Ahma, lohi, vesilinnut… – Ilmastonmuutos tuottaa ahdinkoa jo Suomessakin

Kuva: Getty Images

Ilmastonmuutoksen seuraukset näkyvät jo nyt Suomen lumesta ja jäästä riippuvaisissa eläinlajeissa, kertoo WWF. Järjestö julkaisi maanantaina raportin, jonka mukaan ilmaston lämpenemisestä kärsivät muun muassa naali, ahma, saimaannorppa, lohikalat sekä vesilinnut.

Arktinen alue lämpenee WWF:n mukaan kaksi kertaa muuta maapalloa nopeammin.

Esimerkiksi ahmaa ja saimaannorppaa uhkaavat pesimiseen soveltuvien lumikinosten katoaminen, lohikalat kärsivät vesien lämpenemisestä ja talviaikaiset vesisateet ovat myrkkyä tunturisopulille.

– Vesistöjen jääpeiteajat ovat lyhentyneet, kasvillisuus on muutoksessa ja metsänraja on siirtynyt pohjoisemmaksi, toteaa WWF:n ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen raportin tuloksia avaavassa tiedotteessa.

Vilhusen mukaan yksi ravistelevimmista raportissa esitellyistä muutoksista on lintujen ahdinko. Niiden esiintymisalueet ovat siirtyneet keskimäärin puolitoista kilometriä vuodessa kohti pohjoista. Kylmään tottuneet linnut ovat jo taantuneet, Vilhunen sanoo.

Erityisen herkkiä ilmastovaihteluille ovat vesilinnut.

– Vesilintujen turvaksi on perustettu suojelualueita, mutta ilmaston lämmetessä linnut ovat siirtyneet talvehtimaan suurelta osin suojelualueiden ulkopuolelle.

Ilmastonmuutoksen vaikutusten ennustamista vaikeuttavat WWF:n mukaan lajien monimutkaiset vuorovaikutussuhteet. Vaikkei joku laji suoraan kärsi ilmaston lämpenemisestä, niin esimerkiksi sille tärkeät saalislajit voivat taantua. Lämpeneminen voi myös tuoda loisia tai uusia kilpailijoita.

– Esimerkiksi lumisilla lakeuksilla viihtyvä naali on Suomessa enää satunnainen vierailija pohjoiseen levittäytyvän ketun vallatessa siltä elintilaa.

WWF:n mielestä arktisten lajien tulevaisuuden turvaaminen vaatisi entistä suurempia toimia ilmastonmuutosta vastaan. Myös arktisen luonnon seurantaan ja tutkimukseen tulisi sen mukaan panostaa entistä voimakkaammin.

AVAINSANAT

Yliopisto vastaa Sipilän huutoon: Kansanedustajat kipin kapin lainvalmistelua oppimaan

Kuva: Thinkstock

Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitos käynnistää ensi syksynä ensimmäisenä suomalaisena yliopistona lainvalmistelijoiden koulutuksen. Se pätevöittää sääntelyn valmistelun ja arvioinnin asiantuntijatehtäviin.

Hallituksen lainvalmistelun ongelmia setvittiin tiistaina. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) esitti pohdittavaksi, että vaalikausien alkupuolella kansanedustajat ja ministerit kävisivät heille räätälöidyn lainvalmistelun kurssin.

Pyrimme paikkaamaan koulutuksellisen aukon.

– Sipilä totesi, että ”lainvalmistelijan ammattiin ei ole mahdollista opiskella missään oppilaitoksessa”. Pyrimme paikkaamaan tämän pääministerinkin havaitseman koulutuksellisen aukon, oikeustieteiden laitoksen johtaja, professori Tapio Määttä toteaa.

Oikeustieteiden laitoksella voi suorittaa oikeustieteen maisterin tai hallintotieteiden maisterin tutkinnon pääaineena lainsäädäntötutkimus.

Uudessa lainvalmistelun perusopintokokonaisuudessa opiskelijat suorittavat opintoja vähintään 25 opintopisteen laajuisesti. Kahden pakollisen kurssin lisäksi tarjolla on 8 valinnaista kurssia.

Pakollisina kursseina opiskelijat suorittavat Lainsäädäntötutkimuksen perusteet ja Lainvalmistelu -opintojaksot. Valinnaisia kursseja on useita.

Lainvalmistelun perusopintokokonaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille ja sen voi suorittaa myös Itä-Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa.

Sipilä ei kommentoi JSN-päätöksiä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Juha Sipilä.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei kommentoi Julkisen sanan neuvoston (JSN) päätöksiä, koska hänellä on itseään koskevia kanteluita kesken oikeuskanslerinvirastossa. Sipilä ei itse ole osallinen JSN:n päätöksiä koskevissa tapauksissa.

Pääministeri ei myöskään ole ehtinyt vielä perehtyä JSN:n päätösten perusteluihin.

Sipilästä on tehty useita kanteluita oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Ylen vastaavan päätoimittajan Atte Jääskeläisen mielestä Julkisen sanan neuvoston päätökset osoittavat, että journalismissa pitää kunnioittaa reilun pelin sääntöjä. Hän pitää JSN:n tänään antamia päätöksiä odotettuina.

Yle sai JSN:ltä vapauttavan ja Suomen Kuvalehti langettavan päätöksen niin sanotussa Terrafame-vyyhdissä. JSN:n mielestä Jääskeläinen joutui SK:n jutussa erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi, joten häntä olisi pitänyt kuulla juttua varten.

Lehti lähetti hänelle kommenttipyynnön sähköpostitse ja tekstiviestillä keskellä yötä alle tunti ennen jutun julkaisemista.

Atte Jääskeläinen. (Kuva: Lehtikuva)

Yksi päätepiste Sipilä-kohulle: Suomen Kuvalehdelle langettava, Ylelle vapauttava päätös

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Julkisen sanan neuvosto (JSN) on antanut Suomen Kuvalehdelle langettavan päätöksen Yleä ja pääministeri Juha Sipilää (kesk.) koskeneesta jutusta, lehti kertoo verkkosivuillaan.

JSN:n mukaan lehti laiminlöi samanaikaisen kuulemisen, eli se ei antanut kielteisen julkisuuden kohteeksi joutuneelle Ylen päätoimittajalle Atte Jääskeläiselle aidosti tilaisuutta esittää omaa näkemystään samassa yhteydessä.

Yle puolestaan on saanut vapauttavan päätöksen Terrafamea ja Sipilää koskeneesta uutisoinnistaan. JSN:n päätökset liittyvät Terrafame-uutisointia koskeneisiin kahteen kantelukokonaisuuteen.

Keskustelua aiheesta

Ulkopuolinen Yle-selvitys tulee

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Ylen journalistinen johtaminen läpivalaistaan.

Yleisradio teettää selvityksen journalistisesta johtamisestaan. Ylen vastaavat toimittajat ovat sopineet yhtiön hallituksen kanssa, että koko yhtiön journalismiin ja ohjelmiin liittyvä päätöksenteko arvioidaan.

Auditoinnin tekee Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää ja työ valmistuu toukokuun puoliväliin mennessä. Tulokset julkaistaan kansalaiskeskusteluissa Ylen kanavilla ja verkossa. Mäenpää on toiminut Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana vuosina 1999–2003.

Ylen journalismista ja johtamisesta on käyty rajua keskustelua viime aikoina sen jälkeen kun useampi korkean profiilin toimittaja on irtisanoutunut yhtiön palveluksesta, viimeksi A-studion Susanne Päivärinta.

Keskustelu roihahti sen jälkeen kun ilmeni, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) oli lähettänyt lukuisia viestejä sittemmin Yleltä irtisanoutuneelle toimittaja Salla Vuorikoskelle, joka oli uutisoinut pääministerin sukulaisten yhteyksistä kaivosyhtiö Terrafamen kanssa kauppaa käyneeseen yhtiöön.

Jutun kuva on vaihdettu klo 14.18.

Juhannus lupaa hyvää matkustajille: VR tuo lakkauttamiaan vuoroja ja asemia takaisin

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

VR kertoo lisäävänsä junavuoroja pääradalla muun muassa Pohjanmaalle ja Ouluun. Lisäksi VR aikoo muuttaa keskipäivän junayhteyksiä Helsingin ja Tampereen välillä niin, että ne palvelevat paremmin väliasemia. Uudet junayhteydet aloittavat juhannusviikolla kesäkuussa.

Viime vuoden kesäkuussa VR uudisti koko maan junaverkostoa, jolloin yhtiö karsi useita vuoroja ja lakkautti joitakin juna-asemia kokonaan. Tuolloin kaukojunien pysähdykset esimerkiksi Hämeenlinnassa ja Toijalassa vähenivät, kun junayhteyksiä Helsingin ja Tampereen välillä nopeutettiin.

– Kokonaisuudessaan rakenne on toiminut hyvin, mutta olemme keskustelleet asiakkaiden kanssa ja kokeilemme nyt mallia, jossa yksi keskipäivän vuoro (Helsingin ja Tampereen välillä) muutetaan takaisin vanhalle, hitaammalle mallille, joka pysähtyy sitten useammilla asemilla, VR:n kaukoliikenteen suunnittelujohtaja Antti Tuominen sanoo STT:lle.

Tuominen kertoo, että VR lisää nyt junavuoroja, koska matkustajamäärät ovat kasvaneet. Juhannusviikolla aloittavia uusia yhteyksiä ovat muun muassa aamuvuoro Oulusta Seinäjoelle ja iltapäivävuoro Tampereelta Ouluun.

– Haluamme tukea kasvua siellä, missä kysyntää on. Toki se koskee samoja reittejä, joita tämä viime kesäkuun iso muutos. Esimerkiksi pääradalla tehtiin silloinkin isoja muutoksia, Tuominen sanoo.