ehdokasmainos

Ainakin 34 ihmistä kuoli Ankaran pommi-iskussa – loukkaantuneita yli 120

Kuva: Lehtikuva-AFP
LKS 20160314 LKS 20160313  181; Police, firefighters and emergency services work at the site of a blast in Ankara on March 13, 2016. A suicide car bomb ripped through a busy square in central Ankara on March 13, killing at least 27 people and wounding 75, officials said, the latest in a spate of deadly attacks to hit Turkey. The blast in Kizilay square is the second major attack in the heart of the Turkish capital in less than a month, after a suicide car bombing on February 17 targeting the military that killed 29 people, claimed by a dissident faction of the outlawed Kurdistan Workers' Party (PKK). / AFP / ADEM ALTAN - LEHTIKUVA / AFP
Räjähdys tapahtui lähellä linja-autoasemaa Ankaran keskustassa.

Turkissa jatketaan eilisen tuhoisan pommi-iskun tutkintaa.

Ainakin 34 ihmistä kuoli, kun autopommi räjähti Turkin pääkaupungin Ankaran keskustassa eilen illalla. Haavoittuneita on yli 120. Heistä parikymmentä sai räjähdyksessä vakavia vammoja.

Mikään ryhmä ei ole vielä ilmoittanut olleensa iskun takana. Pääministeri Ahmet Davutoglun mukaan tutkijoilla on hyviä johtolankoja.

– Meillä on konkreettista tietoa iskun takana olleesta terroristiryhmästä. Saamme pian tutkinnan tulokset ja julkistamme ne, Davutoglu lupasi.

Isku muistuttaa Ankarassa viime kuussa tehtyä autopommi-iskua, jonka tekijäksi ilmoittautui TAK-kurdijärjestö. TAK sanoi tuolloin, että isku oli kosto Turkin armeijan toimista maan kaakkoisosassa.

Meillä on konkreettista tietoa iskun takana olleesta terroristiryhmästä.

Turkin turvallisuustilanne on heikentynyt sen jälkeen kun tulitauko maan kaakkoisosan kurdisissien kanssa romahti viime vuoden puolivälissä. Eilinen isku oli Ankarassa jo kolmas runsaasti kuolonuhreja vaatinut hyökkäys alle puolen vuoden aikana.

Yhdysvallat oli perjantaina varoittanut, että Ankaran keskustaan saattaa olla suunnitteilla hyökkäys ja kehotti kansalaisiaan välttämään aluetta.

Yllättävä totuus Saksaan tulleiden pakolaisten määrästä selvisi

Kuva: Lehtikuva
verkkoon-turva

Aiemmin on kerrottu, että Saksaan olisi tullut viime vuonna 1,1 miljoonaa pakolaista. Vuoden 2015 luku on kuitenkin miltei viidenneksen kerrottua pienempi.

Saksan sisäministeri Thomas de Maizière kertoi asiasta eilen järjestämässään mediatilaisuudessa.

Tarkennettujen lukujen mukaan Saksaan saapui viime vuonna 890 000 pakolaista. Tämä on siis 210 000 vähemmän kuin aiempi arvio.

Syy aiemmin kerrottuihin virheellisiin lukuihin oli se, että jotkut maahan saapuneet on rekisteröity kaksi kertaa ja jotkut jatkoivat muihin maihin.

Kun laskee yhteen tänä ja viime vuonna Saksaan tulleet pakolaiset, heitä on nyt yhteensä 1,1 miljoonaa. Saksaan on tänä vuonna saapunut 210 000 pakolaista.

Asiasta raportoi muun muassa Bild.

Clinton johtaa Floridassa – syyttää Trumpia Kuuban kauppasaarron rikkomisesta

Kuva: afp/timothy a.clary
US VOTE DEBATE

Yhdysvalloissa demokraattien presidenttiehdokas Hillary Clinton johtaa mielipidemittauksia vaalien ratkaisun kannalta tärkeässä Floridan osavaltiossa. Clintonin kannatus alkoi nousta osavaltiossa sen jälkeen, kun Clinton ja republikaanien Donald Trump kohtasivat ensimmäistä kertaa vaaliväittelyssä.

Mason-Dixonin mielipidemittauksen mukaan Floridassa eilen kampanjoinut Clinton johtaa Trumpia osavaltiossa noin neljällä prosenttiyksiköllä. Uutiskanava CNN:n mukaan Clintonin johtoasemaa Floridassa siivittää naisten ja ei-valkoisten äänestäjien tuki.

Clintonin kannatus on osavaltiossa tuoreimman mittauksen mukaan 46 ja Trumpin 42 prosenttia.

Viimeisimpänä Trumpin asemaa Floridassa ovat uhanneet Newsweek-lehden paljastukset, joiden mukaan republikaaniehdokkaan yhtiö käytti Kuubassa rahaa 1990-luvulla ilman Yhdysvaltain hallinnon lupaa.
Clinton syytti kilpakumppaniaan Kuuban kauppasaarron ja Yhdysvaltain lainsäädännön rikkomisesta.

Syytökset voivat horjuttaa Trumpin kannatusta erityisesti Floridassa, sillä osavaltiossa asuu merkittävä kommunismia vastustava kuubalaisten siirtolaisyhteisö.

Trumpin monet meksikolais- ja latinotaustaisia äänestäjiä suututtaneet kommentit ovat nekin osaltaan horjuttaneet republikaaniehdokkaan kannatusta osavaltiossa.

Florida on perinteisesti ollut eräs Yhdysvaltain presidentinvaalien ratkaisevimmista osavaltioista.

Presidentti Niinistö: Buk-ohjusten hankintasopimuksessa on salassapitosäännöksiä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Presidentti Niinistön info BUK-ohjuksen koeräjäytyksistä
Presidentti Sauli Niinistö piti tänään iltapäivällä tiedotustilaisuuden liittyen Suomessa tehtyihin Buk-ohjusten koeräjäytyksiin.

Presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomi haluaa auttaa malesialaiskoneen pudottamisen selvittämisessä. Suomi on Niinistön mukaan lähettänyt Hollantiin tutkintaan liittyvää materiaalia useaan otteeseen.

Helsingin Sanomat kertoi aiemmin tänään, että Suomessa tehdyn ohjuskokeen tuloksia ei ole voitu käyttää kansainvälisessä rikostutkinnassa, koska Suomi ei ole antanut siihen lupaa. Rikostutkija Hollannin syyttäjänvirastosta kertoo lehdelle, että Suomen hallitus ei ole antanut lupaa jakaa tuloksia kansainvälisen tutkijaryhmän kanssa.

Niinistön mukaan Suomi on joutunut arvioimaan, onko tietojen ja koeräjäytyksen sirpaleiden lähettäminen kolmannelle osapuolelle vastoin Buk-ohjuksen hankintasopimuksia. Sopimuksessa on kuitenkin salassapitosäännöksiä.

– Tietojen antaminen vaikuttaa luonnolliselta, mutta kauppaoikeuden kannalta se ei ollutkaan sitä, Niinistö sanoi tiedotustilaisuudessa.

Suomi haluaa auttaa malesialaiskoneen pudottamisen selvittämisessä.

Venäjän kanssa ei ole Niinistön mukaan keskusteltu oikeusapupyynnöstä. Pyynnöstä ilmoitettiin Venäjälle, mutta siitä ei keskusteltu.

Päätös oikeusavun antamisesta tehtiin Niinistön mukaan hyvin nopealla aikataululla.

Suomessa tehtiin ohjuksen koeräjäytys lokakuussa 2015. Niinistö kertoi, ettei tiedä, missä räjäytys tehtiin. Mukana paikalla oli hänen mukaansa myös Hollannin viranomaisia.

Hollannin viranomaiset toivoivat oikeusapupyynnössään Suomelta salassapitoa. Nyt asiaa Niinistön mukaan avataan, koska myös Hollannissa asiaa on kommentoitu.

– Luotimme Hollannin viranomaisten vakuutukseen asian pysymisestä salassa, presidentti Niinistö sanoi.

Keskustelua aiheesta

Presidentin ja ulkoministerin info kohutusta ohjuskokeesta alkaa kello 16.15

Kuva: Lehtikuva/Mikko Stig
LKS 20160823 - Tasavallan presidentti Sauli Niinistö median haastateltavana ulkoministeriön Suurlähettiläspäivillä Helsingissä tiistaina 23. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitää tiedotustilaisuuden Presidentinlinnassa liittyen Suomessa tehtyihin ohjusten koeräjäytyksiin. Infoon osallistuu myös ulkoministeri Timo Soini (ps.).

Tiedotustilaisuuden on määrä alkaa kello 16.15.

Suomessa tehdyn ohjuskokeen tuloksia ei ole voitu käyttää kansainvälisessä rikostutkinnassa, koska Suomi ei ole antanut siihen lupaa, uutisoi Helsingin Sanomat tänään.

Asiasta lehdelle kertoi rikostutkija, ryhmänjohtaja Gerrit Thiry Hollannin syyttäjänvirastosta. Hänen mukaansa Suomen hallitus ei ole antanut lupaa jakaa tietoja rikostutkintaryhmän kanssa.

Keskusrikospoliisista sanottiin HS:lle, että asiassa oikeusapuprosessi on vielä kesken.

Aiemmin viikolla kerrottiin, että Suomessa on tehty ohjuskoe sen selvittämiseksi, millaisella ohjuksella Malaysia Airlinesin Boeing 777 -kone ammuttiin alas Itä-Ukrainassa vuonna 2014.

 

Joko riittää sähläys? – Viron presidentinvaaleihin tulossa tällä kertaa vain yksi ehdokas

Kuva: scanpix baltics/liis treimann
LKS 20160927 - Chairman of the Riigikogu Eiki Nestor (R) and Kersti Kaljulaid are seen during a press conference in Tallinn, Estonia, on September 27, 2016. The council of elders of the Estonian parliament sees Kersti Kaljulaid as presidential candidate. SCANPIX BALTICS / LEHTIKUVA / LIIS TREIMANN
Viron parlamentin puhemies Eiki Nestor ja presidenttiehdokas Kersti Kaljulaid Tallinnassa lehdistötilaisuudessa.

Virossa vain yksi ehdokas on saamassa nimensä äänestyslipukkeisiin, kun uudesta presidentistä äänestetään maanantaina. Parlamentin jäsenistä 90 esittää Kersti Kaljulaidia presidentiksi.

Parlamentti riigikogussa on 101 kansanedustajaa, ja ehdokkaan asettamiseen tarvitaan 21:n allekirjoitus. Näin Kaljulaid ei saane vastaehdokasta.

Äänestyksessä Kaljulaidin pitäisi saada 68 ääntä, jotta hänet valittaisiin presidentiksi.
Kaljulaid on toiminut pitkään Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa.

STT-BNS 

 

 

AVAINSANAT