Politiikka

Äidin tuska lukioikäisen poikansa 9000€-opintolainasta sai Nasima Razmyarin ärähtämään: ”Tämä on todella kohtuutonta”

Lehtikuva / Vesa Moilanen
Kokelaat valmistautuivat ylioppilaskirjoituksiin keskiviikkoaamuna Ressun lukiossa Helsingissä 15. maaliskuuta 2017.
Lehtikuva / Vesa Moilanen
Kokelaat valmistautuivat ylioppilaskirjoituksiin keskiviikkoaamuna Ressun lukiossa Helsingissä 15. maaliskuuta 2017.
Lehtikuva / Vesa Moilanen
Kokelaat valmistautuivat ylioppilaskirjoituksiin keskiviikkoaamuna Ressun lukiossa Helsingissä 15. maaliskuuta 2017.

Helsingin Sanomissa julkaistiin maanantaina mielipidekirjoitus, jossa käsitellään toisen asteen koulutuksen rahoittamiseen liittyvää epätasa-arvoisuutta. Kirjoituksessa nostetaan esiin, kuinka nuoret joutuvat eriarvoiseen asemaan riippuen vanhempiensa varallisuudesta.

Mielipidekirjoituksen kirjoittaja kertoo olevansa yksinhuoltajaäiti ja joutunut jo pitkään olemaan työttömänä.

– Viime vuodet olemme saaneet toimeentulotukea, hän kirjoittaa.

– Ongelmaksi tämä asia muodostuu tänä vuonna poikani täyttäessä 18 vuotta. Kela edellyttää, että hän, kuten muutkin toimeentulotukea saavat, nostaa silloin ensisijaisesti opintolainan lukio-opintonsa loppuun saattamiseksi.

Kirjoittajan mielestä kyseinen edellytys asettaa opiskelijat epätasa-arvoiseen asemaan, sillä oppilaat saavuttavat täysi-ikäisyyden eri vaiheessa toisen asteen koulutusta.

– Poikani pitää nostaa laina puolentoista vuoden ajaksi, koska hän tulee täysi-ikäiseksi lukion puolivälissä, kirjoittaja huomauttaa.

– Ilman ­sitä on mahdotonta selvitä ­lukion kustannusten lisäksi muistakaan menoista, kuten vuokrasta, sähköstä, ruuasta.

Esimerkiksi jos oppilas on syntynyt alkuvuodesta, hän joutuu rahoittamaan opintojaan puoli vuotta pitempään opintolainalla kuin syksyllä syntyneet.

– Samana vuonna mutta eri ­aikoina syntyneet oppilaat joutuvat eriarvoiseen asemaan lukiota varten otettavan opinto­lainan määrässä. Pojallani tulee olemaan opintolainaa lukion päättyessä 9 100 euroa, kirjoittaja huomauttaa ja pitää tätä kohtuuttomana lukion ollessa yleissivistävä koulutus eikä se valmista oppilasta mihinkään tiettyyn ammattiin.

Samaa mieltä kirjoittajan kanssa on Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.). Hän kirjoittaa Twitterissä Kelan edellytyksen olevan ”todella kohtuutonta” viitaten kyseiseen mielipidekirjoitukseen.

– Opintoihin liittyvät pakolliset hankinnat asettavat nuoret varallisuudesta riippuen hyvin eriarvoiseen asemaan. SDP:n valtuustoryhmä on tehnyt aloitteen maksuttoman toisen asteen toteuttamisesta Helsingissä, hän jatkaa.

Sosialidemokraatit ovat ajaneet voimakkaasti oppivelvollisuusiän nostamista 18 ikävuoteen. Samalla tämä tarkoittaisi, että toinen aste muuttuisi maksuttomaksi kyseiseen ikään saakka.

– Puolueen koulutuspoliittisessa ohjelmassakin todetaan, että niin lukiossa kuin ammattikoulussakin tavoitteena pitäisi olla vähintäänkin asteittainen siirtyminen kohti maksuttomia oppimateriaaleja. Ammatillisella puolella myös esimerkiksi vaadittavat työvaatteet tulisi saada maksuttomuuden piiriin, puolueen koulutuspoliittista työryhmää johtanut kansanedustaja, entinen opetusministeri Jukka Gustafsson(sd.) kertoi Demokraatille.

Aiheesta on tehty myös kansalaisaloite, joka on kerännyt yli 30 000 allekirjoitusta. Aloitetta Gustafsson pitää erinomaisena.

– Aloite tukee merkittävällä tavalla puolueen yhtä keskeisintä koulutuspoliittista tavoitetta, oppivelvollisuusiän nostamista. Ja sen ohella myös keskiasteen koulutuksen maksuttomuutta, hän korostaa.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 37 Demokraatti
RUOTSIN VALINTA - Melkein kaikki julistautuivat voittajiksi
VILLE RANTA - Rääväkynä ammentaa suomalaisesta ylivarovaisuudesta
SETÄKUISKAAJA - Jenni Karjalainen kertoo, miten setien kanssa tulla toimeen
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat