”Ahkerat hoitajat kiittävät, viisaat miljonäärit ymmärtävät” – SDP vetosi vielä kerran kovapäiseen hallitukseen

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Valtion ensi vuoden talousarvion käsittely alkoi eduskunnassa tutuin kuvioin. Hallituspuolueet puolustivat esitystä kynsin hampain, oppositio löysi siitä runsaasti korjattavaa.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman (kuvassa) kiinnitti ryhmäpuheenvuorossa huomiota keskeiseen epäkohtaan hallituksen budjettiesityksessä:

– Yksi huutaa esityksessä poissaolollaan ja sen mukana sydän: esityksestänne ei käy ilmi, miten estämme eriarvoisuuden kasvun, pidämme kiinni yhteisen yhteiskuntamme eheydestä. Ja ilman sosiaalista oikeudenmukaisuutta budjetti on kuin talo ilman lämmintä liettä.

Lindtman muistutti SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen viestistä ennen ja jälkeen viime eduskuntavaalien: vientivetoinen kasvustrategia on Suomelle parasta lääkettä.

– Talous kasvaa, mutta leikkaukset jatkuvat. Häviäjiä ovat pienituloiset eläkeläiset, opiskelijat, työttömät ja lapsiperheet, Lindtman luetteli.

Hallituksen oman arvion mukaan kaikkein pienituloisimmilta viedään noin 40 euroa ja suurituloisimmille annetaan noin 400 euroa. Ja tämä on vain yhden vuoden saldo, Lindtman huomautti.

Hän muistutti myös pääministeri Juha Sipilän (kesk.) esiintymisestä viime viikolla A-studiossa. Sipilä myönsi tuolloin ensimmäistä kertaa, että hallituksen politiikka iskee eniten pienituloisiin ja lisää eriarvoisuutta.

– Eikö nyt olisi aika tunnustaa, että hallituksen linja kaipaa korjaamista? Eriarvoisuuden kasvu ei ole mikään välttämätön luonnonlaki missään suhdannetilanteessa. Kuten eturivin sosiaalipolitiikan professorimme Heikki Hiilamo totesi, tuloerojen kasvu ei ole väistämätöntä, Lindtman totesi.

Eikö tässä olisi jakovaraa, ministeri Orpo?

Hän painotti ryhmäpuheessa, että suomalaisen yhteiskunnan vakaus on perustunut luottamukseen siitä, että jokainen on arvokas.

– Menestyvän Suomen taustalla on ollut perustavanlaatuinen arvo, joka on pitänyt tämän maan koossa sen vaikeimpina kohtalonhetkinä. Se arvo on oikeudenmukaisuus.

Meno on kuitenkin Lindtmanin mukaan mennyt toisenlaiseksi.

– Samaan aikaan kun pienituloisten leikkaukset jatkuvat, hallitus jatkaa veronkevennysten suuntaamista omille taustaryhmille. Apteekkarit, miljoonaperintöjen saajat ja suurmetsätilojen omistajat voivat nukkua yönsä rauhassa. Eikö tässä olisi jakovaraa, ministeri Orpo?

Hän huomautti, että sen sijaan lähihoitajat, keittäjät, lastenhoitajat ja koulunkäyntiavustajat kysyvät, kenelle nyt nähty kasvu kuuluu.

– Reilu vuosi sitten hallitus otti vallan ajaa ensin kaikkien palkansaajien ja sitten julkisen sektorin pienipalkkaisten työntekijöiden lomaetuihin leikkauksia. Nyt sillä on valta perua ne.

Lindtman arveli, että kansakunnan muistiin on jäämässä sivumerkintä: Kokoomus leikkasi opettajien ja hoitajien lomarahoja. Hän vetosi vielä kerran valtiovarainministeri Petteri Orpoon (kok.):

– Perukaa lomarahaleikkaus. Ahkerat hoitajat kiittävät, viisaat miljonäärit ymmärtävät. Laittakaa budjettiesityksenne sydän kohdalleen.

Lindtman muistutti, että hallitus on luvannut aloittaa SDP:n pitkään toivoman, tasa-arvon ja työllisyyden kannalta tärkeän perhevapaauudistuksen. Lapsiperheille myönteistä on myös päivähoitomaksujen uudistus, joka vie eteenpäin SDP:n toista pitkäaikaista perhetavoitetta: maksutonta päivähoitoa.

– Onkin vaikea käsittää, miksi ensi vuoden talousarviossa hallitus kaikista väestöryhmistä on päätynyt kiristämään juuri pieni- ja keskituloisten lapsiperheiden verotusta. Tämä kohdistuu kaikkiin lapsiperheisiin, myös niihin, jotka eivät saa hyötyä päivähoitomaksujen alenemisesta.

Lindtman laskee, että hoitajan ja huoltomiehen kaksilapsinen perhe maksaa ensi vuonna yli 200 euroa enemmän veroa kuin tänä vuonna.

– Jään kysymään, miksi tällainen ratkaisu tehdään.

Kiitostakin hän jakoi poliisin ja tuomioistuinten lisäresursseista. Näistä hyvistä päätöksistä huolimatta Lindtmanin mielestä budjettiesitys kaipaisi lisää rohkeutta vastata maailman muutokseen ja sydäntä pitää tässä muutoksessa kaikki mukana.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus on palautettava. Mitä rajauksella säästetään?

SDP haluaa palauttaa Suomen työlinjalle ja haluaa uudistuksia, jotka lisäävät työtä ja yrittämistä.

– Tarvitsemme tulevaisuusinvestointeja, jotka kääntävät osaamistason nousuun. Ja tämä kaikki on tehtävä kestävällä tavalla ympäristö huomioiden, kansainvälinen vastuumme tuntien. Näissä asioissa ministeri Orpon budjettiesitys kaipaa korjaussarjaa.

Lindtman tarjosi hallituspuolueiden käyttöön SDP:n vastuullisen vaihtoehdon, jossa kasvu kuuluu kaikille.

SDP haluaa uudistaa koulutusta. Puolue nostaisi oppivelvollisuusiän asiantuntijoiden suosituksen mukaisesti 18 ikävuoteen.

– Koulutuksen keskeyttäminen oppimateriaalikustannusten takia on suurta tuhlausta. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa on myös jatkettava. Hallituksen on turha puhua nuoriin satsaamisesta, kun samaan aikaan 20 miljoonan euron leikkaus uhkaa jättää heitteille kipeästi koulutusta ja tukea tarvitsevat nuoret. Koulutukseen on satsattava tosissaan leikkausten sijaan, Lindtman vaati.

Myös työttömyys vaatii SDP:n mielestä edelleen toimia. Työttömyystuki pitää saada aktiivisempaan käyttöön ihmisten työllistämiseksi, kuten olemme jo pitkään esittäneet.

Vaatimuslistalla on myös, että pienten yritysten tukemiseksi arvonlisäverovapaan toiminnan alaraja on nostettava 30 000 euroon ja ensimmäisen työntekijän palkkaamista pitää helpottaa tuntuvalla verohelpotuksella.

– Subjektiivinen päivähoito-oikeus on palautettava. Mitä rajauksella säästetään? Ensi vuonna vaivaiset kymmenen miljoonaa euroa. Se on noin 15 senttiä kuukaudessa jokaista suomalaista kohden. Lapsiin panostaminen on tehokkain tulevaisuusinvestointi, Lindtman korosti.

Eläkeläisköyhyyden torjumiseksi on SDP:n mielestä laadittava kattava ohjelma.

– Eläkeläiset ovat yhteiskunnan voimavara. Heidän aktiivisuudestaan on pidettävä huolta, Lindtman totesi.

Lisäksi SDP haluaa riittävät resurssit luontojärjestöille, toimia luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi sekä Itämeren suojelemiseksi. Pieni lisäys Metso-ohjelmaan on sen mielestä hyvä alku, mutta senkin hallitus ottaa ympäristöministeriön sisältä.

– Kehitysavun tasoa on nostettava, kuten yhteisesti YK:ssa olemme sopineet. On turha puhua tyttöjen ja naisten aseman parantamisesta tai terrorismin torjumisesta, jos emme ole valmiita itse tekemään omaa osuuttamme, Lindtman huomautti.

Lindtmanin mukaan valtion ensi vuoden budjettiin täytyy tehdä muutoksia, koska siitä puuttuu sydäntä pitää huolta heikommasta.

– Olemme valmiita yhteistoimintaan niin oppositioryhmien kuin hallitusryhmien kanssa, Antti Lindtman tarjosi yhteistyön kättä.

HS-gallup: Kokoomus ykkönen, SDP toinen,vihreät kolmas – keskusta syöksyy yhä

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
SDP:n Antti Rinne mietteliäänä: kannatuksen kasvu näyttää pysähtyneen.

Kokoomus pitää kiinni asemastaan Suomen kannatetuimpana puolueena, ilmenee hetki sitten julkaistusta HS-gallupista.

Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, kokoomus saisi 22,2 prosenttia äänistä. Kokoomuksen kannatus on suurempi kuin kertaakaan aiemmin tänä vuonna.

Toiseksi eniten ääniä saisi SDP, jota kannatti 19 prosenttia suomalaisista. SDP:n syksyn ajan jatkanut kasvu pysähtyi, mutta puolueen kannatus pysyi samoissa lukemissa kuin kuukausi sitten, HS kirjoittaa verkkosivuillaan.

Vihreiden kannatus hupeni hieman, mutta vihreät piti paikkansa puolueista kolmanneksi suosituimpana. Jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, vihreille menisi 15,4 prosenttia äänistä.

Vihreiden suosio nousi jyrkästi kesällä ja oli ylimmillään elokuussa 17,5 prosenttia. Kesän jälkeisestä alamäestä huolimatta vihreiden kannatus on merkittävästi suurempaa kuin vielä alkuvuodesta.

Keskustan kannatuksen pitkään kestänyt alamäki jatkui. Keskusta oli mielipidemittauksessa neljänneksi suosituin puolue 14,8 prosentin kannatuksellaan.

Vuosi sitten samaan aikaan keskustaa kannatettiin kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin nyt. Keskustaa kannatettiin näin vähän viimeksi syksyllä 2011.

Vasemmistoliiton kannatus jatkoi maltillista nousua. Puolueen kannatus oli 9,3 prosenttia.

Perussuomalaisia kannatetaan hieman aikaisempaa vähemmän. Kuukaudessa perussuomalaisten kannatus väheni 0,7 prosenttia. Heitä äänestäisi nyt 8 prosenttia suomalaisista.

Perussuomalaisista kesällä irtautuneiden sinisten kannatus on pysynyt ennallaan ja hyvin pienenä. Sinisiä äänestäisi 1,6 prosenttia suomalaisista, HS kertoo.

HS-gallupin teki tutkimusyritys Kantar TNS Helsingin Sanomien tilauksesta. 

Tutkimusta varten haastateltiin puhelimitse 2 356 henkilöä. Otos edustaa Suomen äänestysikäistä väestöä mutta ei Ahvenanmaalla asuvia. 

Kantar TNS keräsi aineiston 14.11.–10.12.2017. 

Suurimpien puolueiden kohdalla tutkimuksen virhemarginaali on noin kaksi prosenttia suuntaansa. 

 

AVAINSANAT

Teemu Hankamäki Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtajaksi

Ylempien toimihenkilöiden puheenjohtaja Teemu Hankamäki tulee Tekniikan Akateemisista.

Neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN valitsi syyskokouksessaan uuden hallituksen kaudelle 2018-2019. Puheenjohtajaksi valittiin neuvottelujohtaja Teemu Hankamäki Tekniikan akateemiset TEKistä.

Hänellä on pitkä kokemus korkeakoulutettujen työmarkkinaedunvalvonnasta ja viimeisen kolmen vuoden aikana hän on toiminut myös YTN:n pääsihteerinä oman toimensa ohella.

– Puheenjohtajana haluan vaikuttaa osaltani siihen, että YTN on tunnettu ja vaikuttava työmarkkinajärjestö, sanoo Hankamäki. – Ensimmäisenä tehtävänä on kuitenkin varmistaa meneillään olevan työehtosopimuskierroksen loppuun saattaminen ylempien toimihenkilöiden kannalta menestyksellisesti, Hankamäki jatkaa.

Ylempien toimihenkilöiden osalta uusia työehtosopimuksia on syksyn mittaan solmittu muun muassa teknologiateollisuuteen, kemianteollisuuteen, suunnittelu- ja konsulttialalle sekä arkkitehtisuunnittelualalle. Neuvottelut ovat kesken rahoitusalalla, jossa parhaillaan on myös voimassa ylityökielto. Muutamilla sopimusaloilla, kuten energiateollisuudessa, neuvotteluja käydään alkuvuodesta.

AVAINSANAT

STTK päätti: puheenjohtajan palkka on 15 000 e/kk – päälle auto- ja puhelinetu

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.

Antti Palolan eilen jatkokaudelle valinnut STTK päätti tänään muustakin. STTK:n hallituksen järjestäytymiskokous valitsi varapuheenjohtajat seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Mutta sitten järjestö päätti ja samantien julkaisi puheenjohtajansa työsuhde-edut palkkoineen.

Varapuheenjohtajiksi valittiin Millariikka Rytkönen (Tehy), Jorma Malinen (Ammattiliitto Pro), Silja Paavola (Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer) ja Maija Pihlajamäki (Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty).

Hallitus päätti puheenjohtaja Antti Palolan työsuhteen ehdoista. Palkka on 15 000 euroa kuukaudessa. Puheenjohtajalla on puhelin- ja autoetu. Hänellä ei ole lisäeläkettä ja eläkeikä on voimassa olevien eläkelakien mukainen.

Kyse on jo toisesta kerrasta, kun STTK päättää julkisesti puheenjohtajansa palkasta. Muut keskusjärjestöt eivät tiettävästi ole julkaisseet johtajiensa palkkoja.

Puolueiden naisjohtajat ”unohtivat” Jäätteenmäen – haastavat etsimään naisia puhemiehistöön

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Puhemies Maria Lohela joutuu luopumaan paikastaan, kun helmikuun alussa käydään puhemiehistön vaalit.

Eduskuntapuolueiden ja -ryhmien naisjohtajat haastavat kokoomuksen, keskustan ja SDP:n etsimään naisia ehdokkaikseen puhemiehistöön.

– Kaikista ryhmistä löytyy päteviä ja kokeneita naisedustajia, jotka olisivat erinomaisia puhemiehiä tai varapuhemiehiä, he muistuttavat vetoomuksessaan.

Naisjohtajat laskevat, että Suomen 110-vuotisen valtiopäivien historiassa on ollut vain kaksi naista puhemiehenä tarkoittaen nähtävästi Riitta Uosukaista (kok.) ja nykyistä puhemiestä Maria Lohelaa (sin.). Kuitenkin myös Anneli Jäätteenmäki (kesk.) toimi puhemiehenä 25.3.–16.4.2003.

”Unohdus” lienee tahallinen, sillä Jäätteenmäki toimi puhemiehenä hallituksen muodostamisen ajan, joten häntä ei lasketa varsinaisesti puhemiestilastoihin.

Eduskunnan varapuhemiehinä naisia on ollut sentään jokunen. Ensimmäisenä varapuhemiehenä ovat toimineet Pirkko Työläjärvi (sd.), Elsi Hetemäki-Olander (kok.), Saara-Maria Paakkinen (sd.), Sirkka-Liisa Anttila (kesk.), Liisa Jaakonsaari (sd.) ja Jutta Urpilainen (sd.).

Toisen varapuhemiehen paikalla ovat olleet Anna-Liisa Linkola (kok.), Ritva Laurila (kok.), Riitta Uosukainen (kok.), Kerttu Törnqvist (sd.), Tarja Filatov (sd.) ja Paula Risikko (kok.).

Naiset ovat pärjänneet erinomaisesti johtotehtävissä.

Puhemiehistöön tulee automaattisesti muutoksia helmikuun alussa. Puhemiehen paikka siirtyy kokoomukselle, ensimmäinen varapuhemiehen paikka säilyy keskustalla ja toisen varapuhemiehen paikan saa SDP. Muutokset johtuvat siitä, että ryhmien kokojärjestys meni uusiksi, kun sinisten eduskuntaryhmä erkaantui kesällä perussuomalaisista.

Naisjohtajat muistuttavat, että naisia on politiikan johtopaikoilla vähän myös Suomessa.

– Suurin este naisten nousulle on, ettei heitä aseteta edes ehdokkaiksi. Kun he tämän kynnyksen ovat ylittäneet, ovat naiset pärjänneet erinomaisesti valituissa johtotehtävissä.

Uusin tasa-arvoindeksikään ei helli Suomea: asema on heikentynyt erityisesti naispäättäjien määrän takia.

– Tällä hetkellä meillä on presidenttinä mies, pääministerinä mies, ja valtaosa ministereistä on miehiä, myös kaikkien hallituspuolueiden puheenjohtajat ja eduskuntaryhmien johtajat ovat miehiä. Maria Lohela puhemiehenä on ollut ainoa poikkeus tämän hetkisessä poliittisen johtopaikkojen miesrivistössä.

Ensimmäisenä varapuhemiehenä toimii tällä hetkellä Mauri Pekkarinen (kesk.) ja toisena varapuhemiehenä Arto Satonen (kok.).

Haasteen ovat allekirjoittaneet eduskuntaryhmien puheenjohtajat Leena Meri (ps.), Krista Mikkonen (vihr.) ja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) sekä puolueiden puheenjohtajat Li Andersson (vas.), Anna-Maja Henriksson (r.) ja Sari Essayah (kd.). Lisäksi allekirjoittajina ovat eduskuntaryhmien varapuheenjohtajat Elsi Katainen (kesk.), Sari Raassina (kok.), Johanna Ojala-Niemelä (sd.), Suna Kymäläinen (sd.), Tiina Elovaara (sin.), Heli Järvinen (vihr.), Mikaela Nylander (r.) ja Päivi Räsänen (kd.).

Juttua täsmennetty klo 16.37: Otsikossa ”unohtivat” on laitettu lainausmerkkeihin. Tekstissä täsmennetään, että hallituksen muodostamisen ajan puhemiehenä toiminut ei pääse varsinaisiin puhemiestilastoihin. Jäätteenmäki toimi puhemiehenä juuri hallitusta muodostettaessa.

Heinäluoma jyrähti keskustalle: ”Mitä ihmeen lääkettä te otatte, kun te lähdette täältä salista ulos?”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Kansanedustaja Eero Heinäluoma (kuva 11.12.).

Budjetin palautekeskustelu on juuri alkanut eduskunnassa. Ryhmäpuheenvuorojen jälkeen käynnistyi debatti, jossa nousivat esiin muun muassa hallituksen perusturvaleikkaukset ja indeksijäädytykset.

Siinä SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma siteerasi keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Antti Kaikkosta, joka on kysellyt, voiko olla niin, että mummo joutuu miettimään, riittävätkö rahat ruokaan vai lääkkeisiin.

Kaikkonen on todennut, että talouden kasvun pitäisi näkyä myös perusturvan varassa elävien ihmisten arjessa.

– Kun kuuntelin keskustan puheenvuoroja täällä, jouduin miettimään, että mitä ihmeen lääkettä te otatte, kun te lähdette täältä salista ulos. Kun teidän puheet muuttuvat kokonaan. Täällä te kerrotte, että kaikki on kunnossa. Sitten salin ulkopuolella kyllä pitää perusturvaa parantaa, kun talous kasvaa, Heinäluoma jyrisi.

– Meillä on keskustajohtoinen hallitus, joka leikkaa perusturvaa talouden kasvaessa! Julkisen sektorien ahkerien naisten ja miesten lomarahoja leikataan myös ensi vuonna. Miten tämä mahtuu arvoisa keskusta teidän aatemaailmaanne? hän jatkoi.

”Se kertoo, siitä että sittenkin jakovaraa olisi.”

Demokraatti uutisoi eilen, että keskustassa on halua miettiä uudelleen työttömiä, eläkeläisiä ja vähäosaisia rokottavia indeksijäädytyksiä vuoden 2019 osalta. Kokoomuslainen valtionvarainministeri Petteri Orpo ei sen sijaan olisi tälle lämpenemässä.

SDP on pitkään vaatinut indeksileikkausten perumista.

Kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) kysyi keskustelun aikana Sipilältä, tulevatko indeksijäädytykset sittenkin uudelleen arvioitavaksi.

Myös kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah nosti esiin sen, että valtiovarainministeri Petteri Orpo on ehdottanut 5-vuotiaiden varhaiskavatuksen tekemistä osittain maksuttomaksi.

– Se kertoo, siitä että sittenkin jakovaraa olisi, Essayah sanoi.

Hän mainitsi myös keskustan varapuheenjohtajien Katri Kulmunin ja Antti Kurvisen puheet siitä, että perusturvan varassa olevien ihmisten asemaa voisi sittenkin parantaa. Essayah kysyi hallituksen linjan perään, varhaiskasvatukset vai indeksikorotukset.

Sipilä: Keskustelu on sallittu.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei vastannut suoraan kysymykseen. Hän sanoi, että 10 miljardin kestävyysvajeen taklaamisesta pidetään kiinni. Sipilä kuitenkin lisäsi, että siitä keskustelu on sallittu, mikä on ensi vuonna mahdollinen pieni liikkumavara.

Orpo sanoi, että kun hän pohti varhaiskasvatuksen maksuttomuutta, että kyse oli ennen kaikkea seuraavan vaalikauden asioista. Hän jatkoi, että kyseisessä Ylen Ykkösaamussa oli pohdittu seuraavan sadan vuoden merkittäviä uudistuksia ja Orpon mukaan kannattaa panostaa lapsiin.

Keskustan varapuheenjohtaja Antti Kurvinen ja sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo kritisoivat eilen voimakkaasti Petteri Orpon ulostuloa muun muassa siitä, että tämä on ilmoittanut, ettei jakovaraa ole ja heti perään nostaa esiin 70 miljoonan euron panostuksen varhaiskasvatukseen.

– Tällainen maksuton varhaiskasvatus 5-vuotiaille tarkoittaisi sitä, että kansanedustajien ja pankinjohtajien lapset saisivat helpotuksen. Pitää vaan kysyä sillä tavalla retorisesti, että eikö meillä mitään muuta ole korjattavan, keskustan varapuheenjohtaja Antti Kurvinen kommentoi eilen Orpon lausuntoja Demokraatille.