Ulkomaat
5.8.2020 14:14 ・ Päivitetty: 5.8.2020 14:14
“Aina se yllättää, että vieläkin huonommin voi mennä”
Beirutin kaltainen räjähdys olisi kova isku mille tahansa maalle. Libanonin tapauksessa se iski uhriin, jolla oli jo valmiiksi monia vakavia perussairauksia.
Kuvaavaa on esimerkiksi se, että kaupungissa asuvan Taavi Sundellin mukaan Beirutissa tulee kovan pamauksen kuuluessa ensimmäisenä mieleen muita vaihtoehtoja kuin onnettomuus.
Suomen Lähi-idän-instituutissa tutkija-koordinaattorina työskentelevän Sundellin mukaan kulunut vuosi on ollut Libanonille jo järkyttävä.
– Alakerran vuokraemäntärouvan kanssa juteltiin aamulla, että jokohan olisi päästy pohjalle, eikä tästä olisi enää kuin yksi suunta, Sundell kertoo.
– Toisaalta niin on tullut ajateltua monta kertaa aiemminkin, ja aina se yllättää, että vieläkin huonommin voi mennä, hän jatkaa.
Pitkän sisällissodan läpikäynyttä maata on koetellut vuosikymmeniin pahin talouskriisi, joka on johtanut valuutan arvon romahtamiseen, hyperinflaatioon, velanmaksun keskeyttämiseen sekä laajaan köyhyyteen ja työttömyyteen.
Keskinäistä syyttelyä luvassa.
Vielä viime syksynä Beirutissa osoitettiin rajusti mieltä kyvyttömäksi koettua hallitusta vastaan, mutta viime aikoina protestit ovat Sundellin mukaan laantuneet – ehkä entisten vitsausten päälle tulleen koronaepidemian takia.
– Täällä on ollut pitkään tosi lannistunut ilmapiiri. Kärjistäen sanottuna kaikki, jotka pystyvät, haluavat lähteä pois maasta, hän kuvailee.
Professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta ennustaa räjähdyksen johtavan poliittisen jännitteiden kiristymiseen entisestään, vaikka kyseessä onkin onnettomuus. Keskinäistä syyttelyä ovat hänen mukaansa omiaan lietsomaan vaarallisen aineen vastuuton säilyttäminen keskellä kaupunkia sekä tärkeän sataman vaurioiden mahdollisesti aiheuttama tuonnin vaikeutuminen sekä hintojen korotuspaineet.
Juusolan mukaan talouskurimus on iskenyt lähes kaikkiin libanonilaisiin, laajasti myös keskiluokkaan.
– Toistaiseksi vain kaikkein vaurain luokka on selvinnyt, hän kertoo.
Pieni Libanon on jo aiemmin joutunut ottamaan vastaan noin 1,5 miljoonaa pakolaista sodan runtelemasta Syyriasta.
– Se on ehkä ryhmä, jonka asema ei tästä enää huonone, koska se on niin järkyttävän huono jo ennestään, Sundell pohtii.
Kaivatuista uudistuksista ei merkkejä.
Suuren räjähdyspilven “hopeareunus” voisi Sundellin mukaan olla se, että Libanon saisi vihdoin pitkään kaipaamaansa kansainvälistä apua, ei vain uhrien auttamiseen vaan esimerkiksi myös koronaepidemian hoitoon.
Pysyvämpi muutos parempaan edellyttäisi kuitenkin maan omilta poliitikoilta valmiutta uudistuksiin, eikä kumpikaan suomalaisasiantuntija näe siitä merkkejä.
Professori Juusolan muutokseen tarvittaisiin painetta maan rajojen ulkopuolelta.
– Olisi hyvin tärkeää, että tämä lisäisi kansainvälisen yhteisön halua auttaa ja yhtenäisesti painostaa (Libanonin johtoa) reformeihin, joka voisi vaikuttaa siihen, että maa nousisi jaloilleen, hän sanoo.
Jotain helpotusta sentään tarjosi Israelin ilmoitus, ettei se ole sekaantunut räjähdykseen. Poikkeuksellisesti tiedon vahvisti myös Israelin arkkivihollinen, Iranin tukema Hizbollah-järjestö.
– Kumpikaan ei halua tilanteen kärjistyvän entisestään. Tällaista yhteisymmärrystä ei ole varmasti usein löytynyt, Juusola arvioi.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.