Abe ja Obama laskivat yhdessä seppeleen Pearl Harborissa

Kuva: Lehtikuva-AFP
Shinzo Abe ja Barack Obama osallistuivat tilaisuuteen, jossa he laskivat yhdessä seppeleen Pearl Harborin hyökkäyksessä uponneen taistelulaiva USS Arizonan muistomerkille.

Japanin pääministeri Shinzo Abe on esittänyt osanottonsa Pearl Harborin uhreille. Japanin vuonna 1941 tekemässä hyökkäyksessä Havaijilla sijaitsevaan Yhdysvaltain Tyynenmeren-laivaston päätukikohtaan kuoli yli 2 400 amerikkalaista. Japanin laivaston ja ilmavoimien tekemästä hyökkäyksestä on kulunut nyt 75 vuotta.

Abe esitti uhreille ”vilpittömät ja ikuiset osanottonsa”. Abe ei kuitenkaan esittänyt anteeksipyyntöä, kuten Japanin hallitus oli jo ennen Aben vierailua ilmoittanut.

Historiallisen vierailunsa aikana Abe sanoi muun muassa, että sodan kauheuksia ei pidä enää ikinä toistaa. Pearl Harborin hyökkäyksen jälkeen Yhdysvallat liittyi toiseen maailmansotaan.

Abe vieraili ensi kerran Pearl Harborissa. Vierailun isäntänä toimi Yhdysvaltain presidentti Barack Obama.

Viime toukokuussa Obama vieraili puolestaan Hiroshimassa, jonne Yhdysvallat pudotti sodan päättäneen ydinpommin. Myöskään Obama ei pyytänyt vierailullaan anteeksi Yhdysvaltojen toimia.

– Toivotan sinut tervetulleeksi tänne ystävyyden hengessä. Toivon, että voimme antaa maailmalle viestin siitä, että rauhassa voi voittaa enemmän kuin sodassa. Sovinto palkitsee enemmän kuin kosto, Obama sanoi Abelle Pearl Harborissa yleisön edessä.

Uutiskanava CNN:n mukaan Obama kertoi yleisölle myös, ettei Yhdysvaltojen ja Japanin liittolaisuus ole koskaan ollut vahvempi. Myös Abe vakuutti puheessaan, että Japani on sitoutunut sovintoon ja rauhaan.

Valkoisen talon mukaan Abe ja Obama tapasivat myös kahden kesken tiistain aikana. He keskustelivat muun muassa turvallisuudesta, taloudesta ja globaaleista haasteista.

Soini hehkuttaa pääministerin odotettua puhetta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) mielestä Britannian pääministerin Theresa Mayn puhe oli selkeä ja linjakas.

— Se poisti epäselvyyttä ja spekulaatioita, Soini kommentoi sähköpostitse STT:lle.

Soinin mukaan on tärkeää havaita, että Britannian parlamentti tekee asiasta lopulliset päätökset sen jälkeen, kun neuvottelut on käyty.

May varoittaa, että muiden EU-jäsenmaiden ei tulisi ryhtyä kostotoimiin tulevissa brexit-neuvotteluissa. Mayn mukaan se vahingoittaisi vain EU-maita itseään.

– Britannia on mieluummin ilman sopimusta kuin ottaa huonon sopimuksen, May sanoi.

May esitteli suunnitelmiaan maan EU-eron varalle tämänpäiväisessä puheessaan. Mayn mukaan Britannia ei voi jäädä brexitin jälkeen osaksi EU:n sisämarkkinoita, koska maa haluaa kontrolloida EU-kansalaisten tuloa Britanniaan.

– Tarkoituksemme ei ole heikentää EU:n sisämarkkinoita. Haluamme, että EU menestyy, May sanoo.

Puheessaan May pohjusti tulevia eroneuvotteluja ja lupasi, että Britannian parlamentti pääsee äänestämään EU:n kanssa neuvoteltavasta brexit-sopimuksesta ennen sen voimaantuloa. Hän toteaa, että neuvottelut vaativat kompromisseja sekä mielikuvitusta ja on selvää, että kaikista asioista ei voida olla yhtä mieltä.

Britannialle omat kauppasopimukset

Britannia ei aio pitää kiinni EU-jäsenyyden osista lähtiessään, May kuitenkin toivoo, että Britannian suhteet muihin Euroopan maihin säilyvät läheisinä ja että kauppaa voidaan käydä jatkossa mahdollisimman vapaasti.

Lisäksi May sanoo, että Britannia haluaa neuvotella uuden tullisopimuksen EU:n kanssa. May sanoo suhtautuvansa avoimin mielin siihen, miten tulliliitto saavutetaan.

May haluaa, että Britanniasta tulee aiempaa vahvempi, reilumpi ja globaalimpi maa EU-eron jälkeen. Mayn mukaan yksi tärkeä seikka on, että Britannia pääsee neuvottelemaan omat vapaakauppasopimuksensa.

– Haluan poistaa kaupalta niin paljon esteitä kuin mahdollista, May sanoo.

Keskustelua aiheesta

Liki kahdensadan pakolaisen pelätään hukkuneen Välimerellä

Kuva: LEHTIKUVA / AFP Andreas Solaro
Pelastusliivejä maltalaisen MOAS-kansalaisjärjestön aluksen kannella marraskuussa 2016.

Ainakin 180 pakolaista on kateissa haaksirikon jäljiltä Välimerellä, kertoivat Italian viranomaiset tiistaina. Haaksirikko sattui noin 30 merimailin päässä Libyan rannikosta lauantaina. Neljän ihmisen ruumiit on löydetty.

Turmasta selvinneiden neljän ihmisen mukaan merikelvottomaan puuveneeseen pakkautui yli 180 ihmistä, kun se lähti Libyasta kohti Eurooppaa. Muutama tunnin jälkeen veneen moottori sammui ja veneeseen alkoi tulvia vettä.

Tuntikausien vedessä olon jälkeen turmasta selvinneet pelastettiin lauantaina Euroopan rajavalvontaviraston Frontexin operaatiossa mukana olevaan ranskalaisalukseen ja tuotiin Italiaan.

Viime vuonna Italiaan saapui noin 181 000 pakolaista Välimeren yli. Yli 5 000 arvellaan hukkuneen matkalla.

Keskustelua aiheesta

Kohta selviää, kuinka selvän pesäeron britit aikovat tehdä muuhun Eurooppaan

Kuva: LEHTIKUVA / AFP Daniel Leal-Olivas

Britannian pääministerin Theresa Mayn odotetaan linjaavan maan EU-erotavoitteita iltapäivän puheessaan. Brittimedian mukaan May aikoo kallistua kovan brexitin puolelle eli vetää maan kokonaan pois EU:n sisämarkkinoilta, tulliunionista ja EU-tuomioistuimesta. Tuolloin Britannia saisi rajata maahanmuuttoa myös EU-maista.

Pääministerin esikunnan antamien ennakkotietojen mukaan May aikoo ilmoittaa, että Britannia haluaa selkeän eron, eikä jättää jalkaansa EU-oven väliin niin, että maa olisi puoliksi sisällä ja puoliksi ulkona.

– Emme pyri omaksumaan mallia, joka on jo käytössä muilla mailla. Emme pyri pitämään kiinni jäsenyyden osista lähtiessämme, Mayn on tarkoitus sanoa puheessaan.

Britannia ei ole vielä ilmoittanut EU-eroprosessin aloittamisesta. May on aiemmin luvannut käynnistää virallisen eroprosessin maaliskuun loppuun mennessä. Virallisesta ilmoituksesta alkaa kahden vuoden neuvottelujakso, jonka aikana EU:n ja Britannian on päästävä sopuun eron ehdoista.

Keskustelua aiheesta

Historian siipien havinaa EU:ssa — Puolan kiistelty puoluekin tulossa isointa valtaa käyttävään koalitioon

Kuva: Lehtikuva

Euroopan parlamentin poliittiset mannerlaatat vavahtelevat, kun parlamentti valitsee tänään uutta puhemiestä. Puhemieheksi on näillä näkymin nousemassa keskustaoikeiston Antonio Tajani Italiasta.

Lähes kolme vuotta jatkunut sosialistien ja keskustaoikeiston yhteistyö on päättymässä, koska puolueryhmittymät eivät päässeet yhteisymmärrykseen puhemiehen valinnasta. EU-myönteiset puolueryhmät liittoutuivat heti vaalikauden aluksi tarkoituksenaan torjua populistiryhmien pyrkimyksiä.

Kokoomuslaiset suomalaismepit Petri Sarvamaa ja Henna Virkkunen kertovat, että uutta yhteistyötä haetaan nyt keskustaoikeiston EPP:n, liberaaliryhmä Alden ja tiukempaa EU-linjaa ajavan ECR:n kesken. Aiemmin yhteistyörinkiin kuuluneet sosialistit olisivat näin jäämässä ulkopuolelle.

– Olisin toivonut, että olisimme pystyneet jatkamaan yhteistyötä sosialistien kanssa, jotta kaikki Eurooppaa rakentavat voimat toimisivat yhdessä, Virkkunen kertoi Strasbourgissa.

Isointa valtaa käyttävään koalitioon nouseva ECR erottuu joukosta. Poliittisesta päätöksenteosta tulee väistämättä turbulenttia, sillä ryhmittymään kuuluvat niin EU-eroon valmistautuvat Britannian konservatiivit kuin Puolan kansallismielinen laki- ja oikeus -puoluekin.

Toisin kuin ECR, liberaaliryhmä Alde ja EPP ovat tehneet yhteistyöstä kirjallisen sopimuksen. Sopimuksen myötä Alden puhemiesehdokas Guy Verhofstadt on luopumassa ehdokkuudestaan.

Parlamentin puhemiehen valinta on aiheuttanut tällä kertaa poikkeuksellisen paljon ristiriitoja puolueryhmien välille. Äänestyksestä odotetaankin pitkää ja monipolvista, ja voi olla, että tulos tiedetään vasta myöhään illalla. Puhemies valitaan suljetulla lippuäänestyksellä, joten voi olla, etteivät kaikki mepit pysy puolueryhmien sopimuksessa.

Suomalaispuolueista kokoomus kuuluu keskustaoikeistoon, keskusta ja RKP liberaaliryhmään, perussuomalaiset ECR:ään ja SDP sosialistiryhmään.

STT–ANNIINA LUOTONEN

”USA yrittänyt houkutella venäläisdiplomaatteja vakoojiksi” – Lavrov: Naton joukoille ei ole tarvetta Virossa

Kuva: Lehtikuva-AFP
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov arvioi lehdistötilaisuutensa aluksi läntisten ja venäläisten arvojen eroa.

Yhdysvallat on Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin mukaan yrittänyt rekrytoida venäläisiä diplomaatteja vakoojiksi. Erityisesti tällainen toiminta lisääntyi Barack Obaman toisen presidenttikauden aikana, Lavrov sanoi lehdistötilaisuudessa.

Venäjällä olevien amerikkalaisten diplomaattien valitukset työskentelyn vaikeuttamisesta eivät Venäjän selvitysten mukaan pidä paikkaansa. Lavrov huomautti amerikkalaisdiplomaattien osallistuneen useisiin opposition mielenosoituksiin.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin mukaan sotilasliitto Naton joukoille ei ole tarvetta Virossa.

Lavrov sanoi lehdistötilaisuudessaan, että jos Nato ei löydä joukoilleen muuta käyttöä kuin niiden sijoittamisen Viron ja Venäjän rajalle, ei sotilasliiton tiedustelu ole ehkä kovin tehokasta.

Lavrov myös toisti jälleen, ettei Venäjä uhkaa Baltian maita.