Ahtisaari perehdytti Pohjoismaiden neuvostoa rauhanvälityksen saloihin – aikoo viedä räväkköjä terveisiä niin Obamalle kuin Venäjälle

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Rauhannobelisti Martti Ahtisaari puhui tänään Pohjoismaiden neuvoston (PN) istunnossa. PN on koolla Helsingissä eduskuntatalossa.

Helsingissä koolla oleva Pohjoismaiden neuvosto käsitteli aamupäivän istunnossa pohjoismaisen rauhanvälityksen vahvistamista.

Nobelisti, presidentti Martti Ahtisaari piti puheen, jonka jälkeen parlamentaarikot saivat esittää hänelle kysymyksiä.

Puheessaan Ahtisaari tiivisti maailman kriisien johtuvan perimmiltään yhteiskunnallisesta epätasa-arvosta.

Hän sanoi olevansa vakuuttunut siitä, ettei olisi saanut niin paljon aikaan rauhanvälityksessä ilman Pohjoismaisia juuria ja arvoja. Arvokkain asia, jonka hän on Pohjoismaista saanut on syvä ymmärrys luottamuksen merkityksestä.

Rauhanvälityksessä taasen täytyy ymmärtää, että luottamus voi syntyä, jos pystytään antamaan ihmisille välineet rakentaa omaa tulevaisuuttaan. Konfliktien lopettaminen vaatii tasavertaisuusperiaatetta. Vaikeina aikoina on keskeistä tarjota kaikille kansalaisille mahdollisuus esimerkiksi hyvään asumiseen ja terveydenhuoltoon.

– Meillä pohjoismalaaisilla on tässä suhteessa paljon tarjottavaa.

Jos katsoo rauhanvälitystä vain poliittisena tai vallanjaon kysymyksenä, toiminta ei Ahtisaaren mukaan onnistu. On huomioitava ihmisten elämänlaatuun liittyvät haasteet.

– Kestävä rauha ei ole vain väkivallan poissaoloa, vaan myös mahdollisuuksien olemassaoloa yhteiskunnassa. Rauhan on lisättävä kaikkien mahdollisuuksia päästä osalliseksi, Ahtisaari tiivisti.

”Jos ei itse näytä esimerkkiä, on turha lähteä saarnaamaan.”

Parlamentaarikot kysyivät Ahtisaarelta muun muassa naisten asemasta rauhanvälityksessä. Tätä koskevan kysymyksen esitti Erkki Tuomioja (sd.).

Ahtisaaren mukaan kukaan rauhanvälittäjä ei voi vaatia, että neuvottelupöydässä olisivat naiset läsnä, vaikka vaateen takana olisivat YK:n päätöslauselmat.

– Sitä voi ehdottaa ja voi tehdä kysymyksen, niin olen aina tehnyt.

Ahtisaaren mukaan tilanteen parantamiseksi Pohjoismaissa on lähdettävä siitä, että täällä naiset saavat asemaa niissä organisaatioissa, joissa rauhanvälitystä tehdään ja kehitetään.

– Jos ei itse näytä esimerkkiä, on turha lähteä saarnaamaan kenellekään toiselle, Ahtisaari painotti.

Ahtisaarelta kysyttiin myös kantaa paljon Pohjoismaiden neuvostossa paljon puhuttaneeseen YK:n piirissä laadittuun ydinaseet kieltävään sopimukseen ja Pohjolan ja koko arktisen alueen ydinaseettomuuteen.

Pohjoismaista vain Ruotsi on hyväksynyt ydinkieltosopimuksen, vaikkei toistaiseksi ole sitä allekirjoittanut. Sen sijaan Suomi pitää kiinni ainoastaan ydinsulkusopimuksesta, jossa ovat mukana myös ydinasevallat. Suomen hallitus ei aio ydinasekieltosopimusta allekirjoittaa.

Ahtisaari vastasi hivenen pyöreästi, mutta tuntui antavan tukensa ydinasekieltosopimukselle.

– Voin sanoa hyvään ehdotukseenne ja puheenvuoroonne, että ei muuta kuin ”Lycka till!” (Onnea!). Noista ajatuksista on syytä keskustella ja vakavasti harkita …. Nuo ehdotukset ovat minusta sellaisia, että niitä on syytä viedä eteenpäin.

”Suomessa on minusta vähän outo tapa, kun tulee presidentiksi.”

Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta (sd.) kertoi USA:n vierailustaan. Hän kuvasi, miten YK:n pääsihteerin avustajat olivat kertoneet pääsihteerin viettäneen unettomia öitä Pohjois-Korean tilanteen vuoksi.

Feldt-Ranta kysyikin, mitä Pohjoismaat voisivat tehdä Pohjois-Korean tilanteen ratkaisemiseksi.

Ahtisaari totesi, että ennen kuin Pohjoismaat tekevät mitään, viiden pysyvän turvaneuvoston jäsenmaan täytyisi tehdä, mitä niiltä odotetaan. Jos eivät isot valtiot ole tukena asian ratkaisemisessa, YK:n pääsihteeri ei pysty tekemään mitään, vaikka tällä olisi kuinka nerokkaita ideoita.

– Pohjoismaiden täytyy tätä omaa erityisasemaansa käyttää hyväkseen ja toivon hartaasti, että pohjoismainen yhteistyö rauhanturvaamiessa ja rauhanneuvotteluissa lisääntyisi entisestään, Ahtisaari lisäsi.

Kun norjalainen parlamentaarikko Martin Kolberg totesi esittävänsä sosialidemokraattina Ahtisaarelle kysymyksen maahanmuutosta, Ahtisaari vastasi, ettei kuulu mihinkään poliittiseen puolueseen.

– Suomessa on minusta vähän outo tapa, kun tulee presidentiksi, tulee jättää oma poliittinen puolueensa. Minä melkein ryhdyin kapinoimaan sitä vastaan, kun vähän kapinaluonne olen.

Ahtisaari totesi vuoden 2015 runsaasta pakolaisten määrästä, että häntä suututti se, ettei siihen herätty, miten maailman kriisit pitäisi saada ratkaistua, ettei ihmisille tule tarve lähteä kodeistaan.

Matka peruuntui – ”olen Ahtisaaren perheen kodinhoitaja”.

Ahtisaari kertoi Pohjoismaiden neuvoston istunnolle myös, miten hänen oli juuri määrä lähteä puhujamatkalle USA:han. Hän olisi tavannut Clintonien perheen, kuten yleensä tapaa. Barack Obamaltakin oli kutsu.

Matka peruuntui. Ahtisaari sanoi joutuneensa kodinhoitajaksi.

– Vaimolla (Eeva Ahtisaari) oli toisessa jalassa operaatio. Toipuminen vie kuusi viikkoa. Olen Ahtisaaren perheen kodinhoitaja täällä, hän totesi ja kertoi jatkavansa samoin tein eduskunnasta kotiin vaimonsa avuksi.

Ahtisaaren mukaan Obama on miettimässä organisaatiota, joka tekisi myös rauhanvälitystyötä. Ahtisaari aikoo kysyä Obamalta myös tämän oman presidenttikauden politiikan perään, oliko se egalitaarista eli tasa-arvoista.

Ahtisaari kantoi huolta republikaanien ja demokraattien huonontuneista väleistä.

Trumpin voitossa ei tarvittu mitään Venäjä-apua, kyllä se riitti, kun demokraatit tyrivät.

Venäjäänkin liittyen Ahtisaarella oli viesti ja vastaus väitteeseen, jonka mukaan Nato tai länsimaat uhkaisivat sitä sotilaallisesti.

– Täytyy kyllä sanoa heille, että tämä ei pidä paikkaansa. Nato on puolustuksellinen järjestö ja paras rauhanturvaorganisaatio, jonka kanssa minä olen tehnyt töitä. Huonontuminen lännen ja Venäjän suhteissa lähti siitä, että Venäjä meni itsenäiseen Ukrainaan vastoin kaikkia kansainvälisen järjestyksen ja lain periaatteita.

Ahtisaari toi esiin myös myönteisen kantansa Suomen Nato-jäsenyyteen.

– Täytyy sanoa vielä se, olen vuosikausia olen jo olen ollut sitä mieltä, että minun lähtökohtani Nato-keskustelussa ei ole koskaan ollut se, että Venäjä uhkaa meitä, vaan että meidän pitäisi kuulua kaikkiin niihin organisaatioihin, joihin läntiset demokraatiat kuuluvat. Piste! Täytyy käyttäytyä niin kuin läntinen demokratia käyttäytyy.

Keskustelua aiheesta

Ravintola- ja vapaa-ajanpalvelut ja PAM sopuun työehdoista

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Matkailu- ja ravintola-ala ja PAM ovat päässeet sopuun ravintola- ja vapaa-ajanpalvelujen työehtoneuvotteluissa. Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n mukaan neuvottelutulos vaatii vielä osapuolten hallintojen hyväksymisen. Sopimuksen sisällöstä tiedotetaan tarkemmin vasta sen jälkeen.

– Takana on pitkä neuvottelurupeama, joten olemme luonnollisesti tyytyväisiä tuloksen saavuttamiseen. Neuvottelut käytiin pitkästä aikaa liittokohtaisina.

– Ne olivat vaikeat, koska molemmilla sopijapuolilla oli vuosien aikana kertyneitä tavoitteita. Tästä vaikeudesta huolimatta neuvottelut käytiin rakentavassa hengessä, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

Keskustelua aiheesta

”Nyt on otettu neuvoa-antava ja tadaa, keskusta vie kossun pörssiin” – Kansanedustaja syyttää puoluetta takinkäännöstä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kansanedustaja Stefan Wallin (rp.) syytää keskustaa takinkäännöstä valtioyhtiö Altian myynnissä. Wallinin mukaan keskusta vastusti vuonna 2014 ”henkeen ja vereen” Altia-kauppaa.

– Nyt on otettu neuvoa antava ja, tadaa, asia on tullut uuteen valoon: Keskusta vie Kossun pörssiin ja valtion pyhästä strategisesta omistamisesta tuleekin kansanosake, Wallin kirjoittaa Twitterissä.

– Totta vieköön. Politiikka on mahdollisuuksien laji, hän päättää.

Keskustelua aiheesta

”Ikävä kyllä Ville mölisee” – Soini syyttää ”turhautunutta” Niinistöä somesoosista

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) on menettänyt malttinsa kansanedustaja Ville Niinistön (vihr.) esittämään kritiikkiin, jonka mukaan Soini ei olisi tuonut esiin Suomen kantaa Turkin ja Syyrian tilanteeseen. Soini kutsuu Niinistön kannanottoja sosiaalisessa mediassa muun muassa räkyttämiseksi.

– Ikävä kyllä Ville mölisee, kun ei tiedä, ei välitä ottaa selvää tai ei tunne asioita tai ei ole paikalla, kun niistä puhutaan ja keskustellaan, ulkoministeri Soini kirjoittaa blogissaan.

Omasta mielestään Soini kokee ottaneensa Turkin ja Syyrin tilanteisiin kantaa voimakkaasti.

– Keskiviikkona 14.2.2018 olin sekä Eduskunnan Ulkoasianvaliokunnassa että Suuressa valiokunnassa kuultavana. Kerroin selkeästi omat ja Suomen kannat Turkin ja Syyrian järkyttävin tilanteisiin. Kerroin ne myös julki EU: n ulkoministerien Gymnich- kokouksessa.

”Iloa ja valoa Villelle.”

– En tiedä, eikö Villeä kiinnosta kyseisten valiokuntien jäsenyys vai mistä johtuu, ettei entinen puolueensa puheenjohtaja välitä olla tiedon lähteillä. Sen sijaan Ville puhuu Korean vierailustani tosiasiat unohtaen. Ville vippailee, kun ei jaksa tai viitsi perehtyä, Soini lataa.

Hän suosittelee Niinistölle vierailua Koreoiden rajalla, joka on Soinin mukaan maailman suurin jännitelinja.

– Se on vakava paikka, jota ei kannata somesoosilla aliarvioida.

– Ville. Olet selvästi turhautunut, kun luovuit puheenjohtajuudestasi puolueenne typerien sääntöjen pakottamana. Pyrit Palloliiton puheenjohtajaksi. Et hävinnyt huonolle miehelle.

– Kokoa itsesi ja mene myönteisyyden kautta. Katkeruus ei kauaksi kanna. Siitä tulee huono olo. Eli iloa ja valoa Villelle, Soini toivottaa.

Ville Niinistö kommentoi Twitterissä Soinin ottaneen kantaa Syyrian ja Turkin tilanteisiin vain suljettujen ovien takana. Hän pitää kirjoitusta tyyppiesimerkkinä arvostelemastaan toiminnasta.

Keskustelua aiheesta

Yli 400 000 tulot alle minimibudjetin – Tutkija: Hyvinvointivaltio-Suomen ruokatrendi on nälkä

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Yli 400 000:n suomalaisen tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen, kirjoittaa köyhyystutkija, vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo leipäjonoja ja köyhyyttä käsittelevässä kirjoituksessaan Ilta-Sanomissa.

–  Toisin sanoen heidän tulonsa alittavat minimibudjetin, joka katsotaan kohtuulliseksi tässä yhteiskunnassa, Ohisalo kirjoittaa.

Kirjoitus liittyy käynnissä olevaan Yhteisvastuu-keräykseen, jonka teemana on tänä vuonna ironinen #ruokatrendit2018. Ohisalon mukaan yksi valitettava ruokatrendi on hyvinvointivaltio-Suomessakin nälkä.

– Siinä missä ympäröivä kulutusyhteiskunta on täynnä jatkuvaa erottautumista elämäntapa- ja tavarahankinnoilla, esimerkiksi leipäjonossa ei ole sijaa yksilöllisille valinnoille – ruoanjakelusta otetaan mukaan se, mitä on tarjolla.

Ohisalo kertoo myös oman perheensä saaneen 1990-luvun laman aikana apua kunnan sosiaalitoimesta ja kirkon diakoniatyöstä.

”Sosiaalinen etäisyys on totta suomalaisessa hyvinvointivaltiossa.”

– Opiskeluaikoina menot ylittivät tulot ja välillä laskettiin senttejä. Läheisiäni on joutunut leipäjonoon. Olen kiitollinen siitä avusta ja niistä mahdollisuuksista, joita hyvinvointivaltio on minulle ja perheelleni suonut.

Leipäjonoja tutkineena Ohisalo toivoo, että tutkimustietoa hyödynnettäisiin paremmin poliittisessa päätöksenteossa.

– Ei ole kerta eikä ensimmäinen, kun leipäjonoista puhuessani olen tuntenut puhuvani monelle hyvin kaukaisesta teemasta. Sosiaalinen etäisyys on totta suomalaisessa hyvinvointivaltiossa. Etäisyys ei kapene millään muulla kuin tutustumalla erilaisiin elämäntilanteisiin ja ihmisiin, joiden taustat eroavat omista.

– Tämän etäisyyden kaventaminen on avain suomalaisen hyvinvointivaltion yhtenäisyydelle. Sitä etäisyyttä pienennetään hiekkalaatikoilta ja kouluista lähtien, joissa eri tulo- ja koulutustasojen vanhempien lapset kohtaavat, Ohisalo kirjoittaa.

Erkki Tuomioja: ”Pystyykö kukaan esittämään kauhistuttavampaa vastausta kouluampumisiin kuin Trumpin esitys opettajien aseistamisesta?”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi aiemmin viikolla monien hämmästykseksi, että voisi harkita opettajien aseistamista uusien kouluampumisten ehkäisemiseksi.

Trump toi idean esille tavatessaan Marjory Stoneman Douglas -koulun oppilaita ja kouluampumisen uhrien omaisia Valkoisessa talossa. 17 ihmistä kuoli viime viikolla kouluampumisessa oppilaitoksessa. Teosta epäillään 19-vuotiasta koulun entistä oppilasta.

Trumpin mukaan osa opettajista voitaisiin kouluttaa käyttämään aseita pelotteeksi mahdollisille kouluampujille. Trumpin mukaan ase annettaisiin vain niille, jotka ovat ”hyvin päteviä aseiden käsittelyssä”.

– Minulla on niin monia ideoita, muilla on monia ideoita, ja me valitsemme tärkeimmät ideat ja teemme työtä toteuttaaksemme ne. Se ei jää puheeksi. On kestänyt liian kauan, Trump muun muassa sanoi.

SDP:n kansanedustaja, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja pitää Trumpin puheita käsittämättöminä.

”Pystyykö kukaan esittämään kauhistuttavampaa vastausta kouluampumisiin kuin Trumpin esitys opettajien aseistamisesta?”

Tuomioja esittää kysymyksensä sunnuntaina Facebook-tilillään.