Kiuru pitää kiinni 530 miljoonan lisärahasta ja muistuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen olevan perustuslain suojaamia.

Ongelman ydin on hyvinvointialueille kunnilta siirtyneet sote-kustannukset, jotka ylittävät kunnilta siirtyneen rahamäärän. Ylimääräisen rahan tarve johtuu hoitovelasta, joka on ollut tiedossa vähintään kuukausia.

– Kyllä tässä on kolme kuukautta jo tätä samaa latua hiihdetty. Ei tämä kenellekään yllätyksenä tule. Eikä myöskään se, että näillä reunaraameilla en voi suositella, että valtioneuvosto hyväksyisi tätä lisätalousarvioesityksen pohjaa vielä, Kiuru sanoi eduskunnassa toimittajille.

– Kukaan ei ole merkinnyt erikseen budjettiriville kuinka paljon piilevää hoito- ja palveluvelkaa on. Se on arvio totta kai. Mutta me näemme jo tällä hetkellä, että meillä on esimerkiksi päivystysten ruuhkautumisten johdosta valtavan paljon enemmän velvoitteita hoidettavana. Sairaita on enemmän kuin meillä on tällä hetkellä rahaa.

– Nyt on kysymys siitä, olemmeko me tosissamme tätä hoito- ja palveluvelkaa tilkkimässä? Aiommeko me hoitaa suomalaisen yhteiskunnan sairaat? Olen erityisen huolissani siitä, että aikuisista joka kolmas odottaa psykiatriasta hoitoa palvelujonoissa niin, että hoitoajat paukkuvat.

ALUEIDEN lisärahoituksesta neuvotellaan seuraavan kerran perjantaina aamulla hallituksen talouspoliittisten erityisavustajien ryhmässä, jota päätettiin Kiurun mukaan tänään täydentää sote-asiantuntemuksella.

– Mukaan tulee yksi ministeri jokaisesta hallitusryhmästä. Olen itse mukana tuossa kokoonpanossa.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kutsui hyvinvointialueiden rahoituspäätöstä yhdeksi hallituksen loppusuoran tärkeimmistä. Muuten hän oli kommenteissaan eduskunnassa niukka.

– Tilanne on tietenkin poikkeuksellisen hankala koronavuosienkin jälkeen. Neuvottelut ovat kesken. Uskon, että meillä on sama yhteinen näkemys siitä, että tämä on kaikkein tärkein asia.

Kysymykseen kehysten ylittämisestä hoitovelan kattamiseksi Saarikko ei antanut selkeää vastausta.

– Tietenkin on tärkeää, että se yhdessä sovittu talouden raami myös näissä keskusteluissa muistetaan. Neuvottelut ovat parhaillaan vielä kesken, Saarikko sanoi.

KIURUN mukaan hyvinvointialueita on jo saatu merkkejä hätäratkaisuista, jos valtiolta ei heru lisää rahaa.

– Valitettavasti saimme tiistaina kuulla sosiaali- ja terveyspoliittisessa ministeriryhmässä, että Pohjois-Pohjanmaalla ollaan jo aloittamassa aluehallituksen päätöksellä yt-neuvottelut, Kiuru sanoi.

– Puhumme mahdollisesti väen irtisanomisesta tilanteessa, jossa meillä ei ole edes riittävää määrää hoitajia. Nämä ovat vääriä viestejä siitä mitä me olemme täällä tekemässä.

Kiuru korosti, että sosiaali- ja terveyspalvelut on Suomessa perustuslain suojaamia, joten niiden rahoituksen pitää olla riittävä. Viime vuosien kriisit kuten koronapandemia ovat sekoittaneet aiemmat kustannusarviot.

– Kukaan ei osannut ennustaa vuonna 2019 minkälaisessa rallissa me tosiasiassa tällä hallituskaudella ollaan.

JOS hyvinvointialueita vaaditaan säästämään 10-15 prosenttia toiminnastaan, tilanne muuttuu Kiurun mukaan mahdottomaksi.

– Sellainen maailma ei ole mahdollinen, että pyydämme hyvinvointialueita pitämään suomalaisista huolta, hoitamaan kaikki sairaat, mutta me emme anna sille riittävää rahoitusta. Se on mahdoton maailma.

Iltasanomien keskiviikkoisen uutisen mukaan Kiuru olisi neuvotteluissa uhkaillut jopa hallituksen kaatumisella. Hän kertoo itsekin yllättyneensä uutisesta.

– Aikalainen ankkahan tuo oli, mutta kaikkea sitä suomalaisessa yhteiskunnassa voi kirjoitella niin kuin ollaan huomattu.