmeniä ihmisiä on sittemmin loukkaantunut väkivaltaisuuksissa ja noin 600 otettu kiinni, kertoo ihmisoikeusjärjestö Foro Penal.

STT-AFP, Caracas

 

Ranskan pääministeri: vaaleissa mittavat turvatoimet

Kuva: afp photo/thomas samson
Ranskan pääministeri Berdard Cazeneuve puhui sisäministeri  Matthias Feklin (vas.)  ja oikeusministeri Jean-Jacques Urvoasin kanssa turvaneuvoston kokouksen jälkeen. 

Ranskan turvallisuusasioita käsittelevä neuvosto kokoontui aamulla keskustelemaan Pariisin eilisestä iskusta. Tapaamisen jälkeen pääministeri Bernard Cazeneuve korosti medialle, että viikonlopun vaaleihin on varauduttu mittavilla turvallisuusjärjestelyillä.

Pääministerin mukaan minkään ei saa antaa estää demokratian perustavanlaatuista hetkeä.