Politiikka

Ahtisaari perehdytti Pohjoismaiden neuvostoa rauhanvälityksen saloihin – aikoo viedä räväkköjä terveisiä niin Obamalle kuin Venäjälle

Lehtikuva / Martti Kainulainen
Rauhannobelisti Martti Ahtisaari puhui tänään Pohjoismaiden neuvoston (PN) istunnossa. PN on koolla Helsingissä eduskuntatalossa.
Lehtikuva / Martti Kainulainen
Rauhannobelisti Martti Ahtisaari puhui tänään Pohjoismaiden neuvoston (PN) istunnossa. PN on koolla Helsingissä eduskuntatalossa.
Lehtikuva / Martti Kainulainen
Rauhannobelisti Martti Ahtisaari puhui tänään Pohjoismaiden neuvoston (PN) istunnossa. PN on koolla Helsingissä eduskuntatalossa.

Helsingissä koolla oleva Pohjoismaiden neuvosto käsitteli aamupäivän istunnossa pohjoismaisen rauhanvälityksen vahvistamista.

Nobelisti, presidentti Martti Ahtisaari piti puheen, jonka jälkeen parlamentaarikot saivat esittää hänelle kysymyksiä.

Puheessaan Ahtisaari tiivisti maailman kriisien johtuvan perimmiltään yhteiskunnallisesta epätasa-arvosta.

Hän sanoi olevansa vakuuttunut siitä, ettei olisi saanut niin paljon aikaan rauhanvälityksessä ilman Pohjoismaisia juuria ja arvoja. Arvokkain asia, jonka hän on Pohjoismaista saanut on syvä ymmärrys luottamuksen merkityksestä.

Rauhanvälityksessä taasen täytyy ymmärtää, että luottamus voi syntyä, jos pystytään antamaan ihmisille välineet rakentaa omaa tulevaisuuttaan. Konfliktien lopettaminen vaatii tasavertaisuusperiaatetta. Vaikeina aikoina on keskeistä tarjota kaikille kansalaisille mahdollisuus esimerkiksi hyvään asumiseen ja terveydenhuoltoon.

– Meillä pohjoismalaaisilla on tässä suhteessa paljon tarjottavaa.

Jos katsoo rauhanvälitystä vain poliittisena tai vallanjaon kysymyksenä, toiminta ei Ahtisaaren mukaan onnistu. On huomioitava ihmisten elämänlaatuun liittyvät haasteet.

– Kestävä rauha ei ole vain väkivallan poissaoloa, vaan myös mahdollisuuksien olemassaoloa yhteiskunnassa. Rauhan on lisättävä kaikkien mahdollisuuksia päästä osalliseksi, Ahtisaari tiivisti.

”Jos ei itse näytä esimerkkiä, on turha lähteä saarnaamaan.”

Parlamentaarikot kysyivät Ahtisaarelta muun muassa naisten asemasta rauhanvälityksessä. Tätä koskevan kysymyksen esitti Erkki Tuomioja (sd.).

Ahtisaaren mukaan kukaan rauhanvälittäjä ei voi vaatia, että neuvottelupöydässä olisivat naiset läsnä, vaikka vaateen takana olisivat YK:n päätöslauselmat.

– Sitä voi ehdottaa ja voi tehdä kysymyksen, niin olen aina tehnyt.

Ahtisaaren mukaan tilanteen parantamiseksi Pohjoismaissa on lähdettävä siitä, että täällä naiset saavat asemaa niissä organisaatioissa, joissa rauhanvälitystä tehdään ja kehitetään.

– Jos ei itse näytä esimerkkiä, on turha lähteä saarnaamaan kenellekään toiselle, Ahtisaari painotti.

Ahtisaarelta kysyttiin myös kantaa paljon Pohjoismaiden neuvostossa paljon puhuttaneeseen YK:n piirissä laadittuun ydinaseet kieltävään sopimukseen ja Pohjolan ja koko arktisen alueen ydinaseettomuuteen.

Pohjoismaista vain Ruotsi on hyväksynyt ydinkieltosopimuksen, vaikkei toistaiseksi ole sitä allekirjoittanut. Sen sijaan Suomi pitää kiinni ainoastaan ydinsulkusopimuksesta, jossa ovat mukana myös ydinasevallat. Suomen hallitus ei aio ydinasekieltosopimusta allekirjoittaa.

Ahtisaari vastasi hivenen pyöreästi, mutta tuntui antavan tukensa ydinasekieltosopimukselle.

– Voin sanoa hyvään ehdotukseenne ja puheenvuoroonne, että ei muuta kuin ”Lycka till!” (Onnea!). Noista ajatuksista on syytä keskustella ja vakavasti harkita …. Nuo ehdotukset ovat minusta sellaisia, että niitä on syytä viedä eteenpäin.

”Suomessa on minusta vähän outo tapa, kun tulee presidentiksi.”

Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta (sd.) kertoi USA:n vierailustaan. Hän kuvasi, miten YK:n pääsihteerin avustajat olivat kertoneet pääsihteerin viettäneen unettomia öitä Pohjois-Korean tilanteen vuoksi.

Feldt-Ranta kysyikin, mitä Pohjoismaat voisivat tehdä Pohjois-Korean tilanteen ratkaisemiseksi.

Ahtisaari totesi, että ennen kuin Pohjoismaat tekevät mitään, viiden pysyvän turvaneuvoston jäsenmaan täytyisi tehdä, mitä niiltä odotetaan. Jos eivät isot valtiot ole tukena asian ratkaisemisessa, YK:n pääsihteeri ei pysty tekemään mitään, vaikka tällä olisi kuinka nerokkaita ideoita.

– Pohjoismaiden täytyy tätä omaa erityisasemaansa käyttää hyväkseen ja toivon hartaasti, että pohjoismainen yhteistyö rauhanturvaamiessa ja rauhanneuvotteluissa lisääntyisi entisestään, Ahtisaari lisäsi.

Kun norjalainen parlamentaarikko Martin Kolberg totesi esittävänsä sosialidemokraattina Ahtisaarelle kysymyksen maahanmuutosta, Ahtisaari vastasi, ettei kuulu mihinkään poliittiseen puolueseen.

– Suomessa on minusta vähän outo tapa, kun tulee presidentiksi, tulee jättää oma poliittinen puolueensa. Minä melkein ryhdyin kapinoimaan sitä vastaan, kun vähän kapinaluonne olen.

Ahtisaari totesi vuoden 2015 runsaasta pakolaisten määrästä, että häntä suututti se, ettei siihen herätty, miten maailman kriisit pitäisi saada ratkaistua, ettei ihmisille tule tarve lähteä kodeistaan.

Matka peruuntui – ”olen Ahtisaaren perheen kodinhoitaja”.

Ahtisaari kertoi Pohjoismaiden neuvoston istunnolle myös, miten hänen oli juuri määrä lähteä puhujamatkalle USA:han. Hän olisi tavannut Clintonien perheen, kuten yleensä tapaa. Barack Obamaltakin oli kutsu.

Matka peruuntui. Ahtisaari sanoi joutuneensa kodinhoitajaksi.

– Vaimolla (Eeva Ahtisaari) oli toisessa jalassa operaatio. Toipuminen vie kuusi viikkoa. Olen Ahtisaaren perheen kodinhoitaja täällä, hän totesi ja kertoi jatkavansa samoin tein eduskunnasta kotiin vaimonsa avuksi.

Ahtisaaren mukaan Obama on miettimässä organisaatiota, joka tekisi myös rauhanvälitystyötä. Ahtisaari aikoo kysyä Obamalta myös tämän oman presidenttikauden politiikan perään, oliko se egalitaarista eli tasa-arvoista.

Ahtisaari kantoi huolta republikaanien ja demokraattien huonontuneista väleistä.

Trumpin voitossa ei tarvittu mitään Venäjä-apua, kyllä se riitti, kun demokraatit tyrivät.

Venäjäänkin liittyen Ahtisaarella oli viesti ja vastaus väitteeseen, jonka mukaan Nato tai länsimaat uhkaisivat sitä sotilaallisesti.

– Täytyy kyllä sanoa heille, että tämä ei pidä paikkaansa. Nato on puolustuksellinen järjestö ja paras rauhanturvaorganisaatio, jonka kanssa minä olen tehnyt töitä. Huonontuminen lännen ja Venäjän suhteissa lähti siitä, että Venäjä meni itsenäiseen Ukrainaan vastoin kaikkia kansainvälisen järjestyksen ja lain periaatteita.

Ahtisaari toi esiin myös myönteisen kantansa Suomen Nato-jäsenyyteen.

– Täytyy sanoa vielä se, olen vuosikausia olen jo olen ollut sitä mieltä, että minun lähtökohtani Nato-keskustelussa ei ole koskaan ollut se, että Venäjä uhkaa meitä, vaan että meidän pitäisi kuulua kaikkiin niihin organisaatioihin, joihin läntiset demokraatiat kuuluvat. Piste! Täytyy käyttäytyä niin kuin läntinen demokratia käyttäytyy.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 38 Demokraatti
ANI SUORASUU - Ann Selinille ei ryppyillä
VARAA PAREMPAAN - Eveliina Heinäluoma haluaa herättää puolueet Helsingissä
KUIN ERI PLANEELTA - SDP:n ja hallituksen sote-linjat eivät kohtaa
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat