– Havainnot palveluista ja tiedonkeruista osoittavat, että äitiysneuvolakäynnit ovat vähentyneet korona-aikana voimakkaasti. Ero on kuukausittain tuhansissa käynneissä, vaikka neuvolaväki tekee parhaillaan hartiavoimin töitä, hän toteaa tiedotteessa.

Kurttila muistuttaa, että samalla joudutaan varautumaan mahdolliseen koronaepidemian voimistumiseen.

Hän vaatii, että raskaana olevien äitien hoitoon pääsy turvataan.

Mikäli perhe ei esimerkiksi koronapelon takia halua liikkua kotoa, neuvolakäynti pitäisi toteuttaa kotona tai leikkipuistossa.

– Korona-ajasta pysyväksi merkiksi ovat jäämässä raskaana olevien äitien heitteillejätöstä vammautuneet vauvat. Tämä kehitys on pysäytettävä, Kurttila painottaa.

Vuoteen 2017 asti valtio kustansi päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien äitien raskaudenaikaisen hoidon kolmen kuukauden ajalta edellyttäen, että kunta ei keskeytä hoitoa tämän jälkeen.

– Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät raskaana olevat äidit jäävät nyt tavoittamatta.

Kurttilan mukaan raskaudenaikainen subventio kannusti kuntia ohjaamaan äitejä kuntoutukseen mahdollisimman varhaisessa raskauden vaiheessa. Näin pystyttiin suojaamaan sikiön hyvinvointia ja ehkäisemään päihteistä syntyviä haittoja sekä mahdollistamaan varhaista vuorovaikutusta tukevan raskaudenaikaisen työskentelyn aloittaminen raskausaikana.

Hän painottaa, että äitiysneuvolatoiminnan tavoitteena on turvata raskaana olevan naisen ja sikiön terveys ja hyvinvointi. Lisäksi tavoitteena on edistää tulevien vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia sekä tulevan lapsen kehitysympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Tavoitteena on edistää kansanterveyttä ja ehkäistä raskausaikaisia häiriöitä.