Aikuiset eivät muista saamiaan rokotteita – muistutuspalvelu kehitteillä

Aikuiset ovat huonosti perillä saamistaan rokotuksista ja niiden voimassaoloajoista. Tietämättömyys koituu ongelmaksi etenkin kurkkumätä- ja jäykkäkouristusrokotteen kohdalla, sillä harva aikuinen muistaa tehostaa rokotetta kymmenen vuoden välein.

– Siinä voi olla riskitilanteita, kun sitä ei uusita. Kun kesäaikaan tulee haavoja ja ollaan maaperän kanssa tekemisissä, on siinä periaatteessa riski, kertoo Attendon ylilääkäri Helena Liira.

Puuttuva tehosterokote huomataan yleensä terveystarkastuksen, tapaturman tai reissuun lähtemisen yhteydessä. Rokotushistorian selvittäminen on kuitenkin vaivalloista, jos henkilö on saanut rokotteita useissa terveydenhuollon toimipaikoissa sekä yksityisellä että julkisella puolella.

– Ihmiset eivät muista niitä. Yleensä kysymme silloin miehiltä, milloin he ovat käyneet armeijan, niin silloin tiedetään, mitä siellä on pistetty. Sen jälkeen kauhean huonosti muistetaan, mitä on laitettu ja missä, sanoo Mehiläisen työterveyshuollon erikoislääkäri Auli Rytivaara.

Kohti kantapohjaista muistuttelua.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sähköisen Kanta-palvelun tarkoituksena on kerätä kaikkien terveydenhuollon toimijoiden potilastietojärjestelmät saman katon alle. Tällöin yksittäisen terveystoimipisteen ei tarvitsisi enää käyttää aikaa myöskään rokotustietojen selvittelemiseen.

Palveluun on myös suunnitteilla näkymä, jonka avulla potilas voi nähdä yhteenvedon saamistaan rokotuksista.

Palvelun Potilastiedon arkisto on nyt käytössä kaikissa julkisissa yksiköissä ja lähes kaikissa suurissa ja keskisuurissa yksityisissä yksiköissä.

Terveystalon yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halonen uskoo, että Kanta-palvelusta kehittyy rokotuksista muistuttava kansallinen järjestelmä.

– Tähän ollaan menossa hyvää vauhtia. Yksityispuolikin on lähiaikoina tulossa tähän mukaan, joten uskon, että kantapohjainen muistuttelu ja tietojen OmaKannassa näkyminen tulee riittävän pian.

Kattavuustilastoissa puutteita.

Aikuisten kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluu kurkkumätä- ja jäykkäkouristusrokotteen lisäksi polio- (IPV), influenssa- sekä tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokote (MPR).

Lääkeyhtiö MSD Finlandin vasta teettämästä kyselytutkimuksesta ilmenee, että suomalaiset pitävät rokotuskattavuutta tärkeänä ja suhtautuvat myönteisesti rokotusohjelmaan.

THL:n asiantuntijalääkärin Ulpu Elonsalon mukaan mukaan THL:lla on aikuisten rokotuksista rokotekattavuustilastoja ainoastaan influenssarokotteesta, sillä yksityisten terveysasemien rokotteet eivät vielä kirjaudu THL:n rokotusrekisteriin.

– Nämä kattavuusraportit ovat tietysti influenssankin osalta vähän matalammat kuin mitä ne todennäköisesti ovat, koska tiedonkeruu ei ole vielä ihan sataprosenttista.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Helsingin matkailu kaikkien aikojen kasvuennätykseen – pääkaupungissa yli 4 000 000 yöpymistä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Ilmakuva talvisesta Katajanokasta Helsingistä tammikuussa.

Neljän miljoonan yöpymisen rajapyykki ylittyi ensimmäistä kertaa Helsingissä viime vuonna. Helsingin matkailulla menee muutenkin hyvin. Helsinki on Pohjoismaiden suosituin kongressikaupunki sekä Euroopan vilkkain matkustajasatama.

Kasvua Helsingin ennätyksellisessä matkailuvuodessa tuli yhteensä 13 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, mikä tarkoittaa yli neljää miljoonaa rekisteröityä yöpymistä pääkaupungin majoitusliikkeissä.

Koko pääkaupunkiseudulla rekisteröitiin 5,3 miljoonaa yöpymistä. Helsinkiä voi pitää Suomen matkailun veturina, ja se näkyy erityisesti kansainvälisten yöpymisten osuudessa verrattuna muuhun Suomeen.

Kansainvälisten matkailijoiden yöpymiset kasvoivat Helsingissä yhteensä 15 prosenttia ja kotimaisten matkailijoiden yöpymiset 10 prosenttia.

– Helsingin matkailulla menee nyt hyvin. Viime vuonna eniten matkailijoita saapui Venäjältä, Saksasta, Iso-Britanniasta, Yhdysvalloista, Ruotsista ja Japanista. Matkailijamäärät kasvoivat suhteessa eniten Venäjältä 37 % ja Kiinasta 31 %. Hyvä taloustilanne meille tärkeissä lähtömaissa on edesauttanut Helsingin ja Suomen ennätyksellisiä matkailulukuja, kertoo Helsinki Marketingin toimitusjohtaja Laura Aalto.

Helsingin vetovoimatekijä matkailumarkkinoilla on luonnonläheisyys yhdistettynä kiinnostavaan kaupunkikulttuuriin ja tapahtumatarjontaan. Elämyksellisyys sekä aidot kokemukset kiinnostavat matkailijoita entistä enemmän, ja kun Euroopan suosituimpia kaupunkikohteita vaivaa ongelmaksi kehittynyt liikaturismi. Helsingin kaltaiset pienemmät kaupungit pystyvät hyvin vastaamaan elämyksellisen matkailun vaatimuksiin.

Helsinki kasvaa kilpailijoitaan nopeammin.

Helsingin matkailu kasvaa tällä hetkellä nopeammin kuin naapuripääkaupunkien. Kööpenhaminassa yöpymiset kasvoivat 2 %, Oslossa 3 % ja Tallinnassa 3 %. Tukholmassa kasvua oli alustavan ennusteen mukaan noin kolme prosenttia. Helsingin kasvun jatkuvuuden turvaamiseksi majoituskapasiteetin kasvattamiseen ja matkailijoiden palveluihin on panostettava.

– Kun turvataan matkailun kestävä kasvu, vahvistetaan samalla koko kaupungin elinvoimaa. Meidän on varmistettava, että Helsingin majoituskapasiteetin kasvu jatkuu, matkailijoiden palveluita kehitetään ja että ne entistä paremmin vastaavat matkailijoiden tarpeita myös digitaalisesti. Matkailu on siirtynyt vahvasti digitaaliseen aikakauteen, joka asettaa uusia vaatimuksia matkailukohteille, Aalto sanoo.

90 miljoonaa odottaa yhä ottajiaan – ”Vaatii kylmähermoisuutta”

Kuva: lehtikuva / roni lehti

Loimaalla pelatun Eurojackpotin suurvoittajat eivät ole vielä ilmoittaneet mitään itsestään. Viiden hengen porukkapeli toi 90 miljoonan euron jättipotin Suomeen toissa viikon perjantaina.

Veikkauksessa on jo kovasti odoteltu, milloin voittajat antaisivat kuulua itsestään, kertoo tiedottaja Pipsa Öhman.

– Totta kai tällaisten summien kohdalla otetaan yleensä aika pian yhteyttä, Öhman sanoo.

Koska pelaajat eivät käyttäneet Veikkaus-korttia, heidän pitää lunastaa voittonsa Veikkauksen pääkonttorista Helsingistä. Vaikka voittajat ilmoittautuisivat heti, he saisivat miljoonansa tililleen aikaisintaan 5. maaliskuuta, kun karenssiaika on päättynyt.

– Jotkut voittajat tekevät niin, että he ovat yhteydessä vasta noin kolmen viikon kuluttua (voitosta), koska rahaa ei kuitenkaan saisi aikaisemmin tililleen. Totta kai se vaatii kylmähermoisuutta, että pystyy olemaan sen tositteen kanssa. Suuri osa haluaakin päästä tositteesta nopeammin eroon.

Loimaan Prismassa pelattu täysosuma on Suomen suurin rahapelivoitto. Veikkaus järjestää voiton kunniaksi ilotulitusnäytöksen Loimaalla tulevana lauantaina. Massiivista ilotulitusta voi ihailla kymmenien kilometrien päästä, mikäli sääolot ovat suotuisat.

Öhmanin mukaan voittajien mahdollinen löytyminen ei vaikuta millään tavalla ilotulituksen järjestämiseen.

– Toivottavasti hekin tulevat sitä katsomaan tai innostuvat ilotulituksesta niin, että ottaisivat yhteyttä.

Keskustelua aiheesta

Raviradan katsomorakennus roihahti tuleen Oulussa – 25 asteen pakkanen vaikeutti pelastustöitä, vahingot merkittäviä

Kuva: LEHTIKUVA / JESSE JYRÄLÄ
Pelastuslaitos sammutti raviradan katsomoa Oulussa.

Oulussa Äimärautiontiellä oli yöllä tulessa raviradan katsomorakennus.

Päivystävä palomestari Hannu Timonen kertoo, että palossa tuhoutui täysin noin 100 neliömetrin toimistorakennus. Lisäksi katsomoon tulee merkittäviä savu- ja vesivahinkoja.

Pelastuslaitos sai tiedon suuresta rakennuspalosta kello kahdelta yöllä. Kello kuuden aikaan aamulla Timonen arvioi, että jälkisammutus kestää puoleen päivään saakka. Leviämisvaaraa ei enää ole.

Palon syttymissyystä ei ole vielä tietoa, mutta Timonen arvioi palon saaneen alkunsa toimistorakennuksesta. Kukaan ei loukkaantunut palossa.

Palopaikalla oli enimmillään 15 pelastuslaitoksen yksikköä, ja kello kuuden aikaan aamulla yksiköitä oli jäljellä vielä kymmenen. Kova pakkanen vaikeutti palon sammutusta. Kylmimmillään yöllä oli 25 astetta pakkasta.

Poliisi alkaa selvittää palon syttymissyytä, kun palo on saatu sammutettua.

Lännen media: Nuorten määrä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa kasvanut huomattavasti – Ylilääkäri: Lapsiperheiden köyhyys johtaa lähetteiden lisääntymiseen

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Psykiatrista erikoissairaanhoitoa saaneiden nuorten määrä on kasvanut rajusti lähes koko maassa, kertoo Lännen Media sairaanhoitopiirien tietojen perusteella.

13–17-vuotiaita nuoria on tullut hoitoon lisää erityisesti muutaman viime vuoden aikana. Lähetteiden määrä on kasvanut huomattavasti esimerkiksi Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

Esimerkiksi Uudellamaalla jo lähes joka kymmenes 13–17-vuotias nuori oli viime vuonna psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakas, Lännen Media kertoo.

Pirkanmaalla nuoria tuli kaikkiin psykiatrian erikoissairaanhoidon palveluihin 37 prosenttia enemmän vuonna 2016 verrattuna vuoteen 2015.

Avohoidon lähetteet kasvoivat samassa ajassa 24 prosenttia. Varsinais-Suomessa lähetteiden määrässä oli puolestaan kasvua 25 prosenttia viime vuonna verrattuna vuoteen 2016.

Masennus ja ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisimmät syyt nuoren psykiatriseen hoitoon.

Yksi selvä syy on suomalaisten köyhyys.

Nuorisopsykiatrit ovat ihmeissään, mistä nopea muutos johtuu.

– Olemme miettineet, miksi juuri nyt. Sellaista tutkimusnäyttöä ei ole, että nuorten mielenterveyden häiriöt olisivat lisääntyneet, sanoo ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala-Heino Tampereen yliopistollisesta sairaalasta Lännen Medialle.

Kaltiala-Heino pitää yhtenä selvänä syynä suomalaislasten köyhyyttä: taloudellinen huono-osaisuus lapsiperheissä on lisääntynyt, ja se liittyy lähetteiden lisääntymiseen.

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan lastenpsykiatrian linjajohtaja Klaus Rannan mukaan Suomessa ei oteta tarpeeksi vakavasti nuorten masennusta ja mielenterveyden häiriöitä. Erityisesti nuorten lähipalveluita on ylenkatsottu.

Poliisihallitus selvitti poliisien Facebook-keskusteluja – ”Vakava kirjallinen huomautus”

Kuva: AFP / Justin TALLIS

Poliisien suljetussa Facebook-ryhmässä käydyistä keskusteluista on annettu yhdelle poliisille vakava kirjallinen huomautus. Lisäksi viidelle poliisin palveluksessa olevalle virkamiehelle on annettu työnjohdollista ohjausta.

Poliisihallitus teki selvityksen poliisien Facebook-ryhmän keskusteluista. Selvitys käynnistettiin sen jälkeen, kun Long Play -julkaisussa uutisoitiin viime kesänä ryhmässä käydyistä epäasiallisista ja rasistisista keskusteluista.

Ryhmä ei ole poliisin virallinen ryhmä, mutta poliiseja koskee myös vapaa-ajalle ulottuva käyttäytymisvelvollisuus.