Ahtisaari perehdytti Pohjoismaiden neuvostoa rauhanvälityksen saloihin – aikoo viedä räväkköjä terveisiä niin Obamalle kuin Venäjälle

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Rauhannobelisti Martti Ahtisaari puhui tänään Pohjoismaiden neuvoston (PN) istunnossa. PN on koolla Helsingissä eduskuntatalossa.

Helsingissä koolla oleva Pohjoismaiden neuvosto käsitteli aamupäivän istunnossa pohjoismaisen rauhanvälityksen vahvistamista.

Nobelisti, presidentti Martti Ahtisaari piti puheen, jonka jälkeen parlamentaarikot saivat esittää hänelle kysymyksiä.

Puheessaan Ahtisaari tiivisti maailman kriisien johtuvan perimmiltään yhteiskunnallisesta epätasa-arvosta.

Hän sanoi olevansa vakuuttunut siitä, ettei olisi saanut niin paljon aikaan rauhanvälityksessä ilman Pohjoismaisia juuria ja arvoja. Arvokkain asia, jonka hän on Pohjoismaista saanut on syvä ymmärrys luottamuksen merkityksestä.

Rauhanvälityksessä taasen täytyy ymmärtää, että luottamus voi syntyä, jos pystytään antamaan ihmisille välineet rakentaa omaa tulevaisuuttaan. Konfliktien lopettaminen vaatii tasavertaisuusperiaatetta. Vaikeina aikoina on keskeistä tarjota kaikille kansalaisille mahdollisuus esimerkiksi hyvään asumiseen ja terveydenhuoltoon.

– Meillä pohjoismalaaisilla on tässä suhteessa paljon tarjottavaa.

Jos katsoo rauhanvälitystä vain poliittisena tai vallanjaon kysymyksenä, toiminta ei Ahtisaaren mukaan onnistu. On huomioitava ihmisten elämänlaatuun liittyvät haasteet.

– Kestävä rauha ei ole vain väkivallan poissaoloa, vaan myös mahdollisuuksien olemassaoloa yhteiskunnassa. Rauhan on lisättävä kaikkien mahdollisuuksia päästä osalliseksi, Ahtisaari tiivisti.

”Jos ei itse näytä esimerkkiä, on turha lähteä saarnaamaan.”

Parlamentaarikot kysyivät Ahtisaarelta muun muassa naisten asemasta rauhanvälityksessä. Tätä koskevan kysymyksen esitti Erkki Tuomioja (sd.).

Ahtisaaren mukaan kukaan rauhanvälittäjä ei voi vaatia, että neuvottelupöydässä olisivat naiset läsnä, vaikka vaateen takana olisivat YK:n päätöslauselmat.

– Sitä voi ehdottaa ja voi tehdä kysymyksen, niin olen aina tehnyt.

Ahtisaaren mukaan tilanteen parantamiseksi Pohjoismaissa on lähdettävä siitä, että täällä naiset saavat asemaa niissä organisaatioissa, joissa rauhanvälitystä tehdään ja kehitetään.

– Jos ei itse näytä esimerkkiä, on turha lähteä saarnaamaan kenellekään toiselle, Ahtisaari painotti.

Ahtisaarelta kysyttiin myös kantaa paljon Pohjoismaiden neuvostossa paljon puhuttaneeseen YK:n piirissä laadittuun ydinaseet kieltävään sopimukseen ja Pohjolan ja koko arktisen alueen ydinaseettomuuteen.

Pohjoismaista vain Ruotsi on hyväksynyt ydinkieltosopimuksen, vaikkei toistaiseksi ole sitä allekirjoittanut. Sen sijaan Suomi pitää kiinni ainoastaan ydinsulkusopimuksesta, jossa ovat mukana myös ydinasevallat. Suomen hallitus ei aio ydinasekieltosopimusta allekirjoittaa.

Ahtisaari vastasi hivenen pyöreästi, mutta tuntui antavan tukensa ydinasekieltosopimukselle.

– Voin sanoa hyvään ehdotukseenne ja puheenvuoroonne, että ei muuta kuin ”Lycka till!” (Onnea!). Noista ajatuksista on syytä keskustella ja vakavasti harkita …. Nuo ehdotukset ovat minusta sellaisia, että niitä on syytä viedä eteenpäin.

”Suomessa on minusta vähän outo tapa, kun tulee presidentiksi.”

Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta (sd.) kertoi USA:n vierailustaan. Hän kuvasi, miten YK:n pääsihteerin avustajat olivat kertoneet pääsihteerin viettäneen unettomia öitä Pohjois-Korean tilanteen vuoksi.

Feldt-Ranta kysyikin, mitä Pohjoismaat voisivat tehdä Pohjois-Korean tilanteen ratkaisemiseksi.

Ahtisaari totesi, että ennen kuin Pohjoismaat tekevät mitään, viiden pysyvän turvaneuvoston jäsenmaan täytyisi tehdä, mitä niiltä odotetaan. Jos eivät isot valtiot ole tukena asian ratkaisemisessa, YK:n pääsihteeri ei pysty tekemään mitään, vaikka tällä olisi kuinka nerokkaita ideoita.

– Pohjoismaiden täytyy tätä omaa erityisasemaansa käyttää hyväkseen ja toivon hartaasti, että pohjoismainen yhteistyö rauhanturvaamiessa ja rauhanneuvotteluissa lisääntyisi entisestään, Ahtisaari lisäsi.

Kun norjalainen parlamentaarikko Martin Kolberg totesi esittävänsä sosialidemokraattina Ahtisaarelle kysymyksen maahanmuutosta, Ahtisaari vastasi, ettei kuulu mihinkään poliittiseen puolueseen.

– Suomessa on minusta vähän outo tapa, kun tulee presidentiksi, tulee jättää oma poliittinen puolueensa. Minä melkein ryhdyin kapinoimaan sitä vastaan, kun vähän kapinaluonne olen.

Ahtisaari totesi vuoden 2015 runsaasta pakolaisten määrästä, että häntä suututti se, ettei siihen herätty, miten maailman kriisit pitäisi saada ratkaistua, ettei ihmisille tule tarve lähteä kodeistaan.

Matka peruuntui – ”olen Ahtisaaren perheen kodinhoitaja”.

Ahtisaari kertoi Pohjoismaiden neuvoston istunnolle myös, miten hänen oli juuri määrä lähteä puhujamatkalle USA:han. Hän olisi tavannut Clintonien perheen, kuten yleensä tapaa. Barack Obamaltakin oli kutsu.

Matka peruuntui. Ahtisaari sanoi joutuneensa kodinhoitajaksi.

– Vaimolla (Eeva Ahtisaari) oli toisessa jalassa operaatio. Toipuminen vie kuusi viikkoa. Olen Ahtisaaren perheen kodinhoitaja täällä, hän totesi ja kertoi jatkavansa samoin tein eduskunnasta kotiin vaimonsa avuksi.

Ahtisaaren mukaan Obama on miettimässä organisaatiota, joka tekisi myös rauhanvälitystyötä. Ahtisaari aikoo kysyä Obamalta myös tämän oman presidenttikauden politiikan perään, oliko se egalitaarista eli tasa-arvoista.

Ahtisaari kantoi huolta republikaanien ja demokraattien huonontuneista väleistä.

Trumpin voitossa ei tarvittu mitään Venäjä-apua, kyllä se riitti, kun demokraatit tyrivät.

Venäjäänkin liittyen Ahtisaarella oli viesti ja vastaus väitteeseen, jonka mukaan Nato tai länsimaat uhkaisivat sitä sotilaallisesti.

– Täytyy kyllä sanoa heille, että tämä ei pidä paikkaansa. Nato on puolustuksellinen järjestö ja paras rauhanturvaorganisaatio, jonka kanssa minä olen tehnyt töitä. Huonontuminen lännen ja Venäjän suhteissa lähti siitä, että Venäjä meni itsenäiseen Ukrainaan vastoin kaikkia kansainvälisen järjestyksen ja lain periaatteita.

Ahtisaari toi esiin myös myönteisen kantansa Suomen Nato-jäsenyyteen.

– Täytyy sanoa vielä se, olen vuosikausia olen jo olen ollut sitä mieltä, että minun lähtökohtani Nato-keskustelussa ei ole koskaan ollut se, että Venäjä uhkaa meitä, vaan että meidän pitäisi kuulua kaikkiin niihin organisaatioihin, joihin läntiset demokraatiat kuuluvat. Piste! Täytyy käyttäytyä niin kuin läntinen demokratia käyttäytyy.

Keskustelua aiheesta

Vasemmiston varapuheenjohtaja paljastaa: Kymmenet miehet lähetelleet seksuaalisväritteisiä väkivaltafantasioita ”H-a:n” innoittamina

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Veronika Honkasalo paljastaa Twitter-tilillään saaneensa äärimmäisen ikäviä viestejä.

Samalla Honkasalo lähettää itsekin tiukan viestin miehille, jotka ovat häntä lähestyneet.

”Te kymmenet miehet, jotka olette lähetelleet seksuaalisväritteisiä väkivaltafantasioitanne H-a:n innoittamina: Metodi ei toimi!”

Honkasalon mukaan hän ei vaikene.

”Sen sijaan se saa minut seisomaan entistä vankemmin ihmisoikeuksien ja rakkauden puolella!”

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson arvostaa Honkasalon työtä.

”Ja niin monet seisovat sinun rinnallasi! Kiitos hienosta työstä”, Andersson vastaa Honkasalon päivitykseen.

Honkasalo valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon ensi yrittämällä vuonna 2012. Valtuustoryhmän vetäjäksi hän nousi 2014 ja kaupunginhallituksen jäseneksi 2015. Eduskuntavaaleissa 2015 Honkasalo pääsi ensimmäiselle varasijalle. Kesällä 2016 hänet valittiin vasemmistoliiton kolmanneksi varapuheenjohtajaksi.

Keskustelua aiheesta

Sampo Terho: ”Suomen tavoitteena on, että Suomen turvapaikanhakijamäärät laskevat”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

EU-ministerivaliokunta on käsitellyt E-kirjettä muuttoliikkeen hallintaan liittyen. Eurooppaministeri Sampo Terho (sin) on tyytyväinen esitettyihin linjauksiin.

”Suomen tavoitteena on, että EU:n ja Suomen turvapaikanhakijamäärät laskevat. Pakolaiskiintiötä ei nosteta ja turvapaikanhakijoiden taakanjaon on perustuttava vapaaehtoisuuteen. Palautusten ja rajavalvonnan on oltava tehokkaita. Nämä ovat järkeviä linjauksia”, luettelee Terho.

Tällä hetkellä ei valmistelussa ole uutta turvapaikanhakijoiden taakanjakomekanismia. Mikäli keskustelu uudesta kriisimekanismista käynnistyisi, Suomi asettaa ennakkoehdoksi, että jäsenmaiden aiemmin tekemät siirrot otetaan huomioon.

”Suomi kantoi vastuunsa taannoisessa kriisimekanismissa, useimmat muut maat eivät. Olemme siksi asettaneet lisäehtoja. En tällä hetkellä pysty kuvittelemaan sellaisia olosuhteita, joissa Siniset tukisivat Suomen vapaaehtoista osallistumista, jos uutta taakanjakomekanismia esitettäisiin”, Terho toteaa.

”Suomen linjaus toteaa rehellisesti, että huomattava osa hakijoista on liikkeellä taloudellisista syistä. Järjestelmää on siis kehitettävä tämän tiedon pohjalta.”

Keskustelua aiheesta

Taas uusi käänne Kittilässä

Kittilän kunnanhallitus on palauttanut valmisteluun syytteessä olevien Kittilän luottamushenkilöiden mahdollisen luottamustoimesta pidättämisen. Kunnanhallituksen oli määrä ottaa tänään kokouksessaan kantaa asian täytäntöönpanoon ja laillisuusvalvontaan.

Kittilän kunnan edustaja kertoi STT:lle, että toistaiseksi ei ole tietoa siitä, milloin asia voisi olla tulossa seuraavan kerran kunnanhallituksen käsittelyn.

Valtiovarainministeriö päätti lokakuun lopulla aloittaa kuulemismenettelyn Kittilän kuntaa kohtaan luottamushenkilöihin liittyen.

AVAINSANAT

Onko ministeri Berner sittenkin toteuttamassa liikenneverkkoyhtiön? – SDP:n Kiuru ihmeissään ”uudesta markkinaistamisesta”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Kansanedustaja, SDP:n valtiovarainvaliokunnan vastaavan Krista Kiurun mukaan liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) jo kertaalleen julkisuudessa kaadettu liikenneverkkoyhtiön malli on jälleen pöydällä.

– Berner sai hallituksen täydentävässä budjettiesityksessä oikeudet viedä eteenpäin liikenneohjaustoimintojen, rautatieliikenteen markkinaistamista sekä liikenneviraston perinteisten toimien yhtiöittämistä, Kiuru esittää Demokraatille.

– Hallituksella käynnistyy soten markkinaistamisen päälle uusi markkinaistaminen.

Kiurun viittaus liittyy Bernerin viime tammikuussa esittämään suureen liikenneuudistukseen, jonka tarkoituksena oli yhtiöittää liikenneväylät, kerätä käyttömaksuilla korjausvaroja ja poistaa autovero. Toisin kävi. Esitys ammuttiin julkisuudessa voimakkaasti alas ja sen valmistelu keskeytettiin.

Sen raunioille perustettiin kuitenkin parlamentaarinen työryhmä pohtimaan liikenteen rakenteita ja tulevaisuutta.

Asia tuntuu kuitenkin ponnahtaneen jälleen tiistaina esiin, kun hallitus esittää lähetekeskustelussa olleessa ensi vuoden talousarviota täydentävässä esityksessä liikenne- ja viestintäministeriölle 2 miljoonan euron määrärahaa osakehankintoihin ensi vuodelle liittyen liikenteenohjaustoimintojen yhtiöittämiseen sekä raideliikenteen kilpailun avaamiseen.

Mihin tarkoitukseen on tarkoitettu tämä 2 miljoonaa euroa?

Asia nousi keskusteluun myös eduskunnan täysistunnossa, kun kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) kysyi ministeri Berneriltä mihin tarkoitukseen on tarkoitettu tämä 2 miljoonaa euroa, joka on varattu henkilöliikenteen kilpailuttamisen rahoittamiseen.

Berner vastasi Ihalaiselle, että kysymyksessä on siirtyvä saldo, josta otetaan 2 miljoonaa euroa, jolla mahdollistetaan uuden momentin perustaminen.

– Tämä momentti ja määräraha tulee siihen tarpeeseen, että voidaan tehdä omistus- ja yhtiöjärjestelyjä. Määrärahan voi käyttää liikenneviraston liikenteen ohjaustoimintojen yhtiöittämisestä ja rautateiden henkilöiden kilpailulle avaamisista johtuviin omistusjärjestelyihin sekä liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien yhtiöiden omistajanohjaukseen liittyen, Berner luetteli.

– Esimerkiksi tässä on kysymyksessä hintojen maksaminen, yhtenä esimerkkinä.

Esitys antaa ministeriölle käytännössä mahdollisuudet yhtiöittämiskokonaisuuteen.

Kiurun mukaan esitys antaa liikenne- ja viestintäministeriölle käytännössä mahdollisuudet yhtiöittämiskokonaisuuteen. Hän toteaa, että hallituksen tavoitteena on nyt yhtiöittää perinteiset virkamiestoimet ulkoistamalla ne kehittämisyhtiöön, uudelle ulkopuoliselle yhtiölle erityistehtävinä.

– Yhtiön perustamista ja selvityksiä varten on annettu 2 miljoonan euron täydentävä esitys budjettiin.

Lisätalousarvioesityksessä todetaan seuraavaa:

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan perustettavaksi osakehankintamomentti, jolle ehdotetaan 2 milj. euron määrärahaa. Esitys liittyy Liikenneviraston liikenteen ohjaustoimintojen yhtiöittämiseen sekä rautateiden henkilöliikenteen avaamiseen kilpailulle, jonka johdosta perustettaisiin valtion kokonaan omistamat erityistehtäväyhtiöt: kalustoyhtiö, kunnossapito- sekä kiinteistöyhtiö.

Kiurun mukaan jo nyt on selvinnyt, että perusteluteksti ei pidä edes ihan sellaisenaan paikkaansa. Tosiasiassa 2 miljoonalla eurolla ostettaisiin asiakokonaisuuteen liittyviä selvityksiä, käytännössä siis konsulttirahoja kehitysyhtiön perustamiseen.

Hänen mukaansa kehitysyhtiön alla toimisi tytäryhtiöt, jotka hoitaisivat jatkossa liikenteenohjaustoimintoja maalla, merellä ja ilmassa, mikäli yhtiöittäminen toteutuu. Samassa yhteydessä myös VR pilkottaisiin raideliikenteen kilpailun avaamiseksi.

– Kehittämisyhtiö olisi niin sanottu konserniyhtiö. Sinne siirrettäisiin nykyiset liikennepalvelut, jotka ovat jo yhtiömuodossa. Sinne siirrettäisiin siis myös nykyiset jo olemassa olevat yhtiöt, Kiuru kuvailee.

Hallituksella näyttää kuitenkin olevan jo oma malli.

Kiuru kuuluu myös Bernerin liikenneverkon rahoitusta, rakenteita ja tulevaisuutta arvioivaan parlamentaariseen työryhmään, jossa tätä kyseistä asiaa ei kuitenkaan hänen mukaansa ole vielä käsitelty.

– Hallituksella näyttää kuitenkin olevan jo oma malli, joka on viety läpi talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Nyt tuntuukin, että hallitus on antanut ministerille vapaat kädet toteuttaa laajan yhtiöittämismallin. Seuraavana on vuorossa liikenteen markkinaistaminen.

Isoksi kysymykseksi markkinaistamisen jälkeen muodostuu Kiurun mukaan etenkin tieverkosto.

– Mikäli suurin osa vastuusta teistä siirretään yhtiölle, kenelle toimijoille tuleva tieyhtiö tarjoaa palveluita, hän kysyy.

– Onko hallituksella aikomuksena siirtää vanhat asfaltit, jotka on jo maksettu veronmaksajien rahoilla, uudelleen maksullisiksi. Eli ne maksatettaisiin uudelleen käyttäjillä, jotka ovat jälleen samat veronmaksajat?

Toimijoille ollaankin antamassa Kiurun mukaan mahdollisuus tulla markkinoille ja saada markkinasiivu aivan kuten Bernerin esittämässä raideliikenteen uudistuksessakin.

Onko Bernerin jo viime tammikuussa kovalla metakalla kaadettu liikenneverkon malli sittenkin tulossa tässä muodossa, Kiuru kysyy lopuksi vielä uudelleen.

Antti Lindtman: ”Tyttö tuli, kaikki hyvin”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kansanedustaja Antti Lindtman.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman, 35 ja hänen puolisonsa Kaija Storbom, 54 ovat saaneet tyttölapsen. Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Antti Lindtman on kertonut asiasta Facebookissa.

– Pieni on elämän alku, suuri on vanhempien onni. Tyttö tuli, 3440g/50cm. Kaikki hyvin❤️ Elämä on tässä ja nyt.