Kireät lausuntoajat nousivat jälleen esille eilen perjantaina, kun sosiaali- ja terveysministeriö antoi kello viiden jälkeen lausunnoille esityksen sosiaaliturvaetuuksien indeksijäädytyksistä. Lausuntoaikaa on 24. syyskuuta asti. Arkipäiviä lausunnon antamiseen jää siis viisi.

– Aivan posketonta. Noin kahden viikon lausuntoaikakin on liian lyhyt. Lisäksi näistä puuttuvat vaikutusarviot. Yleensä on niin, että vaikutusarviot ovat hyvin alkupäässä valmistelua tiedossa ja niiden perusteella ryhdytään tekemään lain sisältöä. Nyt on tehty lain sisältö ja vaikutusarviot vasta siihen kylkeen, Lyly arvioi ei pelkästään edellä mainittua esimerkkiä, vaan lausuntoaikoja ja hallituksen lainvalmistelua yleensä.

Muiden muassa kansanedustaja Pinja Perholehto (sd.) nosti esiin tänään, että työttömyysturvaleikkauksille lausuntoaikaa on annettu vain 11 päivää, vaikka säädösvalmistelun kuulemisohjeissa todetaan harvinaisen selväsanaisesti, että aikaa tulisi varata vähintään kuusi viikkoa.

– Hallitus itse neuvotteli kahdeksan viikkoa – olisivat neuvotelleet nopeammin, Lyly kuittaa.

Pitkän uran työmarkkina-asioiden parissa tehnyt, palkansaajakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtajanakin toiminut Lauri Lyly ei anna hallitukselle kiitosta tavasta, jolla työelämään ja -markkinoihin liittyviä asioita valmistellaan. Kolmikantaisia työryhmiä on arvosteltu teatteriksi.

– Olen siitä samaa mieltä, koska hallitusohjelmaan on jo kirjattu, mitä pitää saada. Siellä ovat työttömyysturvaleikkaukset ja neuvottelujärjestelmää koskevat asiat yksityiskohtaisesti kirjattu. Miksi työnantajapuoli neuvottelisi tilanteessa, jossa se on jo kaiken saanut, Lyly kysyy viitaten siihen, että kirjausten on ay-liikkeessä katsottu olevan työnantajapuolen unelmien täyttymys.

Huolta Lauri Lylyssä herättää hallituksen ajatus siitä, että kun sosiaaliturvaa leikkaamalla saadaan ihmiset töihin.

– Että kyllä ne sieltä sitten töihin tulee nopeasti, kun turva putoaa alta pois. Tosiasiassa suurimmat työllistymisen esteet liittyvät siihen, että onko osaamista, onko työ sillä paikkakunnalla, missä asuu ja että onko oma terveys kunnossa. Kyllä hallitus vie ihan vikasuuntaan.

Hanna Laine ja Eliisa Suhonen ovat huolissaan hallituksen kaavailemista heikennyksistä ihmisten arjen turvaan.

HALLITUKSEN kaavailemat leikkaukset työttömyysturvaan ja muihin tukiin, kuten asumistukeen, huolettavat myös Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallituksen varapuheenjohtajaa ja Kangasalan kaupunginvaltuuston puheenjohtajaa Hanna Lainetta ja Oriveden kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa vaikuttavaa Eliisa Suhosta.

– Hallituksen suunnitelmissa on niin paljon nimenomaan heikoimmin toimeen tulevien tukien leikkaamista, että en usko, että siitä voi seurata mitään hyvää. Minua hirvittää, miten tästä selvitään, kun lapsiperheköyhyydenkin ennakoidaan kasvavan, Hanna Laine sanoo.

– Samat tuntemukset minullakin. Se juuri tässä hirvittää, että kaikki kohdistuu sinne kaikkein heikoimpaan. Minun mielestäni yhteiskunnan mitta on se, kuinka heikoimmasta huolehditaan.

Sekä Laine että Suhonen huomauttavat, että jatkuva huoli omasta taloudesta on pahimillaan niin kuormittavaa, että ihmisen on haettava apua jaksamiseensa. Sosiaalipalvelujen ja mielenterveyspalvelujen tarve voi kasvaa samaa tahtia ihmisten ahdingon kasvaessa, Suhonen pelkää.

– Varmasti olet koko ajan ahdistunut, jos sinulla ei riitä rahat maksaa ehkä vuokraa, et saa lapsille vaatteita, et saa ruokaa… Se ei ole mitenkään kestävä ratkaisu, että leikataan heiltä, joilla on tälläkin hetkellä kustannusten nousun takia vaikeaa, Suhonen sanoo.

ORIVEDEN torilla ihmisiä puhuttivat myös Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirha) asiat. Muutosneuvottelut huolettavat, mutta myös palveluverkon supistaminen on Orivedelläkin tapetilla. Leikkauslistalle on merkitty terveyskeskuksen vuodeosasto.

Eliisa Suhosen mukaan Oriveden kaupungin näkökulmasta vuodeosaston päätyminen leikkauslistalle tuli yllätyksenä. Se tuntuu oudolta senkin valossa, että terveyskeskusta on remontoitu paljon viime aikoina.

– Jos katsotaan karttaa, niin koko Itä-Pirkanmaalla ei ole sitten vuodeosastoa ollenkaan. Kyllähän se tuntuu…että mihinkäs meidän orivesiläiset sitten menee, Suhonen kuvailee paikallisten tuntoja.

Hanna Laine huomauttaa, että vuodeosastojen suhteen on myös sitä ongelmaa, että monet ihmiset ovat siellä väärässä paikassa.

– Meillä odotellaan vuodeosastopaikoilla palveluasumiseen pääsemistä pitkiä aikoja, hän sanoo.

Laineen mukaan on tärkeää, että vuodeosastoilta päästään ripeästi oikeaan paikkaan – oli se sitten kotiin tai palveluasumiseen – ja että vuodeosastoilla on riittävästi henkilökuntaa tukemaan kuntoutumista.

ALUEVALTUUSTON vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi palveluverkon uudistamiseen liittyvässä päätöksenteossa on julkisessa keskustelussa myös arvosteltu. On koettu, että aluehallituksen valta suhteessa valtuustoon korostuu käytännön asioista päätettäessä.

Aluevaltuuston puheenjohtajana aiemmin toiminut ja edelleen aluevaltuustossa vaikuttava Lauri Lyly tunnistaa keskustelun.

– Kyllä aluevaltuustolla olisi selvästi halua tehdä enemmän yksityiskohtaisia päätöksiä, mutta tämä on hallintosäännössä näin sovittu.

Aluehallituksen varapuheenjohtaja Hanna Laine muistuttaa, että aluevaltuusto pääsee lausumaan asioista ennen päätöksentekoa ja jatkovalmistelua, kun kaikilta valiokunnilta pyydetään lausunnot asioihin.

– Tämä keskustelu tuntuu nyt koko ajan käyvän, niin se on ihan hyvä selvittää, mikä taso hyvinvointialueella mitäkin päättää.

Eliisa Suhonen toivoo, että aluetasolta tulisi lausuntopyynnöt myös kuntiin. Hän kokee, ettei kuntia ole osallistettu.

– Kunnilta ei pyydetä virallista lausuntoa, vaan meidän täytyy aktivoitua itse, Suhonen sanoo.